Suomessa on useita tuhansia opioidiriippuvaisia ihmisiä. Uusi hoitomuoto ei vaadi potilailta päihteettömyyttä, ja saa silti aikaan hyviä tuloksia.
Päihderiippuvuus
26.6.2020 klo 06.10päivitetty 26.6.2020 klo 08.08
Korvaushoidossa ihminen käy päivittäin hakemassa lääkeannoksen korvaushoitoklinikalta. Kuvituskuva lääkkeenjaosta.
Otto istuu sänkynsä laidalla pää kumarassa. Sängylle on aiemmin tyhjennetty reppu. Nyt siinä on vaatteita, sätkätupakkatarvikkeita ja lääkkeitä. Pöydällä on lisää lääkeliuskoja ja irtonaisia tabletteja kymmenittäin.
Huoneessa on myös sohva, johon voi Oton mukaan huoletta istua. Tällaisissa asunnoissa kaikki pitävät kengät jalassaan.
Otto on luvannut kertoa oman tarinansa siitä, miten uudenlainen haittoja vähentävä korvaushoito on hänelle toiminut ja mitä se on saanut aikaan hänen elämässään. Hän esiintyy jutussa keksityllä nimellä aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.
Noin kolmekymppinen Otto kertoo käyttäneensä rauhoittavia lääkkeitä eli bentsodiatsepiinejä puolet elämästään. Aiemmin hän on käyttänyt runsaasti myös esimerkiksi amfetamiinia. Hän on jälleen hoidossa, mutta tällä kertaa huumeiden käyttö on hänen mukaansa pysynyt hallinnassa.
– Silloin ennen oli aika usein amfetamiini ja metamfetamiini käytössä. Jos piti tiskata tai käydä virastossa, niin itseään oli pakko piristää.
Otto on yksi maamme jopa kymmenistä tuhansista opioidiriippuvaisista ihmisistä. He ovat jääneet pahasti koukkuun vahvoihin kipulääkkeisiin. Oton sekakäyttö on tyypillistä opioidiriippuvaisille. Usein käytössä on opioidien lisäksi juuri rauhoittavia lääkkeitä, stimulantteja, kuten amfetamiinia sekä alkoholia ja kannabista.
Haittoja vähentävä korvaushoito on uusi vaihtoehto
Suomessa on annettu opioidiriippuvuuteen lääkkeellistä korvaushoitoa jo yli 20 vuoden ajan. Korvaushoito tarkoittaa sitä, että ihminen hakee päivittäin korvaushoitoklinikalta tarkasti määritellyn annoksen opioidivalmistetta. Perinteisessä kuntouttavassa korvaushoidossa tavoitteena on päihteettömyys ja ihmisen kuntoutuminen esimerkiksi työelämään. Päihteettömyyttä kontrolloidaan hoidon aikana otettavilla huumeseuloilla eli testeillä.
Uusimpana hoitomuotona kuntouttavan korvaushoidon rinnalle on tullut haittoja vähentävä korvaushoito. Lääke haetaan samalla tavalla kuin kuntouttavassa korvaushoidossa, mutta haittoja vähentävässä korvaushoidossa muiden huumeiden käyttö on sallittua.
Korvaushoitolääke otetaan klinikalla suun kautta. Kuvituskuva. Mikko Savolainen / Yle
Haittoja vähentävässä korvaushoidossa on tarkoitus saada opioidiriippuvuus hallintaan. Lääkäreiden mukaan jo pelkästään se vaikuttaa merkittävästi ihmisen elämään.
– Kaikista ihmisistä ei ole pakko yrittää tehdä kunnollisia veronmaksajia. Tarkoitus on antaa mahdollisuus turvalliseen ja ihmisarvoiseen elämään myös heille, jotka eivät ole valmiita luopumaan oheiskäytöstä, sanoo päihdelääkäri Margareeta Häkkinen.
Häkkinen on yksi korvaushoidon asiantuntijoista Suomessa. Hän työskentelee A-klinikka Oy:n laitoshoitopalvelujen ylilääkärinä ja on muun muassa osallistunut ammattilaisille suunnatun opioidikorvaushoidon käytännön oppaan laatimiseen.
Vuonna 2019 vuoden päihdelääkäriksi valittu Margareeta Häkkinen. Margareeta Häkkinen
Vuonna 2019 vuoden päihdelääkäriksi valittu Margareeta Häkkinen. Margareeta Häkkinen
Otto istuu sängyllään ja käärii sätkää. Nyt hänellä on käynnissä jo neljäs korvaushoitokerta. Aiemmin hän on ollut kuntouttavassa korvaushoidossa. Tällä kertaa hän on aloittanut uudentyyppisen haittoja vähentävän korvaushoidon.
– Olen paremmassa kunnossa kuin tosi pitkään aikaan. Nyt joku asia on toisella tavalla, että voin hyvin, kertoo Otto.
Otto on selvästi tyytyväinen haittoja vähentävään korvaushoitoon. Kaikki eivät tätä hoitomuotoa kuitenkaan ymmärrä, koska sen aikana saa käyttää huumeita.
Käyttö muuttuu nopeasti vieroitusoireiden estämiseksi
Opioidit ovat vahvoja kipulääkkeitä, joiden huumekäyttö perustuu niiden mielihyvää lisäävään vaikutukseen. Kaikkia opioideja vastaan kehittyy kuitenkin nopeasti pian jopa satakertainen sietokyky. Tämän vuoksi opioidiriippuvaisella lääkkeen käyttötarkoitus muuttuukin pian euforian tavoittelemisesta vieroitusoireiden ehkäisemiseksi.
Margareeta Häkkinen korostaa, että opioidiriippus on pitkäaikaissairaus. Hän kutsuu siitä kärsiviä ihmisiä potilaiksi alleviivatakseen heidän oikeutta lääketieteelliseen hoitoon.
– Kyseessä on ihan oikea sairaus, ja sillä on neurobiologiset mekanismit. Paranemiseen ei auta se, että kehotetaan ottamaan itseä niskasta kiinni.
Tyypillisiä vieroitusoireita ovat muun muassa ahdistuneisuus, levottomuus, huumehakuinen käyttäytyminen, nivel- ja vatsakivut, oksentelu ja ripuli.
Lääkärin määräämiä opioidilääkkeitä käytetään esimerkiksi leikkausten jälkeiseen voimakkaan kivun hoitoon. Vahvoja opioideja ovat esimerkiksi morfiini ja metadoni. Suomalaisten ongelmakäyttäjien eniten käyttämä aine on keskivahvaksi luokiteltu buprenorfiini. Suomessa korvaushoidossa potilaita hoidetaan buprenorfiinilla ja metadonilla.
Korvaushoitolääke haetaan kerran päivässä korvaushoitoklinikalta ja se nautitaan valvotusti. Myös kotilääkkeitä on mahdollista saada, mikäli hoitotilanne sen sallii.
Korvaushoidossa potilaita hoidetaan buprenorfiinilla tai metadonilla. Buprenorfiini on myös suomalaisten opioidiriippuvaisten pääpäihde. Mikko Savolainen / Yle
Oton aiemmat korvaushoitojaksot ovat aina katkenneet siihen, että hän on käyttänyt hoidon aikana rauhoittavia lääkkeitä. Se ei ole ollut sallittua.
– Aiemmat hoidot ovat loppuneet kunnon sekamelskaan. On ollut vaikeuksia ihmissuhteissa ja asumisessa. En kiellä, etteivät lääkärit olisi tehneet oikeita päätöksiä silloin, kertoo Otto.
Haittoja vähentävä korvaushoito rantautuu maakuntiin
Oton ensimmäisestä korvaushoitojaksosta on aikaa lähes kymmenen vuotta. Noin vuosi sitten Etelä-Karjalaan rantautui uusi haittoja vähentävä korvaushoito. Otto lähti siihen mukaan lähes välittömästi.
Kaikkialla Suomessa ei haittoja vähentävää korvaushoitoa ole edelleenkään otettu käyttöön. Pääkaupunkiseudulla haittoja vähentävää korvaushoitoa on ollut tarjolla jo vuosia.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten päihdelääkäri Pasi Lempiäinenkertoo, että Etelä-Karjalassa korvaushoidon jako kuntouttavaan ja haittoja vähentävään linjaan ei ole kiveen hakattu. Pienessä maakunnassa korvaushoitoon ei ole jonoja, ja potilaat voivat sulavasti liikkua hoitomuotojen välillä.
– Jo aiemmin joillekin potilaille on tehty sellaisia hoitoratkaisuja, joihin kuuluu vain minimalistisia kuntouttavia tavoitteita, sanoo Lempiäinen.
Vain pieni osa ongelmakäyttäjistä on hakeutunut tai päässyt korvaushoitoon. Tuoreimmat luvut korvaushoitopotilaista ovat peräisin vuodelta 2015. Silloin lääkkeellisessä korvaushoidossa oli Suomessa 3 329 ihmistä. Viime vuosien aikana korvaushoidossa olevien määrä on kasvanut 200–300 ihmisellä vuodessa.
Samaan aikaan kasvuun ovat kääntyneet myös yliannostuskuolemat. Erityisesti ovat lisääntynet alle 20-vuotiaiden huumekuolemat. Alle 25-vuotiaiden kuolemaan johtaneista yliannostuksista valtaosan on aiheuttanut opioiodi.
Tavoitteena parantaa yksilön elämänlaatua ja synnyttää säästöjä
Yksi haittoja vähentävän korvaushoidon keskeinen ristiriita on se, että yhteiskunta hoitaa päihderiippuvaisia samalla aineella, mitä he ovat käyttäneet päihtyäkseen. Ihmiseltä ei myöskään vaadita näyttöjä tai edes lupausta raitistumisesta.
Hyödyt ovat silti asiantuntijoiden mukaan nähtävissä: kuolleisuus ja infektiotaudit vähenevät, ihmisen elämänlaatu paranee ja yhteiskunnan varat säästyvät.
– Esimerkiksi rikollisuuden väheneminen ei suoraan näy meille täällä, mutta se on yksi keskeinen pitkän tähtäimen tavoite. Yhteiskunnallinen hyöty on myös se, että muiden palvelujen käyttö vähenee, kun infektiot ja tulehdussairaudet saadaan hoidettua nopeammin, kommentoi Eksoten päihdelääkäri Pasi Lempiäinen.
———
(Tässä haastatteluvideo, en osannut liittää padilla Areenasta tähän)
———
A-klinikan laitoshoitopalvelujen ylilääkäri Margareeta Häkkinen nostaa esiin yksilön elämänlaatuun vaikuttavat seikat.
– Ihmisen ei tarvitse käyttää resursseja siihen, että saisi hankittua opioideja. Näin on mahdollista rakentaa muutakin elämää.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n kehittämispäällikkö Airi Partanenpuolestaan nostaa esiin esimerkin siitä, kuinka haittoja vähentävä hoito voi toimia jopa yllättävän hyvin.
– Sellaisia tapauksia on, että kun ihminen on ollut kuntouttavassa korvaushoidossa ja hän siirtyy haittoja vähentävään hoitoon, niin yhtäkkiä hän alkaakin kuntoutua.
Partasen mainitsema esimerkki liittyy koko haittoja vähentävän päihdehoidon tarkoitukseen. Tavoitteena on houkutella ihmiset hoidon piiriin, eikä karkottaa heitä pois liian suurilla vaatimuksilla.
Oton kohdalla tämä on tarkoittanut kykyä puhua totta ja sitä, että hoito on jatkunut jo vuoden.
– Lääkkeenjaossa aina kaksi hoitajaa arvioi kunnon, että voiko minulle antaa lääkkeen. Tällä kertaa olen aina saanut sen, aiemmilla kerroilla en. Ne kyselee, miten menee. Jos olen ottanut bentsoja ennen lääkettä, niin sanon rehellisesti. Ei tarvitse enää valehdella mistään. Ja pysyy hoidossa, kertoo Otto.
Korvaushoitolääke jaetaan potilaille kahden hoitajan valvonnassa. Lääkkeen saa klinikalta saapumisjärjestyksessä. Kuvituskuva. Mikko Savolainen / Yle
Terveydenhuoltokaan ei ole yksimielinen
Haastattelemamme asiantuntijat kertovat, että ihmisten on toisinaan vaikea ymmärtää haittoja vähentävää hoitoa. Muutosta parempaan tapahtuu, vaikka ihminen ei raitistuisikaan.
– Ajatellaan, että isoa näkyvää muutosta ei ihmisen elämässä tapahdu, vaikkaa koko ajan tapahtuu. Ihmistä valmennetaan samalla kohti pidempiaikaista kuntoutusta, sanoo Eksoten päihdelääkäri Pasi Lempiäinen.
Epäilevää suhtautumista on edelleen myös terveydenhuollon sisällä.
A-klinikka Oy:n laitoshoitopalvelujen ylilääkäri Margareeta Häkkinen sanoo, että terveydenhuollossa ajatellaan osin edelleen, että korvaushoidon tulisi olla välivaihe, joka kuntouttaa ihmisen tuotteliaaksi yhteiskunnan jäseneksi.
Häkkisen mukaan ihmisten asenteet ylipäänsä päihdehoitoa kohtaan ovat usein varsin kovia. Esimerkiksi hän mainitsee hyvin toimeentulevan keskiluokkaisen ihmisen, jolla on ollut itsellään turvallinen lapsuus, eikä perheessä ole ollut huono-osaisuutta, päihde- tai mielenterveysongelmia.
– Päihdeongelmat eivät aina ole suoranaisesti omia valintoja. Jos elämän lähtökohdat ovat olleet jo niin erilaiset, ei sellaisella ihmisellä ole samalla tavalla resursseja tehdä muutoksia siihen, miten elämä kulkee.
Hoitajat jakavat lääkkeen ja tiedustelevat samalla potilaan vointia ja kuulumisia. Kuvituskuva. Mikko Savolainen / Yle
Yksi etenkin haittoja vähentävään korvaushoitoon liittyvä ennakkoluulo on se, että hoidossa yhteiskunta tarjoaa potilaille ilmaisia huumeita. Lääkehoito on potilaalle maksutonta, mutta silloin kyseessä on lääke.
– Hoidossa tärkeintä on säilyttää ihmiset hengissä, sanoo Airi Partanen THL:sta.
Otto kertoo, että entisaikojen pakottavaa tarvetta olla mahdollisimman sekaisin ei hänellä enää ole.
– Ei tämä hoito ole sitä, että saat kamat ilmaiseksi – ei se ole niin. Jos elämä on pelkkää kaman vetämistä, niin se on sitten toinen juttu. Ei siinä kuseta muita kuin itseään.
Uusi hoitomuoto saa kannatusta myös muilta kuntoutujilta
Etelä-Karjalan keskussairaalan yhteydessä toimii maakunnan korvaushoitoklinikka. Lääkkeenjako on alkanut aamulla ja päättyy kello 13. Aikaisen aamun tunnit on varattu niille, jotka käyvät töissä tai opiskelevat.
Lääkkeenjakojonossa korvaushoito saa hoitomuotona kehuja. Samoin moni uskoo, että haittoja vähentävä korvaushoito on joillekin ihmisille pelastus.
– Aiemmin oli niin, että jos huumeseulat ei olleet puhtaat, niin sitten ulos vaan, eikä ollut enää mitään, kommentoi yksi jonossa oleva ihminen.
Ekoteon korvaushoitoklinikan odotustilassa tunnelma on rauhallinen. Vartija on silti paikalla koko lääkkeenjaon ajan. Mikko Savolainen / Yle
Kuntouttava korvaushoito on monen kohdalla katkennut, jos ihminen ei ole kyennyt noudattamaan sovittuja pelisääntöjä ja olemaan ilman päihteitä. Haittoja vähentävässä korvaushoidossa tällaisia sääntöjä ei ole.
– Hoito tulee lopettaa vain, jos ihmiselle on vaarallisempaa olla korvaushoidossa kuin sen ulkopuolella. Sellaista tilannetta ei pitäisi syntyä, jos hoito toimii, sanoo Margareeta Häkkinen.
Häkkinen tarkoittaa vaarallisuudella sitä, että potilaan huumeiden käyttö on niin kaaottista, että korvaushoitolääke voisi olla hänelle vaaraksi.
Korvaushoitoa säätelee sosiaali- ja terveysministeriön asetus, mutta valtakunnallista suositusta sen toteuttamiseen ei ole olemassa. Margareeta Häkkinen on mukana Päihdelääketieteen yhdistyksen kokoamassa työryhmässä, jonka tarkoitus on laatia koko maata kattavat yhtenäiset ohjeet korvaushoidon toteuttamiseen. Tärkeää on päästä hoitoon ja säilyä siinä.
– Kuolemanriski pomppaa tosi paljon korkeammaksi hoidon äkkinäisen lopettamisen jälkeen verrattuna siihen, ettei olisi ollut korvaushoidossa lainkaan.
Oma asunto on saavutus
Otto keittää meille kahvia. Naapurilta löytyy sekaan myös maitoa.
Otto kertoo keskeytyneistä korvaushoitojaksoistaan. Yhteistä kaikille kerroille on se, että hän ei ole pystynyt antamaan vaadittuja puhtaita huumeseuloja ja hoitojaksot ovat katkenneet siihen.
– Kävin kerran viitenä päivänä putkeen antamassa seulaa, enkä saanut lääkettä. Viidentenä päivänä tiesin, että tämä on viimeinen mahdollisuus. Eikä se ollut puhdas.
Oton elämäntilanne vaikuttaa kohentuneen huomattavasti siitä, mitä se on joskus ollut. Hän kertoo eläneensä vuosia kadulla, ilman hoitosuhdetta minnekään. Nyt hän asuu päihdetukiasunnossa.
Tämänkertainen korvaushoitojakso on ollut Oton elämässä merkittävä käänne.
– En tiedä, olisinko enää edes hengissä ilman tätä. Olen ylpeä tästä tilanteesta, verrattuna aiempaan ajatusmaailmaan. Ennen oli parempi, mitä lähempänä hengenlähtö oli.
