Ukrainan konflikti/sota

vesitiivis kirjoitti:
Ei mitään kokemusta tällaisista laitteista, kunhan spekuloin.

Jos ja kun Ukrainaan toimitetaan 50 Bradleytä, vaunumiehiä (oletan tuplamiehitys) ja huoltoporukkaa tarvitaan ehkä luokkaa 400-500 henkilöä.

Miten jeesuksen vaikea tuollaista kapinetta on käyttää ja huoltaa, jos pakkoraossa olevaa 500 henkilöä, ryssän barbaarisen hyökkäyksen motivoimana, toinen toistaan tukien, yhteistyössä, ei opi tuollaista laitetta esimerkiksi kolmessa viikossa käyttämään ja huoltamaan? Ihmettelen vain?

Ei kaikkien tarvitse osata kaikkea. Mitä kaikkea oikeasti on osattava viimeistä piirtoa myöden? Ja kai vaunujen mukana tulee edes pari kolme kouluttajaa oikomaan pahimpia mutkia?
Klikkaa laajentaaksesi...

Siinä ei ole vielä välttämättä puoliakaan tehty jos vaunuihin saadaan osaava miehistö/huolto, niille pitäisi saada kaikki kokonaisen ps-yhtymän tukevat osat myös että joukosta saadaan kunnon tehot irti. Tätä olen jo useamman vko yrittänyt jankata pahimmille vappuleopard intoilijoille :salut:

Järkevintähän olisi sijoittaa paremmat länsivaunut olemassa oleviin "ammattimaisiin" AFU panssari tai mekanisoituihin prikaateihin (kuin kouluttaa alusta uusille/yksittäisten vaunujen kanssa pelanneille), joissa oletettavasti pitäisi olla vähintään ps-sodankäynnin perusteet hallussa + nopein kyky omaksua uusi kalusto. Esim. Mardereiden kohdalla ehdottomasti näin! Pieni kysymysmerkki jää ilmoille että miten niistä ylijäävistä esim. BMP-2 vaunuista sitten saadaan muualla paras teho irti, mutta ei mennä nyt siihen...

Joku Bradley voisi sitten toisaalta olla jo sen verran kova luu erityisesti Tow lisukkeensa ansiosta, että voisi harkita olla sotkematta niitä itäpohjaisiin ps-prikaateihin jos niissä homma toimii ok nykyiselläänkin. Eli varsinkin jos huutava pula uudesta mekanisoidusta yksiköstä, niin sitten ehkä joku kevennetty hybridi viritys vaikka määrällisesti pienehköllä tst-vaunu tuella (T-55S lämpökamerallaan?).
Koska jos otetaan huomioon että myös ryssillä on merkittäviä aukkoja/puutteita joukoissaan, niin sopivassa paikassa kaikki AFU ps-yhtymän palikat ei ehkä myöskään tarvi olla vimpan päälle kunnossa.

Esim. täysin hypoteettisesti jos tuollainen T-55S + Bradley prikaati pääsisi mellastamaan vaikkapa Hostomelista taikasauvalla joen yli (+huolto perässä) jonnekkin isoille peltoaukeille lämpökameroidensa ja pääaseen laskimien kanssa ilman pelkoa megalomaanisista ps-miinoituksista. Niin miksei homma voisi toimia kauheasti sen kummemmitta tukielementeittäkin:unsure:
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Piikki auki?
5.10 2022: "Tämän vuoden lisäbudjetti sisältää puolustusmateriaalihankintoihin 1,7 miljardin euron tilausvaltuuden, joka on budjetoitu vuosille 2023–2027."
Heittäisin ihan näppituntumalta että tuolla saataisiin ehkä yksi operatiivinen prikaati kaluston puolesta, mutta...

"Rahoilla on tarkoitus hankkia muun muassa panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseistusta, taistelijan varusteita, tykistön ampumatarvikkeita, kenttähuoltomateriaalia sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjuksia. Lisäksi hankinnoilla vahvistetaan tiedustelukykyä, kyberpuolustusta ja pimeätoimintakykyä, Puolustusvoimat kertoo Iltalehdelle."
Eli noilla paikataan pitkälti jo olemassa olevien SA-joukkojen kalusto/suorituskyky puutteita ja täydennetään ohuita varastosaldoja.

"Materiaalihankintojen lisäksi Puolustusvoimien kaluston käytettävyyttä parannetaan kohdentamalla lisäresursseja muun muassa kunnossapitoon ja varaosa- ja vaihtolaitevarastojen tason nostamiseen."

Vähän perspektiiviä noihin juttuihin, kiitos!
Huomattavasti realistisempaa olisi nostaa samalla miesmäärällä nimenomaa ns. alueellisten joukkojen vahvuutta (miehitys löytyy reservistä valmiina), niille saadaan kone/ajoneuvo kalusto pitkälti siviilistä jolloin murheeksi jää viestivälineet / aseistus jota sitäkin löytyy vielä varastoista ihan kohtuullisesti ns. ylimääräisenä kun puhutaan nimenomaan jäykkään torjuntaan suunnitelluista kokoonpanoista = jollaiset nimen omaan vastaavat ryssän nyt käymään/yhä kiihdyttävään tapaan sotia, eli yhä heikommin varustettujen/koulutettujen joukkojen kulutus sotaan :salut:
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei niitä prikaateja tarvitse kerralla kaikkia varustaa, tässä on kymmenisen vuotta aikaa ennen kuin ryssä alkaa olla taas entisellään ja rahaahan se vain on. :cool:

Uusista yksiköistä voisi suurin osa olla perinteisiä jv-prikaateja, näille on tosiaan tehtäviä olemassa joihin ne soveltuvat erinomaisesti, mutta tarvetta on myös liikkuvammille yksiköille jotka hoitavat varsinaisen murskauksen. Toki näiden kalusto on arvokasta mutta sitä kalustoa tulee olla valmiina jos/kun vainolainen yrittää seuraavan kerran...
 
runtik kirjoitti:
Kun otetaan huomioon mitä kunnon korsun teko vaatii, niin valmiuden lisäksi tarvitaan myös valmista.

Tässä kuvaus salpalinjan korsuista. Hitaita tehdä, mutta ovat kranaateille immuuneja ja kestänevät perinteisen risteilyohjuksenkin.

Betonilaudoitukseen tarvittiin täyssärmälautaa 430 neliömetriä. Raudoitukseen meni pyöröterästä noin 45 000 kiloa. Harjaterästä ei tuolloin vielä käytetty. Betonia maavaraiseen korsuun valettiin noin 560 kuutiometriä. Kuutio betonia painaa kiviaineksesta riippuen noin 2,5 tonnia. Tuon ajan kuorma-auto pystyi ottamaan laatikkolavalleen yhden kuution betonia. Eli korsuun ajettiin 560 kuormaa betonia.

Kun betoni oli sopivasti kastellen hitaasti kuivunut, muotti purettiin ja puutavara otettiin uusiokäyttöön. Paikasta ja tilanteesta riippuen maavaraisen korsun suojaksi tykistötulta vastaan seinien vieriin jopa kymmenen metrin levyiselle kehälle ajettiin isoja kivenlohkareita keskimäärin 1200 kuutiometriä. Sen lisäksi montusta kaivettu maa lapioitiin takaisin korsun päälle rakenteen maastouttamiseksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Elementeistä kait nuo nykyään kaikki kasattais, nopeeta, helppoa ja onnistuu suht pienellä ammattiporukalla.

En ookkaan aiemmin lukenut noista Salpalinjan rakennusajoista tai -materiaalimääristä ja rupesin mietiskelee. Jos tänäpäivänä on nosturi ja rojut vieressä ja 6-7 ammattimiestä kuskin lisäks, niin tommosen rautamäärän ja kuutiomäärän linttaa oikeen paniikissa kolmeen tai neljään pitkään päivään. Nykyään betoni kulkee tarvittaessa 15 kuutiota kerrallaan.
Pointtina se, että ei tänä päivänä tommosten asemien teko olis varsinaisesti ongelma, mikäli on sen verran aikaa ettei tulen alla tarvi hakata muottia. 😅

Nim. Väestönsuojia työkseen tekevä.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Minä puolestani epäilen Ukrainan kykyä ottaa vastaan = hoitaa kalustolle osaava käyttäjäkunta kaikkine puitteineen. Tuon tason modernia kalustoa ei ole mitään mieltä heittää osaamattomiin käsiin sinne sun tänne, miten ukraina todistetusti paikoitellen toimii ihan kurantien sotasaalisvaunujen kanssa esimerkiksi.

Edit: Ihan rehellisesti sanottuna meinaa välillä vähän jopa vituttaa kun porukka luulee että joku xx-kpl määrän toimitus tst-vaunuja tai moderneja rynnäkkövaunuja Ukrainassa ratkaisee kaiken, se kun on huomattavasti isompi kokonaisuus mitä nuo eniten medianäkyvyyttä omaavat kapistukset ympärilleen vaativat että niistä saadaan aikaiseksi oikeasti tehokas ja toimiva pumppu. Puhumattakaa tosiaan miehityksestä, Ukrainan suurimmat puutteet löytyy tuolta saralta eikä sitä ratkaista sillä kuinka paljon joku länsimaa tunkee vaunuja kerrallaan maahan!
Klikkaa laajentaaksesi...

Olen aika varma että avustavat maat myös tietävät tuon ongelman. Minä en oikein usko, ettei esimerkiksi USA:n armeijan edustajat tietäisi tuota. Muna kana -ongelma. Täytyy kuitenkin olla vaunuja, että jostain voidaan aloittaa.

Poliittiset päätökset kestää usein kauan, joten hyvä että päätös edes näiden vaunujen toimittamisesta on nyt tehty. Eri asia sitten on koska niitä aidosti pystytään ja järkevää ottaa käyttöön. Saatikka että niiden huoltologistiikka olisi kasassa. Ainahan noissa on jonkinlaiset koulutusohjelmat ollut ennen käyttöönottoa (Himarsit, M777). Mutta eihän tuollaisissa koulutuksissa pystytä vuoden asiaa puristamaan muutamiin viikkoihin.

Sama juttu raskaiden vaunujen kanssa. Tie on pitkä ja niistä ei edes poliittista päätöstä ole vielä tehty.

En tiedä tehdäänkö ennenaikaista koulutusta kovinkaan paljon eli että koulutettaisiin vaunuihin ja niiden käytön taktiikoihin etukäteen kuukausia "varastoon" porukkaa jo ennen poliittista päätöstä. Syytä olisi. Kyllä tuota koulutusta voitaisiin tehdä esimerkiksi Suomessa.

Huollon kannalta auttaa, että ilmeisesti ukrainalaiset on aika velhoja esimerkiksi dieselkoneiden kanssa.

Se nyt julkisuudessakin tiedetään, että 30 lentäjää on jenkeissä koulutuksessa ollut viime syksystä asti. Mutta kyllä aika pitkällä ollaan ennen kuin tuolla F16:set lentää. Silti ne niitäkin jo tarvitsisivat.

On valtava urakka kouluttaa ja varustaa armeija kokonaan uusiin laitteisiin ja taktiikoihi keskellä raivoavaa suursotaa. Mutta pakko se on tehdä.
 
Viimeksi muokattu:
Rymy-Reetu kirjoitti:
ryssä ryssii ryssimisellään ryssimisenkin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Palstan filosofian harrastajille pähkinää maanantain kunniaksi, vaikka sopisi ehkä viikonloppuillaksi paremmin:
Jos ryssii ryssimisen, onko suunta edelleen huonompaan vai onko tuo jo parannus?
Jos peräkkäinen saman asian ryssiminen muuttaa suuntaa joka vaiheessa, tuleeko jostain ylimääräinen luonnonlaki, joka eliminoi parempaan suuntaan tapahtuvan ryssimisen ja johtaa kuitenkin normaalin katastrofiin?
Jos luonnonvakiona on, että ryssimisen suunta on aina huonompaan: Kuinka monta kertaa voi samaa asiaa ryssiä, kunnes ryssimisen vaikutusta ei pystytä enää mittaamaan?
Ja lopuksi: Voiko ryssimisen katsomiseen (internet) kuolla?
Ainakin nauruun tai myötähäpeään da?
 
Puuliima kirjoitti:
Elementeistä kait nuo nykyään kaikki kasattais, nopeeta, helppoa ja onnistuu suht pienellä ammattiporukalla.

En ookkaan aiemmin lukenut noista Salpalinjan rakennusajoista tai -materiaalimääristä ja rupesin mietiskelee. Jos tänäpäivänä on nosturi ja rojut vieressä ja 6-7 ammattimiestä kuskin lisäks, niin tommosen rautamäärän ja kuutiomäärän linttaa oikeen paniikissa kolmeen tai neljään pitkään päivään. Nykyään betoni kulkee tarvittaessa 15 kuutiota kerrallaan.
Pointtina se, että ei tänä päivänä tommosten asemien teko olis varsinaisesti ongelma, mikäli on sen verran aikaa ettei tulen alla tarvi hakata muottia. 😅

Nim. Väestönsuojia työkseen tekevä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juuh, valmiit suunnitelmathan noista on miten toimitaan.
En nyt tarkkaa menettelyä lähde tänne julkisesti avaamaan, mutta ison torven soidessa keskeytetään siviiliprojektit ja aletaan painaan kybällä valmisosia, joista sitten pusataan jämäkämpää linnoitetta. Jos infra taustalla toimii (sementtiteollisuus, sähkö), tätähän voidaan sitten jatkaa omin voimin pitkäänkin.
Sivuvirtatuotteita tehdään jo nyt jatkuvasti PV:n käyttöön/hyllyyn.
 
Eerikainen kirjoitti:
Palstan filosofian harrastajille pähkinää maanantain kunniaksi, vaikka sopisi ehkä viikonloppuillaksi paremmin:
Jos ryssii ryssimisen, onko suunta edelleen huonompaan vai onko tuo jo parannus?
Jos peräkkäinen saman asian ryssiminen muuttaa suuntaa joka vaiheessa, tuleeko jostain ylimääräinen luonnonlaki, joka eliminoi parempaan suuntaan tapahtuvan ryssimisen ja johtaa kuitenkin normaalin katastrofiin?
Jos luonnonvakiona on, että ryssimisen suunta on aina huonompaan: Kuinka monta kertaa voi samaa asiaa ryssiä, kunnes ryssimisen vaikutusta ei pystytä enää mittaamaan?
Ja lopuksi: Voiko ryssimisen katsomiseen (internet) kuolla?
Ainakin nauruun tai myötähäpeään da?
Klikkaa laajentaaksesi...

Jokaisessa sodassa ryssien ensimmäinen vuosi sotaa on ollut täydellinen shitshow. Siitä kuitenkin ovat aina oppineet vähitellen. Kyllä tuo venäläisten tekeminen isolla tasolla tuon uuden komentajan myötä on parantunut. Esimerkkinä käy se Hersonista vetäytyminen, se oli aika onnistunut operaatio.

Kyllä niillä edelleenkin on voimaa ja kalustoakin. Aivan järjettömän kova urakka on ukrainalaisilla vielä edessä. Samoin kuin meillä tukija-maillakin.
 
324274719_1645999252486543_6807443134053404776_n.jpg
 
Texasin Dallasissa syntyneellä Anttilalla on suomalaisia juuria, sillä hänen isänsä on Suomesta. Anttila sanookin isänsä tukeneen hänen päätöstään lähteä Ukrainan rintamalle.

– Isäni sanoi, että se on hienoa. ”Mene tappamaan venäläisiä”. Hän oli täysin mukana, Anttila sanoo Ukrinformin haastattelussa.

www.iltalehti.fi

Amerikansuomalainen Alexis Anttila lähti taistelemaan Ukrainaan – ”Äitini on kauhuissaan”

Biologian opiskelija Alexis Anttila suuntaa tammikuun lopussa neljännen kerran Ukrainaan taistelemaan Venäjän joukkoja vastaan.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi

Sodan alkamisen jälkeen Anttila on käynyt Ukrainassa kolmesti taistelemassa ja parin viikon kuluttua hän matkustaa sinne neljännen kerran. Lääkintämiehenä toiminut Anttila suuntaa seuraavaksi Bah’mutiin, joka on ollut sodan keskiössä viime kuukausien aikana. Hän on yksikkönsä ainoa naissotilas.

– Minua on ammuttu useita kertoja etulinjassa maaliskuusta heinäkuuhun. Joten pelko haavoittumisesta...olen menettänyt sen. Minulla ei ole enää sitä pelkoa.

r
 
Viimeksi muokattu:
Eerikainen kirjoitti:
Palstan filosofian harrastajille pähkinää maanantain kunniaksi, vaikka sopisi ehkä viikonloppuillaksi paremmin:
Jos ryssii ryssimisen, onko suunta edelleen huonompaan vai onko tuo jo parannus?
Jos peräkkäinen saman asian ryssiminen muuttaa suuntaa joka vaiheessa, tuleeko jostain ylimääräinen luonnonlaki, joka eliminoi parempaan suuntaan tapahtuvan ryssimisen ja johtaa kuitenkin normaalin katastrofiin?
Jos luonnonvakiona on, että ryssimisen suunta on aina huonompaan: Kuinka monta kertaa voi samaa asiaa ryssiä, kunnes ryssimisen vaikutusta ei pystytä enää mittaamaan?
Ja lopuksi: Voiko ryssimisen katsomiseen (internet) kuolla?
Ainakin nauruun tai myötähäpeään da?
Klikkaa laajentaaksesi...
Minusta tämä on matemaattinen eikä filosofinen kysymys. Kaksi miinusta tekee plussan. Kun odotusarvona/tavoitteena on alamäki ja siinä epäonnistutaan niin tilanne tietenkin paranee kun ryssiminen epäonnistuu. Jos ryssimisen ryssiminenkin ryssitään on suunta tietysti taas alaspäin.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Voisiko tuolla olla käytössä turvakenkiä työympäristöstä?
Olin itse vuosi sitten pohjoisessa kaivoksen vuosihuollossa, ihan karvasaappaat, mutta aavistuksen pienet kun villasukkien kanssa liian tiukat. Oli -30c pakkasta kun odoteltiin kulkulupia n.30min koronasääntöjen mukaan toimiston ulkopuolella. Ne sisäiset metalliset kärjen ja jalkaterän vahvikkeet kun imaisee tuollaisen kunnon pakkasen itseensä, niin ei lämpene enää vaikka kuinka kävelisi🤯 Meni ihan kiveksi nahka ja kumipohjat, taukokopissakin sai lämmittää puhaltimen edessä hyvän tovin.

Kyllä siinä tuli moneen kertaan mieleen, että millä helvetillä siellä raatteentiellä on selvitty hengissä edes vuorokautta pidempää, siis erityisesti ryssien puolella jossa väitetysti oli porukkaa kesätamineissa ja huonoilla kengillä. En tiedä mikä totuus tuossa vaatetuksessa, mutta kuulostaa täysin kestämättömältä tilanteelta alle vuorokaudenkin ajaksi. Tuon oman ns. ei armeijan huopavuori+talvikumisaapas, mutta kuitenkin 2000-luvun talvinahkasaapas(teräksellä kylläkin) kokemuksen perusteella alkaa todella isot ongelmat -20c eteenpäin. Eikös sakuillakin ollut metallia saappaissaan idässä aikoinaan🤯
Klikkaa laajentaaksesi...
Rautasaappaista puhuttiin, ainakin panttipataljoonassa oli rautavahvisteiset varsikengät. Ymmärsin, että eivät kovin hyvien talvijalkineiden maineessa olleet.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top