Tulisiko huumausaineet laillistaa?

Kovia huumeitä ovat käyttäneet monet viisaatkin ihmiset, suurin osa sekä tyhmistä, että fiksuista on joutunut kärsimään käytöstä karvaasti.
Kuitenkaan ei ole mitäään todistusaineistoa siitä, että käytön rangaistavuus vähentäisi, tai estäisi huumeiden käyttöä.

Koska kovat huumeet ovat omastakin mielestäni uhka paitsi käyttäjälle, myös yhteiskunnalle, pitäisi keksiä jotain uutta jolla huumeiden käyttäjä voitaisiin paremmin vierottaa riippuvuudestaan. Määrätty pakohoito ei tuota kovinkaan hyviä hoitotuloksia, joten sitä ei kannata enää kokeilla.
Toki ennaltaehkäisy on parasta lääkettä, mutta päätellen käyttäjien määrästä, kovin suurta sukseeta ei ole saavutettu siinnäkään.

Saatavuuden osalta voitaisiin tietysti ajatella, että saatavuutta voitaisiin heikentää, mutta silläkään rinatmalla ei mene kovin hyvin, vaan kamaa tulee kokoajan enemmän ja se tuppaa laskemaan hintoja.

Tietysti jos käyttäjäkunta vähenisi, huumekauppa ei olisi niin hyvä bisnes. Jos vielä huumekaupan rahoittamisesta ja johtamisesta saisi kovempia rangaistuksia, voisi ajatella että löytyisi parempia sijoituskohteita rahalle.

Ei mulla mitään kunigasideaa ole, mutta tuo käyttäjän syyllistäminen ei ole hedelmällinen tapa.

Sanoin että joko tyhmä tai itsetuhoinen, jos käyttäjä ei ole kumpaakaan häntä tuleekin syyllistää.

Itsetuhoinen tarvitsee mielenterveyspalveluita ennen kuin turvautuu päihteisiin, heitä on turha peloitella, he eivät välitä.
Loput potentiaaliset käyttäjät pitää saada pelkäämään, tämän pelon luominen pitäisi olla isompi osa lapsille ja nuorille suunnattua ennaltaehkäisyä.

Huumeiden käyttöä ylistävät alakulttuurit, musiikki erityisesti, pitäisi ottaa tarkastelun alle.

Huumeiden tukkukauppiaille ja salakuljettajille ankarat tuomiot nostavat kynnystä, heille kyse on puhtaasti rahasta.
 
Sanoin että joko tyhmä tai itsetuhoinen, jos käyttäjä ei ole kumpaakaan häntä tuleekin syyllistää.

Itsetuhoinen tarvitsee mielenterveyspalveluita ennen kuin turvautuu päihteisiin, heitä on turha peloitella, he eivät välitä.
Loput potentiaaliset käyttäjät pitää saada pelkäämään, tämän pelon luominen pitäisi olla isompi osa lapsille ja nuorille suunnattua ennaltaehkäisyä.

Huumeiden käyttöä ylistävät alakulttuurit, musiikki erityisesti, pitäisi ottaa tarkastelun alle.

Huumeiden tukkukauppiaille ja salakuljettajille ankarat tuomiot nostavat kynnystä, heille kyse on puhtaasti rahasta.
Ok, miten erotellaan tyhmät hulluista?
Raja on nimittäin joskus häilyvä.

Tuota pelottelua on tässäkin maassa yritetty vaikka kuinka kauan, ei vaikutusta, ei toimi, huumeiden käyttö on vain kasvanut.

Tuo "ylistäminen" on vaikea asia, pitäisi tulkita mitä joku on laulanut, tai ehkä vielä vaikeampaa, alkaa tulkitsemaan onko laulun sanoissa vihjattu huumeiden käyttöön kannustavasti. Ei tietysti mikään ongelma jos eletään diktatuurissa jossa sensuuri on voimissaan, mutta onko mitään järkeä käyttää lääkettä joka tappaa potilaan (yhteiskunnan).

Samaa mieltä huumausaineiden tukkukauppiaille ja sen rahoittajille annettavista tuomioista. Erotyisesti rahoittajilta pitäisi pystyä viemään koko omaisuus rangaistuksen osana.
 
Minua kiinnostaa se että moni muusikko on vetänyt kaikkea maan ja taivaan väliltä ja silti pystyy toimimaan ja elämään 70-vuotiaaksi. Ozzy, Lemmy, Keith Richards. Onko se se että heillä on muutakin elämää, luovia taiteilijoita?
 
Minua kiinnostaa se että moni muusikko on vetänyt kaikkea maan ja taivaan väliltä ja silti pystyy toimimaan ja elämään 70-vuotiaaksi. Ozzy, Lemmy, Keith Richards. Onko se se että heillä on muutakin elämää, luovia taiteilijoita?
Yhtä Ozzyn kaltaista tervaskantoa kohden löytyy monia nuorena nukkuneita. Näitä lujaa eläneitä ja kolmekymppisinä kuolleita taiteilijoita.
 
Minua kiinnostaa se että moni muusikko on vetänyt kaikkea maan ja taivaan väliltä ja silti pystyy toimimaan ja elämään 70-vuotiaaksi. Ozzy, Lemmy, Keith Richards. Onko se se että heillä on muutakin elämää, luovia taiteilijoita?
Lisättäköön vielä, että kyllähän nuo vanhat jäärätkin alkavat olla jo melkoista vihannesosaston kamaa.
 
Kovia huumeitä ovat käyttäneet monet viisaatkin ihmiset, suurin osa sekä tyhmistä, että fiksuista on joutunut kärsimään käytöstä karvaasti.
Kuitenkaan ei ole mitäään todistusaineistoa siitä, että käytön rangaistavuus vähentäisi, tai estäisi huumeiden käyttöä.

Koska kovat huumeet ovat omastakin mielestäni uhka paitsi käyttäjälle, myös yhteiskunnalle, pitäisi keksiä jotain uutta jolla huumeiden käyttäjä voitaisiin paremmin vierottaa riippuvuudestaan. Määrätty pakohoito ei tuota kovinkaan hyviä hoitotuloksia, joten sitä ei kannata enää kokeilla.
Toki ennaltaehkäisy on parasta lääkettä, mutta päätellen käyttäjien määrästä, kovin suurta sukseeta ei ole saavutettu siinnäkään.

Saatavuuden osalta voitaisiin tietysti ajatella, että saatavuutta voitaisiin heikentää, mutta silläkään rinatmalla ei mene kovin hyvin, vaan kamaa tulee kokoajan enemmän ja se tuppaa laskemaan hintoja.

Tietysti jos käyttäjäkunta vähenisi, huumekauppa ei olisi niin hyvä bisnes. Jos vielä huumekaupan rahoittamisesta ja johtamisesta saisi kovempia rangaistuksia, voisi ajatella että löytyisi parempia sijoituskohteita rahalle.

Ei mulla mitään kunigasideaa ole, mutta tuo käyttäjän syyllistäminen ei ole hedelmällinen tapa.
Semantiikkaa tietysti, mutta:
Kyseenalaistaisin hieman tuota viisautta huumeiden käyttäjän kohdalla. Viisaus on mielestäni kykyä soveltaa älykkyyttä käytäntöön siten, että osaa puntaroida vaikutukset, seuraamukset, moraaliset ulottuvuudet jne. paitsi itsensä myös oman napansa ulkopuolella ja myös pidemmällä aikavälillä ja tahdonvoimaa jättää hölmöydet tekemättä.

Älykäskään ihminen ei välttämättä osaa tai kykene toimimaan viisaasti. Eräänlainen sokea piste voi löytyä vaikkapa addiktioherkkyyden, tunne-elämän myllerrysten tms. kautta ja tällöin älykkyyttä käytetään selittämään musta valkoiseksi, jotta käytölle löytyy ”järkevät” perusteet.

Olisko tehokkainta pyrkiä ehkäisemään huumeiden käytön aloittamista? Meinaan kun hoitotoimenpiteet ovat vain laastaria vuotavaan haavaan eivätkä ehkäise sellaisten syntymistä.


Sanoin että joko tyhmä tai itsetuhoinen, jos käyttäjä ei ole kumpaakaan häntä tuleekin syyllistää.

Itsetuhoinen tarvitsee mielenterveyspalveluita ennen kuin turvautuu päihteisiin, heitä on turha peloitella, he eivät välitä.
Loput potentiaaliset käyttäjät pitää saada pelkäämään, tämän pelon luominen pitäisi olla isompi osa lapsille ja nuorille suunnattua ennaltaehkäisyä.

Huumeiden käyttöä ylistävät alakulttuurit, musiikki erityisesti, pitäisi ottaa tarkastelun alle.

Huumeiden tukkukauppiaille ja salakuljettajille ankarat tuomiot nostavat kynnystä, heille kyse on puhtaasti rahasta.
Bisnekseen iskeminen voisi olla tehokasta. Siinä on vain se pieni juttu; raha tuo vaikutusvaltaa ja ”ystäviä”. Ja se voitelee ovia kuin öljy...
Ja tällä on selvä yhteys globaalisti 80-90 -lukujen taitteen tienoilta saakka kaupattuun elämäntyyliin, jossa ihanteeksi kohotettiin ja glorifioitiin rikolliset. Media noin kaikkinensa on ollut tässä mukana aika vahvasti.

Minua kiinnostaa se että moni muusikko on vetänyt kaikkea maan ja taivaan väliltä ja silti pystyy toimimaan ja elämään 70-vuotiaaksi. Ozzy, Lemmy, Keith Richards. Onko se se että heillä on muutakin elämää, luovia taiteilijoita?
Ei Lemmy juonut mainoksessakaan maitoa. Jotkut elävät pitempään kuin toiset. Monet luovat taiteilijat ovat potkaisseet ämpäriä ennenaikaisesti ja toiset porskuttavat pitempään. Joskus kyse on myös tuurista ja sitäkään ei jaeta tasaisesti kaikkien kesken.

Eli kitaransoitto tai taidemaalaus ei välttämättä pelasta, jos tykität liikaa. Jälkimmäisestä tulee mieleen yksi menneiden vuosien ammatillinen tuttavuus, joka veti muistaakseni Goalla viimeisen vetonsa ilman värejä ohi paperin ja kankaan.
 
Semantiikkaa tietysti, mutta:
Kyseenalaistaisin hieman tuota viisautta huumeiden käyttäjän kohdalla. Viisaus on mielestäni kykyä soveltaa älykkyyttä käytäntöön siten, että osaa puntaroida vaikutukset, seuraamukset, moraaliset ulottuvuudet jne. paitsi itsensä myös oman napansa ulkopuolella ja myös pidemmällä aikavälillä ja tahdonvoimaa jättää hölmöydet tekemättä.

Älykäskään ihminen ei välttämättä osaa tai kykene toimimaan viisaasti. Eräänlainen sokea piste voi löytyä vaikkapa addiktioherkkyyden, tunne-elämän myllerrysten tms. kautta ja tällöin älykkyyttä käytetään selittämään musta valkoiseksi, jotta käytölle löytyy ”järkevät” perusteet.

Olisko tehokkainta pyrkiä ehkäisemään huumeiden käytön aloittamista? Meinaan kun hoitotoimenpiteet ovat vain laastaria vuotavaan haavaan eivätkä ehkäise sellaisten syntymistä.



Bisnekseen iskeminen voisi olla tehokasta. Siinä on vain se pieni juttu; raha tuo vaikutusvaltaa ja ”ystäviä”. Ja se voitelee ovia kuin öljy...
Ja tällä on selvä yhteys globaalisti 80-90 -lukujen taitteen tienoilta saakka kaupattuun elämäntyyliin, jossa ihanteeksi kohotettiin ja glorifioitiin rikolliset. Media noin kaikkinensa on ollut tässä mukana aika vahvasti.


Ei Lemmy juonut mainoksessakaan maitoa. Jotkut elävät pitempään kuin toiset. Monet luovat taiteilijat ovat potkaisseet ämpäriä ennenaikaisesti ja toiset porskuttavat pitempään. Joskus kyse on myös tuurista ja sitäkään ei jaeta tasaisesti kaikkien kesken.

Eli kitaransoitto tai taidemaalaus ei välttämättä pelasta, jos tykität liikaa. Jälkimmäisestä tulee mieleen yksi menneiden vuosien ammatillinen tuttavuus, joka veti muistaakseni Goalla viimeisen vetonsa ilman värejä ohi paperin ja kankaan.
Hyvä kirjoitus.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että ennaltaehkäisy on paras keino, kaikkien päihteiden kanssa.
Mutta ihan kuten alkoholisteille tarvitaan katkoja, tarvitaan niitä myös narkeille. Ja molemmille myös sitä hoitoa siitä eteenpäin.

Ehkä pahinta on se valheelinen kuvitelma elämästä jota moni nuori imee. Kun sitten elämä iskee ei kestetä sitä. Toisaalta monissa perheissä opetetaan heti tarhaikäiselle, ettei kannata yrittää, koska "ei sinusta kuitenkaan ole mihinkään".
Nuorille pitäisi luoda myönteinen suhtautuminen elämään, jotta he osaisivat odottaa sen iskuja, mutta eivät tuomitsisi itseään luuseriksi. Tätä työtä pitäsi tehdä kouluissa, harrastuksissa ja tietysti ennenkaikkea kotona.

Mitä tulee tuohon 80-90 -luvun taiteen tienoilla kaupattuun elämäntyyliin, olen juuri tuon ajan lapsi/nuori/nuori aikuinen. En repsahtanut huumeisiin, eikä minusta tullut rikollista. Enkä muista, että rikollisuutta olisi mitenkään erityisest ihailtu, päinvastoin, rosvo jäi kiinni, tai sai luodista. Joudun siis olemaan erimieltä tästä kohtaa.
 
Hyvä kirjoitus.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että ennaltaehkäisy on paras keino, kaikkien päihteiden kanssa.
Mutta ihan kuten alkoholisteille tarvitaan katkoja, tarvitaan niitä myös narkeille. Ja molemmille myös sitä hoitoa siitä eteenpäin.

Ehkä pahinta on se valheelinen kuvitelma elämästä jota moni nuori imee. Kun sitten elämä iskee ei kestetä sitä. Toisaalta monissa perheissä opetetaan heti tarhaikäiselle, ettei kannata yrittää, koska "ei sinusta kuitenkaan ole mihinkään".
Nuorille pitäisi luoda myönteinen suhtautuminen elämään, jotta he osaisivat odottaa sen iskuja, mutta eivät tuomitsisi itseään luuseriksi. Tätä työtä pitäsi tehdä kouluissa, harrastuksissa ja tietysti ennenkaikkea kotona.

Mitä tulee tuohon 80-90 -luvun taiteen tienoilla kaupattuun elämäntyyliin, olen juuri tuon ajan lapsi/nuori/nuori aikuinen. En repsahtanut huumeisiin, eikä minusta tullut rikollista. Enkä muista, että rikollisuutta olisi mitenkään erityisest ihailtu, päinvastoin, rosvo jäi kiinni, tai sai luodista. Joudun siis olemaan erimieltä tästä kohtaa.

Olen samaa mieltä hoidon tarpeellisuudesta niille, jotka ovat retkahtaneet. Heitä nimittäin on. Ja hekin ovat ihmisiä.

Huumeiden käytön yleistyminen nuorten keskuudessa tapahtui merkittävämmin 90-luvun loppua kohden mentäessä (imppaaminen oli ollut 90-luvun laman karille ajettaessa ollut huolestuttava ilmiö, mutta hiipui hiljalleen), eikä käytön kasvua ole seurannut niinkään suoraviivaisesti vaan ehkä pikemminkin aaltomaisesti polveillen.

———
Vastaisikohan tämä osittain siihen, mitä mm. @Herman30 pyytää selventämään?
Nykyisen tilanteen alku ajoittuu mielestäni kyllä tuohon mainitsemaani ajankohtaan. Kaikki ei ole tapahtunut kertaheitolla vaan pikkuhiljaa hivuttaen. Se alamäki on vain jatkunut ja kulma jyrkentynyt siitä. Kelloni pyörähti Tshernobylin onnettomuuden aikaan ensi kerran kolmattakymmenettä kohti, joten tarkastelunäkökulmani pohjautuu siihen mennessä ja tuon vuosikymmenten taitteen jälkeisenä aikana koettuun. Taitteen aikana ihanteet olivat vielä kohdallaan, mutta käännös pimeän puolelle ja pohja rikollisten sankariudelle petautui vuosikymmenen kuluessa pikkuhiljaa.

Olen jossain toisessa ketjussa tainnut kirjoittaa aiemmin kyseisestä taitekohdasta ja sen seurauksista. Meille syötettiin pikkuhiljaa siimaa ja nielaisimme sitten lopulta syötin aika lailla kokonaisena. Kyse on globaalin tason bisneksestä ja rahastamisesta, joka kytkeytyy mm. musiikkiin, urheiluun, vapaa-ajan viettoon ja siihen, kasvatko aikuiseksi vai ainoastaan isoksi - ja hyväksi kuluttajaksi. Matkan varrella meille tarjotut ihanteet ja roolimallit muuttuivat kolikon toiseksi puoleksi. Ja surkuhupaisaa on, että matkan varrella meille uunotettaville oli tärkeintä lähinnä hyvä baaritunnelma.

Alkoholilain muutoksilla on siis oma lusikkansa myös tässä sopassa. Juppiaikana rahoitin opiskelua ja omaa rälläämistä mm. juottamalla ihmisiä humalaan, viemällä heiltä rahat ja toivottamalla heidät tervetulleiksi uudelleen. Tein siis 4,5 v töitä tiskin toisella puolella. Lopetin sen alan hommat siinä vaiheessa kun lama puraisi ja minulta loppuivat ns. luontaiset edellytykset (topless-baarit rantautuivat meille). Oman alan päivätöitäkin löytyi, joten siirryin kokonaan niihin. Huumeet pyörivät mm. pizzaoliivin rahapiireissä myös juppiaikana ja köyhempiäkin käyttäjiä oli, mutta mittakaava ja ikähaarukka oli pääsääntöisesti erilainen kuin nykyään.

Musiikkibisneksessä murikaanit hoksasivat taitteen tienoilla, että perinteiset rahastuskanavat hyytyvät ja että täytteeksi pitäisi keksiä uutta. Huomattiin, että kadulta on nousemassa uusi alakulttuuri, jota tuunaamalla saataisiin aikaan hyvä bisnes. Niinpä lanseerattiin markkinoille kanisterit, joiden battlet olivat myynnin edistämiseksi välillä vähän muutakin kuin rytmiriimittelyä. Tupakkimies ja muutama muu sai äkillisen lyijymyrkytyksen, kun kuvitteellinen rannikoiden välinen vastakkainasettelu kärjistyi sisällissota-asetelmaan, joka aseteltiin yleisölle nätisti tarjolle. Ja kauppa kävi taas kuin siimaa.

Kanistereilla näytettiin olevan kauniita vähäpukeisia naisia joka sormelle, rahaa kuin roskaa, hienoja autoja, blingiä, viinaa ja huumeita ihan kuin aikanaan - muistatteko missä (men ombytta hjälterollerna)? Onko kumma, että kun tuutti työntää tuota 24/7, niin pikkuskiditkin haluavat matkia puolidollaria? Ja kun yksipuolinen tarjonta ei sovi kaikille, eräänä haarana tarjottiin transsibilettämistä, johon löytyi luonnollisesti myös kemikaalipuolen markkinavoimien tukea pitkissä bileissä jaksamiseen.

Mediassa ja muodissa alettiin matkia aiemmin ”pahoille pojille” kuuluneita vinkeitä. Itse pahat teot eivät olleet fokuksena, vaan markkinavoimien suosiollisella avustuksella tehtiin ns. kulttuurista omimista ulkoisten tunnusmerkkien suhteen. Naisten osalta voisi kirjoittaa oman kuvauksensa, mutta säästän palstamillimetrejä. Kun näytät hieman rosoiselta ja vaaralliselta roikaleelta, niin huomio on taattu. Elokuvissa ja näköradio-ohjelmissa sekä peleissä alettiin ihannoida aiempaa selvästi enemmän rosvoja ja konnia ja heistä tuli pääosan esittäjiä. Ja näissä rainoissa rosvot olivat lopulta sankareita ja tilanteen herroja. Kylmät ringit, Anarkian pojat, Suuri autovarkaus (peli); tarvitseeko enempää fe-lankaa? Nyttemmin pyörinyt Narcos -sarja palaa tavallaan alkulähteille. Ainakin ajallisesti.

Kenestä tulee rikollinen ja kenestä ei, kas siinä vasta kysymys. Kaikki eivät saa virikkeistä samanlaisia syttöjä, mutta millaista maailmaa ja maailmankuvaa haluat esitellä ja tarjota lapsellesi?
———

Nyt olemme tässä jamassa ja hyvä olisi vähän miettiä miksi:
Alaikäiset esittävät huumekauppiaita – ryöstävät ostajalta vaatteetkin päältä
https://yle.fi/uutiset/3-11346103
Valehuumekauppoja pääkaupunkiseudulla tekevät nuoret ovat pääosin 14–17-vuotiaita.

Uudenlainen nuorisorikollisuuden ilmiö on nostanut pääkaupunkiseudulla päätään. Pääosin 14–17-vuotiaat pojat tekevät netissä valehuumekauppoja, joiden tarkoituksena on ryöstää sovitulle paikalle saapuva huumeiden ostaja. Huumepaketin sijaan ostaja voikin saada käsiinsä esimerkiksi keksipaketin.

Tekijät liikkuvat jopa kymmenen hengen ryhmissä, joten huumeita ostamaan saapunut on voitu joukkovoimalla painostaa antamaan heille kaikki rahansa ja jopa vaatteensa. Joskus tapauksissa on käytetty väkivaltaa; teräaseita, nyrkkirautoja, potkimista ja lyömistä.

Rahan lisäksi merkkivaatteet, laukut, vyöt ja huivit ovat kiinnostaneet nuoria ryöstäjiä. Välillä nuorisojoukot ovat piirittäneet toisia nuoria, joilla on ollut yllään arvokkaita vaatteita ja -asusteita.

– Tekijät ihannoivat tietynlaista vaurasta elämää. Sosiaalisessa mediassa on tekijöitä, jotka kertovat, kuinka helposti merkkivaatteita voi varastaa. Näistä otetaan mallia, kertoo vanhempi konstaapeli Janne Korhonen Helsingin poliisin ennaltaehkäisevän toiminnan yksiköstä.

Korhosen kollega konstaapeli Tiina Alanen Helsingin poliisin ennaltaehkäisevän toiminnan yksiköstä kirjoitti ilmiöstä viikonloppuna Instagramissa.

(Tässä kohtaa on instagramjuttu)

Huumeiden käyttäjän kosto uhkana
Korhosen mukaan vuoden sisään tapauksia on ollut useita kymmeniä. Kysymys on niin sanotusta piilorikollisuudesta, koska ryöstön kohde harvoin tekee rikosilmoitusta. Onhan paikalle saavuttu rikollisessa tarkoituksessa huumeita ostamaan.
Poliisi on saanut tietää tapauksista sosiaalisen median kautta sekä nuorten kanssa keskustellessaan. Lisäksi kauppakeskuksista on tullut poliisille tietoa nuorten tekemistä huijaushuumekaupoista ja ryöstöistä sekä varkauksista. Poliisi on saanut paljon yhteydenottoja myös nuorilta itseltään Stadin lähipoliisit -tilillään Snapchatissa.
Poliisi on huolissaan valehuumekauppojen aiheuttamasta koston kierteestä. Jotain kostoihin viittaavaa on tullut ilmi esimerkiksi sosiaalisen median kautta.
– Jos huumeidenkäyttäjältä viedään viimeiset rahat, hän jää velkaa huumekauppiaille ja hänen täytyy tehdä rikoksia selvitäkseen veloistaan. Siitä voi syntyä halu kostaa tekijöille. Helsingissä on pienet piirit. Jos joku haluaa löytää tietyn ihmisen, se onnistuu kyllä, Korhonen toteaa.

Useilla tekijöillä lastenkotitausta
Korhosen mukaan valehuumekauppoja, varkauksia ja ryöstöjä tekevät useat erilliset alaikäisistä koostuvat joukot. Tietyt päätekijät kuuluvat moniin eri porukoihin. Mukana on nuoria, joilla on 15-vuotiaana kymmenistä rikoksista merkintä. Rikoksia on voitu alkaa tehdä jo 12-vuotiaana, ja iän myötä teot ovat muuttuneet vakavammiksi.
Alle 15-vuotiaat tekijät eivät joudu rikoksistaan rikosoikeudelliseen vastuuseen. Sen sijaan heistä tehdään lastensuojeluilmoitus. Monet niin sanotuista valehuumekauppiaista ovatkin lastensuojelun asiakkaita ja asuvat lastenkodissa rikosten takia huostaan otettuina.
Jos rikosoikeudellisen vastuun ikäraja ylittyy, nuori voidaan tuomita jopa ehdolliseen vankeuteen ryöstöstä.
– Minun kokemukseni mukaan monet nuoret eivät koe ehdollista rangaistuksena. He käyvät oikeudessa ottamassa tuomion ja jatkavat samaa toimintaa, Korhonen sanoo
 
Kyllä allekirjoitan @Sarek1 damuksen tekstin täysin.

Ja niin ah auvoa kuin olikin ysärille tultaessa -rajojen availu-, niin se toi tullessaan myös ne suuren mualiman ilmiöt. Itärikollisuus hyppäsi peliin kuin tilattuna, siitä ei liene kenelläkään epäselvyyttä.

Tämä kaikkinainen taitei lia ja kultturiväqi, joka kehuu puolijulkisesti huumeiden viihdekäyttöä sietäisi panna ojankaivuuseen Konnunsuolle ainakin puoleksi vuodeksi, ehkä jopa vuodeksi. Nämä jääkiekkosankarit nyt jollain tasolla taitavat ollakin jo menetettyä maata. Niin moni -huippukiekkoilija- on kärynnyt tai on yhdistetty huumemaailmaan, että hups. Kun nämä junnut matkivat sitä nuuskankin käyttöä, niin.....

Amerikoissahan neekeri- tai latinoslummien nuoret saadaan mukaan, kun paikallinen huumekeisari ajelee näyttävästi helvetin kalliilla autolla pitkin katuja, ympärillään kauniita kimuleita, yllään kultaa ja platinaa. Kamanheittäjiä ei tarvi erikseen etsiä, jono tulee auton parkkiruudun kahta puolen. Liekö mekanismi täällä paljon kummempi, en tiedä.

Terminologiaan tämä pintajulkisuusväki tuotti -huumeiden viihdekäytön- teeman. Liudennettiin tarkoituksella ja tieten aiheen sisältöä. Korostetaan -viihdemerkitystä- jättäen kertomatta siitä, mihin tuo viihdekäyttö edelleen karun usein johtaa: rappiokäyttöön.
 
Aikoinaan radiomafian aikana kiinnitin huomion joka juhlapyhää edeltävään keskusteluun ja hehkutteluun kuinka sekaisin itsensä ryyppää ja millä. Tätä hehkuttivat sekä juontajat että ohjelmaan soittaneet.

En tuomitse ryyppäämistä, mutta jotain vikaa on jos se on ainoa tapa viettää vapaapäivät.

Sama pätee huumeisiin.

Mikä yhteiskunnassa on vikana?

Onko tuo ainoa tapa päästä pois kotoa ja arjesta missä yksilahkeinen järjestelee tyynyjä sohvalle ja ottaa nokkiinsa jos niitä käyttää tyynyinä?

Onko miehille kaupungeissa/kerrostalo- rivitalolähiöissä mitään matalan kynnyksen paikkaa missä harjoittaa "miehisiä" asioita? Kuntosali ehkä. Enää ei ole autotalleja missä sai rempata perheen autoa, saati autoja joihin amatöörin voi antaa päästä käsiksi. Ja jos löytyy autotalli, niin joku taloyhtiön kyylä valittaa että tuo ei ole sallittu taloyhtiön säännöissä.

Vielä on oma asiansa on minkälaiseksi näkee tulevaisuutensa, tästä laitoin aikoinaan lohdutomia meemikuvia uutisia amerikasta-keskustelusäikeeseen.

Ongelman ydintä:

Ennen pääsi keskiluokkaan käymällä keskikoulun ja olemalla keskinkertainen.
 
Aikoinaan radiomafian aikana kiinnitin huomion joka juhlapyhää edeltävään keskusteluun ja hehkutteluun kuinka sekaisin itsensä ryyppää ja millä. Tätä hehkuttivat sekä juontajat että ohjelmaan soittaneet.

En tuomitse ryyppäämistä, mutta jotain vikaa on jos se on ainoa tapa viettää vapaapäivät.

Sama pätee huumeisiin.

Mikä yhteiskunnassa on vikana?

Onko tuo ainoa tapa päästä pois kotoa ja arjesta missä yksilahkeinen järjestelee tyynyjä sohvalle ja ottaa nokkiinsa jos niitä käyttää tyynyinä?

Onko miehille kaupungeissa/kerrostalo- rivitalolähiöissä mitään matalan kynnyksen paikkaa missä harjoittaa "miehisiä" asioita? Kuntosali ehkä. Enää ei ole autotalleja missä sai rempata perheen autoa, saati autoja joihin amatöörin voi antaa päästä käsiksi. Ja jos löytyy autotalli, niin joku taloyhtiön kyylä valittaa että tuo ei ole sallittu taloyhtiön säännöissä.

Vielä on oma asiansa on minkälaiseksi näkee tulevaisuutensa, tästä laitoin aikoinaan lohdutomia meemikuvia uutisia amerikasta-keskustelusäikeeseen.

Ongelman ydintä:

Ennen pääsi keskiluokkaan käymällä keskikoulun ja olemalla keskinkertainen.
Ainakin Pk-seudulla on mahdollisuus harrastaa "miehisiä" asioita. Kaikki eivät edes ole kalliita, mutta nykyisin harvalla on halua sitoutua noihin harrastuksiin.
 
Pistetään nämäkin tänne. Eihän tämä mieltä ylentävää ole.

Poliisi on hämmentynyt Suomen huumetilanteesta, se poikkeaa täysin muista Pohjoismaista – Selvitimme, miten korona näkyy rikostilastoissa
Uusin jätevesitutkimus kertoo, että huumeiden ja erityisesti amfetamiinin käyttö on lisääntynyt Suomessa koronakuukausien aikana.
https://yle.fi/uutiset/3-11358855
24.5.2020 klo 12.59päivitetty 25.5.2020 klo 13.37
Narkomaani piikittää synteettistä huumetta itseenä.

Kuvituskuva. Huumeiden käytön uskottiin vähenevän koronakuukausien aikana, mutta toisin kävi.Antti Lempiäinen / Yle
13-3-9576793.jpg

Päivi Happonen



Jaa artikkeli Facebookissa2481
Jaa artikkeli Twitterissä
Huumeiden käyttö on lisääntynyt koronakriisin aikana.
Tämä käy ilmi vielä julkaisemattomasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jätevesitutkimuksesta.
Myös poliisin tilastoissa huumerikosepäilyjen määrä on suorastaan räjähtänyt maalis-huhtikuussa viime vuoteen verrattuna.
Kun katsotaan kaikkia koronakuukausien aikana poliisin tutkintaan päätyneitä rikosepäilyjä, niiden määrä on vähentynyt viime vuodesta 20 prosenttia.
Poliisi pelkää, että esimerkiksi lapsiin kohdistuvia rikoksia on jäänyt pimentoon.
Yle otti selvää, miten korona-aika on vaikuttanut poliisin tilastoihin kirjattuihin huumerikoksiin, lapsiin kohdistuviin rikoksiin sekä väkivalta- ja petosrikoksiin.
Huumerikokset
Jätevesitutkimus: Huumeita käytetty aiempaa enemmän
THL:n jätevesitutkimuksen mukaan huumeiden käyttö ja erityisesti amfetamiinin käyttö on lisääntynyt koronakriisin aikana.
Mistä juuri amfetamiinin käytön lisääntyminen mahtaa johtua?
– Sen kun tietäisi, huokaa Poliisihallituksen poliisijohtaja Sanna Heikinheimo.
Suomen huumetilanne poikkeaa nyt täysin muista Pohjoismaista.
– Olemme keskustelleet muiden Pohjosmaiden kollegojen kanssa. Muissa Pohjoismaissa huumeiden määrä on vähentynyt ja katuhinnat ovat nousseet. Suomessa ei ole tällaisia havaintoja. Tämä on hämmentävää.
Huumausainerikokset

Ilkka Kemppinen / Yle, Tanja Ylitalo / Yle
Epäiltyjen huumerikosten määrä lisääntyi 106 prosenttia poliisin tilastoissa viime vuodesta. Tätä selittävät osittain yksittäiset isot huumetutkinnat, joissa on kirjattu useita huumerikosepäilyjä.
Mutta poliisin mukaan huumeiden käyttö on ihan oikeasti lisääntynyt koronakuukausien aikana, toisin kuin alun perin uskottiin.
– Koronakriisin alussa ensimmäiset arviot olivat, että huumeiden saanti vaikeutuu huomattavasti esimerkiksi matkustamiseen liittyvien rajoitusten johdosta. Tilastoissa tämä ei näy millään tavalla. Myös kentältä saatu palaute kertoo, etteivät huumeiden katuhinnat ole meillä nousseet, Heikinheimo sanoo.
Lapsiin kohdistuvat rikokset
Tilastoissa rikosepäilyt vähenivät. Poliisi pelkää, ettei se ole totuus.
Poliisin tilastoissa lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikos- ja pahoinpitelyrikosepäilyjen määrät ovat vähentyneet viime kuukausina.
Se ei ole kuitenkaan totuus, pelkää poliisi.
– Se (ettei ilmoituksia ole tehty) ei valitettavasti tarkoittane sitä, ettei näitä rikoksia ole oikeasti tapahtunut. Ne ovat jääneet perheiden sisäisiksi asioiksi, Heikinheimo toteaa.
Kun koulut ovat nyt alkaneet, ja ihmiset alkavat liikkua kotien ulkopuolella, poliisi uskoo, että lähiviikkoina lapsiin kohdistuvia rikoksia tulee poliisin tietoon.
– Näitä rikoksia alkaa tulla ilmi, ja siihen me viranomaiset olemme pyrkineet varautumaan.
Poliisi on huomannut, että verkossa on liikkunut koronakuukausien aikana aiempaa enemmän materiaalia, jossa syyllistytään lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön.
– Verkon käyttö on lisääntynyt yleisesti, ja myös rikollisten toiminta verkossa.
Poliisi muistuttaa, että myös koronakriisin aikana poliisiin voi olla yhteydessä puhelimen tai verkon kautta.
– Apua on tarjolla, sanoo Heikinheimo.
Väkivaltarikokset
Tilastojen mukaan myös väkivaltarikosten määrä on vähentynyt, mutta poliisin sidosryhmät ovat huolissaan kotien sisällä tapahtuvasta väkivallasta.
Poliisin maalis-huhtikuun tilastoissa pahoinpitelyrikosten määrä on vähentynyt.
Samoin kuin lasten osalta, poliisi uskoo, että aikuistenkaan pahoinpitelyrikokset eivät ole todellisuudessa vähentyneet viime kuukausien aikana.
– Kotihälytystehtävien määrä on kaiken kaikkiaan lisääntynyt. Ensisijaisesti lisääntyminen johtuu häiritsevästä melusta ja huonosta käyttäytymisestä, ei niinkään kotiväkivallasta. Mutta toisaalta meillä on indikaatiota siitä, että kotiväkivallankin määrä on lisääntynyt.
Millaisia viitteitä siitä on?
– Me teemme jatkuvasti yhteistyötä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Sieltä tulee poliisille viestiä ja huolta siitä, että väkivaltarikollisuus kotona olisi lisääntynyt. Olemme voineet tehdä samanlaisia havaintoja myös poliisin kotihälytystehtävillä. Eri puolilla Suomea tilanne tosin vaihtelee.
Kotihälytysten määrä on lisääntynyt viime kuukausina.
Petosrikokset
Niin sanottuja toimitusjohtajahuijauksia ja rakkauspetoksia on tehty viime kuukausia aiempaa enemmän.
Lievät petosepäilyt

Ilkka Kemppinen / Yle, Tanja Ylitalo / Yle
– Valitettavasti petosrikolliset ovat hyödyntäneet korona-aikaa. Erilaisia koronaan liittyviä huijauksia on tehty. Viime kuukausina olemme myös havainneet, että niin sanotut toimitusjohtajahuijaukset ja rakkauspetokset ovat lisääntyneet, kertoo poliisijohtaja Heikinheimo.

Huumeiden yliannostuksesta johtuvat kuolemat yleistyvät Suomessa – huumemyrkytykseen kuollaan aiempaa vanhempina
Islannissa ja Ruotsissa on Pohjoismaista eniten huumeiden yliannostuksesta johtuvia kuolemia väkilukuun verrattuna.
https://yle.fi/uutiset/3-11369158
27.5.2020 klo 02.00
suboxone liuska

Suomessa yliannostuskuolemia aiheuttaa eniten huumausaineiden korvaushoidossakin käytettävä buprenorfiini. Arkistokuvassa on Suboxone-liuska.

Huumausaineiden yliannostukseen kuolleiden määrä on kasvanut Suomessa, Ruotsissa ja Islannissa vuodesta 1991 lähtien, selviää tuoreesta yhteispohjoismaisesta tutkimuksesta. Siinä vertailtiin huumeiden ongelmakäyttäjien myrkytyskuolemia vuodelta 2017 vuoteen 2012.

Korkein kuolleisuus oli Islannissa, jossa on 6,58 huumemyrkytyskuolemaa sataatuhatta asukasta kohden. Seuraavaksi eniten huumeiden yliannostukseen kuoltiin Ruotsissa.

Suomi oli pohjoismaisessa vertailussa keskitien kulkija 5,84 huumemyrkytyskuolemalla sataatuhatta asukasta kohden. Suunta on kuitenkin kohti huonompaa, sillä vastaava kuolleisuusluku oli edellisellä tarkastelujaksolla 4,61.

Tanskassa vähiten huumemyrkytyksiä
Norjassa ja Tanskassa huumeidenkäyttäjien myrkytyskuolemien määrä on laskenut jo yli kymmenen vuoden ajan. Matalin kuolleisuus oli Tanskassa.

– Voidaan miettiä, onko Norjassa tehty joitain toimenpiteitä, joista Suomessa voitaisiin ottaa mallia. Tämä on yhteiskunnallisen keskustelun paikka ja lopulta poliittinen päätös, millaisia toimia Suomessa päädytään tekemään, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuskemisti Pirkko Kriikku.

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) on arvioinut koko Euroopan huumemyrkytyskuolleisuudeksi 2,26 kuolemaa sataatuhatta asukasta kohden.

– Kuolemansyyn selvityksen ja raportoinnin eroista johtuen vertailu on mielekkäämpää toisiaan monin tavoin muistuttavien Pohjoismaiden kesken, arvioi Kriikku.

Huumemyrkytyksen uhrit aiempaa vanhempia
Huumemyrkytyksiin kuolleiden keski-ikä erosi jonkin verran maiden välillä. Tanskassa ja Norjassa uhri oli keskimäärin 41-vuotias, kun taas Suomessa uhrin keski-ikä oli 35 vuotta. Ruotsissa ja Islannissa keski-ikä oli hieman Suomea alhaisempi.

Noin kymmenen vuotta sitten huumemyrkytyksiin kuoltiin Suomessa keskimäärin 25–30-vuotiaina.

– On hyvä asia, että keski-ikä nousee. Huumeidenkäyttäjät pysyvät pidempään hengissä. Tässä mielessä Suomen huumehoito on onnistunut, Kriikku toteaa.

Valtaosa huumemyrkytykseen kuolleista oli miehiä. Suomessa ja Norjassa lähes neljäsosa kuolemaan johtaneista huumemyrkytyksistä tapahtui naisille.

Alhaisin naisten osuus oli Islannissa, jossa vain seitsemän prosenttia tapauksista koski naispuolista huumeidenkäyttäjää.

Huumausaineiden aiheuttamat kuolemat Pohjosmaissa karttagrafiikka


Hilppa Hyrkäs / Yle
Suomessa kuollaan buprenorfiiniin, Ruotsissa heroiiniin
Pohjoismaiden välillä on paljon eroja siinä, mitkä huumeet aiheuttavat yliannostuskuolemia. Suomessa yleisin myrkytyskuolemia aiheuttava huume on myös huumeiden vieroitushoidossa käytettävä buprenorfiini.

Suomessa buprenorfiinimyrkytysten määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2002. Yhdysvaltojen opioidiepidemiasta tuttu oksikodoni nousi Suomessa yliannostuskuolemien toiseksi suurimmaksi aiheuttajaksi.

– Oksikodonikuolemat ovat nousussa muissakin Pohjoismaissa, sanoo Helsingin yliopiston oikeuskemian professori Ilkka Ojanperä.

Naapurimaissamme Ruotsissa ja Norjassa eniten kuolemia aiheuttaa heroiini. Myös Tanskassa heroiini aiheutti runsaasti myrkytyskuolemia, mutta metadoni piti asemansa Tanskan yleisimpänä kuolemanaiheuttajana. Islannissa eri huumausaineiden hajonta huumemyrkytyksen aiheuttajana oli suurta.

– Suomessa heroiini lähestulkoon katosi yliannostuskuolemien tilastoista vuonna 2007. Siitä lähtien heroiinin osuus kuolemantapauksissa on ollut erittäin pieni, kuvailee Kriikku.

Tutkimusta on tehty Pohjoismaissa yhdenmukaisesti vuodesta 1991 lähtien. Forensic Science International -lehdessä julkaistu tutkimus oli järjestyksessään kuudes.
 
Näin nykyään liikenteessä.

Amfetamiinia käytettiin keväällä pääkaupunkiseudulla ennätysmäärä – koko maassa huumekuskeja ensimmäistä kertaa enemmän kuin rattijuoppoja
Helsingissä huumeet ovat osallisena jo yli 72 prosentissa epäillyistä rattijuopumuksista.
https://yle.fi/uutiset/3-11384044
4.6.2020 klo 08.32
Poliisin tekemä pikahuumetesti.

Amfetamiinin käyttö on lisääntynyt pääkaupunkiseudulla keskimäärin 15 prosenttia verrattuna edelliseen puolen vuoden jaksoon. Kuvassa poliisin tekemä pikahuumetesti. Tiina Jutila / Yle
17-6372357f4a79a13ed3.png

STT

Jaa artikkeli:

Jaa artikkeli Facebookissa1
Jaa artikkeli Twitterissä
Amfetamiinin käyttö pääkaupunkiseudulla on noussut tänä vuonna ennätyslukemiin koronarajoituksista huolimatta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n jätevesitutkimus.

Poikkeusolot tulivat voimaan Suomessa maaliskuun puolivälissä. Sen jälkeen amfetamiinin käyttö pääkaupunkiseudulla on lisääntynyt keskimäärin 15 prosenttia verrattuna edelliseen puolen vuoden ajanjaksoon. Metamfetamiinin, ekstaasin tai kokaiinin käytössä ei tapahtunut suurta muutosta.

Esimerkiksi matkustusrajoituksilla ei vaikuta olleen suoranaista vaikutusta huumeiden käyttöön, vaan nouseva trendi jatkuu, sanoo poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi Poliisihallituksesta.

– Rajathan eivät ole olleet aivan kiinni, vaan rahti on kuitenkin kulkenut, vaikka matkustajaliikenteessä on ollut vähennystä. Euroopastakaan ei ole tullut sellaista viestiä, että siellä huumausaineiden tuottaminen olisi vaikeutunut tai kokonaan loppunut. Lisäksi osalla rikollisista on varmasti ollut puskuria, kuten erilaisia maastokätköjä, Saukoniemi kertoo STT:lle.
Tutkimuksessa seurataan huumejäämien määriä jätevesissä. Torstaina julkaistut tulokset koskevat vain pääkaupunkiseutua, syksyllä on luvassa tietoja kaikkiaan 27 kaupungista lähialueineen.

Poliisilla ollut enemmän resursseja rattijuopumusten valvontaan
Alkuvuonna huumerattijuopumusepäilyjen määrä ylitti ensimmäisen kerran alkoholirattijuopumusten määrän. Koko maassa huumeet olivat osallisina yli 55 prosentissa epäillyistä rattijuopumustapauksista tammi–huhtikuussa. Helsingissä osuus oli yli 72 prosenttia.

Poliisihallituksen mukaan määrän kasvun taustalla on sekin, että poliisilla on ollut enemmän aikaa puuttua liikenteessä tapahtuviin juopumistapauksiin, kun esimerkiksi kaikki poliisin koulutukset peruttiin koronan takia. Vähentyneessä liikenteessä päihtyneet kuskit on myös ollut helpompi huomata.

Huumerattijuopumusten määrä on kasvanut voimakkaasti jo pitkään. Niissä ylivoimaisesti yleisin huume on amfetamiini.
Alkoholirattijuopumusten määrä on puolestaan pudonnut alle puoleen vuosituhannen alusta.
 
Jatkoa ja täydentävää.

Maksumuurin takana, joten pistetään poiminta lainaukseen.
Huumeiden käyttö jatkaa kasvuaan Oulun poliisilaitoksen alueella – auton ratista löydetään yhä useammin huumeiden vaikutuksen alaisia kuskeja
Poliisin arjessa huumeet tulevat yhä useammin vastaan. Esimerkiksi auton ratista löydetään yhä useammin huumeiden vaikutuksen alaisena olevia. Päihdepalveluiden puolella tilanne on vielä pysynyt hoitotakuun sisällä.
...
Trendit pysyneet samana, mutta väkivalta tuntuu lisääntyneen
Huumausaineina käytetään pääasiassa hasista ja kannabista, amfetamiinia ja metamfetamiinia, buprenorfiinia eli lääkeaine Subutexiä, bentsodiatsepiinejä sekä MDMA:ta.

Syy- ja seuraussuhdetta muun rikollisuuden kasvun kanssa ei voi ihan suoraan osoittaa. Tämän vuoden ensimmäisen neljän kuukauden aikana ryöstöjen määrä on kuitenkin kasvanut kymmenellä prosentilla ja törkeiden pahoinpitelyjen määrä 30 prosentilla.

– Huumausainerikollisuudessa ja -kaupassa syntyy usein velkasuhteita. Viime aikoina on ollut havaittavissa, että velanperintäkeinot ovat joissain jutuissa olleet hyvin väkivaltaisia. On myös havaintoja, että perintää on ulotettu velallisten lähipiiriin, Tuuponen kertoo.

Hänen mukaansa näiden rikosten selvittäminen on haastavaa sekä aikaa vievää, koska osalliset ovat usein haluttomia kertomaan tapahtumista taikka edesauttamaan esitutkintaa esimerkiksi uusien väkivallantekojen pelossa. Tästä huolimatta perintäjuttuja on mennyt syyteharkintaan asti.

Huumekauppaa käydään yhä suuremmissa määrin verkossa. Tuuposen mukaan myös niitä rikoksia pyritään selvittämään.

– Huumeiden katukauppa näyttää varsin paljon siirtyneen Tor-verkon eri kanavilla markkinoitavaksi. Samoin verkon kautta tapahtuvien tilausten ja maahantuontien lisääntyminen on ollut nähtävillä jo pidemmän aikaa, Tuuponen kertoo.

Huumekuolemien määrä on noussut Suomessa kolme vuotta putkeen.
Viimeisimmät tilastot ovat vuodelta 2018, jolloin huumeisiin kuoli 261 henkilöä koko maassa. Määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin.
Huumausainekuolemista valtaosa on moniainemyrkytyksiä.
Suomi on Euroopan tilastoissa jo tasoissa Tanskan kanssa viiden suurimman maan takana, kun tarkastellaan huumekuolleisuutta väkilukuun verrattuna.
Suomen tilanne on synkkä varsinkin alle 25-vuotiaiden huumekuolemien osalta, mutta huumeisiin kuolleiden suurin väestöryhmä on 25–29 vuotiaat miehet.
 
Maaperän pehmitystä tehdään palstoilla jatkuvasti. Tohelointi- ja HuolimattomuusLaitoksesta löytyy tutkija toisensa perään todistelemaan mustaa valkoiseksi. Ja yl’ opistoista toinen mokoma.
Ensin sienestellään. Mainitaan tietenkin myös bisnesnäkökulma (TM). ;)

Ensin kannabiksesta tuli vakavasti otettavaa bisnestä, nyt vuorossa ovat psykedeelit – pörssilistautumiset alkoivat jo, mutta voiko sienistä tai LSD:stä olla apua ihmiselle?
https://yle.fi/uutiset/3-11370247
Psykedeeliavusteisia mielenterveyshoitoja tutkitaan ja kehitetään nyt yliopistoissa ja pörssiyhtiöissä.
Huumeet
6.6.2020 klo 18.30
Pörssikurssikäyrä ja psilosybiinisieniä

Psykedeeliset huumeet aiheuttavat aistivääristymiä. Kuvan keskellä on psykedeeliyhtiö Champignon Brandsin pörssikurssi toukokuun lopulta.AOP, Wikimedia Commons, Grafiikka: Samuli Huttunen / Yle
17-6372357f4a79a13ed3.png

Mikko Leppänen

Jaa artikkeli:

Jaa artikkeli Facebookissa1722
Jaa artikkeli Twitterissä
Psykedeeliset huumeet ovat murtautumassa hippien ja muun vastakulttuuriväen piiristä salonkikelpoiseksi lailliseksi liiketoiminnaksi.

Tajunnantilan muutoksia ja aistivääristymiä aiheuttavat hallusinogeeniset aineet kuten LSD, psilosybiini, MDMA ja ketamiini voivat tarjota lääketieteelle uusia tapoja hoitaa erilaisia mielenterveysongelmia.

Psilosybiini on niin sanottujen taikasienten päihdyttävä ainesosa. MDMA tunnetaan bilehuume ekstaasina ja ketamiinia käytetään ihmisten ja eläinten nukutusaineena.

Useimmat psykedeelit ovat laittomia valtaosassa maailmaa. Suomessa LSD ja MDMA on luokiteltu erittäin vaarallisiksi huumausaineiksi ja myös taikasienet ja ketamiini ovat laittomia.

Kuvassa on kolumbialaisia psilosybiinisieniä.

Sijoittajasivustoilla puhutaan jo "shroom boomista" ja "mush rushista" eli sienibuumista ja sienikuumeesta. Nämä psilosybiinisienet ovat Kolumbiasta.AOP

Pohjois-Amerikka toimii tienraivaajana psykedeelialalla kuten se teki myös kannabiksen laillistamisen suhteen.
Uutistoimisto Bloombergin(siirryt toiseen palveluun) mukaan Yhdysvalloissa kasvava joukko yrityksiä tekee parhaillaan psykedeeleillä kliinisiä kokeita mielenterveyshäiriöiden hoidossa. Yhtiöt ovat saaneet luvan toimintaansa Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA:lta.

FDA on hyväksynyt jo ketamiinin terapiakäytön masennuksen hoidossa niillä potilailla, jotka eivät saa apua varsinaisista masennuslääkkeistä. Yksityisiä ketamiiniklinikoita on avattu Yhdysvalloissa ja myös Suomessa jotkut masennuspotilaat saavat ketamiinihoitoa julkisen terveydenhuollon kautta.

Lisäksi Coloradon osavaltion pääkaupunki Denver ja kalifornialaiset Oakland ja Santa Cruz ovat jo dekriminalisoineet psilosybiinisienet. Uutiskanava CNN:n mukaan(siirryt toiseen palveluun) Oakland ja Santa Cruz dekriminalisoivat myös muita luonnon psykedeelejä kuten meskaliinikaktus peyoten ja DMT-pitoisen ayahuascan.

Käytännössä näiden aineiden dekriminalisointi tarkoittaa, että niiden käytöstä ei rangaista, mutta myynti on laitonta.

Kuvassa on peyote-kaktus.

Peyote-kaktus sisältää meskaliinia, jonka vaikutus muistuttaa LSD:tä ja psilosybiiniä. Jotkut intiaanikansat käyttävät peyotea pyhänä päihteenä seremonioissaan.AOP

Ensimmäiset yhtiöt ovat jo pörssissä
Muutama psykedeeliyhtiö on jo tänä keväänä listautunut kanadalaisiin pörsseihin, jonne myös amerikkalaiset kannabisyhtiöt suuntasivat alkuvaiheessa, koska ne eivät aluksi saaneet listautua kotimaassaan.

Listautumisten myötä sijoittajien kiinnostus psykedeelialaa kohtaan on alkanut kasvaa. Innokkaimmat povaavat psykedeeliosakkeista samankaltaista rahasampoa kuin kannabisosakkeet olivat muutama vuosi sitten.
Keskustelupalstoilla ja sijoittajasivustoilla puhutaan jo "shroom boomista" ja "mush rushista" eli sienibuumista ja sienikuumeesta.

Esimerkiksi psykedeeliavusteisia hoitoja masennukseen, riippuvuuteen ja traumaperäiseen stressihäiriöön kaupallistava Champignon Brands listautui pörssiin maaliskuussa. Yhtiön osakkeen arvo on moninkertaistunut sen jälkeen.
Toinen pörssiyhtiö Mind Medicine kehittää Baselin yliopiston kanssa LSD:n ja MDMA:n yhteiskäyttöä terapiassa. Maastrichtin yliopiston kanssa yhtiö on aloittamassa kliiniset kokeet, joissa testataan aikuisten ADHD:n hoitoa mikroannoksilla LSD:tä.

Myös amerikkalaiseen Johns Hopkins -yliopistoon ja britannialaiseen London Imperial Collegeen on perustettu omat psykedeelitutkimuskeskukset.

Psilosybiini kytkee aivojen suodattimet pois päältä
Psilosybiini- ja MDMA-avusteisiin hoitoihin perehtynyt suomalainen lääkäri Antti Hupli kertoo, että psykedeelitutkimus etenee nyt kiihtyvällä vauhdilla maailmalla.

Päihdelääketieteeseen ja psykiatriaan erikoistuvan Huplin mukaan psykedeeleja tutkitaan yleisimmin masennuksen, ahdistuksen, traumaperäisen stressihäiriön, riippuvuuksien, Hortonin päänsäryn, anoreksian ja pakko-oireisen häiriön hoidossa.

– Tämä osoittaa sen, että nämä hoitomuodot nähdään vakavasti otettavina potentiaalisina hoitomuotoina moneen psykiatriseen sairauteen, Hupli sanoo.

Kuvassa on huurumadonlakkeja, jotka kasvavat terraariossa Amsterdamissa.

Psilosybiini muokkaa akuutisti aivojen toiminnallisia yhteyksiä. Nämä psilosybiiniä sisältävät huurumadonlakit kasvoivat terraariossa Amsterdamissa.AOP

Huplin mukaan psilosybiini muokkaa akuutisti aivojen toiminnallisia yhteyksiä siten, että eri aivoalueet alkavat kommunikoida perustilaa monipuolisemmin ja vapaammin.

– Psilosybiinin vaikutuksen aikana ajattelua, aistihavaintoja ja minä-kokemusta normaalisti rajaavat suodattimet ovat tilapäisesti pois päältä.

MDMA puolestaan kohottaa mielialaa, vireystilaa ja sosiaalisuutta sekä lisää ihmisten välistä avoimuutta, luottamusta ja läheisyyttä. Näiden vaikutusten katsotaan helpottavan terapeutin ja potilaan välistä luottamussuhdetta. Aine myös vaimentaa pelkoreaktioista vastaavan mantelitumakkeen toimintaa.

– Eli näin ollen ihmisten reaktiivisuus uhkasignaaleille vähenee, mikä helpottaa potilaita työskentelemään pelottavien ja ahdistavien traumamuistojen kanssa.

Haittavaikutukset kohdistuvat mieleen
Mahdollisten hyvien vaikutusten lisäksi psykedeeliset huumeet voivat tietysti aiheuttaa myös haittavaikutuksia.
Stimulantiksikin luokiteltava MDMA nostaa verenpainetta ja kehon lämpötilaa sekä lisää sydämen sykettä. Bilekäytössä esimerkiksi tanssiessa aine voi aiheuttaa nestehukkaa ja kehon vaarallisen ylikuumenemisen. Tila voi johtaa pahimmillaan kuolemaan.

Psilosybiinillä ja LSD:llä ei ole paljon fysiologisia vaikutuksia, joten fyysisesti niitä pidetään turvallisina. Näiden aineiden riskit ovat psykologisia. Aineiden vaikutus riippuu muun muassa käyttäjän mielentilasta ja käyttöympäristöstä.

– Jos psykedeelejä ottaa ihmisten kanssa, joihin on vaikea luottaa tai oudossa ympäristössä, niin kokemus voi olla tosi pelottava ja ahdistava. Se voi saada mielen solmuun. Kyllä näihin iso kunnioitus pitää säilyttää, Hupli sanoo.

Hänen mukaansa tutkimusasetelmassa psilosybiinillä ja MDMA:lla ei ole todettu merkittäviä haittavaikutuksia silloin, kun koehenkilöt seulotaan, valmistellaan kokemukselle ja terapeutti on vieressä tukemassa niin sanotun matkan aikana.

Psykedeeliterapiassa tavoitellaan uusia oivalluksia
Psydekeeliavusteisessa terapiassa potilaan tajunnasta nousee ajatuksia, jotka on normaalisti tukahdutettu. Samalla mieleen tulee uusia näkökulmia, kun aivoalueet keskustelevat uudella tavalla keskenään. Tämä auttaa potilasta tekemään oivalluksia elämästään, mikä voi lievittää hänen sairauttaan.

Huplin mukaan terapiaan kuuluu aluksi valmistelevia istuntoja, joissa terapeutti kertoo potilaalle, mitä psykedeelikokemuksen aikana voi tapahtua.

Varsinaisen terapiaistunnon aikana henkilölle annetaan vaikuttavaa ainetta ja hän uppoutuu omaan sisäiseen maailmaansa silmälaput silmillä ja musiikkia kuunnellen. Terapeutti valvoo vierellä, että kaikki menee hyvin.

Hoitohuone, jossa potilaille annettiin MDMA-n ja psykoterapian yhdistelmähoitoa Boulderissa, Coloradossa.

Hoitohuone, jossa potilaille annettiin MDMA:n ja psykoterapian yhdistelmähoitoa Boulderissa, Coloradossa.MAPS
Taikasieniä terapiassa ei anneta, vaan synteettistä psilosybiiniä. Näin aineen puhtaudesta ja annostuksesta voidaan olla varmoja.

Psykedeelikokemuksen jälkeisissä istunnoissa terapeutti auttaa potilasta jäsentämään kokemaansa ja siirtämään uusia näkökulmia onnistuneesti osaksi elämäänsä.

– Tutkimuksissa on huomattu, että mitä mystisempi kokemus on ollut, sitä parempia tuloksia on tullut, Hupli sanoo.

Suomalaisprofessori kaipaa lisää tutkimusta
Psykedeelien käyttö lääkkeenä ei ole uusi asia, muistuttaa Helsingin yliopiston farmakologian professori Esa Korpi. Hän tutkii LSD:n ja psilosybiinin biologisia vaikutusmekanismeja aivosolujen toimintoihin hiirillä tehtävillä kokeilla.

Korven mukaan LSD:tä kokeiltiin lääkkeenä jo 1950- ja 1960-luvuilla esimerkiksi alkoholismin hoidossa. Aine lievensi useiden potilaiden viinanhimoa pitkäaikaisesti, mutta sen vaikutusmekanismia ei tunneta vieläkään.

LSD:n tutkiminen ja lääkekäyttö loppui, kun se luokiteltiin laittomaksi huumausaineeksi 1960-luvun loppupuolella. Korven mukaan psykedeelien tutkiminen oli jäissä kymmeniä vuosia, mutta tällä vuosituhannella tutkimustoiminta on käynnistetty uudelleen.
Poliisi takavarikoi kuvan LSD-laput huhtikuussa maastokätköstä. Lapuissa olevat logot ilmentävät tuotteen alkuperää ja laatua.

LSD:tä myydään laittomilla markkinoilla tyypillisesti värikkäisiin paperilappuihin imeytettynä. Poliisi takavarikoi nämä arkit maastokätköstä niin sanotun katiska-jutun tutkinnassa.Poliisi

Korpi ei ole kovin innostunut ajatuksesta, että psykedeeliavusteista terapiaa aletaan kaupallistamaan tässä vaiheessa. Hänen mielestään tutkimusta tarvitaan lisää, koska psykedeelien vaikutusmekanismeihin ja turvallisuuteen eri potilasryhmissä liittyy vielä liian paljon avoimia kysymyksiä.

– Tärkeintä olisi, että löydettäisiin nämä mekanismit ja ymmärrettäisiin paremmin, miten aivot toimivat ja muuttuvat terapiassa. Silloin hallusinogeenit olisivat yksi työkalu yhdessä monien muiden lääkeaineiden joukossa, Korpi sanoo.

Hän arvioi, että lähivuosina luultavasti selviää, miten psykedeelit vaikuttavat aivoihin ja tuottavatko ne kemiallisina lääkeaineina pitkäaikaisia muutoksia aivojen neurokemiaan ja hermosolujen välisiin yhteyksiin vai johtuvatko mahdolliset pitkäaikaiset hoidolliset vaikutukset enemmän psykedeelisessioissa käytetystä terapiasta.

Korven mukaan psykedeelien tutkimuksessa ongelmana on, että aistiharhoja ja mystisiä kokemuksia aiheuttavat aineet voivat laukaista psykoosin henkilöissä, jotka ovat sille alttiita. Siksi sopivien koehenkilöiden valinta ei ole helppoa. Samasta syystä psykedeeliavusteinen terapia ei sovi kaikille.

Esa Korpi

Farmakologian professori Esa Korpi tutkii LSD:n ja psilosybiinin biologisia vaikutusmekanismeja hiirillä tehtävillä kokeilla. Esa Korpi

Psykedeelihoidoille vihreää valoa muutaman vuoden sisällä?
Psykedeelialalla odotetaan nyt kahden merkittävän tutkimuksen tuloksia. Lääkäri Antti Hupli on mukana molemmissa tutkimuksissa.

Yhdessä niistä yksityinen Compass Pathways -yhtiö testaa psilosybiinin käyttöä masennuksen hoidossa. Toisessa Multidisciplinary Association for Psychedelic Studies -järjestö (MAPS) tutkii MDMA:n käyttöä traumaperäisen stressihäiriön hoidossa.

Compassin tutkimuksessa Hupli on ollut sekä koehenkilönä että antamassa psilosybiiniavusteista terapiaa. MAPSin projektissa hän on yksi päätutkijoista ryhmässä, joka suunnittelee MDMA-avusteisen psykoterapian antamista Suomessa.
Huplin mukaan Compassin tutkimuksessa psilosybiini todettiin turvalliseksi terveillä koehenkilöillä. Professori Esa Korpi sanoo, että alustavat kliiniset kokeet saattavat yliarvioida psykedeelien tehoa ja aliarvioida niiden haittavaikutuksia.

MAPSin tutkimuksiin osallistui yhteensä 103 potilasta, jotka olivat sairastaneet keskimäärin vajaat 18 vuotta vaikea-asteista traumaperäistä stressihäiriöitä. Vuoden kuluttua MDMA-hoidosta heistä 66,2 prosenttia oli parantunut.

Tältä näyttää ekstaasin puhdas muoto MDMA, jota käytettiin MAPSin tutkimuksessa traumeperäisen stressihäiriön hoitoon.

MAPSin tutkimuksessa MDMA:ta annetaan kapselimuodossa traumaperäisen stressihäiriön hoidossa. MAPS
Hupli arvioi, että jos psykedeeliavusteinen terapia hyväksytään viralliseksi hoitomuodoksi, niin se tapahtuu ensimmäisenä Yhdysvalloissa, Kanadassa, Sveitsissä, Israelissa ja Alankomaissa.

Hänen mukaansa Sveitsissä on jo kaksi lääkäriä, joilla on lupa antaa LSD- ja MDMA-terapiaa. Yhdysvalloissa ja Israelissa puolestaan MDMA-avusteista terapiaa voidaan antaa pienelle joukolle traumaperäisestä stressihäiriöistä kärsiviä potilaita, vaikka kyseessä ei vielä ole virallinen hoitomuoto.

– Yhdysvalloissa MDMA:sta odotetaan tulevan virallinen lääke vuoden 2022 aikana. Euroopassa ehkä vuotta myöhemmin.

Huplin mukaan mielenterveyshoitojen globaalit markkinat ovat tällä hetkellä yhteensä 180 miljardin euron arvoiset ja ne ovat kasvussa. Pelkästään masennuslääkkeitä myydään vuosittain noin 14 miljardilla eurolla.

– Nouseva trendi on, että moni ei halua käyttää mielialalääkkeitä. He haluavat jotain muuta hoitoa. Kyllä tässä markkinat löytyy, jos psykedeeliavusteiset terapiat osoittautuvat tehokkaiksi ja turvallisiksi hoitomuodoiksi.

Mahdollinen uhka psykedeelihoitojen kaupallistamisessa Huplin mielestä saattaa olla hoitoprosessin osista karsiminen suurempien voittojen toivossa. Se voisi johtaa mahdollisesti turvallisuudesta tinkimiseen.

Hupli näkee myös hyviä puolia psykedeelihoitojen kaupallistamisessa, koska se tuo rahaa alan tutkimukselle ja siten mahdollistaa hoitojen tuomisen mahdollisimman nopeasti potilaiden saataville.

Hupli arvioi, että Suomi ei vaikuta olevan valmis psykedeeliavusteisen terapian tutkimiseen. Suomalaiset tutkijat ovat hakeneet kolme kertaa lupaa eettiseltä toimikunnalta Compass Pathwaysin psilosybiinitutkimukseen liittymiseksi. Lupa-anomus on torpattu joka kerta.

Sitten maaperän muokkaukseen. Otsikko ottaa heti kantaa.
Puheenaihe: Tulisiko huumeiden käytön rangaistuksista luopua? "Huumeiden käyttäjien sakko- tai muusta rangaistuksesta ei ole hyötyä kenellekään"
Osa asiantuntijasta haluaisi ohjata huumeiden käyttäjiä hoitoon sen sijaan että heitä kohdellaan rikollisina.
https://www.kaleva.fi/puheenaihe-tulisiko-huumeiden-kayton-rangaistuksis/2587076
Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa huumeiden käytön rangaistavuuteen.

Huumeiden käyttö, huumehaitat ja huumekuolemat lisääntyvät Suomessa. Esimerkiksi Portugali poisti vuonna 2001 huumeiden käytön rangaistavuuden, mutta ei ole kuitenkaan laillistanut huumeita. Norjassa valmistellaan samaa.

Pitäisikö Suomessakin huumeriippuvaisia auttaa hoitoon, eikä käsitellä heitä rangaistuksen ansaitsevina rikollisina? Aiheuttaako rangaistus käyttäjälle enemmän haittaa kuin hyötyä?

Ratkaisu äänin 3-2 kyllä pitäisi luopua huumeiden käytön rangaistuksista.

Terveyden ja hyvinvointilaitoksen THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen poistaisi rangaistukset huumeiden käytöstä.

– Huumeiden käyttö on lisääntynyt Suomessa 1960-luvulta lähtien. Käytön rangaistavuus ei ole tätä kehitystä pysäyttänyt, Hakkarainen toteaa.

Hänen mukaansa tämän päivän 25–34-vuotiaista nuorista aikuisista 45 prosenttia on kokeillut tai käyttänyt laittomia huumeita.

– Voi kysyä, onko järkevää kohdella puolta ikäluokasta rikollisina. Nykykäytäntö ajaa huumeita käyttävät ihmiset piilottelemaan käyttöään. Hoitoon epäröidään hakea, vaikka tarvetta olisi. Pahimmillaan tämä näkyy huumekuolemina.

Pekka Hakkarainen uudistaisi Suomen huumepolitiikan linjauksia niin, että käyttöön puututtaisiin ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin.

Irti Huumeista -yhdistyksen toiminnanjohtaja Mirka Vainikka on Hakkaraisen kanssa hieman toista mieltä.

– Huumeiden käyttäjien sakko- tai muusta rangaistuksesta ei ole hyötyä kenellekään. Kuitenkin Suomen linja on hyvä, että kaikki huumeisiin liittyvä toiminta on rikollista, Vainikka sanoo.

Hän pitää Suomen kahden raiteen huumepoliittista linjaa edistyksellisenä, sillä sen mukaisesti voidaan painottaa hoitoon ohjausta rangaistusten sijaan.

– Huumeiden käytöstä ei nykyisen lainkaan mukaan ole pakko rangaista, Mirka Vainikka huomauttaa.

Hän lisää, että rangaistus ei estä hoitoon hakeutumista. Hoitoon hakeutumista pitäisi tässäkin yhteydessä tukea Vainikan mielestä tukea.

– Koko kansanterveyden näkökulmasta rangaistus on tärkeä viesti. Huumeiden käytöstä rankaisemisella viestitetään, ettei huumeita pidä käyttää. Se on tärkeä asia nimenomaan yhteiskunnallisen normistoa ajatellen.

Kokoomuksen kansanedustaja, poliisi ja kirjailija Marko Kilpikertoo kysymyksen osoittautuneen hyvin vaikeaksi ja monimutkaiseksi. Hänen mukaansa tutkimustulokset eivät tue rangaistavuuden poistamista. Omaisuusrikokset ovat lievästi laskeneet, mutta muu rikollisuus lisääntynyt. Valvontaa pitäisi tehdä kaikesta huolimatta.

– Asiaa pitää tarkastella varsinkin lasten ja nuorten näkökulmasta, sillä haittavaikutukset heihin huomattavat, Marko Kilpi sanoo.

Hänen mielestään iso osa käyttäjistä ei koe käyttöään ongelmana.

– Moni on sairaudentunnoton. Rangaistavuuden poisto hoidon perusteella ei toimi. Hoitoa on nytkin ja rangaistusta pienistä teoista ei tule jos suostuu hoitoon. Satunnais-, ongelma- ja lääkekäyttö menevät helposti sekaisin. Lääkekäyttö pitää käsitellä erillään.

Rikosoikeuden professori Sakari Melander Helsingin yliopistosta sanoo, että rikosoikeutta tulisi aina käyttää viimesijaisena keinona. Hänen mielestään päihderiippuvuutta ei rangaistuksin saada hoidettua.

– Ja yleisemmin näyttää selvältä, että rikosoikeudellisin keinoin ja rangaistuksia käyttämällä ei kyetä ratkaisemaan juuri mitään päihteiden käyttöön liittyviä kysymyksiä eikä vähentämään niiden käyttöä. Rankaiseminen ei toimi huumausaineiden käytön ja sen haittojen ehkäisemisen keinona vaan tulisi käyttää muita, esimerkiksi terveyspoliittisia keinoja. Käytön rangaistavuudella on myös selkeitä haittavaikutuksia, kun hoitoa ja tukea tarvitsevat päihderiippuvaiset leimataan rikollisiksi, Sakari Melander toteaa.

A-klinikka Oy:n vt. lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki poistaisi huumeiden käytön rangaistukset, jos samalla panostetaan ennaltaehkäisyyn, varhaisiin tukitoimiin sekä hoitoon.

– Ilman näitä lisäpanostuksia rangaistavuuden poistolla ei voida saavuttaa sillä tavoiteltuja hyötyjä.
Kaarlo Simojoki on myös päihdelääketieteen työelämäprofessori Helsingin yliopistossa. Hänen mielestä satunnaiskäyttäjillä kynnys hakea tai vastaanottaa apua madaltuisi, kun ei tarvitse pelätä rangaistusta.

– Tästä hyötyisivät etenkin nuoret. Riippuvaisilla, joiden on lähes mahdotonta olla käyttämättä, toistuvat käyttörikokset eivät pahentaisi syrjäytymiskierrettä vaan heidät voisi ohjata hoitoon.

Simojoen mielestä tärkeintä olisi kuitenkin asennemuutos.

– Käyttäjät eivät ole rikollisia vaan tukea tai vaikeaan sairauteen hoitoa tarvitsevia.

Ja Tohelointi- ja HuolimattomuusLaitoksen kaverit laulavat jälleen hieman myöhemmin oodin ihanuudelle. Myös tässä kuorossa tenorina esiintyy herra Hakkarainen.
Rangaistukset eivät ole ratkaisseet huumeongelmaa – Rangaistavuudesta luopuminen vähentää tutkimusten mukaan huumekuolemia ja käyttäjien tartuntatautiriskiä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat selvittivät, miten huumeiden käytön rangaistavuuden poistaminen on vaikuttanut eri puolilla maailmaa.
https://www.kaleva.fi/rangaistukset-eivat-ole-ratkaisseet-huumeongelmaa/2605197
Tutkijoiden mukaan huumeiden käytön ja hallussapidon rangaistavuuden poistaminen ei yksistään riitä, vaan myös huumeongelmaisten hoitoa ja tukea pitää lisätä.

Tutkijoiden mukaan huumeiden käytön ja hallussapidon rangaistavuuden poistaminen ei yksistään riitä, vaan myös huumeongelmaisten hoitoa ja tukea pitää lisätä.
KUVA: JUKKA RITOLA / AAMULEHTI

Ankara rangaistuspolitiikka ei ole vähentänyt huumeiden käyttöä ja sen aiheuttamia haittoja Suomessakaan. Myös huumekuolemat ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina.
Yhdeksi ratkaisuksi on esitetty, että huumausaineiden käytön ja hallussapidon rangaistavuudesta luovutaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkijat ovat koonneet tietoja huumeiden käytön dekriminalisoinnin eli rangaistavuuden poistamisen toteuttamismalleista ja vaikutuksista eri puolilla maailmaa.

Tutkijoiden katsauksessa vedetään yhteen kansainvälisten raporttien, vertaisarvioitujen artikkeleiden ja muiden julkaisujen tuloksia.

Tutkimusten mukaan perinteinen rikoslainsäädäntöön perustuva huumepolitiikka syventää sosiaalista eriarvoisuutta ja lisää kansanterveysongelmia ja sosiaalisia kustannuksia.

Huumeiden käyttö ollut kauan rikosoikeudellinen asia
THL:n katsauksen mukaan rangaistavuuden poistamiseen tähtäävät politiikkatoimet vaativat päätöksentekijöiltä näkökulman muutosta huumeongelmaan. Huumeiden käyttö on määritelty rikosoikeudelliseksi asiaksi vuosikymmenien ajan. Nykyisin tunnustetaan, etteivät rangaistukset ratkaise huumeongelmaa.

– Tutkimukset maailmalta kertovat, että parempia ratkaisuja voidaan saada sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpitein. Viranomaisten välisellä yhteistyöllä ja keskinäisellä työjaolla on tässä merkittävä rooli, sanoo tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen tiedotteessa.

Rangaistavuuden poistaminen vähentää tutkimusten mukaan käyttäjien tartuntatautiriskiä ja yliannostuskuolemia. Jos huumeiden käytöstä ei rangaistaisi, käyttäjien olisi myös helpompi hakea apua ja hoitoa.

Hoitoa tarvitaan lisää, että rangaistavuuden poistaminen onnistuu
Tutkimusohjelmajohtaja Tuukka Tammen mukaan huumeongelmaisten hoitoa ja tukea pitää lisätä, jos tavoitteena on ehkäistä huumekuolemia.

– Pelkkä käyttöön ja hallussapitoon liittyvä lainmuutos ei ole riittävä toimi huumekuolemien vähentämisessä. Tämä on syytä ottaa huomioon dekriminalisoinnin tulosten ja vaikutusten arvioinnissa, Tammi sanoo tiedotteessa.

Huumeiden käytön rangaistavuuden poistaminen parantaa huumeiden käyttäjien opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksia ja osallistumista muuhun yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi huumerikollisuuden poliisia, oikeusistuimia ja vankiloita kuormittava vaikutus ja kustannukset vähenevät.

Pelkona ollut huumeiden käytön nopea kasvu
Suurin este rangaistavuuden poistamiselle on pelko huumeiden käytön nopeasta lisääntymisestä. Tutkimukset osoittavat, että pitkällä aikavälillä merkittävää kasvua ei ole tapahtunut.

– Huumeiden lainsäädännöllinen asema ei ole ainoa käytön yleisyyttä ennustava tekijä. Tarkastelussa on otettava laajemmin huomioon kansalliset ja kansainväliset sosiaaliset, kulttuuriset ja nuorisokulttuuriset tekijät, tutkimusprofessori Hakkarainen sanoo.

Jokaisen maan pitää tehdä oma malli
Tutkijat painottavat, että dekriminalisointi on yleinen käsite. Jokaisen maan pitää löytää omiin tavoitteisiinsa, arvoihinsa ja olosuhteisiinsa sopiva kansallinen malli. Jokaisessa maassa tilanne on erilainen.

Kovin sinnikkäästi silmä kirkkaana kiiltäen meille tarjotaan konseptia, jossa voi hankkia Hyviä Aineita ja myös mahdollisuuksia nauttia eli vetää niitä ilman pelkoa sanktioista.
 
Koronaviruksen aiheuttamista logistiikkaketjujen takkuiluista huolimatta kannabis palaa Suomen suvessa. Historiansa ansiosta hyvin varautuneelta kansalta löytyy hyvät varmuusvarastot. Kannabiksen nautiskelijoiden elämää poikkeusolojen aikana tukee myös Suomesta löytyvä kannabistuotanto. Koronapandemia osoitti Suomen olevan tämän asian osalta ainakin kohtalaisen hyvin varautunut poikkeusoloihin.
 
Back
Top