Lannelle ja varsinkin EUlle paras mahdollinen tilanne ei suinkaan ole etta Ukrainassa olisi sota separatisteja vastaan vaan se etta siella ei sodittaisi lainkaan. Mielestani EU on ilmaissut erittain tarkasti mielipiteensa Venajan toimista Ukrainassa. Venajan on vedettava joukkonsa pois Ukrainasata ja lopetettava separastistien aseellinen, poliittinen seka taloudellinen tuki. Tuossa siis lyhyesti sanottuna se mita EU Venajalta vaatii.
Kyvyton ja toiveikas lansi??? Viime sodista lahtien eurooppalaista elintasoa on rakennettu milloin mihinkin suuntaan eika siina aina olla onnistuttu halutulla tavalla mutta kuitenkin meidan on tunnustettava etta globaalisti ottaen eurooppa on hyva ja turvallinen paikka vaikka meidan poliittinen johto nyt tuntuukin olevan lahes autismisia Ukrainan tapahtumien suhteen... Kaikista liikkeella olevista huhu puheista ihmiset ovat luoneet sellaisen kasityksen etta Venajan talous kaatuu "huomenna", jne. Alusta alkaen niin venalaiset ekonomistit kun myos osa lantisista ekonomeista ilmaisivat ettei taloudellisilla pakoitteilla kyeta juurikaan vaikuttamaan Venajaan lyhyella seka keskipitkalla tahtayksella. Ilmaistiin etta vasta pitkalla tahtayksella vaikutukset tulevat olemaan merkittavia... Rupla laskee... Venajan talous hipoo roskalaatikko tasoa... koirat haukkuu mutta karavaani kulkee ja Venaja tukee yha voimakkaammin ita-Ukrainan kapinallisia.
Ehka Ukrainan kannattaisi siirtya 15 - 20 vuoden tahtaimeen konfliktin ratkaisemiseksi, en tieda mutta aiemmin esitettyyn kysymykseen kuka olisi parempi presidentti Poroshenkon tilalle niin uskon hanen olevan se paras talla hetkella. Mailmanpankin johtaja Christine Lagarde ilmaisi Le Mondelle 24.01 etta "nos interlocuteurs ukrainiens sont sérieux" mika tarkoittaa etta Ukrakinan taloudesta vastuussa olevat politiikot ovat luotettavia ja patevia.
Niin, se olisi tietenkin lännen (ja varmaan suurimman osan kannalta) paras vaihtoehto ettei Ukrainassa sodittaisi laisinkaan mutta kun siellä nyt soditaan ja kun näyttää vahvasti siltä ettei sota ole loppumassa lännen puheista ja toiveista huolimatta, lännelle paras vaihtoehto tässä tilanteessa on nähdäksi nykyinen tilanne tai jäätynyt kriisi kuin, että alueella aloitettaisi laajamittainen sota jonka laineet uhkaisivat aivan toisella tapaa rauhaa lännessä.
Sitä tuskin kukaan kiistää etteikö länsi ole puhunut ja esittänyt vaateita Venäjälle - kuten kirjoitit, mutta toistaiseksi puheista ei ole ollut mitään hyötyä. Ne eivät pahemmin lämmitä kylmenneissä kodeissa tai hautuumailla kun haudataan sodan uhreja, näyttää siltä ettei niillä ole toivottua vaikutusta Venäjään. Putin toteuttaa politiikkaansa (imperialistisnationalistista politiikkaa, josta on ollut viitteitä olemassa jo vuosien ajan) piittaamatta puheista ja toiveista - onko siis tehtävä jotain muuta vai toivottava, että nykyinen tai hiukan kiristetty pakotetaso riittää lannistamaan Venäjän?
Minäkään en ole uskonut, että Venäjän talous ja yhteiskunta hetkessä romahtaa, maalla on käytössään kuitenkin huomattavat reservirahastot joiden yksin on arvioitu riittävän vakauttamaan tilannetta vuosien ajaksi (2-4 vuotta, karkea arvio) joten veikkaanpa, että tilanne tulee olemaan toiveista huolimatta se, että ensinnä alkaa toden teolla rakoilla lännen rintama - tästä on jo näkysällä merkkejä, mutta syrizan voitto Kreikassa, nationalistiryhmien painoarvon kasvaminen tietyissä (ja Venäjän tuki näille ryhmille) maissa hajauttaa EU:ta ja voi saada aikaan sen, että Suomen kaltaisten "väyrysläisten" kanssa ryhdytään rakentamaan rauhaa Moskovan kanssa kysymättä sitä mitä mieltä ukrainalaiset asiasta ovat. Kenties sen rauhan tähden eurooppalaiset ovat valmiit uhraamaan noin 45 miljoonaa ukrainalaista. Ei olisi ensimmäinen kerta...
Minäkään en tiedä olisiko Ukrainalla Poroshenkoa parempaa presidenttiä - Klitshko on liian kokematon, vastaavasti hiukan arvelluttaa jos joku äärinationalisti olisi maan puikoissa - sekään ei välttämättä olisi pidemmällä tähtäimellä Ukrainalle eduksi. Voi olla, ja todennäköisesti onkin, että Poroshenko on nähdyistä ehdokkaista paras - ei loistava mutta paras.
En ole uskonut kriisin nopeaan ratkaisuun enää aikoihin (olen kirjoitellut tästä aiheesta toisaalla huomattavan paljon). Pidän todennäköisinä vaihtoehtoina sitä, että lopulta Venäjä saavuttaa tiettyjä tavoitteitaan joita lännessä (ja Ukrainassa) ei hyväksytä ja sen seurauksena sotatila hiljalleen hiipuu vuosien kuluessa jäätyneeksi kriisiksi ja Ukrainan itäosiin muotoutuu miljoonien asukkaiden "transnistria". Ukraina voi tavalla tai toisella selvitä itsenäisenä valtiona, mutta rampautuneena - alueitaan menettäneenä - jonka jälkeen ukrainalaisten on ryhdyttävä rakentamaan tulevaisuutta ja maataan kyseinen asetelma ymmärtäen (vaikka ei välttämättä hyväksyen). Näin siis raadollisesti ajateltuna vaikka toki toivon, että saavutettaisi rauha ja Venäjä vetäytyisi ainakin idässä (Krimiä pidän
de facto menetettynä alueena, siitä Venäjä ei hevin luovu). Maailma ei ole läheskään aina oikeudenmukainen, joten en elättele toiveita oikeudenmukaisesta lopputuloksesta vaan epäilen tulevaksi ratkaisun, jossa ukrainalaiset lopulta menettävät paljon - liikaakin.
vlad.
