Poliisin väliintulo katkaisi satojen lappilaisnuorten huumeidenkäytön viime vuonna.
Huumeet
4.4.2020 klo 17.00
– Kyllä siinä elämässä näki paljon myös väkivaltaa ja rikoksia, torniolainen Maria sanoo.Antti Ullakko / Yle
Jenni Mehtonen
Jaa artikkeli:
Jaa artikkeli Facebookissa684
Jaa artikkeli Twitterissä
Vuosi sitten huumeongelma Lapin pikkukaupungissa Torniossa räjähti käsiin. Lehtien
otsikot kertoivat(siirryt toiseen palveluun) nuorten huumekuolemista sekä siitä, kuinka yläkoululainen tyttö
piikitti itseään(siirryt toiseen palveluun) suoneen kesken koulupäivän.
Rajakaupunkia ravisuttanut huumeongelma herätti kansalaisten lisäksi viranomaiset.
Poliisin teho-operaatio ulottui myös torniolaisen parikymppisen Marian kotiin.
– Poliisi teki kotietsinnän minun ja senhetkisen asuinkaverini asuntoon, hän kertoo.
Maria ei tänä päivänäkään tiedä, kuinka poliisi pääsi heidän jäljilleen ja päätyi kotietsintään. Tuolloin hänen huumeidenkäyttönsä oli kestänyt noin vuoden ajan.
Kannabiksen lisäksi Maria käytti myös muita huumausaineita, kuten ekstaasia ja amfetamiinia.
Aluksi hän käytti huumeita kokeilunhalusta ja niiden tuoman jännityksen vuoksi. Pian lähes jokainen ilta oli huumehuuruinen.
– Siinä vaiheessa meno alkoi olla jo aika kovaa, hän muistelee nyt.
Marian mukaan Tornion kaltaisessa paikassa huumeiden netistä tilaamiselle ei ole tarvetta, sillä huumeita saa nopeammin ja helpommin paikallisten verkostojen välityksellä.
– Torniossa on helpompi saada huumeita kuin kyyti jonnekin, hän kertoo Lapin huumepääkaupungin titteliä kantavan Tornion nuorten todellisuudesta.
Antti Ullakko / Yle
Rikoskomisario Reko Silvenius Lapin poliisista vahvistaa saman havainnon: rajaseudulla huumeita on helposti saatavilla. Ruotsista tuodaan huumeita pääasiassa Etelä-Suomen markkinoille, mutta samalla niitä jää paljon myös välille, erityisesti rajaseudun solmukohtaan. Nyt Ruotsin rajan sulkeminen koronan leviämisen estämiseksi
näkyy jo huumekaupassa ja aineiden saatavuudessa.
– Ruotsin järjestäytynyt rikollisuus on ulottanut lonkeronsa myös tänne. Huumeiden takavarikoissa jää kiinni yhä suurempia huumemääriä, ja huumeet ovat yhä halvempia.
Silvenius kertoo, että katukaupan lisäksi nuoret tilaavat aineita myös netistä, mikä tosin on vähentynyt jättimäisen nettihuumekaupan, Silkkitien,
palvelimen sulkemisen jälkeen.
Antti Mikkola / Yle
Tiukat poliisikuulustelut pysäyttivät
Meri-Lapin rannikolla sijaitsevan Tornion tilanne oli vuosi sitten huolestuttava, minkä vuoksi Lapin poliisi sai lisärahoitusta, joka suunnattiin ennalta estävään huumeiden vastaiseen toimintaan.
Lisäresurssien ja panostuksen ansiosta poliisin haaviin jäi pelkästään Meri-Lapissa noin 250 nuorta huumeiden käyttäjää, joista jopa 80 prosenttia oli poliisille ennestään tuntemattomia. Osa kiinnijääneistä oli käyttänyt huumeita jo pitkään, osalla jo ensimmäinen käyttökerta saattoi johtaa poliisikuulusteluun.
– Poliisikuulustelut olivat todella tiukkoja ja monelle nuorelle kova paikka. Toisaalta poliisien jämerä ote saattoi toimia herättelijänä, Tornion A-klinikan nuorten päihdetyöntekijä Piia Bimberg sanoo.
Kiinnijääneillä oli monenkirjava tausta.
– Osa kiinnijääneistä oli niin sanottuja kympin tyttöjä, joista ei olisi ikinä uskonut, että he käyttävät. Vaikea sanoa, olivatko kiinni jääneet nuoret itse vai heidän vanhempansa enemmän järkyttyneitä, Bimberg pohtii.
Hän kertoo, että monen nuoren tytön huumekokeilun pariin oli houkutellut poikaystävä. Järkyttyneiden vanhempien kanssa hän kertoo puhuneensa pitkiä puheluita.
– Olen yrittänyt sanoa vanhemmille, että ei tämä kuitenkaan maailmanloppu ole.
Poliisin mukaan Lapin huumepiireissä suosittuja ovat kannabis sekä huumaavat lääkeaineet. Lisäksi nuoret käyttävät jonkin verran myös amfetamiinia ja psykedeelejä.
Jenni Mehtonen / Yle
Ensikertalainen voi välttää syytteen
Torniossa on käytössä hoito syytteen sijaan eli HSS-malli, jossa ensimmäistä kertaa huumeista narahtava alle 25-vuotias nuori voi valita, tuleeko rekisteriin merkintä vai sitoutuuko hän hoitoon. Maria valitsi hoidon, vaikka hän ei silloin kokenutkaan tarvitsevansa A-klinikan tarjoamia palveluita.
– Ensimmäisellä kerralla sinne meneminen tuntui lähinnä pakotetulta. Valitsin hoidon, jotta huumeidenkäytöstä ei jäisi merkintää rekisteriin.
Hän kertoo pohtineensa, että rekisteri olisi voinut vaikuttaa muun muassa hänen opiskelupaikkaansa sekä myöhemmin myös mahdollisuuksiin työllistyä. Hoidon jatkuessa se alkoi tuntua kuitenkin hyödylliseltä.
Torniossa HSS-mallista on käytössä muoto, jossa nuori sitoutuu hoitoon puolen vuoden ajaksi. Jakso sisältää keskusteluja, säännöllistä osallistumista huumeseulontaan sekä yksilöllisten tarpeiden mukaan esimerkiksi korvaushoitoa ja muita sosiaalipalveluita.
Maria ei tarvinnut korvaushoitoa, sillä hänellä ei ollut fyysistä riippuvuutta huumeisiin.
– En saanut aineista vieroitusoireita, olin koukussa niihin ja niiden tuomaan oloon henkisesti.
Sittemmin huumeiden tuoma jännitys ja olotila on täytynyt löytää muualta. Huumehuuruisten iltojen tilalle on tullut uusia harrastuksia, jotka nyt täyttävät hänen vapaa-aikansa huumeidenkäytön sijaan.
Huumeet yksi pahimmista syrjäyttäjistä
Lapissa poliisin saaman lisärahoituksen turvin alueelle on voitu palkata lisää työntekijöitä huumeidenvastaiseen työhön. Silveniuksen mukaan heidän palkkansa kuittaantuu jo sillä, että yksikin nuori saadaan vuoden aikana pelastettua huumekierteeltä ja sen mukanaan tuomalta syrjäytymiseltä.
Yhden nuoren syrjäytymisen on arvioitu maksavan yhteiskunnalle yli miljoona euroa, eikä tähän summaan ole edes laskettu mukaan huumeongelman usein mukanaan tuomia rikoksia ja muita lieveilmiöitä.
– Tiedämme, että huumeet ovat yksi pahiten nuoria syrjäytymisen tielle vievistä asioista, Silvenius sanoo.
Kaikkiaan Lapissa jäi vuoden aikana kiinni noin viisisataa huumeiden käyttäjää, näistä noin sata oli torniolaisia. Kolmannekselle heistä voitiin tarjota hoitoa syytteen sijaan ja valtaosa tarttui siihen. HSS-mallin avulla irti huumeista on saatu kymmeniä nuoria. Vain muutama on jättänyt hoidon kesken.
– He ovat olleet niin syvällä ongelmassa, että ovat kokeneet, että eivät ole valmiita luopumaan huumeiden käytöstä, Bimberg valottaa hoidon kesken jättäneiden taustoja.
Torniossa hoidon ja seurannan pituudeksi on määritelty kuusi kuukautta, mikä on puolet pidempi ajanjakso kuin esimerkiksi Rovaniemellä vastaavassa mallissa vaaditaan.
– Tutkimusten mukaan kolme kuukautta on jakso, jonka huumeiden käyttäjä jaksaa usein sinnitellä irti aineista ja palaa sitten usein takaisin käyttäjäksi. Kuuden kuukauden jälkeen tulokset ovat pysyvämpiä, Bimberg kertoo syyksi Tornion tiukemmalle mallille.
Huumeista kiinni jäävät nuoret ovatkin eri puolella Suomea eriarvoisessa asemassa. Käytössä olevat mallit ja saatavilla oleva hoito vaihtelee sen mukaan, millä paikkakunnalla nuori sattuu asumaan.
– Muutama asiakkaanani oleva nuori muutti hoitojaksonsa aikana Ouluun ja heillä hoito katkesi siihen, sillä siellä ei ole vastaavaa palvelua tarjolla, Bimberg harmittelee.
Poliisin kotietsintä muutti elämän suunnan
Maria alkoi aikanaan käyttää huumeita kokeilunhalusta ja niiden tuoman jännityksen vuoksi, itsellään hänellä on ihan tavallinen tausta.
– Hoidossa olemme keskustelleet ja käyneet läpi historiaani lapsuudesta lähtien. Taustalta syynä käytön aloittamiselle on paljastunut kokeilunhaluinen luonteeni.
Kiinnijääminen ei tuntunut hänestä aluksi uudelta mahdollisuudelta.
– Silloin se lähinnä vain otti päähän.
Kiinnijäämisen ja hoidon myötä Maria kertoo kuitenkin elämänsä muuttuneen täysin: sen lisäksi, että huumeet ovat vaihtuneet harrastuksiin, on myös koko kaveripiiri mennyt uusiksi. Pienellä paikkakunnalla ja aikuisiällä tämä ei kuitenkaan ole ollut helppoa. Hän pohti myös paikkakunnan vaihtoa, mutta päätyi kuitenkin jäämään kotiseudulleen.
– Halusin sitten kuitenkin jäädä, sillä kaikki läheiseni asuvat täällä, hän perustelee.
Huumepiirien mukanaan tuomat ilmiöt ovat tuttuja myös Marialle.
– Kyllähän siinä elämässä näki paljon myös sitä väkivaltaa ja rikoksiakin, hän kertaa mennyttä.
Maria kertoo rahoittaneensa huumeidenkäyttönsä töissä käymällä ja siitä ansaitsemillaan palkkarahoilla.
Päivittäisestä käytöstä huolimatta hän kykeni käymään koulussa sekä töissä. Myös läheisiltään hän onnistui peittämään huumeiden käyttönsä.
– Loppuaikoina työn, koulun ja huumeiden yhdistelmä alkoi olla jo vaikea, hän myöntää nyt.
Maria arvelee, että kauaa pakka ei olisi enää pysynyt kasassa, ja jos käyttö olisi jatkunut, koulu- ja työpaikat voisivat nyt olla mennyttä.
Apu tulee viime tingassa
Valvonnalla ja ennalta estävällä työllä kitketään myös markkinoita huumekaupalta. Rikoskomisario Silveniuksen mukaan ehkäisevät toimet aloitetaan edelleen liian myöhään. Huumeiden vastainen taistelu pitäisi aloittaa vielä nykyistä varhaisemmin.
– Nyt tämä on monissa tilanteissa jo oireisiin puuttumista, olemme liikkeellä viime tingassa, monia asioita oltaisiin voitu tehdä aikaisemmin.
Aluksi hoitoon vastahakoisesti suhtautunut Maria kiittelee nyt saamaansa apua ja on jäänyt A-klinikan asiakkaaksi myös hoitojaksonsa päätyttyä. Hän käy edelleen kerran kuukaudessa keskustelemassa klinikan työntekijän kanssa.
Marian elämä näyttää valoisalta. Hänellä on jo vakituinen työpaikka, nurkan takana opinnoista valmistuminen, ja mielessä siintävät jatko-opinnot. Mitä sitten kuuluu hänen aiemmalle kaveripiirilleen?
– Monella ei mene hyvin, osa on jo kuollut, hän sanoo.
Maria ei esiinny jutussa omalla nimellään asian arkaluontoisuuden ja hänen yksityisyytensä suojelemisen vuoksi.