Tilanne sotilaiden ja poliisin välillä Tikkakoskella

Reserviläisten harjoituksen yhteydessä käyttämä ase oli tarkoituksella ja selkeästi näkyvällä tavalla tehty ampumakelvottomaksi. Käytännössä ei ole mahdollista että tämä ko. tapauksen osalta erityisen keskeinen seikka jäisi kokeneelta ja voimankäytön koulutuksen hallitsevalta poliisimieheltä havaitsematta. Toisaalta poliisin tiedossa on myös 100%:in varmuudella ettei reserviläisillä ole rauhanaikaisten harjoitustehtävien yhteydessä toimintakuntoon saatettuja/ladattuja ampuma-aseita.

Joku PV:n palveluksessa oleva voinee varmemmaksi vakuudeksi kertoa tarkemman esimerkin kuinka avokätisesti kovia patruunoita ja lippaita mahdollisesti jaetaan ressuille, käytettäväksi harjoituksen omaisissa vartiointitehtävissä. Erityisesti tilanteissa joissa varaudutaan kohtaamaan siviilihenkilöstöä jne.

Komisario tiesi ja osasi keinot kuinka rahastetaan varmaa maksajaa. Mutta en oikein usko että tämä olisi voinut tapahtua ilman hyviä ystäväsuhteita niin syyttäjään kuin oikeuden puheenjohtajaan (=tuomari). Fiksusti poliisimies osasi tuoda oikeudessa esille välittömästi tehdyt muistiinpanot (tämä muuten on erittäin keskeinen seikka joka opetetaan poliiseille ja jopa kaikille järjestysmieskortin suorittajille). Ja olihan tuossa päätöskopiossa muutakin jolle tuttu tuomari osaa (omaa selustaansa turvatakseen) antaa suuren merkityksen.

Mutta en usko että tuomio kestää enää hovissa. Kuten jo edellä muutamat totesivat tämä juttu "haiskahtaa" liikaa. Tosin sillä varauksella että erityisesti ylemmät oikeusasteet ovat äärimmäisen "hysteerisiä" ampuma-aseen osuudesta. Sitähän myös käräjäoikeuden tuomari painotti todetessaan jopa pariinkin kertaan aseen ominaisuuksista: "Kyse on erittäin tulivoimaisesta, yksinomaan toisen ihmisen surmaamiseen tarkoitusta sotilasaseesta".

Sillä jo aiemmassa vaiheessa kiistattomaksi todetusta seikasta: "Riitaa ei ole ollut siitä, että lipas on ollut tyhjä ja piipun päähän on ollut kiinnitettynä sysäyksenvahvistin". Tämän viimeksi mainitun osalta myöskään komisario ei kiistänyt sysäyksenvahvistimen olemassa oloa. Ymmärrettävästi, koska ammattimiehenä komissariokin tajusi että näihin seikkoihin olisi tarvittaessa löytynyt vahva kompromentointi todistajien suunnalta.

Myöhemmin komisario toki kielsi edes havainneensa ko. sysäyksenvahvistinta. Mutta tuollaista pientä ristiriitaisuutta ja hienoista epätarkkuutta on pidettävä luonnollisena oikeudenkäynnissä (kun syyllinen tiedetään jo etukäteen ja tuomio pitää saada aikaiseksi).

Eipä siinä jäänyt syyttäjälle eikä oikeuden puheenjohtajalle paljoa tilaa syyttömyysolettamuksille tai pohdinalle siitäkään miksi reserviläinen olisi tarkoituksellisesti uhkaillut ampumakelvottomalla ja lataamattomalla aseella sivullista kulkijaa? Missään tapauksessa aseella ei olisi voinut ampua, mikä (oikeudessakin kiistattomaksi todettu)tosiseikka oli varmasti kaikkien tilanteessa mukana olleiden osapuolten tiedossa..
 
Viimeksi muokattu:
Näytön arviointi pähkinänkuoressa: Syyttäjätaustainen käräjätuomari (ei kokematon) uskoi enemmän poliisin sanaan kuin syytetyn, koska asianomistaja oli poliisi.
Kirjoitti jopa sen päätökseensä.
 
Ihmeellinen tapaus.
Tuota lukiessa tuli mieleen että eihän sillä ole mitään väliä jos aseessa on sysäyksenvahvistin. Se luoti menee siitä läpi aika helposti jos on kovat lippaassa? Ihan sivuajatuksena.
 
Tuota lukiessa tuli mieleen että eihän sillä ole mitään väliä jos aseessa on sysäyksenvahvistin. Se luoti menee siitä läpi aika helposti jos on kovat lippaassa? Ihan sivuajatuksena.

Koskaanhan ulkopuolinen ei voi tietää onko ase ladattu ja millä ,mutta kirkkaan keltaisen sysäyksenvahvistimen merkitys luulisi oikeudessa olevan se, että indikoidaan näkyvästi kyseessä olevan vaaraton ase ja harjoitustilanne. Jos oikeasti tappamaan on valmistautumassa, niin eiköhän se sysäyksenvahvistin jää repun pohjalle vaikka siitä kovat läpi tulisikin. Sellaisen aseen laukaiseminen ei ole vaaratonta käyttäjällekään.

Ei tästä nyt pitäisi olla epäselvyyttä. Eri juttu jos kyseessä olisi ollut marjametsänmummo, mutta nyt "uhattuna" oli poliisi/voimankäyttökouluttaja/pv-yhteyshenkilö. Ja tuo oikeuspöytäkirjan selitys ettei tunnistanut "nykymallista" sysäyksenvahvistajaa on ihan pskaa. 67-vuotias isäni puhuu aina "patinraiskaajasta" ja kyllä sellaisen tunnistaa ja siihen huomiota kiinnittää tänäkin päivänä jos jossain näkee (kuvissa, tv:ssä, livenä jne). Jos on varusmiespalveluksen käynyt niin kyllä tietää tasan mistä on kyse. Kaikki muu on jeesustelua ja säälipisteiden kalastelua.
 
Ihmeellinen tapaus.
Tuota lukiessa tuli mieleen että eihän sillä ole mitään väliä jos aseessa on sysäyksenvahvistin. Se luoti menee siitä läpi aika helposti jos on kovat lippaassa? Ihan sivuajatuksena.

Ennenkuin luoti mahdollisesti menisi läpi sysäyksenvahvistajasta tarvitaan niitä oikeita,ns. kovia patruunoita. Niitä lienee harvemmin saatavilla ko. kaltaisessa harjoituksessa. Käytännössä kovia patruunoita ei ole koskaan käytössä ko. harjoitustilanteissa. Puhumattakaan että niillä ladattaisiin ase jossa on em. sysäyksenvahvistin. Tästä voinee joku PV:n käytäntöjä tunteva kertoa lisää.. (uskoisin että löytyisi tarvittaessa myös asiansa tunteva ja luotettava todistaja mahdolliseen oikeudenkäyntiin)

Toisaalta ko. oikeudenkäynnin pöytäkirjan mukaan kaikki osapuolet pitivät kiistattomana sitä tosiseikkaa ettei lippaassa ollut patruunoita(mikä käytännössä tarkoittaa myös sitä että kyseessä oli lataamaton/tyhjä ase). Tämä todetaan selkeästi ko. asiakirjassa.

Tällä kyseisellä seikalla (onko ase ladattu vs. lataamaton) on (normaalissa oikeudenkäynnissä) varsin suuri merkitys kun harkitaan mahdollisesti aiheutunutta todellista vaaratilannetta. Sinällään käsitteellä (lataamaton vs. ladattu) on monta oikeudellista merkitystä myös muussa lainsäädännössä (esimö. ase- ja metsästyslaissa).

Toki pitää aina ymmärtää ettei aseella tehdyn uhkauksen kohteeksi joutunut henkilö voi tietää onko kyseessä oikea ase tai onko se ladattu. Silloin hänen kokemansa uhka on kokonaisuudessaan relevantti..

Topic'in tapauksessa kysymys aiheutetusta/aiheutuneesta uhkasta on kuitenkin huomattavasti epäselvempi ja kiistanalaisempi. Totuuden löytämiseksi tulisi (erityisesti rikostutkinnassa ja oikeudenkäynnissä)pohtia tapahtumia hieman tarkemmin ja molempien osapuolten näkökulmasta.

Ressupartiolta (sekä syytettynä olleelta reserviläiseltä) olisi voinut kysellä vaikkapa:
- oliko reserviläisellä todellisuudessa tarvetta/tarkoituksena uhata aseella kohdehenkilöä?
- vai oliko kyseessä pelkästään harjoitustilanne jossa (selkeästi ja ulospäin näkyvällä tavalla ampumakelvottomaksi tehty) rynnäkkökivääri toimi pelkästään rekvisiittana. Käytännössä lataamattomana ja tyhjine lippaineen. Mikä oli kaikkien osapuolten tiedossa.
- oliko reserviläisillä mukanaan muita voimankäyttövälineitä, vai perustuiko voimankäyttö pelkästään lataamattomaksi tiedettyyn aseeseen?
- olisiko partio voinut toimia jollain toisella tavalla ko. tilanteessa? jne. jne.

Komisariolta puolestaan:
- millä tavoin hän koki hän turvallisuutensa vaarantuneeksi ko. tilanteessa?
- miten hän käytännössä reagoi kokemaansa aseella uhkaamiseen?
- kokiko hän esimerkiksi joutuneensa aseellisen voimankäytön/pakkokeinojen kohteeksi?
- esittäytyikö hän tilanteessa viranomaiseksi, pakallisen poliisin päällystöön kuuluvaksi komisarioksi?
- ja oliko hänellä todellisuudessa syytä epäillä aseella uhkaamiseen liittyvän hengenvaaraa?
- toisaalta miksi hän ei (toimivaltaisena poliisiviranomaisena)kuitenkaan ryhtynyt viranomaistoimiin tilanteen jälkeen (ottamaan esim. yhteyttä varuskunnan päällikköön tapahtumien johdosta) Tähän hänellä olisi (viranomaisyhteyshenkilönä)ollut mahdollisuus, ehkä jopa velvollisuus, estääkseen itseensä kohdistuneen rikoksen mahdollisen toistumisen.
- mistä syystä hän ei ryhtynyt toimiin jossa estettäisiin samanlaisen, sotilasaseella tapahtuvan hengenvaarallisen uhkaamisen toistuminen (hälyyttämällä työvuorossa olevat poliisit, tutkituttamalla ko. reserviläisen aseen, patruunat, toimivallan jne.)
- onko komisarion ja/tai kansalaisen yleisen elämänkokemuksen perusteella syytä epäillä harjoituksenomaisesti toimivien reserviläisten aiheuttavan hengenvaaraa kansalaisilla ja/tai yleiselle turvallisuudelle?
- olisiko hän voinut toimia jotenkin muulla tavalla jne. jne.

Sinällään tämä on vain turhaa pyörittelyä jopa hieman huvittavaakin. Viimeistään tuosta aiemmin esillä olleesta pöytäkirjasta käy kaikille ilmi se miksi koko juttu otettiin pyöritettäväksi käräjäoikeuteen - "oikeudenkäyntiin". Käräjöinnin lopputuloksena saatiin sellaista "oikeutta" jollaista voi hyvällä syyllä pitää jonkinlaisena oikeuslaitoksen irvikuvana.

Näin toimii Jyväskylässä niin poliisin johto, syyttäjät kuin käräjäoikeuskin... Mitä tästä opimme?
 
Jostakin mediasta luin, että ressut olisi aluksi luullut siviilivaatteissa olevaa poliisia maalihenkilöksi ja toimineet sen mukaisesti.

Tosin voi olla myös median omaa tulkintaa haastattelujen perusteella.

Hlökohtaisesti pitäisi viedä ylempään oikeusasteeseen, koska onhan tuo päätös naurettava (ei ole vielä lainvoimainen).

Poliisi tai kuka tahansa virka-asetta kantava viranomainen on varmasti saanut koulutuksen aseen käsittelyyn ja armeijan käynyt, joten keltainen patinraiskaaja on varmasti tuttu. Poliisina myös varmasti tiesi harjoituksesta.
 
Jostakin mediasta luin, että ressut olisi aluksi luullut siviilivaatteissa olevaa poliisia maalihenkilöksi ja toimineet sen mukaisesti.

Tosin voi olla myös median omaa tulkintaa haastattelujen perusteella.

Tämä käy ilmi aiemmin ketjussa linkatussa oikeuden tuomiossa (sivu 32). Oikeus ei kiistänyt, etteikö syytetty olisi voinut todellakin luulla poliisia maalihenkilöksi, mutta totesi, ettei sillä ole merkitystä asiassa. Noin niin kuin tiivistäen.
 
Hienoa nähdä että ollaan kaikki samaa mieltä siitä että sysäyksenvahvistin ei kovaa pysäytä.
 
Hienoa nähdä että ollaan kaikki samaa mieltä siitä että sysäyksenvahvistin ei kovaa pysäytä.

Vuodelta 2007.

Kertausharjoituksiin osallistunut reserviläinen loukkaantui kouluttajan ampumasta luodista Helsingin Santahaminassa tammikuun lopulla.

Kaartin jääkärirykmentin kouluttaja ampui reserviläistä ns. kovilla, vaikka rynnäkkökiväärissä piti olla harjoituspatruunoita.
Reserviläisen vammat vaativat sairaalahoitoa, mutta hän on jo tervehtinyt.

Kouluttajan rynnäkkökiväärissä oli sysäyksen vahvistin, joka hajosi laukauksen voimasta.
- Siihen tuli reikä. Luoti meni sysäyksen vahvistimen läpi.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000029164.html

Mutta lisään tähän, että mielestäni ei voi lähteä oletuksesta, että aseessa on kuitenkin kovia vaikka siinä olisikin sysäyksenvahvistin. Se on minusta todennäköisyyksien liioittelua. Jos näin olisi, niin aikamoisen hermopaineen alla varusmiehemme/reservimme harjoittelee ja mukana olevat, usein vapaaehtoisetkin maalimiehet osallistuvat harjoituksiinsa henkensä uhalla. Todennäköisempää lienee saada meteoriitistä päähän kuin sysärin läpi ammutusta kovasta.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä käy ilmi aiemmin ketjussa linkatussa oikeuden tuomiossa (sivu 32). Oikeus ei kiistänyt, etteikö syytetty olisi voinut todellakin luulla poliisia maalihenkilöksi, mutta totesi, ettei sillä ole merkitystä asiassa. Noin niin kuin tiivistäen.

Meni näköjään ohi, kun pikaisesti liitettä selasin.

Pahoitteluni.
 
Vuodelta 2007.
Mutta lisään tähän, että mielestäni ei voi lähteä oletuksesta, että aseessa on kuitenkin kovia vaikka siinä olisikin sysäyksenvahvistin. Se on minusta todennäköisyyksien liioittelua. Jos näin olisi, niin aikamoisen hermopaineen alla varusmiehemme/reservimme harjoittelee ja mukana olevat, usein vapaaehtoisetkin maalimiehet osallistuvat harjoituksiinsa henkensä uhalla. Todennäköisempää lienee saada meteoriitistä päähän kuin sysärin läpi ammutusta kovasta.

Aivan samaa mieltä. En muuta meinannut kuin tuon mekaanisen osan että kovan luodin voi laukaista ja että menee sen läpi. Vaikutti vain niin oudolta parissa mediajutussa että mainitsivat sen sysärin olemassa olon takuudeksi sille että ase ei mekaanisesti pysty ampumaan kovia. Kuullosti ihan siltä että puhuivat joistain aselukoista (jotka lukkiutuu patruunapesään.)
 
Aivan samaa mieltä. En muuta meinannut kuin tuon mekaanisen osan että kovan luodin voi laukaista ja että menee sen läpi. Vaikutti vain niin oudolta parissa mediajutussa että mainitsivat sen sysärin olemassa olon takuudeksi sille että ase ei mekaanisesti pysty ampumaan kovia. Kuullosti ihan siltä että puhuivat joistain aselukoista (jotka lukkiutuu patruunapesään.)

Ei oikeastaan liity aiheeseen ja asia on muutenkin melko teoreettinen..

Kyn sysäyksenvahvistaja on paikoillaan aseen voi normaalilla tavalla ladata (sekä kovilla että paukkupatruunoilla) ja sillä voi myös ampua (tai ainakin sen voi laukaista). Myös niitä kovia (tai ainakin yhden kovan patruunan). Muutaman vuosikymmenen kokemuksella erilaisista aseista ja latauksista voisin kuitenkin varoittaa ampumasta kovia patruunoita kun sykäyksenvahvistaja on kiinnitettynä. Näin käytettynä ase saattaa olla vaarallinen myös käyttäjälleen itselleen. Painetason nousu saattaa vaurioittaa asetta ja toisaalta myös sykäyksenvahvistajaan osuva luoti voi ainakin osittain pirstoutua. Myöskin kohteeseen osuminen (jopa suhteellisen lyhyeltäkin etäisyydeltä) on tällaisessa tapauksessa melko epävarmaa.

Henkilökohtaisesti kieltäytyisin ampumisesta tässä tilanteessa ja jättäisin kyseisen kokeilun jo entuudestaan sokealle vapaaehtoiselle. Muuten pidän yleiseen elämänkokemukseen perustuen sykäyksenvahvistimelle varustettua asetta käytännössä ampumakelvottomana kovien patruunoiden osalta. Näin varustettuna ase on tarkoitettu vain ja ainoastaan paukkupatruunoiden ampumiseen. Tämä asia on yleisessä tiedossa kaikilla viimeisten 40 vuoden aikana varusmienpalveluksensa (asevelvollisena) suorittaneilla.
 
Hienoa nähdä että ollaan kaikki samaa mieltä siitä että sysäyksenvahvistin ei kovaa pysäytä.
Tietääkseni löytyy myös sellaisia sykäyksenvahvistajia (moniin erilaisiin itselataaviin aseisiin) jotka pysäyttää myös kovan luodin..En tiedä onko niitä kuitenkaan meillä käytössä.
 
Aivan samaa mieltä. En muuta meinannut kuin tuon mekaanisen osan että kovan luodin voi laukaista ja että menee sen läpi. Vaikutti vain niin oudolta parissa mediajutussa että mainitsivat sen sysärin olemassa olon takuudeksi sille että ase ei mekaanisesti pysty ampumaan kovia. Kuullosti ihan siltä että puhuivat joistain aselukoista (jotka lukkiutuu patruunapesään.)

Sysärin tarkoitus on ollut aikojen saatossa estää kovan tekemä vahinko.

Nykypäivänä panoksen lataus sekä luodin malli ei ehkä ole enää soveltuva (mm. Natopaukkujen käyttöön) eli vanha sysäri ei täytä nykypäivän standardia ja siten on museokamaa, jos päivitystä ei ole tehty sysäriin.

Sysäri on kuitenkin pelkkää metallia, joten esimerkiksi panssariluoti menee melko helposti läpi. Rynkyssä niitä ei tosin käytetä.

Aseen voi aina laukaista millä tahansa sopivalla patruunalla miten vain, mutta onko se järkevää sysärin ollessa piipun päässä?

Median ulosantiin jo totesin, ei oli validi.
 
Sysärin tarkoitus on ollut aikojen saatossa estää kovan tekemä vahinko.
Selvitetään nyt hyvässä yhteistyössä tämä sysäriasia perinpohjin..

Sysärin perimmäisenä tarkoituksena on (nimensä mukaisesti) vahvistaa ruutikaasun virtausta paukkupanoksia ammuttaessa. Näin itselataavan aseen lukkokoneisto saa riittävästi vauhtia (liike-energiaa) jotta ns. "liikkuvat" peräytyy riittävän nopeasti jotta ammuttu hylsy poistuu patruunapesästä ja uusi patruuna työntyy (lukko työntää sen lippaasta) tiiviisti pesään. Ammuttaessa paukkupatruuna ilman sysäyksenvahvistajaa ruutikaasu "pakenisi" liian nopeasti suoraan piipun suusta, antamatta latauksessa tarvittavaa riittävän voimakasta liikettä lukolle.

Tästä on luonnollisena seurauksena myös että normaalipatruunalla ammuttaessa (jos sysäyksenvahvistaja olisi aseeseen kiinnitettynä) kaasuvirtaus saattaisi (ja todennäköisesti) nousisi liian korkeaksi ja voisi näin vahingoittaa asetta tai sen osia. En kuitenkaan ole tällaista kokeillut ja tuskinpa kukaan muukaan täysissä järjissään oleva ryhtyisi tätä testaamaan. Ainakaan henkilökohtaisesti ampumalla. Jossain testipenkissä asiaa voisi ehkä kokeilla. Ehkä joku paremmin asiaan perehtynyt tietää enemmän..ja voisi kommentoida?

Perinteisen mallinen sysäri (arviolta n. 4-5 mm paksu teräs) ei riitä pysäyttämään ns. kovaa luotia. Käytännössä rynkyn normaalissa luodissa (lähtönopeus n. 700 m/s) riittänee energiaa enintään n. 8-10 mm paksuisen latikkaraudan läpäisyyn. Rynkyn luoti on myös halkaisijansa ja painonsa vuoksi hieman heikkotehoinen juuri tällaisessa tarkoituksessa. Edellä mainittu on kuitenkin vain ns. valistunut arvio (=mutu) koska en ole testannut läpäisyä rynkyllä..eräillä muilla aseilla/kalibereilla kylläkin. Joku paremmin tietävä voi mahdollisesti kommentoida lisää..

Kuitenkin juuri yllämainituista seikoista johtuen voidaan pitää äärimmäisen ihmeellisenä (ja käytännössä mahdottomana) jos sysäyksenvahvistajalla varustetun aseen lippaassa olisi tai ase itsessään olisi ladattu ns. kovilla patruunoilla. PV:n käytännöt ja rutiinit kovien patruunoiden osalta ovat erittäin tarkasti valvottuja.
Kun sitten puhutaan topic'issa kyseessä olevasta tilanteesta jonka yhteydessä asetta ei todellakaan ladata (tai lipasta täytetä) edes paukkupatruunoilla voidaan puhua riittävällä varmuudella täysin vaarattomasta aseesta. Huolimatta siitä että kyseinen ampuma-ase on pohjimmiltaan "äärimmäisen vaarallinen ja ihmisten surmaamista varten valmistettu rynnäkkökivääri"
 
Panssarivaunu, hävittäjälentokone, sotalaiva tai vaikka ilmatorjuntaohjusjärjestelmä ovat kaikki äärimmäisen vaarallisia, ihmisten surmaamista varten valmistettuja välineitä joilla tähdätään toisia ihmisiä harjoituksissa joka ainoa päivä. Pitäiskö sotavaltion lopettaa nyt harjoittelu?
 
Selvitetään nyt hyvässä yhteistyössä tämä sysäriasia perinpohjin..

Sysärin perimmäisenä tarkoituksena on (nimensä mukaisesti) vahvistaa ruutikaasun virtausta paukkupanoksia ammuttaessa. Näin itselataavan aseen lukkokoneisto saa riittävästi vauhtia (liike-energiaa) jotta ns. "liikkuvat" peräytyy riittävän nopeasti jotta ammuttu hylsy poistuu patruunapesästä ja uusi patruuna työntyy (lukko työntää sen lippaasta) tiiviisti pesään. Ammuttaessa paukkupatruuna ilman sysäyksenvahvistajaa ruutikaasu "pakenisi" liian nopeasti suoraan piipun suusta, antamatta latauksessa tarvittavaa riittävän voimakasta liikettä lukolle.

Tästä on luonnollisena seurauksena myös että normaalipatruunalla ammuttaessa (jos sysäyksenvahvistaja olisi aseeseen kiinnitettynä) kaasuvirtaus saattaisi (ja todennäköisesti) nousisi liian korkeaksi ja voisi näin vahingoittaa asetta tai sen osia. En kuitenkaan ole tällaista kokeillut ja tuskinpa kukaan muukaan täysissä järjissään oleva ryhtyisi tätä testaamaan. Ainakaan henkilökohtaisesti ampumalla. Jossain testipenkissä asiaa voisi ehkä kokeilla. Ehkä joku paremmin asiaan perehtynyt tietää enemmän..ja voisi kommentoida?

Perinteisen mallinen sysäri (arviolta n. 4-5 mm paksu teräs) ei riitä pysäyttämään ns. kovaa luotia. Käytännössä rynkyn normaalissa luodissa (lähtönopeus n. 700 m/s) riittänee energiaa enintään n. 8-10 mm paksuisen latikkaraudan läpäisyyn. Rynkyn luoti on myös halkaisijansa ja painonsa vuoksi hieman heikkotehoinen juuri tällaisessa tarkoituksessa. Edellä mainittu on kuitenkin vain ns. valistunut arvio (=mutu) koska en ole testannut läpäisyä rynkyllä..eräillä muilla aseilla/kalibereilla kylläkin. Joku paremmin tietävä voi mahdollisesti kommentoida lisää..

Kuitenkin juuri yllämainituista seikoista johtuen voidaan pitää äärimmäisen ihmeellisenä (ja käytännössä mahdottomana) jos sysäyksenvahvistajalla varustetun aseen lippaassa olisi tai ase itsessään olisi ladattu ns. kovilla patruunoilla. PV:n käytännöt ja rutiinit kovien patruunoiden osalta ovat erittäin tarkasti valvottuja.
Kun sitten puhutaan topic'issa kyseessä olevasta tilanteesta jonka yhteydessä asetta ei todellakaan ladata (tai lipasta täytetä) edes paukkupatruunoilla voidaan puhua riittävällä varmuudella täysin vaarattomasta aseesta. Huolimatta siitä että kyseinen ampuma-ase on pohjimmiltaan "äärimmäisen vaarallinen ja ihmisten surmaamista varten valmistettu rynnäkkökivääri"
Aiheesta on vitjassa jo aikaisemmin keskusteltu. On ainakin yksi tapaus jossa sysärin läpi on ammuttu kovalla.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000029164.html

Tämä nyt vain ihan yleisenä huomiona, jos joku kuvittelee sysärin itsessään tekevän aseen vaarattomaksi.
 
Aiheesta on vitjassa jo aikaisemmin keskusteltu. On ainakin yksi tapaus jossa sysärin läpi on ammuttu kovalla.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000029164.html

Tämä nyt vain ihan yleisenä huomiona, jos joku kuvittelee sysärin itsessään tekevän aseen vaarattomaksi.
Tiedän ko. tapauksen..

Se ei kylläkään riitä vakuuttamaan että topic'issa käsiteltävän tapauksen kaltaisessa yhteydessä ase voisi edes teoriassa olla ladattuna ns. kovilla patruunoilla. Mutta kun tarpeeksi kaukaa haetaan niin tottakai myös meteoriitin putoaminen päähän on mahdollista.
 
Tiedän ko. tapauksen..

Se ei kylläkään riitä vakuuttamaan että topic'issa käsiteltävän tapauksen kaltaisessa yhteydessä ase voisi edes teoriassa olla ladattuna ns. kovilla patruunoilla. Mutta kun tarpeeksi kaukaa haetaan niin tottakai myös meteoriitin putoaminen päähän on mahdollista.
Puhuin ihan yleisellä tasolla, en tarkoittanut tätä nimenomaista casea.

Joillakin kun on tuntunut olevan käsitys, että sysäri jo itsessään tekee aseen vaarattomaksi.
 
Back
Top