Topikki Juken ihmehärveleille

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja crane
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Eli tässä näitä kohtia ( pullistumia Me-109ssä sanoi Hans Wind ) jotka hidastaa Hornetin vauhdin alle 2 machiin.
 

Liitteet

  • F-A-18_HORNET.webp
    F-A-18_HORNET.webp
    17.9 KB · Luettu: 17
Tässä MACH 2.2 versio Hornetista.

Huomaa siiven kärjet on kierretty/taivutettu alaspäin..AIM-9 osoittaa alas oikeassa F-18:ssa; https://www.youtube.com/watch?v=ePKTcyEo98U
 

Liitteet

  • F-A-18_HORNET_MODS .webp
    F-A-18_HORNET_MODS .webp
    13.6 KB · Luettu: 25
Vai johtuisiko se nykyään yksinomaan käytössä olevien ohivirtausmoottoreiden ominaisuuksista? Ne toimivat tehokkaimmin alle transsoonisesta jonnekin 1.6 machin tienoille. Ne ovat myöskin huomattavasti taloudellisempia, kuin puhtaat suoravirtauskoneet. Myöskin käyttöikä ja huoltovaatimukset ovat jotain aivan muuta, kuin puhtaissa turbojeteissä.

Ulostulossa massan lisääntyessä tehontarve nousee lineaarisesti ja nopeuden noustessa neliöllisesti. Tästä syystä ohivirtauskone on järkevämpää tehdä suureksi. Toisin sanoen massavirralla saavutetaan taloudellisemmin sama työntö, kuin nopeutta lisäämällä. Tässä on varmasti yksi syy siihen, miksi 70- luvulta alkaen koneet ovat olleet suuria ja pääosin kaksimoottorisia.

Mig- kaksykkösen, kaksvitosen ja blackbirdin käyttämät koneet eivät toimi taloudellisesti alhaisissa nopeuksissa mutta niillä saadaan tehopainoltaan heikko konekin kulkemaan kovaa. Ne saadaan jopa tuhoutumaan liialla kuormituksella ramjet- efektin vuoksi. Ohivirtauskoneessa samaa riskiä ei ole, mutta sillä ei päästäkään ilman jälkipolttoa kovin kovaa tai korkealle ihan koneen ominaisuuksista johtuen.

Mikään muu asia ei selitä sitä, miksi huomattavasti isompi, painavampi ja huonomman hyötysuhteen omaava kone paahtaa mach 2-3 ilman jälkipolttoa mutta paperilla huomattavasti tehokkaampi laite ei siihen pysty.
 
Wtf jätkä on piirtäny ripustimet toisessa haittatekijäksi ja toisessa et :D
Toisessa peräsin on haitta ja toisessa ei.
 
winsu kirjoitti:
Vai johtuisiko se nykyään yksinomaan käytössä olevien ohivirtausmoottoreiden ominaisuuksista? Ne toimivat tehokkaimmin alle transsoonisesta jonnekin 1.6 machin tienoille. Ne ovat myöskin huomattavasti taloudellisempia, kuin puhtaat suoravirtauskoneet. Myöskin käyttöikä ja huoltovaatimukset ovat jotain aivan muuta, kuin puhtaissa turbojeteissä.

Ulostulossa massan lisääntyessä tehontarve nousee lineaarisesti ja nopeuden noustessa neliöllisesti. Tästä syystä ohivirtauskone on järkevämpää tehdä suureksi. Toisin sanoen massavirralla saavutetaan taloudellisemmin sama työntö, kuin nopeutta lisäämällä. Tässä on varmasti yksi syy siihen, miksi 70- luvulta alkaen koneet ovat olleet suuria ja pääosin kaksimoottorisia.

Mig- kaksykkösen, kaksvitosen ja blackbirdin käyttämät koneet eivät toimi taloudellisesti alhaisissa nopeuksissa mutta niillä saadaan tehopainoltaan heikko konekin kulkemaan kovaa. Ne saadaan jopa tuhoutumaan liialla kuormituksella ramjet- efektin vuoksi. Ohivirtauskoneessa samaa riskiä ei ole, mutta sillä ei päästäkään ilman jälkipolttoa kovin kovaa tai korkealle ihan koneen ominaisuuksista johtuen.

Mikään muu asia ei selitä sitä, miksi huomattavasti isompi, painavampi ja huonomman hyötysuhteen omaava kone paahtaa mach 2-3 ilman jälkipolttoa mutta paperilla huomattavasti tehokkaampi laite ei siihen pysty.

Hornetit on tehty laskeutumaan tukialuksen kannelle..eli siiven kärjet tuottaa vaakalennossa negatiivista nostovoimaa ja jarruttaa kovassa nopeudessa..tämä siksi jottei kone sakkaisi isoilla alfoilla.

F-16 sama juttu. Tämä on geometrista kiertoa.

800px-F-15%2C_71st_Fighter_Squadron%2C_in_flight.JPG


Standardi USAn koneissa.
 
crane kirjoitti:
Wtf jätkä on piirtäny ripustimet toisessa haittatekijäksi ja toisessa et :D
Toisessa peräsin on haitta ja toisessa ei.

Hornetin kaksoisperäsimet on liian edessä..edempänä kuin suihkuputkien ulostuloaukot..3 metrin verran.

Lite Sabressa ne on putkesta 3.7 m takana. Tosin niiden merkitys on aivan toinen kun ne on deltasiiven kärjissä wingletteinä.

Sivuperäsimen koko määräytyy sen etäisyydestä nostovoimakeskiöstä ( ja muutamasta muusta ) ( esim MAC 25 )..eli mitä taaemmas sen saat niin sitä pienempi ala riittää.

Eräässä koneessa on sama moottorityyppi kuin LS:ssä..sen tehopaino on 0.38 ja liikkuu 840 km/t. Melko punkero ja silti aika nopea. Tarvii 5 kN matkustajaa kohti.

Tässä siitä sisäkuva.
 

Liitteet

  • 2_big.webp
    2_big.webp
    27.7 KB · Luettu: 8
winsu kirjoitti:
Mä oikeasti pelkään, että Juke on ihan tosissaan ton asian kanssa. :a-grin::lanssi:

Meidän ex-presidentti on sanonut " Ajattele globaalisti toimi paikallisesti !" Suuri filosofi se Tanja.

Tässä voi pyrkiä toimimaan globaalisti vaikka ajattelisikin vain ihan paikallista maanpuolustusongelmaa.

Ajattelin että jos esim. myymme 3000 hävittäjää hintaan à 20 000 000 saadaan maahan kassatuloja 60 miljardia. Valtiolla olisi jälleen esimerkiksi varaa mm. sijoittaa lentotoimintaa Kauhavalle samalla kun ilmasto puhdistuu ja maapallon öljyvarat säilyvät myös lapsillemme.

Toinen vaihtoehto on ostaa 6 miljardilla koneita USAsta ja maksaa niiden kerosiinia vuodessa 2-3 miljardilla ja sitten maksaa AIM-120 ohjuksista 1.5 miljoonaa kipale kun voisimme päästä ongelmasta BK27:lla ja muutamalla IGLAlla.

Ohjukset ei maksa kuin 720 miljoonaa F-35 koneisiin joten no worry. Suurempi ongelma voi olla 100-200 teknikon armeija 10 vuodeksi USAsta joiden palkkatoiveet voi olla samaa luokkaa kuin Stephen Elopilla..ainakaan alle 10T ekun kk tuloilla ne ei tänne tule ( laske sotut päälle ). No ei siitäkään tule kuin 50 000 000..joten no worries mate !

Oho siitä tuli 27,7-50 miljardia 10 vuodessa ( öljyn hinnan kumuloituminen unohtui..arvioin ) ! No worries Kreikka maksaa meidät kyllä kuiville ja Kypros.

Nyt voisi vaikuttaa tulevaisuuteen !

:a-smiley:

http://www.budjettikone.fi/suomi/valtio/tee-budjetti.html
 
SR-71 moottorin periaate...
 

Liitteet

  • SR71_J58_Engine_Airflow_Patterns_svg.webp
    SR71_J58_Engine_Airflow_Patterns_svg.webp
    312 KB · Luettu: 9
Ei se maailma sillä pelastu, että me täällä härmässä polkastaan oma lelulentokonetuotanto käyntiin.

Eikä niitä kukaan ostaisikaan. :a-grin:
 
winsu kirjoitti:
Ei se maailma sillä pelastu, että me täällä härmässä polkastaan oma lelulentokonetuotanto käyntiin.

Eikä niitä kukaan ostaisikaan. :a-grin:

Niin eihän sen suorituskyky olisi kuin hieman parempi kuin F-35n mutta 1/28 osalla kerosiinikustannuksista.

:a-grin:

Ketäs se nyt voisi kiinnostaa. Ei ainakaan VW:n tuontopäällikköä...eihän ?!
 
Pakko panna kehiin oma rajallinen ymmärryksensä ja kysyä: Juke, mikä olisi sellainen pikku-hävittäjä, siis olemassa oleva, joka voisi rajoitetuin vaatimuksin kyetä tiputtamaan esim. Mig31:n? Ja mielellään pudotussuhde arvioiden ainakin yks yhteen?
 
baikal kirjoitti:
Pakko panna kehiin oma rajallinen ymmärryksensä ja kysyä: Juke, mikä olisi sellainen pikku-hävittäjä, siis olemassa oleva, joka voisi rajoitetuin vaatimuksin kyetä tiputtamaan esim. Mig31:n? Ja mielellään pudotussuhde arvioiden ainakin yks yhteen?

Miksi sä sitä kysyt ? Jos sellainen olisi jo olemassa kaikillahan olisi jo sellaisia pelkästään.
 
Juke kirjoitti:
Ketäs se nyt voisi kiinnostaa. Ei ainakaan VW:n tuontopäällikköä...eihän ?!

No en mä oikein jaksa uskoa, että ne alkaa lentokoneita ja suihkumoottoreita rakentelemaan. :a-grin:
 
Juke kirjoitti:
winsu kirjoitti:
Ei se maailma sillä pelastu, että me täällä härmässä polkastaan oma lelulentokonetuotanto käyntiin.

Eikä niitä kukaan ostaisikaan. :a-grin:
Niin eihän sen suorituskyky olisi kuin hieman parempi kuin F-35n mutta 1/28 osalla kerosiinikustannuksista.
:a-grin:

Ketäs se nyt voisi kiinnostaa. Ei ainakaan VW:n tuontopäällikköä...eihän ?!

Jahas. Oletkos aatostellut mnkä vuoksi amerikkalaiset sallivat Gripen kaupat Ruotsin lisäksi myös sellaisiin valtioihin, joilla ei ole varaa F35-koneeseen?

Johtuisiko vaikkapa siitä että amerikkalaisyritykset valmistavat varsin suuren osan Gripenin osista ja komponenteista, puhumattakaan koko koneen käyttöhistorian elinkaarikustannuksista, joka on keskimäärin vähintään kolminkertainen, kunkin hävittäjäkoneen pelkkään myyntihintaan suhteutettuna.

Vaikka ne valtiot ostavatkin Gripenin, niin siitä huolimatta leijonanosa osa rahoista kilisevät amerikkalaisten taskuihin, pienen mutkan kautta tosin.

Mitä hyötyä suomalaisille olisi rakentaa oma hävittäjäkone, jos sen käyttämä avioniikka ja osat olisivat peräisin amerikkalaisfirmoista? (Aika vähän suomalaiset siitä lopulta itse hyötyisivät.)
 
baikal kirjoitti:
Pakko panna kehiin oma rajallinen ymmärryksensä ja kysyä: Juke, mikä olisi sellainen pikku-hävittäjä, siis olemassa oleva, joka voisi rajoitetuin vaatimuksin kyetä tiputtamaan esim. Mig31:n? Ja mielellään pudotussuhde arvioiden ainakin yks yhteen?

Paan vastakysymyksen...millä näistä lähtisit MIG-31:stä kaatamaan ?

Tiedät että LITE SABREssa on RCS kuulalaakeria pienempi ( nuppineulan nupin kokoinen ) ja 8% pienempi otsapinta ( pikatuunaus kuvan tekemisen jälkeen ) 6 m2 enemmän siipialaa kuin GNATissa sekä 8 IR ohjusta + 27 mm tykki.

Mig 31 lymyää 20 km korkeudessa ja painelee täydessä ohjusaseistuksessa MACH 1.5 nopeudella ( säästääkseen löpöä voitonvarmana että vastustajaa ei siellä ole ).

LITE SABRE huippunopeus syöksyssä on mach 2.5 ja lakikorkeus 24 km.

Otatko mukaan 4 kpl AMRAAMeja jotka hidastaa vauhdin vaakalennossa 1200 km/t nopeuteen 2000-2500 km/t asemesta ( ja hävittää RCS ominaisuudet tyystin ) ?
 

Liitteet

  • LIGHT-SABRE_Folland-Gnat2.webp
    LIGHT-SABRE_Folland-Gnat2.webp
    107.4 KB · Luettu: 15
Jukella on vasta MS paintilla väsätyn kuvan näköinen luonnos mielikuvitushävittäjästä ja nyt jo tiedetään sellaisia suorituskyvyn arvoja joihin vaaditaan kymmeniä koelentoja ihan oikeassa kehitystyössä. :D

Miten sä muuten päädyit siihen 0.009 muotokertoimeen? Se kun on täysin järjetön tuohon kuvaan verratessa.
 
winsu kirjoitti:
Jukella on vasta MS paintilla väsätyn kuvan näköinen luonnos mielikuvitushävittäjästä ja nyt jo tiedetään sellaisia suorituskyvyn arvoja joihin vaaditaan kymmeniä koelentoja ihan oikeassa kehitystyössä. :D

Miten sä muuten päädyit siihen 0.009 muotokertoimeen? Se kun on täysin järjetön tuohon kuvaan verratessa.

Okei 0.011 sitten..koneen aerodynaaminen vastuskerroin on pienentynyt tuosta kuvasta. Otsapintaa on samoin nyt enää 1.62 m2.

Toi Folland Gnatin kuva oikeesti säikäytti..se on 1.76 m2 ( otsa ).

Muotokertoimessa noi sweep anglet jyrkempiä ja äkilliset mutkat poistettu..sieltä se tulee..less interference jne.
 

Liitteet

  • LIGHT-SABRE_Folland-Gnat4.webp
    LIGHT-SABRE_Folland-Gnat4.webp
    35 KB · Luettu: 7
Heitätkö sä ihan hatusta noita arvoja?

Täydellisen pisaran muotokerroin on jotain 0,05 luokkaa. Lentokoneilla se on yleisesti yli 0,1.

Aloita nyt vaikka laskemalla nopeuden arvo tolla koneen moottorin oletettua työntöä käyttäen vastusvoimana, kun muotokertoimena on vaikka 0,15.
 
Status
Suljettu uusilta vastauksilta.
Back
Top