Näin juuri, vallasta ja naton laajenemisen estämisestä on kysymys. Eu n laajenemista tuskin pelkää, muuten kuin euraasian unioniin ottaisi mieldllään ukrainan mukaan. Tässä tulee se valintakysymys mihin ukraina on eun toimesta pakotettu vaikka sitä ei täällä myönnetäkkään. Se mitä eu haluaa ukrainasta on mulle epäselvä ellei se ole tarkoitus että heikennetään venäjää?
Ukrainan konflikti/sota
Jättäisin tästä vielä Naton laajenemisen pois..
Kyse on vain Venäjän (tai mahdollisesti jopa lähinnä Putinin) halusta laajentua ja nousta globaaliksi suurvallaksi. Naton laajentuminen on tässä pelissä vain sopiva tekosyy markkinoida Venäjän kansalle agressiivista voimapolitiikkaa.. Pidän täysin irrationaalisena ja absurdina ajatuksena sitä, että Nato uhkaisi Venäjää, saati että sillä olisi, Hellevigin ja Bäckmanin sinnikkäistä väitteistä ja "todisteista" huolimatta, mitään salaisia suunnitelmia totettaa Barbarossa 2 ja tuhota Venäjä.
Kahta lukuunottamatta KAIKKI Naton jäsenmaat löytyvät Euroopasta, niillä ei taatusti ole mitään muita intohimoja Venäjän suuntaan kuin käydä tuottoisaa kauppaa ja elää sovussa..Kanadakaan tuskin havittelee Naton avulla Barbarossa 2:sta..enkä kyllä oikein usko USA:nkaan intresseihin Venäjän tuhoamiseksi - USAn mielenkiinto oli kuitenkin jo hyvää vauhtia kääntymässä ihan toiselle suunnalle - kunnes Venäjä ( tai varmaankin lähinnä Putin kavereineen) alkoi höyryämään...
Tvälups
Ylipäällikkö
yle 1.5.2014 klo 8:24
IMF myöntää Ukrainalle miljardien avustuspaketin
Tarkoituksena on vakauttaa ja elvyttää maan taloutta, joka on kärsinyt kriisistä. IMF:n pääjohtajan Christine Lagarden mukaan nopeat toimet olivat välttämättömiä.
IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde kertoi Ukrainalle myönnetystä avustuspaketista valuuttarahaston kokouksen jälkeen Washingtonissa vappuaattona. Kuva: Michael Reynolds / EPA
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on tehnyt päätöksen yli 12 miljardin euron avustuspaketin myöntämisestä Ukrainalle. Lainaohjelman tarkoituksena on vakauttaa ja elvyttää maan taloutta, joka on kärsinyt poliittisesta kriisistä ja kuohunnasta.
Avustusohjelma on kaksivuotinen, mutta uutistoimisto AFP:n mukaan päätös avaa tietä sille, että 2,3 miljardia voitaisiin laittaa maksuun heti.
IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoo, että nopeat toimet olivat välttämättömiä.
Valuuttarahasto edellyttää, että Ukraina toteuttaa merkittäviä uudistuksia energia- ja rahoitussektorilla sekä nostaa kaasun kuluttajahintaa.
– Viranomaisten tukeman talousohjelman tavoitteena on palauttaa valtiontalouden vakaus, vahvistaa talouden ohjausta ja avoimuutta sekä käynnistää tervettä ja kestävää talouskasvua, mutta samalla suojella kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, IMF:n lausunnossa todetaan.
Lähteet:
Reuters, AFP, AP
IMF myöntää Ukrainalle miljardien avustuspaketin
Tarkoituksena on vakauttaa ja elvyttää maan taloutta, joka on kärsinyt kriisistä. IMF:n pääjohtajan Christine Lagarden mukaan nopeat toimet olivat välttämättömiä.
IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde kertoi Ukrainalle myönnetystä avustuspaketista valuuttarahaston kokouksen jälkeen Washingtonissa vappuaattona. Kuva: Michael Reynolds / EPA
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on tehnyt päätöksen yli 12 miljardin euron avustuspaketin myöntämisestä Ukrainalle. Lainaohjelman tarkoituksena on vakauttaa ja elvyttää maan taloutta, joka on kärsinyt poliittisesta kriisistä ja kuohunnasta.
Avustusohjelma on kaksivuotinen, mutta uutistoimisto AFP:n mukaan päätös avaa tietä sille, että 2,3 miljardia voitaisiin laittaa maksuun heti.
IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoo, että nopeat toimet olivat välttämättömiä.
Valuuttarahasto edellyttää, että Ukraina toteuttaa merkittäviä uudistuksia energia- ja rahoitussektorilla sekä nostaa kaasun kuluttajahintaa.
– Viranomaisten tukeman talousohjelman tavoitteena on palauttaa valtiontalouden vakaus, vahvistaa talouden ohjausta ja avoimuutta sekä käynnistää tervettä ja kestävää talouskasvua, mutta samalla suojella kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, IMF:n lausunnossa todetaan.
Lähteet:
Reuters, AFP, AP
Vonka
Supreme Leader
Toivottavasti rahankäyttö valvotaan. Meillä kipattiin Viipurin kirjaston katon korjaamiseen aikanaan kolme miljoonaa markkaa kerättyä rahaa. Maaliämpäriäkään ei sinne ilmestynyt, mutta rahoista ei kukaan ole kuullut sen jälkeen.
Huomautan, että Ukrainan korruptio on mittareissa rankattu suuremmaksi kuin Venäjän, mikä on jo verraten hyvä suoritus. Mutta juuri holhousta Ukraina tietysti tarvitsee.
Kannatuksen kannalta on hyvä, että rahaa tulee.
Huomautan, että Ukrainan korruptio on mittareissa rankattu suuremmaksi kuin Venäjän, mikä on jo verraten hyvä suoritus. Mutta juuri holhousta Ukraina tietysti tarvitsee.
Kannatuksen kannalta on hyvä, että rahaa tulee.
[QUOTE="Kapiainen, post: 120070, member: 82
On päivänselvää, että toimintaa johdetaan ja koordinoidaan ja sitä toteutetaan paikanpäällä palkkasotureita ja paikallisia aktivisteja hyödyntäen. Miksi paikallisväestö ei sitten tee mitään - arvelen sen johtuvan pitkälti siitä mitä jo aiemmin sanoin; voi olla vaikeaa lähteä tekemään yhtään mitään kun paikallinen poliisi ja muut viranomaiset joko eivät tee mitään tai tukevat suoraan tai välillisesti näitä asemiehiä. Paikallisväestön liikkumatila tässä suhteessa alkaa siis olemaan aika olematon - ja ainoa rationaalinen vaihtoehto on koettaa olla hissuksiin. Osa heistä kannattaa Kiovan hallintoa - heidän tuskin kannattaa lähteä aseettomina hillumaan em. syistä - osa taas ei ehkä kannata Kiovaa, muttei myöskään noita aseellisia toimia - heidänkään ei kannata lähteä hillumaan, vaan olla hissuksiin ja toivoa parasta ja pelätä pahinta. Ja onhan tällaisessa sisällissotatilanteessa huomioitava sekin näkökulma että mitä jos "asemiehet" lopulta häviävät tämän tilanteen - kuka ja miten sen jälkeen alkaa rangaistuksia jakelemaan.. Jos paikallisväestö katsoo, että asemiehiä on suht vähän, kuten ilmeisesti on, saattaa mielissä olla epävarmuutta myös siitä kuka tilanteen herraksi lopulta päätyy, joten ehkei kannata kovin jyrkkää kantaa alkaa ottamaan.
No, tiedä häntä - ei kuitenkaan käy kateeksi Itä-Ukrainalaisen tavallisen kansalaisen asema tällä hetkellä.[/QUOTE]
Näin on.
Erittäin vaikea arvioida kuinka paljon tavallisesta kansasta kannattaa Kiovaa Itä-Ukrainassa , parempi olla näyttämättä väriä , voi tulla turpiin.
Jos ja kun äänestetään , äänestysliput on tehtailtu Krimin malliin , aina voittaa.
Donetskin kansantasavalta on jo julistettu ja nyt vain päätetään tapa millä elää.
Venäjän uutiset Krimiltä ( palkat nyt suuremmat ) agiteeraavat äänestämään Venäjän puolesta.
Mielenosoituksissa on ollut melko vähän väkeä verrattuna kaupunkien väkilukuihin , voitonpäivä 9.5. on kyllä hyvä kiihotin.
Luulen , että suurin osa kansansa on enemmän huolissaan toimeentulosta kuin siitä kuka Kiovassa hallitsee.
On päivänselvää, että toimintaa johdetaan ja koordinoidaan ja sitä toteutetaan paikanpäällä palkkasotureita ja paikallisia aktivisteja hyödyntäen. Miksi paikallisväestö ei sitten tee mitään - arvelen sen johtuvan pitkälti siitä mitä jo aiemmin sanoin; voi olla vaikeaa lähteä tekemään yhtään mitään kun paikallinen poliisi ja muut viranomaiset joko eivät tee mitään tai tukevat suoraan tai välillisesti näitä asemiehiä. Paikallisväestön liikkumatila tässä suhteessa alkaa siis olemaan aika olematon - ja ainoa rationaalinen vaihtoehto on koettaa olla hissuksiin. Osa heistä kannattaa Kiovan hallintoa - heidän tuskin kannattaa lähteä aseettomina hillumaan em. syistä - osa taas ei ehkä kannata Kiovaa, muttei myöskään noita aseellisia toimia - heidänkään ei kannata lähteä hillumaan, vaan olla hissuksiin ja toivoa parasta ja pelätä pahinta. Ja onhan tällaisessa sisällissotatilanteessa huomioitava sekin näkökulma että mitä jos "asemiehet" lopulta häviävät tämän tilanteen - kuka ja miten sen jälkeen alkaa rangaistuksia jakelemaan.. Jos paikallisväestö katsoo, että asemiehiä on suht vähän, kuten ilmeisesti on, saattaa mielissä olla epävarmuutta myös siitä kuka tilanteen herraksi lopulta päätyy, joten ehkei kannata kovin jyrkkää kantaa alkaa ottamaan.
No, tiedä häntä - ei kuitenkaan käy kateeksi Itä-Ukrainalaisen tavallisen kansalaisen asema tällä hetkellä.[/QUOTE]
Näin on.
Erittäin vaikea arvioida kuinka paljon tavallisesta kansasta kannattaa Kiovaa Itä-Ukrainassa , parempi olla näyttämättä väriä , voi tulla turpiin.
Jos ja kun äänestetään , äänestysliput on tehtailtu Krimin malliin , aina voittaa.
Donetskin kansantasavalta on jo julistettu ja nyt vain päätetään tapa millä elää.
Venäjän uutiset Krimiltä ( palkat nyt suuremmat ) agiteeraavat äänestämään Venäjän puolesta.
Mielenosoituksissa on ollut melko vähän väkeä verrattuna kaupunkien väkilukuihin , voitonpäivä 9.5. on kyllä hyvä kiihotin.
Luulen , että suurin osa kansansa on enemmän huolissaan toimeentulosta kuin siitä kuka Kiovassa hallitsee.
Kannattaa tosiaan muistaa että periaatteessa taloudellisen vallan tavoittelusta useimmiten on kysymys kun maailmalla sattuu ja tapahtuu.
EUn edeltäjäkin perustettiin kun eurooppalaiset havaitsivat etteivät suhteellisen pienet eurooppalaiset valtiot pystyneet tarjoamaan riittävän suuria markkinoita eurooppalaisille yrityksille verrattuna amerikkalaisiin joilla oli yli 300 miljoonan (nykyään 350 miljoonan) kotimarkkinat.
Taloudellisen vallan kautta tulee sitten sotilaallinen vahvuus, koska sotavoimien ylläpitäminen ja kehittäminen on kallista puuhaa.
Venäjä halusi kasvattaa taloudellista valtaansa Euraasian Unionin kautta, sitä kukaan kai ei pyri kiistämään.
EUssa ehkä laskettiin että on hyödyllistä estää Venäjää laajentamasta taloudellista valtaansa (Georgian tapahtumat ?) tai sitten vain ajateltiin EUta taloudellisena suurvaltana jolle on eduksi laajeneminen, tai sitten molempia (eiväthän ne ole toistensa poissulkevia).
No nyt on sitten havaittu että tuli tehtyä iso virhearvio Venäjän reagoinnista. Kun tuota ei nyt suoraan voi kuitenkaan myöntää niin sitten pelataan teatteria ja annetaan kovia lausuntoja, muttei käytännössä tehdä juuri mitään. Ukrainalle jää tässä pelinappulan asema.
Nuo videon vangithan eivät muuten tainneet olla Etyj:n tarkkailijoiden mukana, vaan separatistien mukaan heidät vangittiin kun olivat toteuttamassa Kiovan hallinnon määräämää operaatioita jonkun separatistijohtajan murhaamiseksi/vangitsemiseksi...
Se, mikä on totuus voikin sitten jo olla toinen juttu.. tiedä häntä..
Se, mikä on totuus voikin sitten jo olla toinen juttu.. tiedä häntä..
Vonka
Supreme Leader
Ihmeellisiä vakoojia sellaiset, jotka ovat vankina. Kun Juvosen Arvo 1950-luvulla kävi pintavakoojana Murmanskissa, hänelle tehtiin vaatteet ja reput, joiden alkuperää ei voinut jäljittää. Tekniikkaa ei myöskään. Papereita ei ollut. Hänellä oli mukana pistooli, joka ei viitannut mihinkään, edes patruunoita ei voinut johtaa mihinkään. Kiinni otettaessa olisi saatu vain kuollut mies ja ikuinen arvoitus.
Anna arvata. Näillä on kaikilla Pravyi Sektorin käyntikortit taskussa ja CIA:n leima otsassa? Ja tarkoitus siis saada median yleisö samastamaan Etyjin tarkkailijat barrikadien liepeillä tonttuileviin amatööreihin?
Bloomberg: Georgia haluaa nopeasti Natoon
Georgian integraatioministerin mukaan Venäjän provokaatiot ovat uhkana niin kauan kuin Nato-integraation etenemisestä on epävarmuutta.
Georgia yrittää päästä nopeasti sotilasliitto Naton jäseneksi saadakseen suojelua Venäjää vastaan, kertoo uutistoimisto Bloomberg.
Asiasta kertoo eurooppalaisesta ja euroatlanttisesta integraatiosta vastaava ministeri Alex Petriashvili Bloombergille puhelimitse.
Hänen mukaansa Georgian on aika saada yksiselitteinen ja ansaittu merkki siitä, että sen integraatio Natoon etenee.
Niin kauan kuin asiasta on epävarmuutta uhkana ovat provokaatiot Venäjän puolelta, Petriashvili sanoo. Georgia kävi Venäjän kanssa vuonna 2008 lyhyen sodan.
Petriashviin mukaan Georgia pyrkii jo syyskuun huippukokouksessa pääsemään niin sanottuun jäsenyysvalmennusohjelmaan (MAP).
Sotilasliiton apulaispääsihteeri Alexander Vershbow sanoi kuun alussa, että Naton pitäisi ottaa uusia jäseniä osoittaakseen, ettei Venäjä voi pelotella sitä. Vershbow'n mukaan jäsenyysprosessi saattaa alkaa jo syyskuussa.
Nato on kuitenkin sanonut, että Georgian on tehtävä vielä töitä integroituakseen täysin Naton kanssa.
Yhdysvaltain Nato-edustuston tiedottaja sanoo Bloombergille, että Yhdysvallat tukee edelleen Georgian tavoitetta liittyä sotilasliittoon. Georgian toivetta saada MAP-status harkitaan hänen mukaansa Naton huippukokouksen alla.
Myös Ranska ja Saksa ovat sanoneet tukevansa Naton ja Georgian suhteiden lähentämistä. Bloomergille nimettömänä puhunut Saksan hallituksen edustaja sanoo kuitenkin, ettei kysymys Georgian jäsenyydestä ole tällä hetkellä syyskuun huippukokouksen asialistalla.
Venäjän presidentin Vladimir Putinin tiedottaja Dmitri Peskov kieltäytyi kommentoimasta Georgian aikeita, Bloomberg sanoo.
Ukrainan virkaatekevä presidentti Oleksandr Turtšynov sanoi kuun alussa, että Venäjän aggressio työntää Ukrainaa kohti Natoa. Turtšynov sanoo, ettei hän sulje pois Natoon liittymistä, jos Venäjä jatkaa samaan tapaan.
Lue myös
Georgia Pushes for Fast Path to NATO on Russian Threat Bloomberg
Katriina Töyrylä
Yle Uutiset
Georgian integraatioministerin mukaan Venäjän provokaatiot ovat uhkana niin kauan kuin Nato-integraation etenemisestä on epävarmuutta.
Georgia yrittää päästä nopeasti sotilasliitto Naton jäseneksi saadakseen suojelua Venäjää vastaan, kertoo uutistoimisto Bloomberg.
Asiasta kertoo eurooppalaisesta ja euroatlanttisesta integraatiosta vastaava ministeri Alex Petriashvili Bloombergille puhelimitse.
Hänen mukaansa Georgian on aika saada yksiselitteinen ja ansaittu merkki siitä, että sen integraatio Natoon etenee.
Niin kauan kuin asiasta on epävarmuutta uhkana ovat provokaatiot Venäjän puolelta, Petriashvili sanoo. Georgia kävi Venäjän kanssa vuonna 2008 lyhyen sodan.
Petriashviin mukaan Georgia pyrkii jo syyskuun huippukokouksessa pääsemään niin sanottuun jäsenyysvalmennusohjelmaan (MAP).
Sotilasliiton apulaispääsihteeri Alexander Vershbow sanoi kuun alussa, että Naton pitäisi ottaa uusia jäseniä osoittaakseen, ettei Venäjä voi pelotella sitä. Vershbow'n mukaan jäsenyysprosessi saattaa alkaa jo syyskuussa.
Nato on kuitenkin sanonut, että Georgian on tehtävä vielä töitä integroituakseen täysin Naton kanssa.
Yhdysvaltain Nato-edustuston tiedottaja sanoo Bloombergille, että Yhdysvallat tukee edelleen Georgian tavoitetta liittyä sotilasliittoon. Georgian toivetta saada MAP-status harkitaan hänen mukaansa Naton huippukokouksen alla.
Myös Ranska ja Saksa ovat sanoneet tukevansa Naton ja Georgian suhteiden lähentämistä. Bloomergille nimettömänä puhunut Saksan hallituksen edustaja sanoo kuitenkin, ettei kysymys Georgian jäsenyydestä ole tällä hetkellä syyskuun huippukokouksen asialistalla.
Venäjän presidentin Vladimir Putinin tiedottaja Dmitri Peskov kieltäytyi kommentoimasta Georgian aikeita, Bloomberg sanoo.
Ukrainan virkaatekevä presidentti Oleksandr Turtšynov sanoi kuun alussa, että Venäjän aggressio työntää Ukrainaa kohti Natoa. Turtšynov sanoo, ettei hän sulje pois Natoon liittymistä, jos Venäjä jatkaa samaan tapaan.
Lue myös
Georgia Pushes for Fast Path to NATO on Russian Threat Bloomberg
Katriina Töyrylä
Yle Uutiset
Viimeksi muokattu:
Hyvä esimerkki siitä, miten käy maalle joka ei kykene puolustamaan itseään. Ei saa hallita edes omaa aluettaan jos naapurimaalla on vaateita. Putin unohtaa, että venäjämieliset ovat alueella vähemmistönä, tai oikeammin, sillä ei ole merkitystä hänelle!
Putin vaatii Ukrainan armeijaa pois Kaakkois-Ukrainasta
STT
09:28 15:04
Venäjän presidentti Vladimir Putin vaatii Ukrainaa vetämään pois sotilaalliset yksikkönsä maan kaakkoisosista. Putin esitti vaatimuksensa puhelinkeskustelussa Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa.
Merkel pyysi vuorostaan Putinia auttamaan siepattujen Etyj-tarkkailijoiden vapauttamisessa. Tarkkailijat ovat Venäjä-mielisten separatistien vankeina Itä-Ukrainan Slovjanskissa.
Venäjän sotilasasiamies Kiovassa on määrätty poistumaan Ukrainasta. Ukrainan ulkoministeriön mukaan sotilasasiamiehen epäillään syyllistyneen vakoiluun.
Ministeriön lausunnossa todetaan, että asiamies tavattiin itse teossa ja hänet pidätettiin eilen. Miehen nimeä ei julkistettu.
Ukraina syyttää Venäjää Itä-Ukrainan separatistien tukemisesta. Venäjä on kiistänyt, että sillä olisi mitään tekemistä separatistien toiminnan kanssa.
Ukrainan hallitus on myöntänyt, ettei se kykene häätämään separatisteja heidän valtaamistaan kaupungeista ja hallintorakennuksista.
Putin vaatii Ukrainan armeijaa pois Kaakkois-Ukrainasta
STT
09:28 15:04
Venäjän presidentti Vladimir Putin vaatii Ukrainaa vetämään pois sotilaalliset yksikkönsä maan kaakkoisosista. Putin esitti vaatimuksensa puhelinkeskustelussa Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa.
Merkel pyysi vuorostaan Putinia auttamaan siepattujen Etyj-tarkkailijoiden vapauttamisessa. Tarkkailijat ovat Venäjä-mielisten separatistien vankeina Itä-Ukrainan Slovjanskissa.
Venäjän sotilasasiamies Kiovassa on määrätty poistumaan Ukrainasta. Ukrainan ulkoministeriön mukaan sotilasasiamiehen epäillään syyllistyneen vakoiluun.
Ministeriön lausunnossa todetaan, että asiamies tavattiin itse teossa ja hänet pidätettiin eilen. Miehen nimeä ei julkistettu.
Ukraina syyttää Venäjää Itä-Ukrainan separatistien tukemisesta. Venäjä on kiistänyt, että sillä olisi mitään tekemistä separatistien toiminnan kanssa.
Ukrainan hallitus on myöntänyt, ettei se kykene häätämään separatisteja heidän valtaamistaan kaupungeista ja hallintorakennuksista.
Vonka
Supreme Leader
Etyjin tarkkailijoita ei päästetty Krimille. Nyt heidät otettiin panttivangiksi. Siinä asemassa heidän avullaan toppuutellaan ukrainalaisia joukkoja. Sitä nuotitusta Merkel sai Putinilta. Tarkkailijoilla käydään kauppaa.
Etyj ei liene oppinut tätä temppuarsenaalia lainkaan. Separatisteilla voi teettää peliliikkeitä, koska hehän ovat ihan omillaan noin niin kuin virallisesti.
Jos näin oikeasti on, että ovat omillaan, eikö olisi Etyj-järjestön (muiden kuin Venäjän) jäsenmaiden aika hakea omansa pois separatisteilta? Euroopan Unionin jäsenmaista ei siis löydy voimaa, yhtenäisyyttä ja toimintakykyä. Nythän on turha sanoa, että kun Ukraina ei ole Nato-maa. Mitä sitten? Siellä on kansalaisia panttivankeiina. Mitä sinne Afrikkaan tunkemaan, kun ei omilla nurkilla asiat hoidu.
Ja vaikka tätä selittäisi miten, mietipä jos olisivat kaapanneet kymmenen jenkkiä.
Olen vankasti rauhan kannattaja, mutta olisiko nyt aika pakottaa Venäjä näyttämään korttinsa tai tunkeutumaan Ukrainaan. Itä-Ukrainan alistuminen väkivallan edessä olisi selvä, mutta sen jälkeen olisi ainakin lopullisesti selvillä kuka on Euroopan häirikkö. YK, EU, ETYJ ja Nato olisivat tämän jälkeen kaikki samalla puolella ja Venäjän todellinen painostaminen voisi alkaa.
Asia voisi kuitenkin ratketa toisinkin. Venäjä käskyttäisi kannattajansa Itä-Ukrainassa pois hallintorakennuksista, vetäisi joukkonsa rajalta ja aloittaisi rehelliset neuvottelut alueen tulevaisuudesta. Uskoakseni Krim jäisi kuitenkin Venäjän "suojelukseen" ja Itä-Ukraina saisi nykyistä itsenäisemmän aseman Ukrainassa ja bonuksena venäjänkieli virallisen aseman. Mitä muuta Venäjä enää voisi edellyttää!
Kyllä! Nythän homma näyttää menevän siten, että Venäjä menee pienin askelin aina vain pidemmälle ja pidemmälle kokeillen kuinka pitkälle voi mennä - Etyj:n tarkkailijoiden vangitseminen on hyvä esimerkki taas yhdestä askeleesta pidemmälle - ja mitä tekee Eurooppa?? No ei mitään!! Sensijaan se antaa separatistien käyttää vangittuja Etyj:n tarkkailijoita kauppatavarana - haluaa vaihtaa heitä milloin Kiovan vangitsemiin kavereihinsa ja milloin EU:n pakotteiden poistamiseen ja milloin mihinkin..
Jos tosiaan kerran Venäjä ei toimi Ukrainassa - kuten ei toimi heidän omien sanojensa mukaan - lisäksi Venäjä on sekin Etyj:n jäsen - niin mikä estää länsimaita tekemään erikoisoperaatiota ja vapauttamaan sillä vangitut tarkkailijat?!?! Tai miksi Venäjä ei tee asian eteen mitään? Sehän on tosiaan itsekin Etyj:n jäsen, eikä siis toimi Ukrainassa, joten mikä estää??
No, kannattaa muistella sitä mitä Venäjä sanoi kriisin alussa: he eivät halua olla tekemisissä nykyisen Kiovan hallituksen kanssa. Eli hallituksen vaihtoahan tässä selvästi halutaan.
Miksi sitten eurooppalaiset eivät tee käytännössä juuri mitään. Se selviää kun katsoo kauppatilastoja. EUn kauppa Venäjän kanssa oli BBC:n mukaan 267.5 miljardia euroa ja pelkästään Saksan osuus 77 miljardia. Nouriel Roubini sanoi juuri että "kauppasota" olisi tuhoisa Euroopalle ja veisi takaisin taantumaan josta juuri ollaan toipumassa.
Ukraina ei tuon rinnalla paina yhtään mitään sen paremmin kuin muutama ETYJin rauhanturvaaja. Heillähän on ihan "mukavat" oltavat nykyisessä olinpaikassaan. Ja miksi Putin käskisi separatisteja vapauttamaan heidät ? Mitä hän sillä saavuttaisi ? Sympatiaa ? No ei taida ihan riittää Putinille.
Taisin aiemmin jo sanoa että eurooppalaisten touhuilu on tässä pelkkää teatteria, ja ei näytä olevan tarvetta muutta käsitystä. USA voisi tässä halutessaan saada jotain aikaan esim.
sillä sotilaskäyttöön soveltuvan huipputeknologian vientikiellolla. Mutta ehkä sekin oli vain uhkailua, tai eurooppalaiset pistävät hanttiin. Ja ehkä Putinilla on senverran hyvät tiedustelulähteet
että hän tietää tämän. Mene ja tiedä. Tai sitten hän vain on päättänyt katsoa vastapuolen kortit loppuun asti. Eihän hänellä ole mihinkään kiire tässä ja aika näyttää pelaavan mukavasti hänen
pussiinsa ?
Ihmiskunnan kysymykset: resurssien loppuminen, ylikansoitus, saastuminen ja etenkin ilmastonmuutos tarkoittanevat, että meidän Euroopassa pitää alkaa lisätä Naton rahoitusta pitääksemme anarkian alueemme ulkopuolella. Pahimmillaan alue Venäjä, Ukraina ja alue Aasia ja Afrikka Pohjois-Koreasta Namibiaan voi muuttua anarkiaksi. Alueilla Venäjä, Ukraina ja alue Aasiasta Afrikkaan vallitsee kleptokratia, joka tilanteen revetessä anarkiaksi lähtee ansaitulle lomalle nauttimaan rahoistaan jollekin loistoristeilijöistään.
Jos Ukraina onnistuisi kokonaisuudessaan kaikkine 45 miljoonan väkilukuisena liittymään Euroopan Unioniin käyttäisi Ukraina väkilukunsa perusteella merkittävää valtaa Unionissa. Jos Ukraina hajoaa ja osista onnistuu vain pieni pala läntisintä Ukrainaa liittymään Unioniin on Ukrainan valta Unionissa pienempi. Eikö se pienemmän Ukrainan pienempi valta Unionissa ole vanhojen jäsenmaiden kannalta hyvä juttu. Ukraina voi hajota varmaankin kolmeen osaan: läntiseen Ukrainaan ja itäiseen Ukrainaan ja Krimiin, joka jo tulikin liitetyksi Venäjään. Venäjä voi hyvinkin havitella Ukrainan Dnepr-joen Venäjän puoleisia alueita, että Ukraina tulisikin jaettua pohjois-etelä-suunnassa kahtia ja vihollisen etulinja samalla asetettua Dnepr-joelle sopivalle etäisyydelle Moskovasta.
Koko Ukrainan keissi muistuttaa vanhaa kunnon Eurooppaa ja sen satojen keisareiden alueriitoja ajalla Rooman valtakunnan hajottua. Tällä kertaa hajosi Neuvostoliitto ja sen imperiumista jääneitä alueita jaetaan nyt kovalla tohinalla. Entisen Neuvostoliiton imperiumin keskipiste Moskova oli niin pitkään kanveesissa, että suurin osa alueista kerkesi mennä. Jäljellä on enään vain Ukraina, Valko-Venäjä, Moldova, Georgia, Armenia, Azerbaidzan, Kazakstan, Kirgisia, Uzbezistan, Tadzikistan, Turkmenistan ja itse Venäjä.
Tällä hetkellä Eurooppa ja Venäjä jakavat Ukrainaa ja Moldovaa. Venäjä ottanee arojen barbaarin brutaaleilla otteilla ja lupauksilla lahjomalla ne alueet mitkä se vain pystyy. Itäisen Ukrainan poliisi ja armeija on ollut helppo lahjoa Venäjän paremmilla palkoilla. Krimillä kuulemma Venäjän paremmat palkat oli se tärkein syy Venäjän kannattamiselle. Kiova ei ilmeisesti tähän kumpi tarjoaa parempaa palkkaa kilpailuun lähtenyt ollenkaan. IMF ja USA ja EU ovat kuulemma lainaamassa Ukrainalle rahaa. Tällä rahalla olisi ensisijaista korottaa Ukrainan julkisen sektorin ja armeijan ja poliisin palkkoja. Ukrainassa on kuulemma 350 000 poliisia ja 30 000 erikoisjoukkojen sotilasta. Sellainen voima pystyisi varmasti pitämään maan kurissa ja ojennuksessa, jos sille maksettaisiin kunnon palkkaa. Kunnon palkoilla lähtisi myös Ukrainan kulutuskysyntä käyntiin, joka lisäisi työpaikkoja yksityisellä sektorilla.
Kiinaa voinee hyvinkin kiinnostaa Venäjän Siperian lisäksi Kazakstan, Kirgisia, Uzbezistan, Tadzikistan ja Turkmenistan, että koskahan alkanee Venäjän vääntö Kiinan kanssa näistä alueista. Kiina onkin tupaten täynnä. Kiina tarvitsisi elintilaa väestölleen. Sama tarve on myös Intialla. Että voisiko olla edessä tilanne, että Venäjä joutuu vastustamaan kiivaasti Kiinan ja Intian laajentumistarpeita. Aiemmin Venäjä on joutunut hakaukseen länsimaiden kanssa myöskin geopoliittisista kysymyksistä. Että pitäisikö Venäjän tehdä rauha länsimaiden kanssa voidakseen keskittyä ylikansoittuneiden ja saastuneiden Kiinan ja Intian rajojen ylitsekin tunkevan ylikansoituksen torjumiseen.
Venäjä on hakauksissa Jäämeren reunavaltioiden Yhdysvaltojen, Kanadan ja Norjan kanssa Jäämeren merenpohjan jakamisesta. Merenpohjissa on öljyä ja kaasua, joiden omistajuus ei olekaan ihan selvä kysymys. Samaiset valtiot vääntävät myös Ukrainasta ja Moldovasta. Kiina vääntää Japanin ja Filippiinien ja Vietnamin ja Malesian kanssa niiden merenpohjan öljyn ja kaasun omistajuuskysymyksistä. Että voisiko sanoa, että tilanne lienee kiristävän joka suunnasta kuin liian pienet housut.
Jos Ukraina onnistuisi kokonaisuudessaan kaikkine 45 miljoonan väkilukuisena liittymään Euroopan Unioniin käyttäisi Ukraina väkilukunsa perusteella merkittävää valtaa Unionissa. Jos Ukraina hajoaa ja osista onnistuu vain pieni pala läntisintä Ukrainaa liittymään Unioniin on Ukrainan valta Unionissa pienempi. Eikö se pienemmän Ukrainan pienempi valta Unionissa ole vanhojen jäsenmaiden kannalta hyvä juttu. Ukraina voi hajota varmaankin kolmeen osaan: läntiseen Ukrainaan ja itäiseen Ukrainaan ja Krimiin, joka jo tulikin liitetyksi Venäjään. Venäjä voi hyvinkin havitella Ukrainan Dnepr-joen Venäjän puoleisia alueita, että Ukraina tulisikin jaettua pohjois-etelä-suunnassa kahtia ja vihollisen etulinja samalla asetettua Dnepr-joelle sopivalle etäisyydelle Moskovasta.
Koko Ukrainan keissi muistuttaa vanhaa kunnon Eurooppaa ja sen satojen keisareiden alueriitoja ajalla Rooman valtakunnan hajottua. Tällä kertaa hajosi Neuvostoliitto ja sen imperiumista jääneitä alueita jaetaan nyt kovalla tohinalla. Entisen Neuvostoliiton imperiumin keskipiste Moskova oli niin pitkään kanveesissa, että suurin osa alueista kerkesi mennä. Jäljellä on enään vain Ukraina, Valko-Venäjä, Moldova, Georgia, Armenia, Azerbaidzan, Kazakstan, Kirgisia, Uzbezistan, Tadzikistan, Turkmenistan ja itse Venäjä.
Tällä hetkellä Eurooppa ja Venäjä jakavat Ukrainaa ja Moldovaa. Venäjä ottanee arojen barbaarin brutaaleilla otteilla ja lupauksilla lahjomalla ne alueet mitkä se vain pystyy. Itäisen Ukrainan poliisi ja armeija on ollut helppo lahjoa Venäjän paremmilla palkoilla. Krimillä kuulemma Venäjän paremmat palkat oli se tärkein syy Venäjän kannattamiselle. Kiova ei ilmeisesti tähän kumpi tarjoaa parempaa palkkaa kilpailuun lähtenyt ollenkaan. IMF ja USA ja EU ovat kuulemma lainaamassa Ukrainalle rahaa. Tällä rahalla olisi ensisijaista korottaa Ukrainan julkisen sektorin ja armeijan ja poliisin palkkoja. Ukrainassa on kuulemma 350 000 poliisia ja 30 000 erikoisjoukkojen sotilasta. Sellainen voima pystyisi varmasti pitämään maan kurissa ja ojennuksessa, jos sille maksettaisiin kunnon palkkaa. Kunnon palkoilla lähtisi myös Ukrainan kulutuskysyntä käyntiin, joka lisäisi työpaikkoja yksityisellä sektorilla.
Kiinaa voinee hyvinkin kiinnostaa Venäjän Siperian lisäksi Kazakstan, Kirgisia, Uzbezistan, Tadzikistan ja Turkmenistan, että koskahan alkanee Venäjän vääntö Kiinan kanssa näistä alueista. Kiina onkin tupaten täynnä. Kiina tarvitsisi elintilaa väestölleen. Sama tarve on myös Intialla. Että voisiko olla edessä tilanne, että Venäjä joutuu vastustamaan kiivaasti Kiinan ja Intian laajentumistarpeita. Aiemmin Venäjä on joutunut hakaukseen länsimaiden kanssa myöskin geopoliittisista kysymyksistä. Että pitäisikö Venäjän tehdä rauha länsimaiden kanssa voidakseen keskittyä ylikansoittuneiden ja saastuneiden Kiinan ja Intian rajojen ylitsekin tunkevan ylikansoituksen torjumiseen.
Venäjä on hakauksissa Jäämeren reunavaltioiden Yhdysvaltojen, Kanadan ja Norjan kanssa Jäämeren merenpohjan jakamisesta. Merenpohjissa on öljyä ja kaasua, joiden omistajuus ei olekaan ihan selvä kysymys. Samaiset valtiot vääntävät myös Ukrainasta ja Moldovasta. Kiina vääntää Japanin ja Filippiinien ja Vietnamin ja Malesian kanssa niiden merenpohjan öljyn ja kaasun omistajuuskysymyksistä. Että voisiko sanoa, että tilanne lienee kiristävän joka suunnasta kuin liian pienet housut.
Viimeksi muokattu:
Vonka
Supreme Leader
Kuulostaa kauniilta, mutta asialliset vaalitkaan eivät heitä oikein kiinnosta.
Laitetaan vielä kerran kertauksena koko historia ilman arvoasetelmia, toteamuksina.
1) Syksyllä Kiovan kaduilla oli mielenosoituksia heti sen jälkeen, kun Janukovits viime hetkellä perui vuosia neuvotellun kauppasopimuksen allekirjoittamisen EU:n kanssa. Ensimmäiset mielenosoittajat olivat nuoria opiskelijoita.
2) Marraskuun loppupuolella mellakkapoliisi tuli ja hakkasi opiskelijoita.
3) Opiskelijoiden tueksi ja tilalle tuli uusi ryhmä, keski-ikäisiä miehiä, Afganistanin sodan veteraaneja, entisiä Puna-armeijan sotilaita ja upseereita. He sanoivat haluavansa suojella "lapsiaan" eli Ukrainan tulevaisuutta, nuorisoa.
4) Heidän perässään tuli kymmeniä tuhansia muita.
5) Mielenosoittajien joukossa on kaikkien Ukrainan kansalaisryhmien edustajia kaupungeista, maalta, eri puolueista: kristittyjä, muslimeja ja juutalaisia, suuri määrä Krimin tataareja.
6) Mielenosoittajien ensimmäinen suojausorganisointi koskee sairaaloita, jotta poliisi ei voi napata loukkaantuneita.
7) 16.1. Janukovits haluaa lopettaa Ukrainan kansalaisyhteiskunnan tekemällä muutoksia sanan- ja kokoontumisen vapauteen. Mielenosoittajista tulee uusien lakien myötä rikollisia.
8) Viikkoja passiivisesti poliisin iskuja vastaanottaneet mielenosoittajat ottavat nyt yhteen poliisin kanssa. Joukossa on äärioikeistolaisen Svobodan väkeä ja sitten nationalistiporukkaa, joka kutsuu itseään nimellä Pravyi Sektor - oikea sektori. He yrittävät ottaa julkisia tiloja haltuun. Suoraan toimintaan liittyy myös nuorten juutalaisten miesten osasto.
9) Janukovits vetää osan diktatorisista laeista takaisin mutta samalla joitakin pidätettyjä opposition jäseniä löydetään ammuttuina ja hakattuina ulos alastomana pakkaseen jätettyinä, hypotermiaan kuolleina.
10) Janukovits päättää palauttaa osan diktatorisista poikkeuslaeista byrokraattista oikotietä. Hän erottaa asevoimien komentajan, joka ei suostunut ampumaan mielenosoittajia ja nimitää uuden. Hän päättää kaiken parlamentaarisen keskustelun 18.2.
11) Maidanilla ammutaan. Uhrilukujen tullessa Janukovits menettää tukijansa. Parlamentti erottaa presidentin. Janukovits pakenee.
12) Kiovan uusi hallinto poistaa ensi töikseen venäjän kielen vähemmistöstatuksen.
13) Krim ilmoittaa, ettei ota mitään määräyksiä Kiovasta.
14) Krimillä alkaa järjestäytyä aseellisia joukkoja.
15) Venäjä aloittaa sotaharjoitukset.
16) Asemiehet kaappaavat Krimin parlamenttitalon.
17) Krimillä havaitaan hyvin varustettuja sotilasjoukkoja.
18) Uusi kuvernööri istutetaan ja vaalit pidetään.
19) Ukrainaa kehotetaan olemaan provosoitumatta.
20) Tukikohdat Krimillä saarretaan ja vallataan.
21) Tärkeät rajanylityspaikat mantereella varmistetaan.
22) Krim liitetään Venäjään.
23) Krimillä perustetaan GRU:n everstin Strelkovin johdolla ryhnä, joka siirtyy Itä-Ukrainan puolelle.
24) Donetskin oblastissa kaapataan hallintorakennuksia ja poliisiasemia.
25) Ukraina ei tee juuri mitään. Separatistit vahvistavat otteensa.
26) Ukrainan sotavoimat ajelevat ristiin rastiin kaupunkien nurkilla ja menettävät tai antavat kalustoa.
To be continued.
Vonka
Supreme Leader
Tätähän kaikki sitten sanovat järkevimmäksi instituuttilaiseksi. Helmikuun lopun kommentointia. Juuri tällaisen vuoksi nyt ei ole Itä-Ukrainaakaan!
Tutkija: Parasta olisi jos Ukraina ei tekisi Krimillä nyt mitään
il Perjantai 28.2.2014 klo 10.34
Krimin tilanteen kannalta olisi parasta, jos Ukrainan uusi hallinto ei tässä vaiheessa tekisi paljon mitään, arvioi tutkija Hanna Smith Aleksanteri-instituutista.
Krimin alueparlamentti päätti eilen, että alueella järjestetään toukokuussa kansanäänestys. Äänestyksessä ei kuitenkaan ole kyse itsenäistymishankkeesta vaan autonomian laajentamisesta. Myöskään Venäjä ei ole vaatinut niemimaan tilanteen tarkastelemista.
Smithin mukaan nyt kannattaisikin katsoa, saako kansanäänestyspäätös kansan rauhoittumaan.
STT
Tutkija: Parasta olisi jos Ukraina ei tekisi Krimillä nyt mitään
il Perjantai 28.2.2014 klo 10.34
Krimin tilanteen kannalta olisi parasta, jos Ukrainan uusi hallinto ei tässä vaiheessa tekisi paljon mitään, arvioi tutkija Hanna Smith Aleksanteri-instituutista.
Krimin alueparlamentti päätti eilen, että alueella järjestetään toukokuussa kansanäänestys. Äänestyksessä ei kuitenkaan ole kyse itsenäistymishankkeesta vaan autonomian laajentamisesta. Myöskään Venäjä ei ole vaatinut niemimaan tilanteen tarkastelemista.
Smithin mukaan nyt kannattaisikin katsoa, saako kansanäänestyspäätös kansan rauhoittumaan.
STT