Tilapäisvälineet panssarintorjunnassa

Tuo vaan on enemmän sitä tyyppiä josta minä esitin tuon alkuperäisen kysymykseni.

Tuollaisen näkösälle asennetun tilapäisvälineen osalta naamiointi on tietysti pääosassa. Siksi jalostin ajatustasi kohti helpompaa toteutusta.
 
Miten olisi jokin seuraavista "aliteknologisista" improvisoiduista, tieuralle asennettavista esteistä/hidasteista?

- teräsvaijeri puiden väliin (tavoitteena tappaa vaununjohtaja mikäli tornista ulkona)
- valelämpömaalien asettaminen tiekurvien käännöspaikoille, esim. ilmastointiputki esittämään pst-ohjusta/sinkoa ja siihen alle jätkänkynttilä peltiämpärissä (pakottaa ainakin tulenavaukseen sekä todennäköisesti jalkaväen jalkautukseen josta päästään tuhoamaan/haavoittamaan kenties jalkautuvia osia esim. ojiin sijoitetuilla räjähdelangoilla)
- bensiinisäiliö sillan yläkannen alle josta vaunut ajavat ali ja räjäytys nallilla vaunun ollessa kohdalla
- nestekaasusäiliöiden asentaminen tierumpujen, siltojen kohdalle ja räjäytys vaunun ollessa kohdalla
- betoniporsaiden asentaminen tielle, hidastaa ainakin taisteluvaunujen jälkeen tulevaa porukkaa mikäli vaunut ei varustettu "auralla"
- paukkulankaa vedetty tien yli, kuljettajan prismojen ja tornissa sijaitsevien lämpötähtäinten yms. tasalle ja räjäytys kontaktista (kärkivaunu sokeaksi)
- nimenomaan tuo aikaisemmin mainittu asvaltin soritus ja puiden kaato tielle esim. käyttäen juuri paukkulankaa - reaktio väijytyksestä ja tulen avaus viholliselta sekä todennäköisesti jalkautus (päästään vaikuttamaan jalkaväkeen ainakin)
- metsäalueella taisteltaessa metsäpalon sytyttäminen urien varrelle ja tielle kaadettujen puiden päälle, esim käyttäen napalmia tai bensiiniä yms.
- rikkiammuttujen ajoneuvojen yms muiden siirto tieuralle estämään vaunujen etenemistä, täytetty kivillä ja rautaromulla (käytetty mm. Berliinissä 2 maailmansodassa)
- tavanomaisten suojapeitteiden/pressujen levittäminen tien päälle estämään tähystys korkealle (esim. laaksoalueet yms.) -> estetään tähystys ja annetaan "väijytysvaroitus" - vihollinen todennäköisesti jalkauttaa jalkaväen tiedustelemaan
- luonnollisesti erilaiset improvisoidut suunnatut räjähteet (en ala erittelemään kun kielletty, tässä tosiaan vain mielikuvitus rajana!)

Noista tosiaan mikään ei tuhoa varmasti vaunua, mutta aiheuttaa joko a) hämmennystä tai b) vaurioittaa vaunua jonka johdosta se pitää viedä huoltoon tai c) johtaa vastatoimepiteisiin jotta vihollinen varmistaa että ei aja väijytykseen.
 
Miten olisi jokin seuraavista "aliteknologisista" improvisoiduista, tieuralle asennettavista esteistä/hidasteista?

- teräsvaijeri puiden väliin (tavoitteena tappaa vaununjohtaja mikäli tornista ulkona)
- valelämpömaalien asettaminen tiekurvien käännöspaikoille, esim. ilmastointiputki esittämään pst-ohjusta/sinkoa ja siihen alle jätkänkynttilä peltiämpärissä (pakottaa ainakin tulenavaukseen sekä todennäköisesti jalkaväen jalkautukseen josta päästään tuhoamaan/haavoittamaan kenties jalkautuvia osia esim. ojiin sijoitetuilla räjähdelangoilla)
- bensiinisäiliö sillan yläkannen alle josta vaunut ajavat ali ja räjäytys nallilla vaunun ollessa kohdalla
- nestekaasusäiliöiden asentaminen tierumpujen, siltojen kohdalle ja räjäytys vaunun ollessa kohdalla
- betoniporsaiden asentaminen tielle, hidastaa ainakin taisteluvaunujen jälkeen tulevaa porukkaa mikäli vaunut ei varustettu "auralla"
- paukkulankaa vedetty tien yli, kuljettajan prismojen ja tornissa sijaitsevien lämpötähtäinten yms. tasalle ja räjäytys kontaktista (kärkivaunu sokeaksi)
- nimenomaan tuo aikaisemmin mainittu asvaltin soritus ja puiden kaato tielle esim. käyttäen juuri paukkulankaa - reaktio väijytyksestä ja tulen avaus viholliselta sekä todennäköisesti jalkautus (päästään vaikuttamaan jalkaväkeen ainakin)
- metsäalueella taisteltaessa metsäpalon sytyttäminen urien varrelle ja tielle kaadettujen puiden päälle, esim käyttäen napalmia tai bensiiniä yms.
- rikkiammuttujen ajoneuvojen yms muiden siirto tieuralle estämään vaunujen etenemistä, täytetty kivillä ja rautaromulla (käytetty mm. Berliinissä 2 maailmansodassa)
- tavanomaisten suojapeitteiden/pressujen levittäminen tien päälle estämään tähystys korkealle (esim. laaksoalueet yms.) -> estetään tähystys ja annetaan "väijytysvaroitus" - vihollinen todennäköisesti jalkauttaa jalkaväen tiedustelemaan
- luonnollisesti erilaiset improvisoidut suunnatut räjähteet (en ala erittelemään kun kielletty, tässä tosiaan vain mielikuvitus rajana!)

Noista tosiaan mikään ei tuhoa varmasti vaunua, mutta aiheuttaa joko a) hämmennystä tai b) vaurioittaa vaunua jonka johdosta se pitää viedä huoltoon tai c) johtaa vastatoimepiteisiin jotta vihollinen varmistaa että ei aja väijytykseen.

Muutama ajatus omistasi.
- Vaijereiden ja paukkulangan kanssa on ongelma se oikea korkeus.
- Nestekaasusäiliö on ei ole yksinään erityisen hyvä panssarintorjunta räjähde, mutta lisänä toki auttaa.
- Metsäpalojen osalta hankaluutena on kyvyttömyys hallita palon suuntaa, puhumattakaan siitä, että vaatii otolliset olosuhteet.
- Betoniporsaan estearvo on hyvin lähellä nollaa.


Sen sijaan polttonesteiden käyttö lisänä väijytyksissä on hyvä ajatus. Ongelma on että polttoainetta tarvitaan paljon ja astijat eivät kestä sirpaleita. Joten ajatus saattaa valua kirjaimellisesti hukkaan, jos alueelle osuu epäsuoraa tulta. Sen sijaan sissinkiukaan polttoaine versio toimii.
Harhamaalit ovat hyvä idea, samoin erilainen hämääminen eri keinoin.
Tien päälle kaadetut puut, sorapatjat ja rikkoutunut kalusto hidastavat vihollista jos, niitä voidaan valvoa tulella (suoralla, tai epäsuoralla) ja niissä on usein isoja paukkuja. Pelkkä maastokuorma-auto lava täynnä maata ei ole ole iso hidaste vaunuille.

Hidastaminen, tappioiden tuottaminen ja kaluston vaurioittaminen on tärkeää, joten ei pidä väheksyä, jos se sopii taistelusuunnitelmaan. Ongelma on noiden toimenpiteiden vaatima aika ja resurssit. Nykyajan sota on nopeaa ja isoihin virityksiin ei ole paljon aikaa.
 
- Teräsvaijereita vastaan vaunujen luukut on monesti suojattu ns. lankaleikkureilla, joiden tarkoitus on estää yllä mainittu tihutyö

- Bensiinin saatavuus voi olla kriisitilanteessa erittäin huono. Tynnyrillinen bensaa voi olla arvokkaampaa omien joukkojen liikuttamiseen, kuin vihollisvaunun kiusaamiseen. Nykyaikaiseen vaunuun vaikuttaminen polttovaikutuksella on lähinnä tuuripeliä, koska niissä on palontorjuntajärjestelmät ja ylipaineistukset. Optiikan sokaisemiseen ja pelotevaikutukseen varmasti hyviä. Väitän, että vaunumiehistön kokemus vaikuttaa hyvin paljon siihen mitä vaunulle tapahtuu kun tynnyrillinen bensaa räjähtää päälle.
 
- Teräsvaijereita vastaan vaunujen luukut on monesti suojattu ns. lankaleikkureilla, joiden tarkoitus on estää yllä mainittu tihutyö

- Bensiinin saatavuus voi olla kriisitilanteessa erittäin huono. Tynnyrillinen bensaa voi olla arvokkaampaa omien joukkojen liikuttamiseen, kuin vihollisvaunun kiusaamiseen. Nykyaikaiseen vaunuun vaikuttaminen polttovaikutuksella on lähinnä tuuripeliä, koska niissä on palontorjuntajärjestelmät ja ylipaineistukset. Optiikan sokaisemiseen ja pelotevaikutukseen varmasti hyviä. Väitän, että vaunumiehistön kokemus vaikuttaa hyvin paljon siihen mitä vaunulle tapahtuu kun tynnyrillinen bensaa räjähtää päälle.

Tässä viimeisen lähes 20 vuoden aikana on ollut kaikenlaisia esimerkkejä siitä mikä vahingoittaa tankkia ja mikä ei. Tuli ei luultavasti tuhoa vaunua, mutta ainakin telapyörien kumi osat voivat syttyä tuleen. Tämä ei tuhoa vaunua, mutta taistelun jälkeen miehistöllä on pirummoinen homma noiden pyörien vaihtamisessa, kuten myös muiden palolle arkojen osien kanssa, jotka olivat vaunun ulkopuolella. Kysymys kuuluu, että riittääkö pelkkä bensa tuohon hommaan, vai pitäisikö seostaa se hieman pidempään kestävää liekkiä varten. Toinen kysymys on, että sammuuko tuo tuli, jos tankki liikkuu tarpeeksi kovaa? Lienee selvää tässä tapauksessa, että varsinaisia miinoja ei ole rajoittamassa liikettä.
 
Savutus on helppoa, vanhoja renkaita tielle ja pikkaisen bensaa päälle niin on helppo näkö ja lämpöeste. Kuka viitsii ajaa vaunulla tuollaisen läpi kun ei tiedä mitä toisella puolen odottaa..
 
- Teräsvaijereita vastaan vaunujen luukut on monesti suojattu ns. lankaleikkureilla, joiden tarkoitus on estää yllä mainittu tihutyö

- Bensiinin saatavuus voi olla kriisitilanteessa erittäin huono. Tynnyrillinen bensaa voi olla arvokkaampaa omien joukkojen liikuttamiseen, kuin vihollisvaunun kiusaamiseen. Nykyaikaiseen vaunuun vaikuttaminen polttovaikutuksella on lähinnä tuuripeliä, koska niissä on palontorjuntajärjestelmät ja ylipaineistukset. Optiikan sokaisemiseen ja pelotevaikutukseen varmasti hyviä. Väitän, että vaunumiehistön kokemus vaikuttaa hyvin paljon siihen mitä vaunulle tapahtuu kun tynnyrillinen bensaa räjähtää päälle.

Itseasiassa bensalle on vähemmän käyttöä, dieselille taas enemmän.
Olen kyllä samaa polttotaisteluaineen vaikutuksesta panssarikalustoon. Venäläiset kuitenkin tykkäävät ratsastaa vaunujensa päällä ja luukut ovat auki. Sitäpaitsi polttotaisteluaineen lisäys väijytykseen olisi ennenkaikkea psykologinen ase.
 
Entä jos laitetaan ontelopanos tai joku muu pommi droneen jossa on takasektoriin suuntautuva suunta-antenni?
Toinen ukko tähtäisi dronea toisella suunta-antennilla samalla kun ohjaaja lentää dronen kohteeseen.
 
Itseasiassa bensalle on vähemmän käyttöä, dieselille taas enemmän.
Olen kyllä samaa polttotaisteluaineen vaikutuksesta panssarikalustoon. Venäläiset kuitenkin tykkäävät ratsastaa vaunujensa päällä ja luukut ovat auki. Sitäpaitsi polttotaisteluaineen lisäys väijytykseen olisi ennenkaikkea psykologinen ase.

Etenkin pitämään vahvistukset kauempana. Siis hieman samalla tapaa, kuin vanhassa PST-oppaassa neuvottiin käyttämään savutusta rajaamaan tuhoamisaluetta. Vai uskooko kukaan, että vihollinen määräisi ukot vaunuun (kannelta) ja sitten ajaisivat liekkien läpi, sen sijaan että jalkauttavat ja kiertävät palon?
 
Etenkin pitämään vahvistukset kauempana. Siis hieman samalla tapaa, kuin vanhassa PST-oppaassa neuvottiin käyttämään savutusta rajaamaan tuhoamisaluetta. Vai uskooko kukaan, että vihollinen määräisi ukot vaunuun (kannelta) ja sitten ajaisivat liekkien läpi, sen sijaan että jalkauttavat ja kiertävät palon?

Paloa ei voi aina kiertää(vaunulla), mutta vastapainona, palo tuskin palaa kovin pitkään. Ainakaan valtoimenaan.
Hyökkäyshenkinen joukkueenjohtaja voi hyvinkin käskeä miehet sisään ja vaunut liikkeelle, täytyy vain saadaan muu joukkue tukemaan etenemistä. Eihän tuollaisen palon yli ajaminen ole mikään amerikan tenppu telakalustolla.

Todennäköisintä on kuitenkin, että liike pysähtyy hetkeksi. Ja sen saaminen uudestaan käyntiin kestää toisen hetken.
 
Entäpä perinteinen monttu, eli kaivetaan tielle noin 10 metriä pitkä, riittävän leveä ja noin 2 metriä syvä monttu, johon tehdään puusta silta ja sillan päälle soraa. Siltä kestää kävelijän painon mutta ei ajoneuvoa. Sorapinta on samalla tasolla kuin tienpinta.

Kun sitten ensimmäinen ajoneuvo saapuu paikalle, naapurin pitää tehdä päätös
- pysähdytään ja tutkitaan tiellä näkyvä sora-alue
- ajetaan rohkeasti yli ja huomataan ettei kannattanutkaan
- jotain muuta, mitä?
 
Entäpä perinteinen monttu, eli kaivetaan tielle noin 10 metriä pitkä, riittävän leveä ja noin 2 metriä syvä monttu, johon tehdään puusta silta ja sillan päälle soraa. Siltä kestää kävelijän painon mutta ei ajoneuvoa. Sorapinta on samalla tasolla kuin tienpinta.

Kun sitten ensimmäinen ajoneuvo saapuu paikalle, naapurin pitää tehdä päätös
- pysähdytään ja tutkitaan tiellä näkyvä sora-alue
- ajetaan rohkeasti yli ja huomataan ettei kannattanutkaan
- jotain muuta, mitä?

Näissä on se vika, että aikaa moisten rakennlmien tekemiseen ei ole. Tieverkko on nykyisin hyvin tiheä, joten näitä monttuja pitäisi kaivaa paljon. Tienpohjan kaivamiseen tarvitaan iso kaivinkone.
Mutta toki toimii hidasteena jos aikaa moiselle on.
 
Yksinkertainen on kaunista. Tielle soraa, kaadettuja puita, rikkinäisiä ajoneuvoja, betoni- tai metalliromua ja mitä ikinä barrikadeja nyt saadaan nopeasti tehtyä. Näitä miinoitetaan ja valvotaan tulella mahdollisuuksien mukaan, jolloin vihollinen ei voi koskaan olla varma onko este hämäys vai vaarallinen.

Samalla heikennetään dronetiedustelun tehoa, koska epäilyttäviä kohteita on niin paljon.

Yliajolaskurit ja etäältä viritettävät miinat ovat erityisen tehokkaita, koska myös kärjen takana ollaan jatkuvassa vaarassa.
 
Paloa ei voi aina kiertää(vaunulla), mutta vastapainona, palo tuskin palaa kovin pitkään. Ainakaan valtoimenaan.
Hyökkäyshenkinen joukkueenjohtaja voi hyvinkin käskeä miehet sisään ja vaunut liikkeelle, täytyy vain saadaan muu joukkue tukemaan etenemistä. Eihän tuollaisen palon yli ajaminen ole mikään amerikan tenppu telakalustolla.

Todennäköisintä on kuitenkin, että liike pysähtyy hetkeksi. Ja sen saaminen uudestaan käyntiin kestää toisen hetken.

Tuota ajoneuvoihin nousemista epäilin siis sen takia, että kyseessä on naapurin vaunut joista on hidas jalkautua ja tässä tapauksessa se pitäisi tehdä tuhoamisalueella. Eli juuri sitä juttua jota välttääkseen kulkevat ajoneuvojen kannella.
 
Yliajolaskurit ja etäältä viritettävät miinat ovat erityisen tehokkaita, koska myös kärjen takana ollaan jatkuvassa vaarassa.

Kysymys kuuluu, että pitäisikö vihollisen antaa tietää heti alkuun, että me pyrimme asentamaan noita miinoja koko ajan lisää räjähtäneiden/raivattujen tilalle? Ja tässä tulee taas esille se syy miksi minä mietin sitä merimiinaa tähän käyttöön. Ei kukaan rupea etsimään miinaa useiden metrien syvyydestä. Eihän tuollaista löydä edes tavan miinaharavalla. Jos vihollisella on sopiva maataläpäisevä tutka, niin mitäpä tekevät silloinkaan? Kiertävät paikan ihan vain siltä varalta, että maahan on kaivettu pommi, eikä esim. kanto?
 
Kysymys kuuluu, että pitäisikö vihollisen antaa tietää heti alkuun, että me pyrimme asentamaan noita miinoja koko ajan lisää räjähtäneiden/raivattujen tilalle? Ja tässä tulee taas esille se syy miksi minä mietin sitä merimiinaa tähän käyttöön. Ei kukaan rupea etsimään miinaa useiden metrien syvyydestä. Eihän tuollaista löydä edes tavan miinaharavalla. Jos vihollisella on sopiva maataläpäisevä tutka, niin mitäpä tekevät silloinkaan? Kiertävät paikan ihan vain siltä varalta, että maahan on kaivettu pommi, eikä esim. kanto?
En osaa sanoa merimiinan käyttökelpoisuudesta tähän tarkoitukseen, mutta varmasti on meidän edun mukaista tuottaa viholliselle tappioita miinoitteilla myös syvyydessä. Jo psykologinen vaikutus on merkittävä, kun mikään alue ei ole turvallinen.
 
En osaa sanoa merimiinan käyttökelpoisuudesta tähän tarkoitukseen, mutta varmasti on meidän edun mukaista tuottaa viholliselle tappioita miinoitteilla myös syvyydessä. Jo psykologinen vaikutus on merkittävä, kun mikään alue ei ole turvallinen.

Juu, tuossa oli jo aikaisemmin siitä, kun kysyin tietääkö kukaan tuosta käyttökelpoisuudesta, mutta ajattelin että mikäli miina havaitsee ylittävän laivan syvyydestä x, niin se voisi hyvinkin kyetä toimimaan myös maalla, jos se on kaivettu niin syvälle kuin kaivinkone yltää. Tämä siis magneetti miinalla, jos sellainen vaatii myös jonkin muun herätteen, niin se voisi olla ongelma. Mutta kuitenkin, merimiinat ovat ohjelmoitavia (jopa enemmän kuin maamiinat) ja niissä on käsittelynestolaitteisto (korjatkaa jos olen väärässä). Eli se olisi sellainen valmis paketti mikä olisi vain nostaa monttuun sillä samalla kaivinkoneella, millä monttu kaivettiin.
 
Kylkimiinoille pitäisi kehittää hyvät autonomiset laukaisimet, esim. liikeherätteinen varustettuna ajastimella, ohiajo-laskurilla ja laukaisun viiveellä. Tämä yhdistelmä kiinnitettynä 5-6m korkeudelle puunrunkoon suunnattuna 2,5m uran keskikohdan yläpuolelle voisi olla ikävä yllätys ohiajaville panssareille ja sissi voisi olla rakentamassa jo seuraavaa tervetuliaista tai koukkaamassa muodostelman huoltokolonnaa vastaan.

Saman laukaisimen pitäisi luonnollisesti toimia helposti myös viuhkamiinan kanssa.
 
Back
Top