Oliskohan aika jo laillistaa kaikki huimausaineet...
---
Huom. tämä on moderaattorin aloittama ketju. Viestit siirretty Meksiko-ketjusta, jossa suuri osa keskustelua käsitti huumausaineiden laillistamista.
Sana on siis vapaa
- Johtaisiko huumausaineiden laillistaminen niiden käytön lisääntymiseen vai vähentymiseen?
- Mitkä olisivat vaikutukset kansanterveydelle (huomioiden alkoholin haitallisuus)?
- Mitä rikollisuudelle kävisi Suomessa?
- Miten maailman konfliktipesäkkeet ja järjestäytynyt kv-rikollisuus kärsisivät?
- Pitäisikö Alkon perustaa "pössyttelynurkkaus"?
- jne
Tämä on keskustelua herättävä aihe. Kummallakin puolella on pointtinsa, tällä hetkellä monissa maissa puhaltavat liberaalimman huumepolitiikan tuulet - niistä on saatu hyviä näyttöjä, mutta niiden perusteella ei välttämättä voi vielä vetää todella pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska liberaali politiikka on (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) kestänyt kaikesta huolimatta vähän aikaa. Odottelisin siis hiukan aikaa ennen kuin esim. Portugalin tilannetta käyttäisin esimerkkinä suuntaan tai toiseen, vaikka tällä hetkellä näyttää siltä, että Portugalin päätös on kokonaisvaltaisesti hyödyttänyt valtiota ja näin esim. poliisilla on kyetty käyttämään resursseja aiempaa paremmin, vastaavasti mitään katastrofia ei ole seurannut vaikka moni epäili niin käyvän.
Jos asetelmaa tarkastellaan kansainvälisesti, niin toki on huomioitava koko huumeongelma sen tuotannosta lähtien. Muuttuisiko tilanne millään muotoa globaalisti jos Suomessa tai laajemmin länsimaissa vapautettaisi huumeita? Mikä merkitys tällä olisi rahavirtoihin, järjestäytyneeseen rikollisuuteen, paikallisiin konflikteihin ja niiden osapuolten rahoitukseen, terrorismiin ja sen rahoitukseen? Suomen kokoisen valtion yksittäinen päätös ei asetelmaa globaaleilla markkinoilla keikauttaisi suuntaan tai toiseen.
Yksilöllisesti on tietty pohdittava sitä, että missä määrin yhteiskunta voi asettaa rajoja yksilön valinnalle? Vastaavasti on myös pohdittava sitä, että jos rajoja höllennetään, onko terveydenhoitoa priorisoitava ja sen myötä ihmisten kannettava entistä enemmän vastuuta omista teoistaan? Pitäisikö koko kansan kärsiä pienen marginaaliryhmän ongelmien tähden? Jos minun valinta on elää epäterveellistä elämää, onko minulla oikeutta vaatia ensiluokkaista hoitoa ja oikeutta päästä hoitoon jos sairaus johtuu elämäntavoistani ja etenkin jos lääkärit ovat kehottaneet minua parantamaan elämäntapojani? (Jättämään alkoholin pois, syömään terveellisemmin, liikkumaan enemmän etc.)
Ehkäpä vielä malttaisin useamman vuoden ajan ja keräisin dataa analysoitavaksi, mutta sen verran olen realisti, että uskoisin kannabiksen jossain vaiheessa 2020-lukua vapautuvan. Ja kun näin käy, toivon, että valtiovalta on hereillä ja jakelukanavat otettu haltuun.
Nyt tällä hetkellä kaipaisin kuitenkin pientä asennemuutosta mitä tulee lääkekannabiksen käyttöön, tällä hetkellä se on edelleen marginaalissa Suomessa vaikka lääkekannabiksella on hyötynsä:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/20/laakekannabis-edelleen-marginaalinen-laake
Suomessa ongelmana on myös lääkäreiden asenne, lääkekannabis nähtiin porttina huumeisiin. Samalla hyvin järjestelmällisesti pyrittiin vesittämään sen (todistetut) hyvät puolet vertaamalla lääkekannabista kovempiin huumeisiin - puhumalla siitä huumeena. Samaa keskustelua ei kuitenkaan julkisuudessa ole käyty enää aikoihin morfiinin kohdalla, joka sekin on aivan samalla tapaa huume kuin lääkekannabis. Ehkäpä tässä kohdin nähdään asetelma vanha perinteinen lääke, jota ei siis tarvitse vastustaa vs uusi lääke, joka herättää täten jo vastustusta (jota politisoitunut koneisto korostaa). Kenties samaa asetelmaa on alkoholin ja kannabiksen välillä.
vlad
Vai olisiko se sittenkin totta? 
