Turvallisuuspoliittinen ympäristö elää

On siinä pojilla hyppäämistä vuoden mittaan. Ei jouda konttorituolissa löhöilemään.

Itäisellä puolella on ilmeisesti hiljaisempaa yhteisharjoitusten rintamalla, ainakin toistaiseksi. :)
 
Ihan vain vinkkinä että tulee olemaan erittäin vilkas vuosi.
 
Jaa, että tällä kertaa MPKK.

Suomalaisprofessorilta hätkähdyttävä ehdotus SK:ssa: ”Suomi sotilasliittoon Venäjän kanssa”

Professori Alpo Juntusen mukaan Suomen pitäisi turvallisuutensa vuoksi liittoutua itään.
Strategian emeritusprofessori Alpo Juntusen mukaan Suomen kannattaisi liittoutua sotilaallisesti Venäjän kanssa. Näin poistettaisiin venäläisten epäilykset Suomen puolueettomuuden uskottavuudesta.

Juntunen kirjoittaa asiasta Kanavassa ja Suomen Kuvalehdessä julkaistussa kirjoituksessaan. Juntusen mukaan sopimus olisi laadittava huolellisesti ”molempien maiden edut huomioon ottaen ja kansainvälisen yhteisön lakeja ja menettelytapoja kunnioittaen”.

Juntusen mielestä sopimus ei asettaisi Suomea alttiiksi lännen hyökkäykselle, koska lännellä ei ole tarvetta hyökätä Venäjälle.

”Viron tie ei ole meidän”
Juntusen mukaan Venäjällä kuitenkin pidetään lännen tukea Kaukasialle, Krimille ja Ukrainalle yrityksinä heikentää Venäjää. Se on antanut Venäjälle perusteen väitteille Lännen petollisuudesta ja tavoitteista hyökätä maahan.

Juntusen mielestä Suomen ulkopolitiikka on joutunut loukkuun, josta ”Paasikiven-Kekkosen linjan asiantuntijat” varoittivat Suomen liittyessä Euroopan unioniin. Suomi on kärsinyt raskaasti Krimin valtauksen jälkeisistä talouspakotteista.

Emeritusprofessori varoittaa Baltian esimerkin seuraamisesta. ”Viron tie ei ole meidän”, hän kirjoittaa.

”Suomi jäisi yksin”
Juntusen mukaan Suomen asema Venäjän ja lännen välisen avoimen konfliktin puhjetessa olisi huono. ”Suomi jäisi jälleen yksin kuten 1939”, hän kirjoittaa.

Tuolloin alkoi talvisota ja suomalaisten odottama apu lännestä jäi tulematta. Juntusen mukaan apua ei tulisi nytkään, sillä EU:lla ei ole sotilaallista voimaa eikä Nato vaarantaisi asemiaan Itämeren pikkuvaltioiden tähden. Yhdysvaltain strategiset intressit taas ovat muualla.

Ruotsi olisi valmis sotilaalliseen yhteistyöhön, mutta ei liittoutumiseen. Juntusen mukaan tämä merkitsisi paluuta talvisodan aikaan, jolloin Ruotsista saatiin materiaaliapua ja vapaaehtoisia.

”Venäjän ulkopolitiikka johdonmukaista”
Juntusen mukaan ulkopolitiikka on ”selvää ja johdonmukaista”. Venäjä haluaa olla mukana päättämässä maailman asioista ja ”pitää selvänä, että valta ilmenee sotilaallisena voimana”. Sen ulkopolitiikkaa ohjaa ”suurvaltaolemus”.

Alpo Juntunen on maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen emeritusprofessori.
 
Timo Soini asian ytimessä (lihavointi minun). Todella moni suomalainen poliitikko tekee parhaansa, jotta tämä tilannekuva hämärtyisi (Vanhanen, Tuomioja, Heinäluoma... ):

SOININ mukaan ulkoasiainvaliokunta on selonteosta antamassaan mietinnössä ”osuvasti todennut, että jännite Itämeren alueella ei ole alueen omista tekijöistä kiinni.”

”Mutta kyse ei myöskään ole kierteestä, jossa esimerkiksi Naton toimet jäsentensä tukemiseksi lisäisivät jännitettä ja rinnastuisivat Venäjän toimintaan.”

”Emme ole tilanteessa, jossa syytä olisi vähän molemmissa osapuolissa. Ratkaisun avaimet jännitteen purkamiseksi ovat Moskovassa”, Soini toteaa.


Hesarin artikkeli:

Timo Soini: Itämeren turvallisuusilmaston jännitteisyys on Venäjän aiheuttamaa
”Ratkaisun avaimet jännitteen purkamiseksi ovat Moskovassa”, ulkoministeri sanoi.
JUURI NYT
bb9bc30714fe4262a9036fcc875e805c.jpg

Ulkoministeri Timo Soini (KUVA: RONI REKOMAA / LEHTIKUVA)
Eeva Palojärvi HS
Julkaistu: 21.12. 15:31

ULKOMINISTERI Timo Soini (ps) arvosteli eduskunnassa keskiviikkona voimakkaasti Venäjän toimintaa Euroopan turvallisuustilanteen heikkenemisessä. Soinin mukaan jännitteisen tilanteen purkuun ratkaisun avaimet ovat myös Moskovassa.

”Venäjän toiminta on Euroopan jännittyneen turvallisuusilmaston aiheuttaja. Tämä jännite heijastuu tunnetusti myös Itämeren alueelle”, Soini sanoi keskustelussa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.

SOININ mukaan ulkoasiainvaliokunta on selonteosta antamassaan mietinnössä ”osuvasti todennut, että jännite Itämeren alueella ei ole alueen omista tekijöistä kiinni.”

”Mutta kyse ei myöskään ole kierteestä, jossa esimerkiksi Naton toimet jäsentensä tukemiseksi lisäisivät jännitettä ja rinnastuisivat Venäjän toimintaan.”

”Emme ole tilanteessa, jossa syytä olisi vähän molemmissa osapuolissa. Ratkaisun avaimet jännitteen purkamiseksi ovat Moskovassa”, Soini toteaa.

SOINI korostaa, että Venäjä on rikkonut keskeisiä turvallisuusperiaatteita anastamalla Krimin ja horjuttamalla Ukrainaa.

”Tätä ei voida hyväksyä. Etupiirien Eurooppa kuuluu historiaan.”

Soini korostaa, että hyvät suhteet Venäjään on Suomelle luonteva tavoite.

”Mutta on olennaista pitää kiinni niistä keskeisistä periaatteista, joille eurooppalainen turvallisuusjärjestelmä on rakennettu. Väkivallalla ei ole sijaa, eikä sen käyttöä voida hyväksyä.”

SOININ mukaan Suomessa ulko- ja turvallisuuspolitiikan suurista linjoista vallitsee laaja yhteisymmärrys.

EU:n on Soinin mukaan Suomelle olennainen turvallisuusyhteisö ja sen toimintakyvyn vahvistaminen on tärkeää.

”EU on päättäväisesti lähtenyt kehittämään turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaansa. Tässä kehityksessä haluamme olla mukana.”

SOININ mukaan on myös järkevää ja kohtuullista, että Eurooppa kantaa suuremman vastuun omasta turvallisuudestaan ja pyrkii vakauttamaan lähialuettaan.

Soinin mukaan selonteon keskeiset linjaukset koskevat Suomen kumppanuuksia.

”Painotamme erityisesti syvenevää yhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa sekä vahvistuvaa kumppanuutta Naton kanssa.

”Nato-jäsenyyden hakeminen on Suomelle mahdollista ja tästä mahdollisuudesta on syytä pitää kiinni”, Soini toteaa.

”YHDYSVALTOJEN merkitys Euroopan turvallisuudelle on keskeinen, se ei muutu, vaikka isännyys Valkoisessa talossa vaihtuu”, Soini painottaa.
 
Ihan asiallinen avautuminen Soinilta.
 
Ihan asiallinen avautuminen Soinilta.

Erkki Tuomioja samasta aiheesta Verkkouutisissa. Huom viimeinen kappale (lihavointi minun). Erkki ohjeistaa siis eduskuntaa että edes keskustelu asiasta ei "palvele Suomen asiaa". Ei juma...

Sotilaallisen liittoutumattomuuden kyseenalaistaminen ei SDP:n mielestä palvele Suomen etua
HEIKKI JANTUNEN
3 tuntia sitten (päivitetty 2 tuntia ja 16 minuuttia sitten)
Suomen turvallisuuden suurimmat haasteet liittyvät sosialidemokraattien eduskuntaryhmän mukaan maailmanlaajuiseen kestämättömään kehitykseen.

  • e82d68f55212ce3a65b964be4263204b14f0e481f850e15971d4b6c3808cd7ee

    Erkki Tuomioja.

    (Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto)
SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomiojan mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan haasteita ei voi tarkastella vain muutaman vuoden tai vaalikauden jaksoissa. Silloin me hänen mukaansa ymmärrämme myös, että Suomen turvallisuuden suurimmat haasteet liittyvät maailmanlaajuiseen kestämättömään kehitykseen.

Tuomioja piti sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon palautekeskustelussa keskiviikkona.

Meillä voi hänen mukaansa parhaimmassakin tapauksessa olla enintään muutama vuosikymmen aikaa sopeuttaa kaikki ihmisen toiminnot maapallolla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen vaatimuksiin. Tällaisessa maailmassa turvallisuuspolitiikan pitää olla kriisien ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn suuntautuvaa aktiivista vaikuttamista.

Kestävyyttä ja turvallisuutta ei sosialidemokraattien mukaan synny voimapolitiikalla, rajojen sulkemisyrityksillä ja vastakkainasetteluilla, vaan ainoastaan mahdollisimman laajalla monenkeskisellä yhteistyöllä. Venäjä on Tuomiojan mukaan tämän osaltaan toimillaan kyseenalaistanut, ja hänen mielestään jää nähtäväksi, miten Yhdysvallat tulee lähivuosina toimimaan.

Eurooppa tarvitsee sosialidemokraattien mielestä harkinta- ja toimintakykyä sekä oman turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista. SDP:n eduskuntaryhmä edellyttää, että hallitus pitää eduskunnan ajan tasalla eurooppalaisesta valmistelusta.

Tärkeimmässä asemassa kansainvälisessä yhteistyössä on ryhmän mukaan Suomen tiivistyvä puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa. Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuus palvelee SDP:n mielestä hyvin vakautta Itämeren piirissä.

Tuomiojan mukaan yhdessä valitun ja kansan laajaa tukea nauttivan sotilaallisen liittoutumattomuuden linjan jatkuva kyseenalaistaminen ei palvele Suomen etua eikä Pohjolan ja Itämeren vakautta. SDP:n eduskuntaryhmä toivoo tämän näkyvän myös selontekoa käsittelevässä keskustelussa.
 
Kiinnitti erityisesti huomiota:

”Painotamme erityisesti syvenevää yhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa sekä vahvistuvaa kumppanuutta Naton kanssa.

”Nato-jäsenyyden hakeminen on Suomelle mahdollista ja tästä mahdollisuudesta on syytä pitää kiinni”, Soini toteaa.

”YHDYSVALTOJEN merkitys Euroopan turvallisuudelle on keskeinen, se ei muutu, vaikka isännyys Valkoisessa talossa vaihtuu”, Soini painottaa.

Olisikohan suljettujen ovien takana käyty keskusteluja muunlaisestakin turvallisuusjärjestelystä kuin NATO-jäsenyys?
 
Kestävyyttä ja turvallisuutta ei sosialidemokraattien mukaan synny voimapolitiikalla, rajojen sulkemisyrityksillä ja vastakkainasetteluilla..

Millähän Tuomioja kuvittelee sen syntyneen koko kylmän sodan ajan..ja sen jälkeenkin...

Kumbayaa...
 
Kiinnitti erityisesti huomiota:

”Painotamme erityisesti syvenevää yhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa sekä vahvistuvaa kumppanuutta Naton kanssa.

”Nato-jäsenyyden hakeminen on Suomelle mahdollista ja tästä mahdollisuudesta on syytä pitää kiinni”, Soini toteaa.

”YHDYSVALTOJEN merkitys Euroopan turvallisuudelle on keskeinen, se ei muutu, vaikka isännyys Valkoisessa talossa vaihtuu”, Soini painottaa.

Olisikohan suljettujen ovien takana käyty keskusteluja muunlaisestakin turvallisuusjärjestelystä kuin NATO-jäsenyys?

"vahvistuvaa kumppanuutta Naton kanssa"

Eli suhde on jo tiivistynyt, erityisesti tänä vuonna, mikä aiheutti jo suunnattomia allergiaoireita YYA-pasifistien keskuudessa. Ja nyt Soini yhä toteaa: "vahvistuvaa".

Toivottavasti tämä hallitus pysyy kasassa nyt ainakin tämän vaalikauden tappiin, koska vaihtoehto pelottaa.
 
"vahvistuvaa suhdetta Naton kanssa"

Eli suhde on jo tiivistynyt, erityisesti tänä vuonna, mikä aiheutti jo suunnattomia allergiaoireita YYA-pasifistien keskuudessa. Ja nyt Soini yhä toteaa: "vahvistuvaa".

Toivottavasti tämä hallitus pysyy kasassa nyt ainakin tämän vaalikauden tappiin, koska vaihtoehto pelottaa.

Puhuttiin "vahvistuvasta kumppanuudesta", mikä on NATO:n kumppanuussopimus ja sillä voi pyyhkiä perseensä. Se on Ukrainalla ja Georgiallakin.

"Syvenevä yhteistyö Ruotsin ja USA:n kanssa" on sitten jo jotakin muuta ja herätti heti huomion. Heti tutkassa värähti, että haetaanko samanlaisia turvallisuustakuita joka Ruotsilla oli USA:lta kylmän sodan aikana? Eli kahdenvälistä turvallisuussopimusta.
 
Nostan yhtä kaikki hattua Soinille asioiden sanomisesta ääneen kuten ne ovat. Huolestuttavaa, että tämä on edelleen niin harvinaista, YYA-sordiino on niin monella poliitikolla vahvasti esillä yhä tänä päivänä. Ja mikä pahinta, nuorisojärjestöt on saatu pitkälti pysymään muotissa. Keskustan nuorisojärjestö esimerkiksi voisi aikamatkusaa kultaiselle seiskytluvulle ja olla täysin kotonaan siellä.

Syvenevää yhteistyötä USA:n kanssa odotellessa :)

"Syvenevä yhteistyö" Ruotsin kanssa voitaisiin mielestäni tehdä Talvisota-mallin tasolle, nimiä paperiin kiitos! Henkilökohtainen varustus 100k miehelle, kaikki pst-kama mitä maasta löytyy, samoin muuta tykistöä mitä maasta löytyy, vapaaehtoinen ilmavoimien yksikkö jossa kolmasosa heidän parhaista hävittäjistään, kyllä tämä toimisi ihan tänäkin päivänä...
 
Hyvää analyysiä :salut:

Ruotsin ja Suomen turvallisuuspoliittiset tiet ovat nyt erkaantumassa
http://aripesonen1.puheenvuoro.uusi...lisuuspoliittiset-tiet-ovat-nyt-erkaantumassa

26.12.2016 08:47 Ari Pesonen
2 kommenttia

  • Joe Biden ja Stefan Löfven rennosti tiedotustilaisuudessa 25.8.2016, jossa Ruotsi sai Yhdysvaltain suulliset turvatakuut.

Toimittaja Olli Ainola kirjoitti jouluaattona mielenkiitoisen kirjoituksen Iltalehdessä otsikolla ”IL-Analyysi: Suomi mietti keväällä hetken aseveljeyttä Viron ja USA:n kanssa” (IL 24.12.2016).

Ainola kirjoittaa: ”Suomi joutui viime talvena vaikeaan valintatilanteeseen. Yhdysvallat oli päättänyt rakentaa todellisen sotilaallisen suojan Baltian maille Venäjän valtaamisyrityksiä vastaan. Yhdysvallat halusi näyttää, että Naton turvatakuu ei ole sanahelinää. Suomen ja Ruotsin hallitusten oli pakko päättää, antavatko ne satamiaan, lentokenttiään ja ilmatilaansa Yhdysvaltain sotilaskoneiden käyttöön kriisitilanteessa, jolloin Baltian maat saisivat nopeasti sotilaallista täydennystä. Ruotsin vastaus tuli nopeasti. Oman puolustuksensa romuttanut maa lupautui tukemaan Yhdysvaltoja.

Ainolan mukaan suomalaissotilaat ja -virkamiehet olivat selvittäneet Suomen Yhdysvalloille annettavan vastauksen pohjaksi Venäjän mahdolliset hyökkäyskuviot Itämeren maihin ja Suomeen.

Suomen hallitus - siis Keskusta, Kokoomus ja Perussuomalaiset - ei ollut Yhdysvalloille toimitettavasta vastauksesta yksimielinen. Hallituksen enemmistön ja presidentti Niinistön kanta kuitenkin voitti, jonka mukaan Suomi ei ennalta sitoudu antamaan Yhdysvaltain pyytämää tukea Baltian puolustuskuvioihin.

Olisi mielenkiintoista tietää, millaiset kannat henkilötasolla olivat siinä presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan yhteiskokouksessa (TP+UTVA), jossa päätös tehtiiin.

Suomi ei olisi saanut Yhdysvalloilta turvatakuita, mikä on luonnollista, kun Suomi ei ole Nato-maa. Sen sijaan Ainolan mukaan Yhdysvallat suojaisi myönteisen vastauksen antaneen Ruotsin strategiset kohteet, ja suoja ei rajoittuisi vain kenttiin ja satamiin, vaan suojaus koskisi myös Göteborgia, Tukholmaa ja muita kaupunkeja.

****

Nyt aletaan olla pohjimmaisten turvallisuuspoliittisten kysymysten äärellä sekä Suomessa että Ruotsissa. Erityisemmin Suomessa kuin Ruotsissa. Suomi on jäämässä Ruotsin kelkasta sotilaallisessa länsi-integraatiossa. Ruotsin ja Suomen turvallisuuspoliittiset tiet ovat nyt erkaantumassa.

Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden vieraili Ruotsissa 25.8.2016.

Ingen ska kunna missförstå, varken herr Putin eller någon annan, att detta är okränkbart territorium.Punkt. Punkt. Punkt.” olivat Joe Bidenin sanat lehdistötilaisuudessa englannista ruotsin kielelle käännettynä (Expressen 25.8.2016). Suomennettuna: ”Kukaan ei voi ymmärtää väärin, ei herra Putin eikä kukaan muu, että tämä [Ruotsi] on loukkaamatonta aluetta. Piste. Piste. Piste.

Bidenin sanat osoittavat, että Yhdysvallat on sangen tyytyväinen Ruotsin toimintaan ja ymmärrykseen Baltin maiden suhteen. Biden antoi siis syksyisellä vierailullaan vahvan suullisen turvatakuun Ruotsille.

Joe Bidenin vahvat sanat eivät ole varmasti jääneet Putinilta huomaamatta ja vielä vähemmän noteeraamatta: jos Venäjä hyökkää Ruotsiin, olisi sama kuin hyökkäisi Nato-maahan. Ruotsilla on nyt vahvat turvatakuut Yhdysvalloista, vaikkei Nato-maa olekaan. Ruotsin vahvaa asemaa tukee Ruotsin käyttäytyminen kylmän sodan aikana, joka tiedostetaan ja muistetaan edelleen kyllä myös Venäjällä.

Kylmän sodan aikaan Ruotsi tuki Norjan selustaa ja nyt se tukee Baltian maiden selustaa. Ruotsin selustan on tukenut kylmän sodan aikaan ja tukee uudestaan Ruotsin keväisestä myönteisestä vastauksesta lähtien Yhdysvallat.

Ruotsin ulkopoliittiset taidot ovat esimerkilliset Suomeen verrattuna, jolle Venäjän käyttäytymisen oikea ymmärtämien on vaikeaa ja värittää suuresti rationaalista päätöksentekokykyä.

Ruotsi osaa mitoittaa ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiansa niin, että kynnys hyökätä maahan kasvaa. Suomi ei tähän pysty. Suomi toimi viime talven linjauksissaan niin, että kynnys hyökätä Suomeen aleni.

Suomen on myös huomioitava, että tuleva Yhdysvaltain presidentti Trump soitti Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenille seuraavaksi Tanskan pääministerin puhelun jälkeen. Tanska on ollut jo pitkän aikaa Yhdysvaltain luotetuin liittolainen Euroopassa Iso-Britannian ja Viron ohella. Presidentti Niinistölle puhelu tuli Pohjoismaista toiseksi viimeisenä. Suomi on paljon Ruotsia jäljessä.

****

Kuinka Putin ja Venäjä ajattelee Suomen viime talven linjauksesta, joka itse asiassa on hyvin perustavaa laatua oleva Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa asemassa.

Suomi siis vaati Yhdysvalloilta turvatakuita, joita se ei pyytämässään muodossa saanut. Käytännössä Suomi pyysi samoja turvatakuita kuin mitä Nato-jäsenyyteen sisältyisi, mutta Ruotsille riitti vähempi. Ruotsille riitti se, mikä sille riitti jo kylmän sodan aikaan. Toimiminen Norjan selustatakaajana Ruotsi esti Neuvostoliiton hyökkäyksen Ruotsiin ja tulee nyt estämään todennäköisesti Venäjän hyökkäyksen Ruotsiin. Viime talven linjauksellaan Ruotsi onnistui nostamaan maahanhyökkäyskynnystä merkittävästi.

Suomi ei vieläkään ole ymmärtänyt, kuinka suuri merkitys Baltian maiden turvallisuudella on myös Suomen omalle turvallisuudelle. Baltian maiden joutuminen Venäjän haltuun olisi katastrofi Suomelle.

Putin näkee, että Suomi on ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjassaan haparoiva ja että Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan voidaan vaikuttaa helposti tarvittaessa. Suomea on helppo painostaa.

Venäjän silmissä hyökkäyskynnys Suomeen aleni Suomen viimetalvisen päätöksen myötä. Suomi ei ole sitoutunut reilusti länteen vaan on idän ja lännen välillä hoipertelija ilman politiikan punaista suuntaviivaa.

Mikäli Itämeren ympäristössä syntyy sotilaallinen kriisi, voi syntyä jopa odotettuna tilanne, ettei Suomi saakaan sotilaallista apua lännestä ja etenkin Yhdysvalloista, mikä alentaa Venäjän hyökkäyskynnystä Suomeen. Suomen aseellinen puolustuskyky on melko yksipuolinen ja varautunut pääsääntöisesti vain laajaan maahyökkäykseen idästä. Suomen ohjuspuolustuskyky on heikko ja kaikki hävittäjät sijaitsevat Venäjän ohjuspeiton alueella. Suomi ei pärjää kuin muutamia viikkoja yksin.

Tärkein tieto viimetalvisen linjauksen myötä Venäjälle on, ettei Suomi kuulu läntiseen puolustussuunnitteluun. Suomen turvaamiseksi ei ole puolustussuunnitelmaa niin kuin Ruotsille on tai tulee olemaan.

Ruotsia koskevassa suunnitelmassa on tai tulee olemaan sotilaalliset toimenpiteet Venäjän Baltian hyökkäyksen varalta: miten esimerkiksi Baltian maita ja Ruotsia uhkaava Venäjän sotilaallinen voima pyritään eliminoimaan ja tuhoamaan, miten lentokenttiä, satamia ja muuta vastaavaa strategisesti tärkeää infrastruktuuria mukaan lukien Itämeren laivaliikennettä suojellaan.

Puolustussuunnitelmaa ei laadita ja harjoiteta toimivaksi päivissä, ei viikoissa eikä edes kuukausissa. Venäjälle tärkeä tieto on, onko jokin maa puolustussuunnitelmassa Yhdysvaltain kanssa vaiko ei. Suomi ei nyt ole viimetalvisen päätöksen perusteella, ja se on ilouutinen Putinille. Jos tarvetta ilmenee, kynnys hyökätä Suomeen on alhaisempi kuin sellaiseen maahan, jolla on valmiita ja harjoiteltuja puolustussuunnitelmia Yhdysvaltain kanssa.

Puolustussuunnitelma on Ruotsin kohdalla helppo laatia, koska sellainen oli jo laadittuna kylmän sodan ajalta.

Suomen viimetalvinen päätös on huono Suomen länsimaineen kannalta, jolla oli jo ennen tätä episodia rasitteita kylliksi. Lännessä varmasti tulkitaan, että Suomi on liukumassa pikkuhiljaa takaisin Venäjän syliin, kuten se oli kylmän sodan aikaan Neuvostoliiton sylissä. Suomi hakee nyt idän ja lännen välien kiristyessä vanhaa asemaansa suhteessa itään. Miksi länsimaissa olisi syytä panostaa Suomen auttamiseen sota- ja kriisitilanteessa, kun maan sydän näyttää olevan enemmän idässä kuin lännessä?

Kriisi- ja sotatilanteessa Suomi joutuisi siis huonosti käydessä tulemaan toimeen vain omillaan. Suomi voi eriskummallisilla epäsolidaarisilla päätöksillään myös varmistaa, ettei mitään sotilaallista apua muista länsimaista ole saatavissa. Omahyväisiä rusinan poimijoita pullasta ei katsota hyvällä.

Suomi repi viimetalvisella päätöksellä omasta halusta irti itseään Yhdysvalloista Putinin suureksi iloksi.

****

Ruotsi ymmärsi heti, mitä Yhdysvaltain pyyntö käyttää Ruotsin satamia ja lentokenttiä Yhdysvaltojen sotavoimien apuna oikein tarkoittaa, jos Venäjä hyökkäisi Baltian maihin.

Ruotsi luottaa Yhdysvaltoihin, Suomi ei. Ruotsi tiesi, ettei asiasta laadita mitään valtiosopimusta eikä asiasta tarvitse julkisesti puhua sopimuksena, mutta asiaa pitää kuitenkin todeta niin, että Yhdysvaltain lisäksi myös Baltian maissa on luottamus Ruotsiin.

Ruotsi onkin näin tehnyt niin pääministeri Stefan Löfvenin, ulkoministeri Margot Wallströmin, puolustusministeri Peter Hultqvistin kuin myös puolustusvoimain komentaja Micael Bydénin suulla. Sanallinen vakuutus on riittänyt Baltian maille ja Yhdysvalloille.

Tuo riittää Yhdysvalloille ja se, että Yhdysvaltain asevoimat voi käyttää Ruotsin maa-, meri- ja ilmatilaa Baltian maiden puolustuksessa ja että Ruotsin aluetta koskevia puolustussuunnitelmia voidaan ennalta laatia Ruotsin ja Baltian maiden turvaksi.

Vain tuohon samaan olisi myös Suomen pitänyt kyetä suostumaan viime talvena. Venäjä ei muuta vielä tuon takia puolustussuunnitelmiaan Ruotsin varalta, joten Suomen pelko, että Venäjä iskisi Suomen kimppuun armottomasti ja todennäköisesti heti kriisin puhjetessa, on täysin ylidramatisoitu.

Venäjä käsittelee nyt Suomen ja Ruotsin erilaisen sotilaallisen Yhdysvallat-yhteistyölinjauksen vuoksi maita eri tavoin. Venäjä näkee, että Suomen sotilaallisella yhteistyöllä Yhdysvaltain kanssa ei ole samanlaista Suomen sotilaallista kyvykkyyttä lisäävää vaikutusta kuin mitä Ruotsin ja Yhdysvaltain välisellä sotilaallisella yhteistyöllä on.

Miksi näin Venäjä näkee? Koska Yhdysvallat on sitoutunut yhteistyöhön Ruotsin kanssa ja antanut Ruotsille Bidenin ilmoittamana suullisen turvatakuun. Suomi ei tällaista ole saanut eikä tule saamaan, jos linja ei muutu.

Suomella on tällä hetkellä hyvin heikkotasoinen ja epävarma ulkopoliittinen johto, jonka linja ja linjan pohjimmaiset perusteet eivät aukea millään. Suomen ulkopoliittista johtoa voidaan kuvata yhdellä ilmaisulla: idän ja lännen välillä haparoiva. Suomen ulkopoliittisen johdon toimien lopputulos saattaa olla, että muutaman vuoden kuluttua Suomi kuuluu melko selkeästi kaikin puolin Venäjän etupiiriin.

Suomen ulkopoliittinen johto osaa urakalla tuhria asiat niin, että Suomi jää tiukassa paikassa yksin.

Kommentoi 2 kommenttia

 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Eli hieno homma. Ruotsi sai jonkinnäköisiä takuita ja Suomi onnistui "ryssimään" tämänkin...
 
Saa nähdä. Yhdysvaltojen uusi hallitus saattaa jakaa maailman kylmästi etupiireihin turvatakuista vittuakaan välittämättä. Uusi ulkoministeri ei tätä mahdollisuutta ainakaan poista...
 
Eli hieno homma. Ruotsi sai jonkinnäköisiä takuita ja Suomi onnistui "ryssimään" tämänkin...

Kyseinen kirjoitus perustui Olli Ainolan kolumniin Iltalehdessä. Ainolan viimeaikaiset maanpuolustusta käsittelevat kolumnit ovat sisältäneet säännönmukaisesti julkisesti saatavien tietojen perusteella todennettavia vakavia asiavirheitä.
 
Ei olisi mikään yllätys, mutta monesti "ei savua ilman tulta" vaikka johtopäätökset olisivat väärät.
 
Back
Top