Henkisistä kärsimyksistä on korvaukset tuomittu. Koska korvaussumma on tosiaan iso verrattuna esim fyysisten vammojen korvauksiin, niin olisiko ajateltavissa että ne henkiset vammat ovat olleet vakavia?
.
Suomalaisessa oikeuskäytännössä kaikki sellaiset tapaukset jossa mukana on ampuma-ase (missä merkityksessä tahansa) siihen suhtaudutaan jonkinlaisella likimain "hysteerisellä" tavalla. Vihervassari/Demla-väritteiselle oikeudenkäyttäjälle kyseinen "kylmä rauta" on jo pelkällä olemassaolollaan kauhua herättävä murhaväline. Tässä kyseisessä tapauksessa sotapoliisin pamppu olisi ollut (kohteeksi joutuneen kannalta) huomattavasti vaaralllisempi voimankäyttöväline kuin ilman patruunoita oleva sekä ns. murskaajalla varustettu rynkky. Tämän asian ymmärtää toki kaikki sotaharjoituksissaan suuret määrät "vihollisia" ampuneet varusmiehet.
Voimme olla varmoja siitä että kyseinen nimismies on ymmärtänyt asian 100%:sti oikealla tavalla. Hänelle ei ole jäänyt tapuksesta "painajaisia". Toki hän on "fiksuna" miehenä myös tietoinen siitä kuinka oikeudessa tällaisia (aseisiin liittyviä) asioita käsitellään. Ehkä (voisin jopa uskoa että on) myös kyennyt vaikuttamaan, itselleen positiivisella tavalla, asiasta päättäviin henkilöihin.
Oikeuden määräämä rahallinen korvaus on suoraa seurausta
A) siitä että "syyllisen" takaa löytyy vakavarainen korvauksen maksaja - viime kädessä sama jolta komisario itsekin saa kuusipalkkansa.
B) oikeuden puheenjohtaja on kyennyt täysin ymmärtämään kuinka komisario on selviytynyt vain "hiuskarvan päässä vaanineesta, varmasta kuolemasta"..jolloin korvauksen määrää ei oikeudessa voida millään perusteella aliarvioida. Olihan vartiomiehellä kädessään äärimäisen vaarallinen sarjatuliase!
C) komisario on luonnollisesti osannut oikealla tavalla näyttää oikeudelle koko totuuden, täysin lain edellyttämällä tavalla...eikä lakituvassa ole kenellekään jäänyt pienintäkään epäilystä tapahtuneesta rikoksesta sekä uhrille aiheutuneista henkisistä vaurioista.
D) varmasti myös itse syylliseksi osoittautunut reserviläinen on päässyt kokemaan/näkemään kuinka "pätevän herran" kanssa oli tekemisissä vartiopaikallaan.
E) sopivassa porukassa komisario varmasti muistaa myös jälkeen päin kertoa omasta nokkelasta älykkyydestään.."fiksut huoma tilaisuuden ja pärjää."
Mitä tästä opitaan?
On jo oikeastaan opittu se ettei tavan vartiomiehille edes anneta ampuma-asetta kouraan..Jo aikaisemmin on tapahtunut että rynkky on varastettu/ryöstetty kun rikolliset tietää ettei asetta ole tosiallisesti mahdollisuutta käyttää. Vartiomiehelle kannattaa antaa vain pamppu tai vaikkapa pesäpallomaila satunnaisten "komisarioiden" ojentamista/uhkaamista varten.