Tulisiko huumausaineet laillistaa?

Dani kirjoitti:
Mua vähän kyllä ihmetyttää miksei nämä ole valmiita laillistamaan sitä? Tai no Lepomäen kantaa en tiedä, mutta Halla-aho.

Kai tämä on sitten äänestäjien kalastelua mun mielestä. Ikääntyneempi sukupolvi äänestää enemmän ja tietysti Helsingin ulkopuolella ja eivät salli mitään huumeita. Ymmärrän hyvin ettei sallita mitään huumeita, koska huumausaineet on aina väärin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Äänestäjäkunnan miellyttäminen on yksi syy, toinen syy voi olla se, että eipä oma kokeilu tarkoita, että laillistamista taikka dekriminalisaatiota kannattaisi.

Dani kirjoitti:
Olen muuten täysin varma siitä, että moni muukin on nautiskellut.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin minäkin.
 
Tavoite hampussa on oltava täysilaillisuus joka se on aina ollutkin pois lukien tämä lyhyt kieltolaki. Silloin se ei ole huume vaan päihde ja nautintoaine.
Verolle pantava..

Kolehmainen edustaa perinteistä poliisin linjaa. Kieltolakia kannattaa aina rikolliset ja poliisi. Erittäin surkea veto Mtv3:lta ottaa Kolehmainen kertomaan jonkinlaisena auktoriteettina päihteistä vaikka oikeasti hän kuvasi päihdeongelman lieveilmiöitä joita on itse systeemin edustajan pitämässä yllä. Olisi kiva jos se hiljainen enemmistö saisi myös äänen. Ne tavalliset työssä käyvät perheellisetkin jotka eivät kehitä päihdeongelmaa. Kuitenkin suurin osa kannabiksen nauttijoista on tavallisia ihmisiä ja heitä on valtavasti. Tutkittu tieto puhuu laillistamisen puolesta ja kieltolain haitallisuudesta.

Suomessakin menee lopulta siihen että studioissa alkaa olemaan muitakin kuin poliiseja ja päihdeongelmaisi. Se meni Usassa siihen ja alkoikin ”kolehmaisten” kanssa studiossa istuun täysipäisiä asiasta tietäviä ihmisiä jotka keskeyttivät heti perinteisen valehtelun tai väärien mielikuvien luonnin. Tärkeintä on myös tehdä selväksi että ”Kolehmaisen” höpinät eivät ole uhrittomia. Ihmisten elämä voi mennä pilalle yhdestä jointista. Ei siksi että hamppu olisi niin vaarallista vaan koska ”Kolehmainen” tulee ja rikollistaa,syrjäyttää ja painaa erittäin runsaasti käytetyn hampun varjoihin.
Vielä väkisin koittaa media marssittaa päihdeongelmaisia ja poliiseja pelottelemaan, mutta tulevina vuosina se muuttuu.
 
Tämän ketjun otsikko hiukan väärä. Pitäisi olla "Tulisiko kannabis laillistaa". Tuskin kukaaan haluaa laillistaa esin heroinia tai amfetaminia tai fentanyyliä.
 
Fentanyyli taitaa olla jo laillista. Vaatii vaan reseptin.
 
^Eli enemmän kieltolakia vai reseptillä ongelmakäyttäjille?

Ryöstöjä, velanperintäpahoinpitelyitä, yhteiskunnan ylätasolle ulottuvia rikollisporukoita vai halpa päiväannos apteekista. :unsure:
 
Eikös se kannabis riitä jos sitä saisi laillisesti ostaa ja käyttää. Ei syytä käyttää kovia aineita.
 
Kyllä jotkut kannattavat muidenkin huumeiden käytön kuin vain kannabiksen laillistamista tai dekriminalisointia. Esimerkiksi sisäministeri Ohisalon edustama puolue.
 
Herman30 kirjoitti:
Eikös se kannabis riitä jos sitä saisi laillisesti ostaa ja käyttää. Ei syytä käyttää kovia aineita.
Klikkaa laajentaaksesi...
No en nyt sanoisi näin. Saan itse esimerkiksi alkoholista jo paremmat olot kuin siitä kannabiksesta, joka on laiton, koska syyt. Kovista huumeista menisin varmasti jo ihan sekasin ja olis parasta. Mutta ne on edelleen kovia huumeita ja varmaan ihan syystäkin laittomia.
 
Laitetaan koulutuskeskusteluun postattu juttu tännekin, kun yhteenliittymä asiatasolla on olemassa.
———
Otetaan vaihteeksi laajempi asiakokonaisuus eli asioita, jotka kietoutuvat todellisuudessa toisiinsa. Pohditaan vähän koulupudokkuutta (boldattu ja kursivoitu).

Rapautuva hyvinvoinvaltio vaatii remontin – miljardin säästö saataisiin pelkällä koulupudokkaiden määrän vähentämisellä
https://yle.fi/uutiset/3-11029689
Ihmisen oma vastuu pärjäämisestään on kasvanut aiemmasta. Tutkijat haluavat torpata miljoonahankkeella eriarvoistumisen.

Ihmisen oma vastuu pärjäämisestään ja palveluistaan on kasvanut jatkuvasti aiempia vuosia suuremmaksi. Samaan aikaan hyvinvointivaltio on alkanut rapistua ja kaipaa täysremonttia.
Hyvinvointivaltion palveluiden heikentymiseen vuosien varrella on havahtunut Turun Varissuon lähiössä asuva Jaana Mäkinen.

Mäkinen on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varissuon paikallisyhdistyksen puheenjohtaja. Hän on kutsunut MLL:n perhekahvilaan tuttujaan kertomaan, mitä he miettivät avunsaannista ja sosiaalipalveluista.

Mäkinen itse muistelee aikaa, jolloin hänen lapsensa olivat pieniä nykyistä köyhemmässä Suomessa.
– Asiat olivat nykyistä paremmin. Tavallisella perheellä oli mahdollisuus saada esimerkiksi kodinhoitaja eli kotipalvelu avuksi, kun oli hätä. Apua sai silloin myös nykyistä nopeammin. Avunpuutteesta kuulee täällä perhekahvilassakin monen suusta.

Myös Anna-Maria Kaunissaari on miettii palvelujen riittävyyttä. Hän on huolissaan yhteiskunnan kyvystä huolehtia vanhuksistaan. Oman jo vanhuusikään ehtineen äidin lääkäri- ja hoitopalvelut pohdituttavat.

– Entistä huonokuntoisempia vanhuksia koetetaan pitää kotona, vaikka osa jo heistä haluaisi hoivakotiin. Minulla on myös sellainen olo, että enää ei ole olemassa niin sanottuja tavallisia vanhainkoteja. Vaihtoehtoina on nyt huonokuntoisten vuodepotilaiden hoivakoti tai sinnittely omassa kodissa.

Kaunissaari sanoo myös, etteivät ne nuoret, joilla on mielenterveydellisiä pulmia saa ajoissa apua, vaikka tarve on suuri.
– Palveluita on harvakseltaan. Ne ovat lähinnä lääkehoitoa. Monet nuoret tarvitsisivat paljon muuta.

Vastuu sälytetty yhä enemmän ihmisen omalle kontolle?
Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jättitutkimus pui tieteen keinoin hyvinvointivaltion ja sosiaaliturvamme murrosta.

Tutkijat koettavat löytää käytännön keinoja köyhyyden ja eriarvoisuuden suitsimiseen sekä malleja hallitusohjelman mukaiseen sosiaaliturvauudistukseen.

Tutkimus pyörii Suomen Akatemian runsaan kahdeksan miljoonan euron rahoituksella vuoteen 2022 saakka.
Tutkimusjohtaja, sosiologian professori Jani Erolan mukaan hyvinvointivaltio on ollut pohjoismainen menestystarina. Siitä huolimatta meillä on ongelmia.

Näistä hyvinvointivaltion kipupisteistä on kirjoittanut hiljattain myös pitkän linjan talousvaikuttaja Sixten Korkman: nuorten mielenterveysongelmat, lasten huostaanotto, vanhustenhoidon puutteet sekä terveyserot.
– Hyvinvointivaltio on rapautunut ja muuttunut 1980-luvulta alkaen. Yksilön vastuu hyvinvointivaltiossa pärjäämisessä on nyt paljon isompi kuin se oli aikaisemmassa eetoksessa. Suomessa on merkkejä vastakkainasettelusta, tutkailee Erola.

– On iso pelko, että erot kasvavat niin suuriksi, että se alkaa rapauttaa hyvinvointivaltion kannatuspohjaa. Pohjoismaisessa hyvinvointimallin ideaalissahan kaikki kansalaiset hyötyvät. Jos näin ei tapahdu ja erot kasvavat, on se huono viesti. Hyvinvointivaltion pohja rapistuu, jos usko siihen horjuu.

Veroja hyvinvointivaltion säilyttämiseksi?
Varissuon perhekahvilassa kolmevuotiaan tytön äiti Stella Mäkinen puhuu varsinkin lasten lääkäripalveluista, joita hän käyttää vakuutuksensa kautta. Hän kannattaa julkisen puolen terveydenhoitopalveluita, vaikka perheellä on niistä huonoja kokemuksia.

– Mielestäni pitää parantaa kunnallisia palveluja, jotta lääkärin pakeille pääsisi nopeammin ja saisi parempaa palvelua. Olisin valmis jopa veronkorotuksiin, jos se parantaisi palvelua.

Verohallinnon kyselyt kertovat samaa viestiä. Enemmistö ihmisistä eli 96 prosenttia piti vuonna 2017 verojen keräämistä tärkeänä, koska juuri siten voidaan ylläpitää hyvinvointivaltiotamme.

Poliittisessa päätöksenteossa on toisaalta noudatettu koko 2000-luvun toista linjaa: on tähdätty veronalennuksiin.

Ajoissa apua – palkintona miljardisäästöt
Turun yliopiston ja THL:n tutkimus pureutuu muun muassa siihen, että hyvinvointivaltiomme ei nykyisellään kykene auttamaan tarpeeksi hyvin niitä perheitä, joille kasaantuu ongelmia.

INVEST -hankkeessa halutaan pureutua hyvinvointivaltion puuttuviin palasiin eli lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin, koulukiusaamiseen ja siihen, miten koulussa tehtävät toimet voivat katkaista huono-osaisuuden kierteen. Lisäksi tutkimuksella halutaan vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.

Professori Jani Erola hoputtaa ongelmien ennaltaehkäisyyn. Jos esimerkiksi nuorten koulupudokkuutta saataisiin torpattua ajoissa, koko yhteiskunta säästäisi valtavia summia. Koulupudokkaiden määrä on erityisen suuri esimerkiksi vankien keskuudessa.

– Pelkästään yhden koulupudokkaan on laskettu käyttävän elämänsä aikana yli 370 000 euron arvosta enemmän palveluita kuin muut. Tuon kustannuksen vähentäminen neljänneksellä tarkoittaisi jo miljardin euron säästöä yhden yksittäisen niin sanotun syntymävuosikohortin kohdalla. Ja tämä summa ei edes sisällä esimerkiksi eliniän aikana menetettyjä työtuloja.

Perintönä huono-osaisuus
Työttömyys, köyhyys tai sosiaaliturvan asiakkuus yhdistettynä vanhempien alhaiseen koulutustasoon on pommi, johon nykyisessä hyvinvointivaltiossa on vaikea päästä käsiksi.

– On moniongelmaisia perheitä, joita koettelee köyhyys, työttömyys ja vaikkapa terveysongelmat samaan aikaan. Nämä samat ongelmat siirtyvät usein seuraavalle sukupolvelle, sanoo professori Jani Erola.

Hän tietää, että moniongelmavyyhdin selvittäminen on hankalaa, kallista ja aikaa vievää.
– Yhteiskunnassa on aina helpompi auttaa vaikkapa tilapäisesti työtöntä: yhteiskunta antaa tulonsiirron rahapulassa.
Professori Jani Erola muistuttaa, että hyvinvointivaltiossa on kyse lopulta demokratiasta: siitä keille ja miten yhteistä hyvää jaetaan.

– Eriarvoisuuteen puuttuminen on aina poliittinen valinta. Kansalaisilla on oikeus tavoitella sellaista hyvinvointia, mitä yhteiskunta voi tarjota.

Nykyhallitusohjelman mukaan sosiaaliturva on uudistettava: "Tukea tarvitsevaa ihmistä ei aina kohdata oikea-aikaisesti eikä hän välttämättä pääse tarvitsemansa palvelun tai etuuden piiriin. Pahimmillaan hän jää kokonaan vaille tukea."
Varissuon perhekahvilassa nuorella äidillä Tiina Mehtosella on yksi selkeä viesti päättäjille.
– Poliitikkojen olisi syytä keskustella hyvinvointipalveluista ja hyvinvointivaltiosta muulloinkin kuin vaalien alla. Ja tehdäkin jotain niiden eteen!
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja kannabiskeskusteluketjuun liittyvä juttu, joka vaikuttaa myös koulusuoriutumiseen ja -pudokkuuteen. Tutkija ja lääkärin kanssa olen täsmälleen päinvastaista mieltä dekriminalisoinnin auvoisuudesta. Hoidon lisääminen ei vähennä käyttäjiä ja käytön aloittamista. ”Hoitolaastari” ei myöskään korjaa perusongelmaa ja sen taustasyitä eli pureudu kysymyksen miksi perustaan. Ennaltaehkäisy on nimittäin sitä parasta ja tehokkainta hoitoa.

Jääkö nuorena pössyttelystä pysyvä jälki kehittyviin aivoihin? Erikoislääkäri ja aivotutkija arvioivat vaikutuksia nuorissa aivoissa
https://yle.fi/uutiset/3-11059040
Aivotutkija ja päihdelääketieteen erikoislääkäri kallistuvat dekriminalisoinnin suuntaan.

Kumpi on haitallisempi: kalja vai kannabis?
Tämä kysytään toisinaan, kun Kaarlo Simojoki vierailee lukiossa päihteistä kertomassa.
Simojoki on päihdelääketieteen erikoislääkäri ja A-klinikka Oy:n ylilääkäri.
Tähän kysymykseen hän saa vastata nytkin, mutta aivojen kehittymisen näkökulmasta. Samaa kysytään myös riippuvuuksiin erikoistuneelta aivotutkija Petri Hyytiältä. Eikä nyt puhuta kannabiksen kokeiluista, vaan käytöstä nuorella iällä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret suhtautuvat kannabikseen entistä myönteisemmin ja käyttö on lisääntynyt.
Voiko kannabiksen käyttö kuitenkin juuri tuolloin aiheuttaa pysyvää hallaa, sillä aivojen kehittyminen on vielä kesken. Suunnilleen 26-vuotiaaksi asti aivoissa kypsyvät ne tärkeät etuotsalohkon alueet, jotka säätelevät ajattelua, käyttäytymistä, muistia – ylipäätään tärkeitä taitoja elämässä.
Muuttaako kannabis tätä kypsymistä?

Ihminen ei ole koe-eläin, tutkiminen on hankalaa
Kun kannabista annettiin koe-eläimille, löytyi eroja nuorten ja “aikuisten” yksilöiden aivoja tutkittaessa.
– Voitiin havaita selvästi, että kannabisannokset aiheuttaisivat nuoren yksilön kognitiivisille kyvyille enemmän vahinkoa kuin niin sanotuille aikuisille, sanoo aivotutkija Petri Hyytiä.

Keskiössä oli kannabiksen päihdyttävä ainesosa THC.
Ihmiset sen sijaan eivät ole koe-eläimiä. Toisin kuin laboratoriossa, olosuhteita tai annoskokoja ei voi niinkään valvoa saati kontrolloida. Jo siksi on vaikea tutkia THC:n vaikutuksia ihmisaivoihin.

Australiassa on tosin tehty pitkään kestänyt tutkimus, jossa seurattiin ihmisiä 15-vuotiaasta 30-vuotiaaksi. A-klinikka Oy:n ylilääkäri Simojoki kertoo tutkijoiden huomanneen, että säännöllisesti nuorena polttaneet pärjäsivät myöhemmin älykkyystesteissä huonommin.
– Mutta, miten sitä nyt sanoisi, älykkyystesteissä on omat haasteensa, ne eivät kerro koko totuutta, Simojoki toteaa.

Aivot toipuvat, kun käyttö loppuu
Aivotutkija Petri Hyytiä ei halua tehdä yksittäisten tutkimusten perusteella johtopäätöksiä, koska muuttujia on niin paljon.
Hänen mielestään ei toistaiseksi ole kuitenkaan löytynyt näyttöä siitä, että nuoren kannabiksen käyttö näkyisi aivoissa myöhemmin peruuttamattomina muutoksina. Eli nuorena pössyttelyn ei voi ainakaan vielä sanoa johtavan pysyviin ongelmiin tiedonkäsittelyssä – kunhan käyttö jää vain vaiheeksi.

– Sen sijaan selvää näyttöä on siitä, että lyhytaikaisia haittoja kyllä on. Niiden suuruus ja vaikutukset riippuvat siitä, kuinka suuria käyttömäärät ovat, Hyytiä sanoo.
– Päivittäinen käyttö heikentää tiedonkäsittelyä jo selvästi.
Aivot


Kannabiksella on monenlaisia vaikutuksia aivotoiminnalle.Lasse Isokangas / Yle

Kyse on tärkeistä kyvyistä, joihin kuuluvat esimerkiksi muisti, tarkkaavaisuus, oppimiskyky ja ongelmanratkaisu. Polttelun vaikutus näkyy vielä viikkojen tai kuukausienkin jälkeen, koska kannabiksen päihdyttävä aine, THC, poistuu elimistöstä suhteellisen hitaasti, paljon hitaammin kuin alkoholi.

– Mutta jos seurataan vielä pidempään, niin nämä taidot näyttäisivät palautuvan ennalleen melko hyvin. Kyse on siis väliaikaisesta muutoksesta, Hyytiä sanoo.

Eli kirves ei ole vielä kaivoon heitetty. Kapasiteetin palautuminen tapahtuu muutamassa kuukaudessa, kunhan käyttö loppuu. Samoin on aikuisilla ja myös alkoholin kanssa.
– Siinäkin mielessä lopettaminen kannattaa kyllä aina, Hyytiä sanoo.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikille vaan jointit huuleen sauhuamaan. Kiveenhakattua tietoa ei asiasta vielä ole.
– Ei ole syytä ylikorostaa saati pelotella mahdollisilla pitkäaikaishaitoilla, joita nuorena tapahtuneella käytöllä mahdollisesti voi olla, mutta ei ole mitään syytä myöskään vähätellä niitä, Hyytiä sanoo.

– Kyse on kuitenkin hyvin herkistä vuosista elämässä. Jos käyttö väliaikaisesti heikentää näitä kykyjä, totta kai se heijastuu koulumenestykseen ja sosiaalisiin suhteisiin ja siitä seuraavilla ongelmilla voi olla huomattavasti suurempia seurauksia, kuin itse kannabiksella.

Koulusta putoamista, tylsistymistä...
Näitä seurauksia alleviivaa myös A-klinikoiden ylilääkäri Simojoki.
– Minua hämmentää ja hieman ärsyttää, että haitoista puhuessa keskitytään vain lääketieteellisiin tai neurologisiin ongelmiin. Kysytään, voitteko osoittaa vaikutuksia kehittyviin aivoihin. Keskustelussa on vähän sivuutettu sosiaalisia haittoja.

Vaikka puhtaasti aivojen kognitiossa tapahtuvat muutokset olisivat väliaikaisia, voi olla, että koulujärjestelmässä ei enää pärjääkään.

Käytön jatkuessa kiinnostus asioihin vähenee, tylsistyttää, ei jaksa tarttua uusiin haasteisiin, tulee koulupudokkuuksia, Simojoki listaa. Nämä vaikuttavat myös aivojen kehitykseen ja elämään myöhemmällä iällä.

Nuorilla voi samassa yhteydessä esiintyä myös masennusta tai ahdistuneisuutta useammin kuin aikuisilla.
– Ja totta kai tällainen vaikutus on tuhoisaa, kun nuoret kehittyvät vielä psyykkisesti ja fyysisesti.
– Aivot kehittyvät niiden impulssien perusteella, joita aivoihin tulee. Uusia impulsseja ei oikein tule, jos vain istuu huoneessaan yksin tai kaksin. Se ei aivoja kauheasti kehitä, Simojoki sanoo.

Nopeasti kasvaneet THC-pitoisuudet lisänneet psykoottisia oireita
Tuleva haaste tutkijoille on kannabiksen päihdyttävän ainesosan, THC:n, pitoisuuden raju kasvu lyhyellä aikavälillä. Sen kaikkia vaikutuksia ei vielä tiedetä.

– Jos THC-pitoisuus oli vielä 90-luvulla noin viiden prosentin luokkaa, niin nyt se on keskimäärin 14 prosenttia. Kanadassa on lajikkeita, joissa on jopa 38-prosenttista THC:tä, Simojoki sanoo.

Vaikka Suomessa ei kaikkein vahvimpia lajikkeita liikkune, Simojoki vertaa nousua suomalaisille tuttuun alkoholiin:
– Jos aiemmin juotiin keskikaljaa, niin nyt juodaan melkeinpä jo suoraan kossua.

Alkuvuodesta julkaistiin tutkimus, jossa seurattiin voimakkaan kannabiksen ja psykoottisten oireiden yhteyttä 11 Euroopan maassa. Esimerkiksi Amsterdamissa ja Lontoossa, joissa liikkuu yli 25 prosenttia THC:ta sisältäviä voimakkaita kannabislajikkeita, näkyi psykoottisten oireilujen määrän lisääntyneen yli viisinkertaiseksi siitä, mitä se oli maissa, joissa niin voimakkaita lajikkeita ei liikkunut.

Oireilun määrässä nousu alkoi tutkimuksen mukaan jo yli 14 prosentin pitoisuuden jälkeen. Myös laimeamman ja normaalimman, alle 10 prosenttisen lajikkeen käyttö lisäsi riskiä siihen verrattuna, mikä se oli verrokkiryhmässä, jossa ei poltettu.

Lisähaasteensa tuo eräänlaisten uutteiden suosio, joissa THC-pitoisuus voi olla jopa 80 prosenttia, Simojoki lisää. Suosion kasvun vanavedessä kasvavat haitat, ja myös huoli ainakin Briteissä ja Yhdysvalloissa, joissa Simojoen mukaan haittoja on näkynyt.

Koska kyse on suhteellisen uudesta ilmiöstä, jää nähtäväksi, millaisia vaikutuksia korkean THC-pitoisuuden kannabislajikkeilla on aivojen tiedollisten taitojen kehittymiseen.

Suhtautuminen dekriminalisointiin ennemmin myönteinen
Aivotutkija Petri Hyytiä kallistuisi kannabiskeskustelussa dekriminalisoinnin puolelle
– Olen sitä mieltä, että on hölmöä rangaista ihmisiä siitä, jos pitää hallussaan pientä määrää kannabista ja käyttää silloin tällöin omaksi huvikseen. Mutta tietysti lainsäätäjillä ja poliisilla on erilaisia näkökulmia asiaan.

Hyytiä myös lisää, onko syytä olettaa, että rangaistavuuden poistaminen oikeasti lisäisi käyttöä.
– Jos asenteet ovat joka tapauksessa jonkin verran muuttuneen sallivammiksi, vaikuttaisiko se käyttöön siitä huolimatta, onko teko rangastava vai ei.

Simojoki on puolestaan sanonut mediassa jo aiemmin, että dekriminalisointia voisi harkita, mutta sillä ehdolla, että hoitopalveluita lisättäisiin. Hän on ollut aktiivinen myös Twitterissä.

Keskustelu repesi, kun Simojoki twiittasi Yhdysvalloissa kannabiksen vuoksi hoitoon hakeutuneiden alaikäisten määrän kaksinkertaistuneen.
– Alle kommentoitiin, että kaikki kyseiset henkilöt on pakotettu hoitoon, sillä eihän kannabiksesta mitään haittoja tule. Jo siitä näki, kuinka polarisoitunutta koko keskustelu on.
– Olen halunnut olla keskustelussa mukana ylläpitämässä kiihkotonta näkökulmaa puoleen tai toiseen. Se tässä on kaikkein tärkeintä.

Kalja vai kannabis?
Jos vertailisi alkoholia ja kannabista, voisi jonkin verran osviittaa ehkä saada brittiläisestä vertailusta, jossa pantiin järjestykseen

eri päihteiden aiheuttamat haitat muita ihmisiä ja itseä kohtaan. Alkoholi paistatteli selkeästi suurimpana haitan aiheuttajana, mutta toisaalta alkoholia on ehkä helpointa myös saada.

Pilven poltto oli listassa vasta keskivälin alapuolella, jopa nikotiinin alapuolella. Tutkimus julkaistiin arvostetussa tiedelehti Lancetissa ja muun muassa The Economist uutisoi tutkimuksesta.

Simojoki tai Hyytiä eivät oikein puntaroisi tai vertaisi alkoholia ja kannabista keskenään, sillä kyse on kahdesta täysin erilaisesta aineesta.

Molemmista voi kyllä seurata hyvin vakavia haittoja. Toisin kuin alkoholiin, kannabiksen käyttöön ei Simojoen mukaan voi kuolla, mutta jos todella huono tuuri käy, voi kannabiksen käytön seurauksena olla psykoottisia oireita.
– Eivät läheskään kaikki saa psykoottisia oireita tai skitsofreniaa. Jos niin kuitenkin käy, voi sen kanssa eläminen olla todella vaikeaa, Simojoki summaa.

Ja lukiolaisten kysyessä, Simojoki vastaakin: “En osaa sanoa. Ei ole absoluuttista totuutta.”
Klikkaa laajentaaksesi...

Kun on työssään askarrellut reilusti yli neljännesvuosisadan ajan psykoottisten oireiden ja myös skitsofrenian kanssa ja pohtinut erilaisten huumeiden ja muiden päihteiden käytön inhimillisiä ja taloudellisia kokonaisvaikutuksia yhteiskunnalle, näkökulma on hieman kirpeämpi, etten sanoisi. Näin kauniisti ilmaistuna.
 
Muistuttaisin noissa skitsofrenoissa aina vaan että kannabis ei aiheuta skitsofreniaa vaan voi laukaista piilevän skitsofrenian kuten vilkkuvat valot,kova stressi,elämän tilanteen muutos tai pitkä ryyppyputki. Kuitenkin emme ole viinaa kieltämässä. Skitsofrenian esiintyminen väestössä on aina siellä matalalla tasolla. Kannabiksen käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Skitsofrenian ei.

Thc on päihde ja jos sen voimakkuus kasvaa niin kasvaa lieveilmiöt. Kuitenkin aivan eri hehtaarilla kuin kovien viinojen tai huumeiden haitat. Edelleen sama ongelma. Pieni ongelmainen vähemmistö nostetaan diktatoimaan koko keskustelua.
 
No, tämä on kannabisaiheinen ketju, joten ganjaa pukkaa. Muille päihteille ja haitakkeille on ehkä sitten omat lankansa. Todetaan sen verran, että kaikista on merkittävää haittaa niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla.

Skitsofrenian tai sen kaltaisten oireiden esiintyminen ei ole yhtä yleistä kuin pössyttely. Mutta siihen oirehtimiseen ja sairauden puhkeamiseen sillä on selvä yhteys eli se lisää riskiä sairastua.

”Pieni ongelmainen vähemmistö” on kiinnostava asia, josta mielelläni kuulisin lisää. Ja etenkin jos nämä ”ongelmat” pyritään lakaisemaan kepeästi maton alle.
 
Sitten kun nykyinen hallitus on lusinut pestinsä loppuun, ja aletaan jakaa komissaarin, politrukin paikkoja brysseliin, olisi kiusallista jos kaavailluilta ehdokkailta löytyisi pössyttelyhistoriaa, siksi täytyy huumelait hoitaa pois alta ensin
 
baikal kirjoitti:
Eikös amerikkalaisessa todellisuudessa ole käynyt niin, että niissä osavaltioissa, joissa kannabis on laillista on myös alkanut kukkia muukin kuin huumekukka? Eli on opeteltu terästämään ruohoa erilaisilla käsittelyillä ja kemikaaleilla ja kas, vaikutus on jotain ihan muuta kuin alunperin itse kasvilla koskaan? Ja tätä terästettyä juttua leviää koko ajan nyt maan sisällä.

Jotkut ovatkin, ehkä perustellusti, arvioineet, että tämä kekseliäisyys kadottaa ajanoloon täysin koko ruohokulttuurin ja aineeseen lataillaan ihan normalno lisää potkua.

Lueskelkaahan joskus aikanne kuluksi, miten se vapaa ja ihana heinä on muuttamassa huumetodellisuutta.

Tottakai vasta-argumenttina voi käyttää esim. -no ei ruijantähen alla- tai - no ihmiset aina väärinkäyttävät kaikkea- jne. mutta mistä kuvitelma, että höpöheinä pysyy höppiksenä, jos kerran amerikoissa sitä jo säännöllisesti terästetään, niin mitä se tarkoittaa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Vastikään oli kohu sähkötupakan tappamista ihmisistä.

No kas kummaa...90% tapaukista johtui terästetystä höpöheinästä.
 
Mili kirjoitti:
Fentanyyli taitaa olla jo laillista. Vaatii vaan reseptin.
Klikkaa laajentaaksesi...

On esim. sotilaslääkinnässä yleinen aine, taitaa olla siviilipuolellakin. Ei sitä muuten kadulta saisi melko helposti.
 
Mun mielestä ongelma on oikeastaan siinä, että nykyään jos haluat hankkia kannabista, mutta ei ole kontakteja, niin sitä täytyy hankkia hyvin kyseenalaisilta toimijoilta. Niiltä yleensä löytyy myös "kaikkea muuta kivaa" eli kovia huumeita. Kama liikkuu. Tarkoitan tällä nyt esim. Tor-verkon kauppapaikkaa ja sitten niitä paikallisia diilereitä. Molemmilla tahoilla on aina jotain vahvempaakin tarjolla.

Noihin saattaa helposti joutua satunnainen kannabiksen käyttäjä turvautumaan, jos sillä kaverin kasvattajalla ei ole, eikä sillä kaverin kaverilla.
 
Ihan hauskaa pohdintaa, vaikka maiden välisissä vertailuissa onkin omat haasteensa.

Kannabiksen laillistamisen vaikutuksista

Sisäministerimme puhuu kannabiksen dekriminalisoinnista. Luxemburgin hallitus aikoo laillistaa kannabiksen tuotannon, myymisen, ostamisen ja kulutuksen. Yhdysvalloissa 12 osavaltiota on jo laillistanut kyseisen päihteen. Näistä seitsemässä myydään jo laillista kannabista viihdekäyttöön. Maista...
www.labour.fi www.labour.fi
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top