Multa ei kysytty mutta kyllähän Putlerin narratiiviin istuu hyvin, jos Naton yhtenäisyys rakoilee, jos EU oireilee ja painii pakolaisongelmien kanssa heikentäen yhtenäistä kantaa Venäjän agressioihin ja vielä jos öljyn hinta nousee.
Bonuksena voi tulla Turkin tai lähi-idän vaikuttajien lähentyminen Venäjän vaikutusvaltaan, paremmat mahdollisuudet toimia eripuraisen EU:n sisällä tätä kehitystä tukien ja vielä kun jenkkienkään hallinto ei tunnu olevan kuosissaan.
Kiitos vastauksesta.
Miten Turkin hyökkäys Syyriaan nostaa öljyn hintaa? Syyrian öljykentät eivät nykyoloissa ole näytelleet kovin suurta osaa maailman öljykaupassa. Tosin jos Erdogan valtaa kaikki Syyrian öljykentät, niin pidemmällä tähtäimellä öljyntuotanto lisääntyy samoin jos Turkin hyökkäys mahdollistaa rauhan Syyriaan ja öljykenttien hyödyntämisen tehokkaasti.
Itse näkisin, että Turkin hyökkäys voi pikemminkin laskea öljyn hintaa. Sotiminen on kallista ja rokottaa osaltaan jo valmiiksi hiipuvaa Turkin taloutta. Sotiva maa ei ehkä saa lainaakaan niin helposti ja halvalla. Lisäksi jos Turkki saa lännen talouspakotteet niskaansa niin sen talous vääjäämättä kutistuu. Tämä merkitsee pienenevää kysyntää öljylle Turkissa ja kauppakumppanimaissa.
Entä EU:n oireilu? Käsittääkseni EU:sta yksikään maa ei ole osoittanut tukeaan Turkin hyökkäykselle. Taitaa vain Pakistan olla niissä joukoissa. Kaikki EU-maat siis tuomitsevat hyökkäyksen. Tästä kaikki EU-maat ovat siis yhtä mieltä. Etenkin jos ja kun Turkin toimet Syyriassa pitkittyvät ja pahentuvat väestönsiirtoineen ja etnisine puhdistuksineen, niin kaikkien EU-maiden on hyvin helppo ne tuomita. Samalla nousee myös paine tehdä jotain asialle ja erilaiset painostustoimet tulevat kuvaan mukaan. Näkisin, että tämä kaikki pikemminkin yhdistää EU:ta suhteessa Turkkiin. Ja jos näin käy Turkin kohdalla, niin ei se ainakaan vähennä mahdollisuutta, että oltaisiin yhtenäisempiä Venäjänkin suhteen.
Entä pakolaisongelma? En oikein näe mahdollisuutta, että nyt pakolaiseksi joutuneet Syyrian kurdit päätyisivät Eurooppaan. Ei ainakaan kovin äkkiä. Täytyy muistaa, että Turkin hyökkäys aiheuttaa nimenomaan Syyrian kurdien pakolaisuuden. Ei Erdogan ymmärtääkseni todellakaan halua heitä Turkkiin vaan ajaa heidät muualle. Nyt pakolaisaalto menee etelään Turkin rajalta eteläiselle kurdialueelle. Mikäli hyökkäys jatkuu vielä sinne, niin pakolaisilla on kaksi mahdollista suuntaa; itään Irakiin tai länteen Assadin hoiviin.
Eurooppaan pakolaiset tulevat helposti vain Turkin kautta. Ja kuten sanoin, Erdogan ei varmasti halua maahansa paria miljoonaa kurdia lisää vaan tarkoitus on kait päästä niistä miljoonista syyrialaispakolaisista eroon työntämällä heidät takaisin Syyriaan. Toisaalta Syyrian kurdien hallittu kuskaaminen Turkin läpi EU:hun on erittäin hankala ja etenkin kallis projekti. Siihen en usko Erdoganin ryhtyvän.
Irakin kurdialueelta taas Syyrian kurdien on hyvin vaikea lähteä Eurooppaan ainakaan suurissa määrin; lentäminen on kallista. Assad taas ei hänkään ylipäätään ole innostunut miljoonien kurdipakolaisten tulosta länteen eikä hänelläkään ole varaa eikä resursseja alkaa kurdeja laivaamaan Välimeren yli. Toisaalta jos Venäjä tai Turkki haluavat aiheuttaa pakolaisaallon Eurooppaan, niin Erdogan voi tehdä sen milloin vain ilman hyökkäyksiä Syyriaan ja Venäjä on sitä Assadin kanssa jo kuukausia sitä pyrkinyt tekemään Iblidin alueen pommituksilla.
Jenkkien hallinto. Kyllä, se on nyt sekaisin. Etenkin jos pitää paikkansa tuo tapa millä Trump teki päätöksensä sallia Turkin hyökkäys. Toisaalta Turkin hyökkäys Syyriaan ei ole syy USA:n hallinnon hajaannukseen vaan pikemminkin tuo sen yhä selvemmin esiin. Ylipäänsä käsittääkseni Trump ei ole varsinaisesti aiheuttanut jenkkien hallinnon sanoisinko alennustilaa vaan hän vain on osannut käyttää hyväkseen ehkä onnellakin demokraattien ja republikaanien keskinäistä hyvin suurta eripuraa ja tämän aiheuttamaa syvää jakaantuneisuutta.
Näkisin, että vaikka tosiaan nyt lyhyellä tähtäimellä Trumpin ja jenkkien toiminta Turkin offensiivin vuoksi saa Yhdysvallat näyttämään heikolta tai paljastaa tämän heikkouden, niin hiukankin pidemmällä aikajänteellä seuraus voi olla päinvastainen. Eli Putin ja Venäjä voivat hyötyä tästä nyt, mutta se voi kääntyä haitaksi piankin.
Etenkin jos Yhdysvaltojen joukot joutuvat sekaantumaan taisteluihin Turkin kanssa ja niissä tulee selkeitä miestappioita. Tällöin voi käydä niin, että Trumpia aletaan syyttämään niistä, koska voi olla hyvinkin perusteltua näin asia nähdä. Etenkin jos Trump teki tiedotteensa ja päätöksensä itse armeijaa tai ulkoministeriötä kuulematta. Näin yhä enemmän republikaaneja kääntyy Trumpia vastaan ja tämä voi yhdistää enemmänkin demokraatteja ja republikaaneja yhteisrintamaan Trumpin savustamiseksi pois vallasta. Tälläinen kehityskulku ei olisi ollenkaan hyvä Putinille.
Entä Turkin ja muiden Lähi-idän vaikuttajien lähentyminen Venäjään? Eikös lähtötilanne ole se, että Turkki ja Syyria eli Assad ovat eri puolilla ja vihollisia? Ja Venäjä on Assadin ”apuna” yhdessä Iranin kanssa. Eli Venäjä ja Turkki ovat vastakkain. Putin on ymmärtääkseni peräänkuuluttanut Syyrian alueellista koskemattomuutta jatkuvasti ja vaatinut yhdessä Assadin kanssa vieraiden joukkojen poistumista maasta.
Ja nyt, jälleen, Turkki tunkeutuu Syyriaan eikä jälleen, Venäjällä ja Putinilla ole asiaan näemmä yhtään mitään sanomista edes. Eli Putin on heikko Syyriassa. Käytännössä Venäjä ei voi mitään Turkin invaasiolle. Tältä tämä näyttää minusta varsin selvästi.
No, tietysti Putin voi vaihtaa puolta, jos Erdogan ja Turkki irtautuu Natosta. Niin kauan kuin Turkki on Naton jäsen, niin Putinin ja Erdoganin ystävyys on retoriikkaa. (Sinänsä mielenkiintoista sekin, että joidenkin mielestä Venäjä pitää Natoa vihollisenaan ja jos Suomi liittyisi Natoon, niin yhteydet itänaapuriin katkeaisi ja kauppa ja kaikki ja Venäjä hyökkäisi Suomeen. Mutta samalla Venäjä on myymässä suht viimeistä huutoaan olevaa ohjuspuolustusjärjestelmää Nato-maalle eli Turkille ja solmii uusia kaasuputkidiilejä tämän verivihollisensa kanssa. Mutta tämä ei sinällään kuulu tähän ketjuun.)
Niin, jos Turkin hyökkäys johtaa Naton hajoamiseen eli Turkin lähtöön, niin sitten Putin voittanee jos saa Erdoganin kumppanikseen. Mutta ei sekään liitto välttämättä kovin tiivis olisi. Paljon toki riippuu mitkä Venäjän intressit oikeasti ovat alueen suhteen.
Entä miten Iran suhtautuu tilanteeseen? Turkin ja Iranin intressit ovat myös törmäyskurssilla pidemmän päälle. Molemmat haluavat olla johtavia valtoja Lähi-idässä.