Tulisiko huumausaineet laillistaa?

[Herman30]

Toisaalta ehkäpä olisi syytä kysyä, että pitäisikö alkoholihaittojen torjumiseksi tehdä enemmän?

Ei koska se vain vaikeuttaa kohtuukäyttäjän elämää. Alkoholi ihan tarpeeksi kallista jo nyt tässä maassa. Ja sitäpaitsi ei täällä ole koskaa ryypätty niin paljon kuin kieltolain aikana vaikka sen piti olla mahdotonta.

 

[Tetra]

Ei koska se vain vaikeuttaa kohtuukäyttäjän elämää. Alkoholi ihan tarpeeksi kallista jo nyt tässä maassa.

On paljon suomalaisia, jotka käyttävät alkoholia paljon enemmän kuin olisi kohtuullista. Lisäksi kaikki alkoholihaittojen vähentämiseksi tehty työ ei haittaa kohtuukäyttäjien elämää, esimerkiksi alkoholihaitoista valistaminen. Sellainen voi jopa olla hyväksi kohtuukäyttäjillekkin.

 

[Sarek1]

On paljon suomalaisia, jotka käyttävät alkoholia paljon enemmän kuin olisi kohtuullista. Lisäksi kaikki alkoholihaittojen vähentämiseksi tehty työ ei haittaa kohtuukäyttäjien elämää, esimerkiksi alkoholihaitoista valistaminen. Sellainen voi jopa olla hyväksi kohtuukäyttäjillekkin.

Onko piiloajatuksena vetää tästä jokin analogia huumeiden käyttöön ja niiden laillistamiseen?

Alkoholista voisi jatkaa omassa ketjussaan. ”Viinampiru” (m on tarkoituksella mukana) voisi olla vaikka ketjun nimenä , tosin aiheeseen liittyvä lanka saattaa olla jo olemassa?

 

[Tetra]

Onko piiloajatuksena vetää tästä jokin analogia huumeiden käyttöön ja niiden laillistamiseen?

Ei ole mitään piiloajatusta. Ihmettelen sitä, millä tarmolla huumeiden haitoista keskustellaan, mutta paljon enemmän yhteiskunnalle haittoja aiheuttavan alkoholin haitoista ollaan hiljaa. Alkoholi ja huumeet ovat hyvin samankaltainen asia. Molemmat sekoittaa pään ja molemmat voivat aiheuttaa haittoja niin käyttäjälle kuin käyttäjän kanssa tekemisissä oleville ihmisille. Ainoa ero on se, että tällä hetkellä alkoholi on Suomessa laillista. Näin ei ole aina ollut eikä ole kaikissa maissa nytkään. Toisaalta joissain maissa jotkin Suomessa huumausaineiksi luettavat aineet ovat laillisia tai dekrimininalisoituja.

 

[Sarek1]

Ei ole mitään piiloajatusta. Ihmettelen sitä, millä tarmolla huumeiden haitoista keskustellaan, mutta paljon enemmän yhteiskunnalle haittoja aiheuttavan alkoholin haitoista ollaan hiljaa. Alkoholi ja huumeet ovat hyvin samankaltainen asia. Molemmat sekoittaa pään ja molemmat voivat aiheuttaa haittoja niin käyttäjälle kuin käyttäjän kanssa tekemisissä oleville ihmisille. Ainoa ero on se, että tällä hetkellä alkoholi on Suomessa laillista. Näin ei ole aina ollut eikä ole kaikissa maissa nytkään. Toisaalta joissain maissa jotkin Suomessa huumausaineiksi luettavat aineet ovat laillisia tai dekrimininalisoituja.

Hmm. Tämä on huumausaineaiheinen ketju. Huumeiden haittojen ja lieveilmiöiden lisääntyessä sivutessa arjen työtä yli neljännesvuosisadan ajan ei liene ihme, että asiaan on sananen sanottavana. En ihmettele lainkaan dekriminalisoinnin ja laillistamisen perään hinkumista, sen verran laajalti kosketuspintaa koukuttuneisiin on ehtinyt vuosikymmenien saatossa kertyä. Huumeongelma on leviämässä käsiin erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa, sitä ei mikään ganjamanjahykertely muuksi muuta.

Vineton vaikutuksista vinetän aiheeseen kuuluvassa ketjussa. Sen kuin polkaiset alkoketjun hammasrattaille, kommenttia tulee varmasti.

 

[Tetra]

Hmm. Tämä on huumausaineaiheinen ketju. Huumeiden haittojen ja lieveilmiöiden lisääntyessä sivutessa arjen työtä yli neljännesvuosisadan ajan ei liene ihme, että asiaan on sananen sanottavana. En ihmettele lainkaan dekriminalisoinnin ja laillistamisen perään hinkumista, sen verran laajalti kosketuspintaa koukuttuneisiin on ehtinyt vuosikymmenien saatossa kertyä. Huumeongelma on leviämässä käsiin erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa, sitä ei mikään ganjamanjahykertely muuksi muuta.

Vineton vaikutuksista vinetän aiheeseen kuuluvassa ketjussa. Sen kuin polkaiset alkoketjun hammasrattaille, kommenttia tulee varmasti.

Kannatatko alkoholin kieltolakia? Jos et kannata, niin lienet alkoholisti?

 

[Sarek1]

Palataan ketjun aiheeseen. Kannattaako kannattaa?

Huumeisiin suhtaudutaan yhä myönteisemmin, vaikka ne tappavat entistä enemmän – ”Tietynlainen ajan henki ja kulttuuri”
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fdcd0e3b-f7cd-481a-b0c3-1b3cb56795dc

Edes asiantuntijat eivät osaa yksiselitteisesti sanoa, mistä huumekuolemien raju kasvu johtuu.

Joensuulaisen Jaana Niirasen tytär Annariina kuoli 18-vuotiaana viime lokakuussa. Virallinen kuolinsyyntutkinta on yhä kesken, mutta kuolinpaikalta tehtyjen löytöjen perusteella oletus on, että se liittyi huumausaineiden käyttöön. JYRI PIETARINEN
THL:n tuoreet tilastot paljastavat nuorten huumekuolemien lisääntyneen dramaattisesti vain muutamassa vuodessa.
Iltalehti kertoi joensuulaisesta Jaana Niirasesta, jonka tytär Annariina kuoli viime lokakuussa 18-vuotiaana. Taustalla oli useamman vuoden jatkunut huumeongelma.
———
Vielä vuonna 2013 huumemyrkytykseen kuolleita nuoria ikäluokassa 15–19 oli THL:n Päihdetilastollisen vuosikirjan mukaan kaksi, mutta vuonna 2018 vastaava lukumäärä oli 20. Huumekuolemien määrän kasvu on suurinta juuri teini-ikäisissä.Tilastossa huumekuolemiksi on luokiteltu huumeiden ja lääkkeiden päihdekäytön aiheuttamat tapaturmaiset myrkytykset.

THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen kertoo, että huumekuolemien taustalla ei näyttäisi olevan mikään yksittäinen, uusi markkinoille tullut huumausaine, vaan kehitykseen on vaikuttanut useampi tekijä. Hän arvioi yhdeksi syyksi huumekuolemien kasvuun yksinkertaisesti sen, että nuorten päihteiden käyttö on lisääntynyt.

– Kun käyttö lisääntyy, myös haitat lisääntyvät.



Hakkarainen arvelee, että taustalla voi vaikuttaa myös nuorten syrjäytyminen.Kolmanneksi mahdolliseksi tekijäksi hän nostaa sekakäytön.

– Nämä kuolemantapaukset, joita Suomessa on ollut, ovat monessa tapauksessa seurausta siitä, että on käytetty monia eri päihteitä sekaisin. Tavallisinta on, että on käytetty opioideja, lääkeaineita, kuten bentsodiatsepiineja sekä alkoholia.Niiden yhteisvaikutus voi lamauttaa hengityksen.

Hakkarainen uskoo, että myös huumeiden helppo saatavuus netistä voi vaikuttaa käytön lisääntymiseen ja sitä kautta huumekuolemiin.

– Tarkkaa kuvaa siitä, mitä syitä taustalla on ja onko esimerkiksi nettikaupalla ollut vaikutusta, ei vielä ole.

Miten estetään?
THL on ilmiöstä erittäin huolestunut, sillä nuorten huumekuolemat ovat olleet kasvussa jo useamman vuoden. Sosiaali- ja terveysministeriössä on alettu valmistella päihde- ja riippuvuusstrategiaa, jonka jälkeen on tarkoitus antaa valtioneuvoston periaatepäätös huumehoidon tehostamisesta ja haittojen vähentämisestä.

Huumekuolemat ja niiden ehkäisyn tehostaminen tulevat Hakkaraisen mukaan valmistelussa varmasti esille. Hän muistuttaa, että huumekuolemat olisivat kaikki ennaltaehkäistävissä, jos huumeriippuvaiset saisivat ajoissa hoitoa.

– Jos verrataan muihin kuolemiin, huumekuolemat tapahtuvat usein sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolella, hän huomauttaa.

Myös A-Klinikan lääketieteellinen johtaja ja päihdelääketieteen työelämäprofessori Kaarlo Simojoki sanoo, että keskeistä olisi puuttua päihdeongelmiin varhain ja ohjata päihderiippuvaisia hoidon piiriin.

– Suomessa pitäisi myös muuttaa huumeisiin liittyvää ilmapiiriä. Jos kansalaisaloite (kannabiksen käytön laillistamisesta) tyrmätään jo ennen kuin siitä on käyty edes keskustelua, se alleviivaa sitä, että tämä on asia on tabu. Jos asiaan pystyttäisiin suhtautumaan pragmaattisesti ilman tunteen paloa, saataisiin jo paljon aikaan.

Lieventyneet asenteet
Julkisuudessa on keskusteltu paljon nuorten lieventyneistä asenteista huumeita kohtaan. Tämän ilmiön on havainnut myös Simojoki. Hänen mukaansa monet nuoret ajattelevat, että huumeiden kokeileminen ei ole niin paha asia.

– Ajatellaan, että kannabis on samanlainen päihde kuin alkoholi tai jopa turvallisempi. Eikä tietenkään kannabiksesta, kuten ei alkoholistakaan, joudu rappiolle heti, kun on kerran kokeillut. Kuitenkin tiedetään, että säännöllisemmässä käytössä addiktioriski on aina olemassa.

– Muun muassa Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että jopa 17 prosentille alaikäisistä, jotka käyttävät kannabista vähänkään säännöllisemmin, voi kehittyä käyttöhäiriö.

Suomalaisten asenteita huumeidenkäyttöä kohtaan on myös tutkittu. THL:n tänä vuonna julkaisemasta raportista ilmenee, että jos huumeiden käyttö ei olisi laitonta, 19 prosenttia suomalaisista olisi kiinnostunut kokeilemaan tai käyttämään kannabista. Ekstaasin kokeilusta tai käytöstä olisi kiinnostunut 5 prosenttia ja heroiinista yksi prosentti väestöstä.

Eniten kiinnostusta kannabiksen kokeiluun tai käyttöön löytyi 25–34-vuotiaista miehistä ja 15–24-vuotiaista naisista.

Simojoen mukaan Yhdysvalloissa on huolestuttu trendistä, jossa perinteisen jauhetun kannabiksen sijaan on alettu käyttää kannabisuutteita. Niiden THC-pitoisuus voi olla jopa yli 80 prosenttia.

– Puhutaan ihan eri aineesta. Meidän kaikki tutkimuksemme perustuvat 5–15-prosenttisen kannabiskasvin vaikutuksiin ja haittoihin, mutta nämä uutteet ovat ihan eri aineita. Ei meillä ole tietoa siitä, mitkä niiden pitkäaikaisvaikutukset ovat.

"Tietynlainen kulttuuri”
Simojoki nimeää kolme asiaa, jotka voivat vaikuttaa asenteiden lieventymisen taustalla.

– Jokainen sukupolvi haluaa aina jollain lailla kapinoida ja erottua edellisestä sukupolvesta, hän aloittaa.

– Myös huumeiden saatavuus on ihan keskeinen asia. Minun nuoruudessani huumeita ei ollut samalla tavalla saatavilla.

– Kolmas asia on tietynlainen kulttuuri ja ajan henki.

Suomalaisten huumeiden käyttöä ja asenteita koskevan raportin mukaan vuoden 2018 huumekyselyyn vastaajista 24 prosenttia raportoi joskus elämänsä aikana kokeilleensa jotakin huumetta. Kuluneiden 12 kuukauden aikana käyttäneitä oli kahdeksan ja kuluneiden 30 päivän aikana kolme prosenttia vastaajista.

Väestömäärään suhteutettuna tämä tarkoittaa, että arviolta noin 900 000 suomalaista on joskus kokeillut huumeita, vuoden aikana käyttäneitä on noin 300 000 ja kuukauden aikana käyttäneitä runsaat 120 000.

 

[Teräsmies]

Kysymys ei ollut sinulle suunnattu, vaan ihan yleinen kysymys. Totta on, että alkoholin käyttö aiheuttaa paljon haittaa suomalaiselle yhteiskunnalle. Alkoholi on joissain maissa huumausaine ja on ollut myös Suomessa kielletty viime vuosisadan alkupuolella. Ketjua lukemalla kuitenkin syntyy sellainen mielikuva, että kaikki keskustelijat eivät tiedosta kuinka paljon alkoholi aiheuttaa haittaa suomalaisille.

Johtunee siitä että asia otetaan henkilökohtaisena hyökkäyksenä koska moni käyttää itsekin alkoholia mikä on hyvin tuhoisa päihde.

 

[baikal]

Hmm. Tämä on huumausaineaiheinen ketju. Huumeiden haittojen ja lieveilmiöiden lisääntyessä sivutessa arjen työtä yli neljännesvuosisadan ajan ei liene ihme, että asiaan on sananen sanottavana

Mitäpä HE TAI ME, jotka asian parissa töinään enemmän tai vähemmän pyörimme, mitä voisimme tietää? Emme yhtään mitään. Kyllä keskustelupalstoilta löytyy alalle kuin alalle ne TIETÄJÄT.

Kumpa jokaisella ammattialalla älyttäisiin lukea keskustelupalstojen antia....ei tarvitsisi pähkäillä ylimääräisiä, eikun ammentaisi vain tietotaitoa ja ymmärrystä todellisilta asiantuntijoilta.

 

[Tetra]

Johtunee siitä että asia otetaan henkilökohtaisena hyökkäyksenä koska moni käyttää itsekin alkoholia mikä on hyvin tuhoisa päihde.

Tämähän se ilmeinen selitys on.

Olisi ehdottoman hyvä, jos suomalaisten alkoholin kulutus laskisi.

 

[kimmo.j]

Tämähän se ilmeinen selitys on.

Olisi ehdottoman hyvä, jos suomalaisten alkoholin kulutus laskisi.

Suomalaisten alkoholin kulutus on kehittynyt miten on, kielloista, rajoituksista ja ankarasta verotuksesta huolimatta. Siksi uskon ettei päihdeongelmia hoideta kieltämällä niiden käyttöä, kokeiltu on. Pitää siis keksiä jotain uutta. Huumerikollisuuden kohdalla lienee niin, että alan voitot ovat riskeistä huolimatta niin houkuttelevan suuret, että sijoitajia ja kauppiata riittää.
Tähän pitäisi iskeä uusin keinoin, älkää kysykö millä, en tiedä.

 

[Sarek1]

Johtunee siitä että asia otetaan henkilökohtaisena hyökkäyksenä koska moni käyttää itsekin alkoholia mikä on hyvin tuhoisa päihde.

Tämähän se ilmeinen selitys on.
Olisi ehdottoman hyvä, jos suomalaisten alkoholin kulutus laskisi.

Ettei vain olisi edellä kuvatun kaltaista tuon ganjamanjailun kanssa. On meinaan tuttua settiä. Ja olisi hyvä, että aineiden käyttö hiipuisi tavalla tai toisella kokonaan.

Aika tarkkaan vakoiltu tekstianalyysin perusteella tuo allekirjoittaneen ongelmallinen suhde alkoholiin. Sen verran voin tunnustaa, että viinaa ja varmaan viinejäkin on ainakin laatikolliset kaapissa. Ongelmani on, että niistä tuppaa tulemaan vuosikertajuomia.

Tilanteeni vuoksi olen koettanut lahjoitella joitakin pulloja silloin tällöin, mm. viimemmäksi työmatkalla (lastentarhasta!) lahjapulloksi saamani Palinka jatkoi matkaa eksoottisena edelleenlahjoituksena. Vanhemmasta päästä minulla on jemmassa pullo Moutaita vuodelta 1993 (ja toinen pullo samanikäistä kiinalaista pontikkaa). Ne ovat tallessa siltä varalta, että viinampiru pääsisi iskemään. Meinaan jos noita tempaisee kunnolla huiviin, niin haluaa kyllä raitistua välittömästi ja kohtalaisen pysyvällä tavalla. Tosin, mahtanevatko parhaat ainesosat olla jo haihtuneet puteleista kokonaan? No, pullot itsessään ovat kivan näköisiä pimeän kaapin perukoilla ja eihän tässä mihinkään kiire ole. Voihan se olla, että Huovisen Viinankätkijät -novellin skenaario toteutuu vielä ja viinasta tulee pula. Silloin on jotain vaihdon välineeksi.

Nolompi juttu on se, että opiskeluaikana tienasin 4,5v käyttörahaa itselleni juottamalla ihmiset humalaan, viemällä heidän rahansa ja toivottamalla heidät tervetulleeksi uudelleen. Ruokaakin tosin meni jonkin verran siinä sivussa eli jos pätäkkää oli, niin ei tarvinnut nälässäkään olla. Ikävänä sivuvaikutuksena en pystynyt ajattelemaan oluen juomista kymmeneen vuoteen (pl. kiinalainen tiskivesi Beijing beer v. 93).

Jouluaterialla pistin vallan ranttaliksi ja korkkasin peräti tölkillisen nimikkojuomaa.


Miksihän minusta ei tunnu tältä:

Spoiler: Janon maa

Mutta, palataan huumeisiin.

 

[Solidsnake]

Hmm. Tämä on huumausaineaiheinen ketju. Huumeiden haittojen ja lieveilmiöiden lisääntyessä sivutessa arjen työtä yli neljännesvuosisadan ajan ei liene ihme, että asiaan on sananen sanottavana. En ihmettele lainkaan dekriminalisoinnin ja laillistamisen perään hinkumista, sen verran laajalti kosketuspintaa koukuttuneisiin on ehtinyt vuosikymmenien saatossa kertyä. Huumeongelma on leviämässä käsiin erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa, sitä ei mikään ganjamanjahykertely muuksi muuta.

Vineton vaikutuksista vinetän aiheeseen kuuluvassa ketjussa. Sen kuin polkaiset alkoketjun hammasrattaille, kommenttia tulee varmasti.

Onhan meillä kännitopiikki, sinne vaan sormea heristämään

 

[Sarek1]

Onhan meillä kännitopiikki, sinne vaan sormea heristämään

Kts. ko. ketjun aloitusviesti, sinne saa postata vasta 1,2 promillen humalassa. Eli pitäisi vetäistä ensin kevyet kännit ja sitten mennä saarnaamaan parannusta. Korkatako vai lähteäkö töihin kantamaan kortta, kas siinä vasta kysymys.

 

[Sarek1]

Tulevaisuutta nakerretaan myös opinahjoissa.

Ylen kysely: Huumeet näkyvät kouluissa yhä enemmän, eikä poliisi ehdi avuksi – Nikke, 22: “Kukaan ei kertonut, että huumeista voi päästä eroon”

Poliisi myöntää, ettei sillä ole mahdollisuutta puuttua kaikkiin kouluissa esille tuleviin huumausaine-epäilyihin.

Huumeet
18.2.2020 klo 14.50

Nikke oli 12-vuotias, kun hän sekaantui ensimmäistä kertaa huumausaineisiin. Ensin hän kokeili lääkkeitä ja alkoholia. Myöhemmin alkoi kannabiksen polttaminen.

Pian kuvioihin tulivat kovat aineet. Amfetamiini, ekstaasi, psilosybiiniä sisältävät sienet, LSD, gammabutyrolaktoni eli lakka, subutex.

Erityisesti subutex vei mennessään. Nikke jäi koukkuun heti ensimmäisestä kerrasta.

Kun vantaalainen Nikke siirtyi yläasteelle, koulunkäynti jäi. Hän mieluummin lintsasi kuin jäi kamapäissään kiinni opettajalle.

– Siitä tulee aika isot seuraamukset, jos on alaikäisenä huumeissa koulussa, Nikke sanoo vuosia myöhemmin.

Nikke esiintyy jutussa vain etunimellään yksityisyytensä suojaamiseksi.

Huumeita on helppo saada netistä
Kouluterveyskyselyjen mukaan lasten ja nuorten kiinnostus alkoholia ja tupakkaa kohtaan vähenee samaan aikaan, kun huumausainekokeilut lisääntyvät(siirryt toiseen palveluun).

Niken mielestä huumausaineita on helpompi saada kuin vielä kymmenen vuotta sitten – silloin kun hän aloitteli niiden käyttöä. Netissä ja erityisesti sosiaalisessa mediassa entistä nuoremmat törmäävät lääkkeisiin, kannabikseen ja koviin huumeisiin.

– Itsekin olen huomannut sen, että huumeidenkäyttäjät ovat entistä nuorempia, Nikke sanoo.

Niken mukaan hänen aikanaan huumeita ei juuri myyty koulussa. Ylen kyselyn perusteella nykyään osa opettajista on sitä mieltä, että huumeet liikkuvat entistä enemmän myös koulujen arjessa.

Osa opettajista todella huolissaan
Yle lähetti tätä juttua varten kyselyn 1 500 pääkaupunkiseudun opettajalle. Heistä reilut 40 vastasi. He kaikki halusivat pysytellä nimettöminä.

Luokan- ja aineenopettajat ovat niitä tahoja, joilla on aitiopaikka nuorten maailmaan.

Suurin osa vastanneista opettajista ei ollut törmännyt huumausaineisiin koulun arjessa lainkaan. Toisaalta osa opettajista myönsi, etteivät he välttämättä edes tunnistaisi kaikkia tilanteita, joihin liittyy huumausaineita.

Kuvaavaa oli se, että yksi opettajista kertoi oman yläkouluikäisen poikansa jääneen vastikään kiinni kannabiksen polttamisesta. Opettaja ei ollut huomannut asiaa, vaikka kokeiluja oli ollut useita.

Jokaisessa pääkaupunkiseudun koulussa on jonkinasteinen huumeongelma.
yläkoulun opettaja, Espoo

Osalta opettajista tuli täysin toisenlaista viestiä. He ovat huumeista todella huolissaan.

“Huumeet liikkuvat luultavasti myös koulupäivän aikana.” - yläkoulun opettaja, Vantaa

“Jokaisessa pääkaupunkiseudun koulussa on jonkinasteinen huumeongelma.” - yläkoulun opettaja, Espoo

“Ehkä yksi tai kaksi oppilasta vuodessa jää kiinni.” - yläkoulun opettaja, Helsinki

Osa opettajista oli sitä mieltä, että jotkut nuoret eivät miellä lieviä huumausaineita, esimerkiksi kannabista, ollenkaan laittomiksi huumausaineiksi.

“Joillakin oppilailla on suuri kiinnostus huumeita kohtaan. He kyselevät paljon tai heittävät aiheesta läppää.” - yläkoulun opettaja, Vantaa

“Huumausaineet ovat pienellä osalla oppilaista nykyään arkipäivää.” - yläkoulun opettaja, Espoo

Espoon opettajat kaipaisivat poliisilta apua
Osa kyselyyn vastanneista opettajista koki, että opettajat ovat jääneet yksin huumeongelman kanssa, eikä esimerkiksi poliisi ehdi kaikkiin tapauksiin mukaan.

“Koulumme on pyytänyt useamman kerran, että poliisi tulisi käymään koululla niin väkivalta- kuin huumeasioihin liittyen.” - yläkoulun opettaja, Espoo

“Poliisi kävi kerran koululla ja puhutti oppilaita väkivaltaan liittyen. Huumeet ovat edelleen takavasemmalla.” - yläkoulun opettaja, Espoo

Tätä viestiä tuli erityisesti Espoon opettajilta.

Poliisin kynnys mennä kouluun on korkea
Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen komisario Hannu Väänänen sanoo, että poliisi tulee aina tilanteisiin, joissa on väkivallan uhka.

Väänäsen mukaan poliisille vaikeita ovat tilanteet, joissa kyse on epäilyistä tai huhuista.

– Me joudumme priorisoimaan asioita. On valitettavaa, ettei me päästä pienimpiin risahduksiin mukaan, Väänänen sanoo.

Väänänen arvioi, että Espoon kouluista tulee ilmoituksia huumausaine-epäilyistä joka kuukausi, toisinaan jopa useita.

Koulujen turvallisuuden osalta Väänänen painottaa monialaista yhteistyötä. Poliisi ei voi olla ainoa toimija, joka vastaa koulujen turvallisuudesta.

– Poliisin kynnys mennä hälytystehtävälle kouluun on suuri, koska se herättää aina kysymyksiä koulussa, oppilaissa ja vanhemmissa, sanoo Väänänen.

Väänäsen mukaan myös koulu, opettajat ja kaupunki ovat vastuussa turvallisesta koulupäivästä.

Pieni vähemmistö aiheuttaa opettajille ja poliisille päänvaivaa
Osa Ylen kyselyyn vastanneista opettajista arveli, että lapsia ja nuoria yritettäisiin saada entistä aktiivisemmin mukaan huumausaineiden myynti- ja välitystoimintaan. Yle kysyi asiaa pääkaupunkiseudun poliiseilta, mutta poliisi ei tunnistanut ilmiötä.

Huumeriippuvaista elämää eläneen Niken mukaan on tyypillistä, että nuoret hankkivat huumausaineita tutuilta ja kavereilta. Moni nuori rahoittaa oman huumeiden käyttönsä myös myymällä aineita itse.

Komisario Hannu Väänänen korostaa, että suurimmalla osalla lapsista ja nuorista menee todella hyvin. Pieni vähemmistö on vastuussa kouluissa näkyvästä huumausaineista johtuvasta levottomuudesta ja turvattomuudesta. Se vaikuttaa kaikkiin oppilaisiin.

Väänänen sanoo, että poliisi on huomannut, että yhä nuorempien huumausaineiden välittämiseen liittyy väkivallan uhkaa.

– Huumemaailmassa elävät nuoret ovat oppineet gangsterimeiningin. Se varmaan näkyy näissä muutamissa tapauksissa koulussakin, Väänänen sanoo.

Nikke otti no more tears (ei enää kyyneliä) -tatuoinnin sen jälkeen, kun hän päätti raitistua. Eniten Nikke katuu kaikkea harmia, mitä on päihteiden vaikutuksen alaisena aiheuttanut vanhemmilleen.Nella Nuora / Yle
Nikke ehti elää päihteidenkatkuista elämää yhteensä kahdeksan vuotta, ennen kuin hän päätti raitistua. Päihteetöntä elämää on nyt takana pari vuotta.

Mutta mitä Nikke haluaa sanoa nuorille, jotka miettivät huumausaineiden kokeilua tai ovat jo huumemaailmassa?

– Jokainen tekee omat valintansa, mutta kannattaa miettiä kahdesti.

Nikke haluaa alleviivata sitä, että apua on saatavilla, mikäli sitä haluaa ottaa vastaan.

– Ei kukaan kertonut minulle, että huumeista voi päästä eroon. Ajattelin että huumemaailmaan mennään, siellä ollaan ja kuollaan, Nikke sanoo.

 

[baikal]

Komisario Hannu Väänänen korostaa, että suurimmalla osalla lapsista ja nuorista menee todella hyvin. Pieni vähemmistö on vastuussa kouluissa näkyvästä huumausaineista johtuvasta levottomuudesta ja turvattomuudesta. Se vaikuttaa kaikkiin oppilaisiin.

Hajaantukaa, tilanne hallinnassa, koska suurimmalla osalla menee todella hyvin.

 

[Solidsnake]

Komisario Hannu Väänänen korostaa, että suurimmalla osalla lapsista ja nuorista menee todella hyvin. Pieni vähemmistö on vastuussa kouluissa näkyvästä huumausaineista johtuvasta levottomuudesta ja turvattomuudesta. Se vaikuttaa kaikkiin oppilaisiin.

Hajaantukaa, tilanne hallinnassa, koska suurimmalla osalla menee todella hyvin.

Yksinkertainen enemmistö vai määräenemmistö ken tietää

 

[kimmo.j]

On paljon suomalaisia, jotka käyttävät alkoholia paljon enemmän kuin olisi kohtuullista. Lisäksi kaikki alkoholihaittojen vähentämiseksi tehty työ ei haittaa kohtuukäyttäjien elämää, esimerkiksi alkoholihaitoista valistaminen. Sellainen voi jopa olla hyväksi kohtuukäyttäjillekkin.

Alko on käyttänyt mielettömästi rahaa tähän valistamiseen, puhumattakaan aiheen tiimoilta tehtyyn tutkimukseen. Onko siitä ollut paljon apua?
Kyllä, kohtuukäyttäjät ovat hyvin tietoisia alkoholin positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista, samoin ne jotka eivät ole kohtuukäyttäjiä, mutta he paskan nakkaavat näille.

 

[Sarek1]

Vastaus ketjun otsikossa esitettyyn kysymykseen on edelleen ei. Alla oleva on tullut kyllä ammatillisessa mielessä tarkasteltuna aika selvästi vastaan, vaikka pienestä siivusta on otannassa kyse.

Tutkijan kanssa en ole yhtä mieltä siitä, että valvotut huumeiden käyttöhuoneet auttaisivat asiantilassa muuten kuin säilömisenä. Perustettaisiinko yhdenvertaisuuden nimissä puistokemisteillekin omat valvotut labratilat kemiallisia kokeita varten?

Hoitoon pääsyn tulisi olla helppoa, mutta käytön juurisyihin vaikuttaminen on mielestäni paras tapa torjua sielunvihollisen houkutuksia.

Tutkimus: Nuorten huumeiden ongelmakäyttäjien määrä kasvanut Suomessa
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotim...lmakayttajien-maara-kasvanut-suomessa/836356/

Suomessa opioidien ongelmakäyttö liittyy erityisesti buprenorfiiniin, joka on korvaushoitolääke Subutexin vaikuttava aine. Kuvassa tullin takavarikoimia tabletteja. KUVA: Tulli

Huumeita ongelmallisesti käyttävien 15–24 vuotiaiden määrä on kasvanut, selviää uudesta tutkimuksesta.

Ongelmakäytöllä tarkoitetaan sitä, että käytöstä on aiheutunut vakavia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.

– Suomessa on amfetamiineja ja opioideja ongelmallisesti käyttävien 15–24-vuotiaiden sukupolvi, joka on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Heidän määränsä on lähentynyt sekä 25–34-vuotiaiden että 35–44-vuotiaiden ongelmakäyttäjien määrää, kun se aiemmin ollut selvästi matalampi, sanoo erityisasiantuntija Sanna Rönkä THL:stä tiedotteessa.

Huumeita ongelmallisesti käyttävistä suurin osa (72 prosenttia) on miehiä.

Kaikkiaan Suomessa arvioidaan olleen 31 100–44 300 amfetamiineja ja opioideja ongelmallisesti käyttävää vuonna 2017. Väestöön suhteuttuna tämä on 0,9–1,3 prosenttia kaikista 15–64-vuotiaista.

Edelliseen arvioon verrattuna ongelmakäyttäjien määrä on kasvanut noin puolitoistakertaiseksi. Vuonna 2012 ongelmakäyttäjiä arvioitiin olleen noin 18 400–30 200.

THL:n mukaan suora vertailu on kuitenkin hankalaa, sillä eri vuosien tutkimukset on tehty osittain eri tavalla.

– Sekä nyt julkaistu tutkimus että muut tutkimustulokset tukevat kuitenkin tulosta, jonka mukaan amfetamiineja tai opioideja ongelmallisesti käyttävien määrä lisääntyi Suomessa 2010-luvulla, tiedotteessa todetaan.

Ongelmakäytön yleistyminen lisää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta.

– Hoitoon pääsyn kynnystä tulisi madaltaa ja uusia palveluja huumeiden käyttäjille, kuten valvottuja huumeiden käyttöhuoneita, tulisi harkita, Rönkä sanoo.

Tutkimus toteutettiin rekisteritutkimuksena. Viranomaisrekistereistä poimittiin amfetamiinien ja opioidien käyttöön liittyvät havainnot, joiden perusteella mallinnettiin tilastollisella menetelmällä myös sen huumeita ongelmallisesti käyttävän väestöryhmän osuus, jota ei ole kirjattu rekistereihin.

 

[Tetra]

"– Hoitoon pääsyn kynnystä tulisi madaltaa ja uusia palveluja huumeiden käyttäjille, kuten valvottuja huumeiden käyttöhuoneita, tulisi harkita, Rönkä sanoo. "

Olen samaa mieltä erityisasiantuntija Rönkän kanssa. En näe syytä kyseenalaistaa hänen ammattitaitoaan.