Pikkukaupunki huolestui huumekokeilujen yleisyydestä. Viidennes kunnan yläkoululaisista kertoo suhtautuvansa huumeisiin positiivisesti.
Huumeet
16.2.2020 klo 07.00
Poliisien mukaan nuorilla ja heidän vanhemmillaan on harhaluuloja huumekauppaan liittyen.Mostphotos
Anu Leena Koskinen
@AnuLeenaK
Jaa artikkeli Facebookissa532
Jaa artikkeli Twitterissä
Nuorten asenne huumeita kohtaan on muuttunut nopeasti. Oriveden kaupunki huolestui viime syksynä, kun tuoreet kouluterveyskyselyt tulivat.
– Nuoristamme 16 prosenttia ilmoitti, että on käyttänyt kannabista ainakin kerran. Pojilla luku oli niinkin suuri kuin 24 prosenttia, Oriveden hyvinvointijohtaja Tuija Peurala sanoo.
Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut, ja useita nuoria on Orivedellä joutunut vatsahuuhteluun. Pirkanmaalla useiden
nuorten epäillään kuolleen huumeiden takia.
Nuoriso-ohjaaja Jenni Ahokas sanoo, että asenteen muutoksen huomaa.
– Some tuottaa positiivista sisältöä siitä, että kannabis on ok, että sillä ei ole vaikutuksia tai seurauksia. Nuoret ovat hyvin kaikkivoipaisia, että mikään ei vahingoita heitä.
Yli viidennes Oriveden yläkouluikäisistä ilmoitti suhtautuvansa kannabiskokeiluihin myönteisesti, kertovat nuoriso-ohjaaja Jenni Ahokas (vas.) ja hyvinvointijohtaja Tuija Peurala. Miikka Varila / Yle
Orivesi järjesti tällä viikolla vanhemmille tapahtuman huumeista. Paikalla oli kolme huumetyötä pitkään tehnyttä poliisia Sisä-Suomen poliisilaitokselta. Yksi heistä ei esiinny nimellään, ettei tutkinta vaarannu.
Huumepoliisien mielestä nuorilla ja vanhemmilla on useita illuusioita huumekaupasta.
1. harhaluulo: Nuorille ei myydä
Vanhempi rikoskonstaapeli Mikko Pitkänen kertoo, ettei ole koskaan ole kuullut, että huumeiden myyjä olisi kysynyt ostajan ikää. Pitkänen kohtaa työssään huumeita kokeilleita nuoria.
– Yhdeltäkään ei ole kysytty ikää kaupantekotilanteessa. Se moraali ei enää tänä päivänä pidä, Pitkänen sanoo.
Kokeneen huumepoliisin mukaan nuorin suonensisäisten huumeiden käyttäjä Suomessa on ollut 9-vuotias pääkaupunkiseudulla.
2. harhaluulo: Myynti-ilmoituksia on vähän
Suuri osa huumeista liikkuu anonyymissa Tor-verkossa. Siellä on niin sanottuja myyntilankoja. Pirkanmaalla voi olla 585 myynti-ilmoitusta huumausaineista yhdessä vuorokaudessa.
Helsingissä vastaava määrä on noin 800. Yhdestä ilmoituksesta riittää tavaraa monelle ostajalle.
Tor-verkon sipulikuvakkeen saa ladattua nopeasti kännykälle. Myös Wickr-sovelluksesta kannattaa poliisien mukaan huolestua.
– Miksi lapsella pitää olla käytössään alusta, jossa toiminta on lähes kokonaan laitonta. Jos kuulee nuoren sanovan, että pistä Wickerillä viestiä, pitäisi hälytyskellojen soida.
Poliisi kehottaa vanhempia katsomaan, onko nuoren kännykässä Tor-verkko. Jos on, kannattaa huumepoliisien mukaan huolestua. Kuvakaappaus
Rikosylikomisario Jari Kinnunen neuvoo katsomaan lapsen kännykän.
– Ilman muuta vanhempi saa katsoa oman lapsensa kännykän, jos hänellä herää huoli lapsen kasvusta ja kehityksestä. Se on ihan höpöhöpöä, ettei näin saisi menetellä.
3. harhaluulo: Pelkkää kannabista
Poliisit näyttävät myynti-ilmoitusta, jossa kannabiksen saa halvemmalla kun ottaa kylkeen piriä.
Huumepoliisien mukaan sekakäyttö on tavallista. Lääkkeitä, bentsoja, amfetamiinia otetaan vahvistamaan tuntemusta. Rattijuopuneista jo yli puolet on sekakäyttäjiä.
Myös imppaaminen on palaamassa nuorison arsenaaliin.
Muuntohuumeita puolestaan syntyy kuin sieniä sateella, eivätkä poliisitkaan läheskään aina tiedä, mikä aine on kyseessä. Tunnistus tehdään keskusrikospoliisin laboratoriossa.
Jo pieni annos muuntohuumetta voi olla erittäin vaarallista.
– Jos kotoa löytyy jauheita, älkää menkö haistelemaan niitä. Älä koske paljain käsin, älä haistele tai maistele, huumepoliisi varoittaa.
Lapsen huumeiden käytön voi tunnistaa esimerkiksi nuoren muuttuneesta käytöksestä, selittämättömästä rahanmenosta ja muutoksista silmän pupilleissa. Miikka Varila / Yle
4. harhaluulo: Tor-verkosta ei voi jäädä kiinni
Nuorilla voi olla harha, että anonyymissa verkossa he eivät jää kiinni.
– Nuoret kuvittelevat, että on turvallista tehdä vilppijuttuja, mutta tarpeen vaatiessa saadaan tietoa. Jokainen jättää jäljen johonkin, Kinnunen sanoo.
Anonyymi verkko hidastaa tutkintaa, mutta viestit voidaan silti saada auki.
– Kyllä kyttä saattaa jossain luurata. Nämä ovat kirjain- ja numerojonoja. Aika hyvin nykyään voidaan päätellä niistä viestin sisältöä, huumepoliisi kertoo.
Poliisi on verkossa silloin kun poliisilla on siihen laillinen oikeus pakkokeinolain perusteella. Viranomaisilla on parhaillaan käynnissä suuri tutkinta
Tor-verkossa toimineesta Silkkitiestä.
Käynnissä on tuhansia rikostutkintoja. Silkkitiellä oli toteutuneita kauppatapahtumia noin 500 000.
5. harhaluulo: Kaveri turvaa
Alaikäisillä on poliisin mukaan usein illuusio, että kaverin mukaan ottamalla huumekauppa on turvallista.
– Nuoret menevät yhdessä: toinen on henkivartija ja toinen tekee kauppaa. Ryöstöt ovat kuitenkin arkipäivää. Mitä kaksi alaikäistä mahtaa, jos aikuinen on varustautunut ryöstämään? Vain tuuri ratkaisee, miten tilanne päättyy, huumepoliisi kertoo.
Huumekauppoihin liittyvät ryöstöt ovat poliisien mukaan yleisiä.
6. harhaluulo: Vain isoista summista tulee ongelmia
Rikosylikomisario Kinnunen sanoo, että huumekauppa voi johtaa väkivaltaiseen perintään jo muutaman kymmenen euron kohdalla.
– Summat ovat naurettavia, puhutaan muutamista kympeistä, Kinnunen kertoo.
Pirkanmaalla poliisi paljasti vastikään huumeringin, jonka
tutkinta alkoi 40 euron velasta.
Ikävä tosiasia on, että välillä velat johtavat seksuaalirikoksiin.
7. harhaluulo: Poliisi ei valvo käyttöä
Nuoret ajattelevat herkästi, ettei poliisi valvo käyttöä. Huumepoliisit kertovat keskittyvänsä myyjien hakemiseen. Samalla voi jäädä kuitenkin kiinni käyttäjiä.
– Kun otamme myyjiä kiinni, siinä jää aina samalla käyttäjiä kiinni, Jari Kinnunen sanoo.
Sen sijaan poliisi vakuuttaa, että se ei päivystä huumehoitopaikkojen ovilla.
Rattijuopumuksista yli puolet on jo sekakäyttäjiä. Jätevesitutkimuksissa huumeiden määrä on kasvanut sadoilla prosenteilla. Tiina Jutila / Yle
8. harhaluulo: Pääsee käyttörangaistuksella
Törkeästä huumausainerikoksesta voidaan epäillä jo, jos myy tai levittää huumeita alaikäisille. Rangaistukseksi törkeästä huumausainerikoksesta voidaan tuomita vankeutta 1–10 vuotta.
Jos alle 18-vuotiasta ensikertalaista epäillään pelkästään käyttäjänä huumausainerikoksesta, nuori puhutellaan.
Mikko Pitkänen tekee näitä puhutteluja. Puhuttelussa ovat nuoren lisäksi mukana huoltajat ja sosiaalityöntekijä.
– Ei tule rikosrekisteriä, mutta merkintä jää, että on ollut puhuttelussa.
Puhuttelu tähtää huomautukseen. Pitkäsen mukaan myönteinen tai piittaamaton asenne huumeisiin voi estää huomautuksen ja asia voi siirtyä esitutkintaan.
Mikäli 15–17-vuotias jää toisen kerran kiinni käyttörikoksesta, poliisi tekee esitutkinnan ja syyttäjä järjestää asiassa suullisen neuvottelun. Kolmannella kerralla asia siirtyy yleensä oikeuteen.
9. harhaluulo: Huumeiden tarjoaja joutuu vastuuseen
Huumeita antanut ei välttämättä joudu vastuuseen. Voi olla vaikea osoittaa, että uhri olisi ollut pakotettu ottamaan huumeita.
Jari Kinnunen vertaa asiaa ryyppyremmiin. Jos yksi porukasta kuolee, toisia on vaikea syyttää mistään.
– Parin vuoden aikana nuoria on kaatunut kuin heinää sekakäyttöön ja yliannostuksiin. Yleensä mukana on ollut muitakin käyttäjiä. Eivät he joudu yleensä vastuuseen siitä.
Kondis ry:n mukaan varovaisen arvion mukaan huumeita säännöllisesti käyttävien läheisiä on 400 000. – Kukaan ei voi raitistaa omaa lastaan, vaikka seisoisi päällään ja tanssisi polkkaa, Jukka Riipinen sanoo.Miikka Varila / Yle
"Rakastettiin ja luettiin iltasatuja"
Vantaalaisen Jukka Riipisen lapsi on käyttänyt huumeita 27 vuotta. Riipinen kiertää kouluilla Kondis ry:n läheiskokemusasiantuntijana.
– Me rakastettiin lastamme, luettiin iltasatuja, oltiin mukana harjoituksissa. Uskottiin, että voidaan välttää mutta eipä vain voitu.
Riipisen lapsi kokeili kannabista kotibileissä 16-vuotiaana.
– Huumeriippuvuus on sairaus, josta kaikki eivät parane. Lapsellani ei ole aikomustakaan lopettaa käyttöä.
Yhdistys on kohdannut tuhansia oppilaita ja vanhempia.
– Nuorilla on hyvät tiedot kannabiksen hyvistä ja parantavista ominaisuuksista, mutta erittäin huonot tiedot seuraamuksista ja huonoista puolista, Riipinen sanoo.
THL:n mukaan jotain huumetta kokeilleita oli 24 prosenttia suomalaisista vuonna 2018.
– Kukaan meidän lapsistamme ei tiedä, kuinka addiktiivisia persoonallisuuksia he ovat. Ainoa tapa on, ettei käytä tai ei kokeile, silloin ei tule myöskään huumeista riippuvaiseksi, Riipinen sanoo.
Riipisen olohuoneessa kokoontuu säännöllisesti vertaisryhmä.
– Puolentoista viime vuoden aikana on ollut viisi kuolemantapausta, kolme yliannostusta ja kaksi väkivallantapausta ja olisiko kolme tai neljä toipumisen tiellä, Riipinen kertoo.
www.nature.com
