Ukrainan konflikti/sota

edit: mutta mikäs se jenkkien javelinten tilanne nyt olikaan?
Wikipedia kertoo:
"In 2018 Ukraine purchased 210 missiles and 37 launchers. No details beyond the confirmation of the delivery (on 30 April 2018) have been provided. At the end of 2019, Ukraine announced it had signed contracts to purchase another 150 missiles and 10 launchers. On June 21 2020 they were sent to Ukraine."

 
Ukrainan TB2 lennokki menetti yhteydet n. 100km Krimin pohjoispuolella.

Vähän blogimittaista mietintää kuumista aiheista:



Näkyvyys ei itsessään viittaa hämäykseen, ja materiaaliapu itsessään tuskin pelastaisi Ukrainaa

Paljon mietintää siitä että Venäjä on toiminut niin näkyvästi että tämän on pakko olla hämäystä yksin siitä syystä. Tosiasia kuitenkin on, että satellittitiedustelua, SIGINT:iä ja HUMINT:iä saadaan varmasti Venäjältä Lännessä ihan tarpeeksi, eli joukkojen siirto salassa on tuskin kovin mahdollista, ja vain hidastaisi toimintaa. Venäjän logistiikka perustuu kattavaan rataverkostoon jota varmasti seurataan aina silmät kovana, ja epätavallista liikennettä on vaikea piilottaa vaikka kaluston päälle vedettäisiinkin pressuja ym. itse kaluston piilottamiseksi.

Oleellista sodankäynnissä on jo vuosisatoja ollut nopeus, nopeus, nopeus, ja nopeus. Se joka kykenee keskittämään voimansa ensimmäisenä on usein voittanut jo ennen taistelua, eli Venäjän toimien näkyvyys ei todista itsessään mistään hämäyksestä vaan on yksinkertaisesti tehokasta sotilastoimintaa. Strategisella ja operatiivisella tasolla "yllätyshyökkäykset" syntyvät yleensä siitä, ettei puolustaja usko hyökkäyksen tulevan tai siitä ettei sen logistiikka kykene riittävän nopeaan puolustuksen valmisteluun, ei siitä ettei mahdollisia hyökkäysvalmisteluja ole havaittu.

Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei joukkojen keskitys itsessään olisi hämäystä suuntaan tai toiseen, mutta kallista hämäystä se olisi.

Kysymyksenä on että jos tavoite on jossain aivan muualla kuin Ukrainassa tai lähialueella, tai ei ole suoraan sotilaallinen tavoite, miksi hyökkäysvalmistelut Ukrainaa vastaan olisivat kustannustehokas hämäys? Esim. Taiwanista on ollut jo asiaa, mahdollisuutena Venäjän synkronoitu hyökkäys Kiinan kanssa, mutta mitä tällä saavutettaisiin? Hetkellinen shokki lännen piirissä, ja siinä se. Ei näillä olisi mitään vaikutusta USA:n, NATO:n ja muiden liittolaisten suorituskykyihin alueilla, sillä ne resurssit joilla kumpaakaan sotaa ryhdyttäisiin käymään ovat jo pääosin teattereissaan.

Itse yhdyn edelleen arvioon, että ensisijainen tavoite on varmistaa Donbassin asema, olkoon sitten "rauhanturvaajien" tai suoran haltuunoton muodossa, ja joukot ovat ensisijaisesti paikalla pelotteena estämään väliintulon. Putinin on pakko eliminoida se mahdollisuus, että Ukraina voisi ottaa Donbassin takaisin haltuunsa Lännen tukemana, riippumatta siitä onko Ukraina tätä oikeasti valmistellut vai ei, sillä sen kyky tähän on varmasti kasvanut viime vuodet ja se olisi hänelle ehkä ratkaiseva arvovaltatappio.

Jos Venäjä tämän lisäksi katsoo mahdolliseksi krimiyttää lisää "venäläismielisiä" alueita tai poistaa koko Ukraina kartalta, ja ovat vakuuttuneet että lännestä tulee vain lisää materiaalitukea ja paheksuntaa, sen he aivan varmasti tekevät. Tämä on uskottava toissijainen tarkoitus joukkojen keskittämiselle.

Javelineista ym. on ollut asiaa, mutta Ukraina on pääosin tasaista aromaata eikä mikään Afganistan tai Suomi joissa maasto rajoittaa ja kanavoi liikettä, eli Venäjä voi halutessaan vyöryä hidastamatta eteenpäin vaikka ottaisi koviakin etulinjan tappioita. Venäläinen doktriini on korostanut tavoitteiden nopeaa saavuttamista jo 2. MS lähtien, ja korkeat tappiot ovat tälle hyväksyttävä hinta. Kyllä Venäjällä riittää miehiä ja patarautaa, ja kotirintaman sietokyky on korkeampi jos on selkeästi tiedossa että urheat nuorukaiset käyvät avointa sotaa Ukrainan fasisteja ja Lännen imperialisteja vastaan. Harkittuani asiaa, en ole enää vakuuttunut että Venäjä jättäisi hyökkäämättä ennustetusti korkeiden miehistö- ja patarautatappioiden vuoksi. Kansaa on nyt aktiivisesti valmisteltu tähän, ja suhtautuminen olisi varmasti erilaista kuin silloin kun "lomailevaa nuorisoa" palasi Donbassista arkuissa vaikka Venäjän johto vakuutteli ettei se ole sodan osapuoli.

Kriittiset logistiikka- ja johtojärjestelmät ovatkin sitten toinen kysymys, ja jos Ukraina kykenee vaikuttamaan hyökkäystä tukeviin osiin voi heillä olla mahdollisuus puolustautua. Ilma-aseiden tasapaino olisi tässä aivan oleellista, lisää aiheesta alla.



Lentotukikohdat ovat kriittisempiä kuin panssarikolonnat

Viimeisin uutinen rynnäkkökoneiden siirrosta Krimille oli hyvä lisäys, samoin maininta ilmatorjunnasta jonka @Lepukki juuri heitti. Tässä langassa ja julkisuudessa ilma-ase on jäänyt pääosin taka-alalle, vaikka nykyään yllä mainittu keskittämisen nopeuden logiikka pätee ensisijaisesti ilmassa, vasta sitten maassa. Ilmaylivoiman omaava osapuoli voi lamauttaa ja jopa lyödä maalla ylivoimaisen vihollisen.

Tankkikolonnien siirtelystä puolin ja toisin saa raflaavaa mediahärdelliä, mutta ensisijaisen kriittistä on ilma-aseiden tasapaino. Saadaksemme oikeasti merkityksellisen kuvan tilanteesta, on syytä tuijottaa taivasta.

Paljonko ilmavoimaa vastapuolet voivat keskittää aluelle? Ts. montako lentotukikohtaa Venäjällä on iskukantaman päässä Ukrainasta, montako lentotukikohtaa Ukrainalla on, ja montako NATO:n lentotukikohtaa on iskukantaman päässä? Mikä on niiden kapasiteetti? Mikä on osapuolien ilmatankkauskapasiteetti? Nämä tiedot voivat olla aika hyvin saatavissa julkisista lähteistä. Itse lentävää kalustoa lennokit mukaan lukien voi siirtyä tuntien sisällä hirmuisia määriä kunhan tukikohta- ja tankkauskapasiteetti on olemassa, eli niiden paikallinen määrä ei ole välittömän kriittinen muuta kuin ensi-iskun suorittamisessa tai ehkäisemisessä.

Paljonko ELSO:a Venäjä voi keskittää alueelle? Entä Ukraina ja NATO? Mitä järjestelmiä nämä kykenevät häiritsemään ja lamauttamaan? Samat kysymykset ilmatorjuntajärjestelmistä. Tämä lienee puolin ja toisin punaleimatietoa, vaikka ainakin IT-patterien määristä on jotain julkista tietoa. ELSO-, IT- ja johtamisjärjestelmät varmasti siirtyvät ilmakuljetuksilla näppärästi ja nopeasti vaikka mistä, toisin kuin prikaatit ja panssarikolonnat.

Mikä on Venäjän ilma-aseen ja ilmatorjunnan määrä, laatu, ja tappionsietokyky? Entä Ukrainan ja NATO:n vastaavat? Keskitetty määrä ja laatu määrittävät tappiosuhteet, ja kyky korvata näitä tappioita määrittää lopputuloksen. Se jolta kallis ja hitaasti tuotettava teknokrääsä ensin loppuu on lähes varma häviäjä täydessä sodassa.

Jos Venäjä saavuttaa ilmaylivoiman (Ukrainan ilmatorjunta on kyvytön tai romahtaa, tai lennokit ovat rittämättömiä vaikuttamaan Venäjän liikeeseen) se voi hyvinkin vyöryttää koko Ukrainan nyt kasatuilla joukoilla saavuttaen täyden manööverivoiton Ukrainasta, muistaen että rajalle keskitetyt joukot ovat vain kärkijoukkoja, sillä junilla voidaan tuoda reservejä "vakautusjoukoiksi" koko Venäjältä vyörytyksen jatkamiseksi jos tilanne vaatii.

Jos ilmatilanne päätyy pattiin (Ukrainan ilmatorjunta osoittautuu riittävän tehokkaaksi eikä Venäjä voi täysin hyödyntää hävittäjä- ja hyökkäyskoneita tai lennokkeja) tahti hidastuu ja maasota muuttuu äkkiä veriseksi myllytykseksi. Korean Sota on mahdollinen esimerkki, jossa suhteellisen liikkuvilla ja panssaroiduilla joukoilla joita aikansa moderneimmat ilmavoimat tukivat molemmin puolin käytiin liki kolme vuotta asemasotaa.

Jos Ukraina saavuttaa ilmaylivoiman (ja tämä voisi tapahtua vain jos NATO ottaa koko Ukrainan ilmatilan haltuun, muistaen että ilma-ase ja sen strateginen liikkuvuus on ehkä NATO:n suurin kyvykkyys) niin hyökkäyksen voi pysäyttää tai jopa lyödä takaisin rajoille. Tässä oleellista on, onko Ukrainan maavoimilla NATO-yhteensopiva maalituskyky. Pohtikaa, mitä järkevää ja kustannustehokasta toimintaa NATO:n kouluttajat olisivat viime seitsemän vuoden aikana Ukrainassa ensisijaisesti suorittaneet. Jalkaväen joukkueen taistelutaktiikkaa kuten julkisuuteen on esitelty... vai erikoisjoukkojen maalinosoitustoimintaa? Pidetään mielessä jenkkien viime vuosien doktriini: ulkomailla taistelevat maajoukot ovat pääosin paikallisia, ja näitä tuetaan omalla ilmatoiminnalla ja erikoisjampoilla. Juuri tästä syystä ei ole oleellista onko Ukrainassa yhtäkään NATO:n pataljoonaa. Jos tukea lähetetään, se suurin mahdollinen tuki on ilmatilan haltuunotto, maalinosoitus, ja täsmäiskut, ja näiden ylläpito on eniten riippuvainen tukikohtakapasiteetista.

Jos Venäjä vyöryy eteenpäin, sota ratkaistaan ennen kaikkea ilmassa, ja tässä lopputuloksen määrittää tuleeko Länsi väliin vai ei.



Laskekaamme ennemmin lentotukikohtia, lentokoneita, lennokkeja, ja IT- ja ELSO-järjestelmiä, ei panssareita ja Javelineja.
 
Viimeksi muokattu:
Just näin: T-64 roudasivat mielikuvitusvaltioihin sinne leikkikaluiksi. Lienevät ensimmäisenä nyt sitten kuluttamassa Ukrainen panssarintorjuntaohjuksia (jos niitä nyt omistavat edes?), jos höökimään lähdetään.

Näyttäisi ns. ystävällismielisillä mailla olevan Javelinia edeltävän sukupolven tavaraa ilmeisesti varastossa. MILANeita taitaa olla ainakin. Noilla voisi availla monenlaisia peltipurkkeja...
 
Vähän kyllä luulen, että jos Ukrainalaisille joukoille on koulutettu maalinosoituskykyä NATO:n ilmavoimia varten, niin sitä kykyä eivät Ukrainalaiset pääse käyttämään. NATO:n ilmavoimien käyttö Venäjän joukkoja vastaan johtaa sotatilaan Venäjän kanssa, mikä taas avaa NATO:n tutkikohdat altiiksi Venäjän ballististen ohjusten ja pahimmassa tapauksessa ydinkärkien iskuille. Se taas on tasan tarkkaan riski, jota liittouma ei ole valmis ottamaan viidennen artiklan ulkopuolella olevan maan puolesta.
 
Just näin: T-64 roudasivat mielikuvitusvaltioihin sinne leikkikaluiksi. Lienevät ensimmäisenä nyt sitten kuluttamassa Ukrainen panssarintorjuntaohjuksia (jos niitä nyt omistavat edes?), jos höökimään lähdetään.
Ne Venäjän taannoin rahtaamat olivat kylläkin T-62:ia, mikä oli varsin erikoista.

Sillä välin, tilanne kehittyy. Venäjä syyttää USA:ta Lukashenkan ja hänen poikansa murhaamisen suunnittelusta (TASS kirjoittaa asiasta):
 
Se taas on tasan tarkkaan riski, jota liittouma ei ole valmis ottamaan viidennen artiklan ulkopuolella olevan maan puolesta.
Juu, en siis itsekään ole erityisen vakuuttunut että mitään kovaa apua on oikeasti tulossa jos kolonnat rynnivät Ukrainaan, kunhan analysoin mahdollisia kyvykkyyksiä. Oma odotukseni on Javelineja ja paheksuntaa.

Tätä emme tietysti maallikkoina tiedä varmuudella, ja NATO-maat ovat varmasti valmistautuneet tällaisiin suoritteisiin jos vain poliittinen tahto löytyy. Tyhmiä olisivat jos eivät valmistautuisi. Onhan tässä kortteja pöydässä puolin ja toisin, ja epäilen että Putinkaan haluaisi katsoa niitä kaikkia loppuun asti ellei omalla hengellä ja elintasolla ole enää väliä.
 
Vieläkö Ukrainalla on panssarijoukoissaan mukana se IS-3 panssari, jonka kapinalliset menettivät Ukrainalle 2014. Kyse ei ole siitä näytteille asetetusta IS-3:sta josta saatiin nousemaan savu.
 
Tutkimattomia ovat naapurin mielenliikkeet, mutta kalliiksi käy tälläinen joukkojensiirtely. Vaikea itse nähdä lasketaanko tässä sen varaan että Ukraina pelästyy ja suostuu jonkunlaiseen sopimukseen vai onko se pahin edessä.

Jos pahin tapahtuu ja Iivana nappaa itselleen Mustanmeren rantatontit ja peltopalstat Donetskista niin mitä konkreettista Eurooppa voi tehdä? Taistelukykyisiä (tai haluisia) joukkoja ei ole valmiina tietääkseni kellään. Liekkö sitten halua täyteen Venäjän sulkemiseen kansainvälisestä päätöksenteosta ja kaupasta.. Vähän epäilyttää..
 
Ukrainan TB2 lennokki menetti yhteydet n. 100km Krimin pohjoispuolella.

Vähän blogimittaista mietintää kuumista aiheista:



Näkyvyys ei itsessään viittaa hämäykseen, ja materiaaliapu itsessään tuskin pelastaisi Ukrainaa

Paljon mietintää siitä että Venäjä on toiminut niin näkyvästi että tämän on pakko olla hämäystä yksin siitä syystä. Tosiasia kuitenkin on, että satellittitiedustelua, SIGINT:iä ja HUMINT:iä saadaan varmasti Venäjältä Lännessä ihan tarpeeksi, eli joukkojen siirto salassa on tuskin kovin mahdollista, ja vain hidastaisi toimintaa. Venäjän logistiikka perustuu kattavaan rataverkostoon jota varmasti seurataan aina silmät kovana, ja epätavallista liikennettä on vaikea piilottaa vaikka kaluston päälle vedettäisiinkin pressuja ym. itse kaluston piilottamiseksi.

Oleellista sodankäynnissä on jo vuosisatoja ollut nopeus, nopeus, nopeus, ja nopeus. Se joka kykenee keskittämään voimansa ensimmäisenä on usein voittanut jo ennen taistelua, eli Venäjän toimien näkyvyys ei todista itsessään mistään hämäyksestä vaan on yksinkertaisesti tehokasta sotilastoimintaa. Strategisella ja operatiivisella tasolla "yllätyshyökkäykset" syntyvät yleensä siitä, ettei puolustaja usko hyökkäyksen tulevan tai siitä ettei sen logistiikka kykene riittävän nopeaan puolustuksen valmisteluun, ei siitä ettei mahdollisia hyökkäysvalmisteluja ole havaittu.

Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei joukkojen keskitys itsessään olisi hämäystä suuntaan tai toiseen, mutta kallista hämäystä se olisi.

Kysymyksenä on että jos tavoite on jossain aivan muualla kuin Ukrainassa tai lähialueella, tai ei ole suoraan sotilaallinen tavoite, miksi hyökkäysvalmistelut Ukrainaa vastaan olisivat kustannustehokas hämäys? Esim. Taiwanista on ollut jo asiaa, mahdollisuutena Venäjän synkronoitu hyökkäys Kiinan kanssa, mutta mitä tällä saavutettaisiin? Hetkellinen shokki lännen piirissä, ja siinä se. Ei näillä olisi mitään vaikutusta USA:n, NATO:n ja muiden liittolaisten suorituskykyihin alueilla, sillä ne resurssit joilla kumpaakaan sotaa ryhdyttäisiin käymään ovat jo pääosin teattereissaan.

Itse yhdyn edelleen arvioon, että ensisijainen tavoite on varmistaa Donbassin asema, olkoon sitten "rauhanturvaajien" tai suoran haltuunoton muodossa, ja joukot ovat ensisijaisesti paikalla pelotteena estämään väliintulon. Putinin on pakko eliminoida se mahdollisuus, että Ukraina voisi ottaa Donbassin takaisin haltuunsa Lännen tukemana, riippumatta siitä onko Ukraina tätä oikeasti valmistellut vai ei, sillä sen kyky tähän on varmasti kasvanut viime vuodet ja se olisi hänelle ehkä ratkaiseva arvovaltatappio.

Jos Venäjä tämän lisäksi katsoo mahdolliseksi krimiyttää lisää "venäläismielisiä" alueita tai poistaa koko Ukraina kartalta, ja ovat vakuuttuneet että lännestä tulee vain lisää materiaalitukea ja paheksuntaa, sen he aivan varmasti tekevät. Tämä on uskottava toissijainen tarkoitus joukkojen keskittämiselle.

Javelineista ym. on ollut asiaa, mutta Ukraina on pääosin tasaista aromaata eikä mikään Afganistan tai Suomi joissa maasto rajoittaa ja kanavoi liikettä, eli Venäjä voi halutessaan vyöryä hidastamatta eteenpäin vaikka ottaisi koviakin etulinjan tappioita. Venäläinen doktriini on korostanut tavoitteiden nopeaa saavuttamista jo 2. MS lähtien, ja korkeat tappiot ovat tälle hyväksyttävä hinta. Kyllä Venäjällä riittää miehiä ja patarautaa, ja kotirintaman sietokyky on korkeampi jos on selkeästi tiedossa että urheat nuorukaiset käyvät avointa sotaa Ukrainan fasisteja ja Lännen imperialisteja vastaan. Harkittuani asiaa, en ole enää vakuuttunut että Venäjä jättäisi hyökkäämättä ennustetusti korkeiden miehistö- ja patarautatappioiden vuoksi. Kansaa on nyt aktiivisesti valmisteltu tähän, ja suhtautuminen olisi varmasti erilaista kuin silloin kun "lomailevaa nuorisoa" palasi Donbassista arkuissa vaikka Venäjän johto vakuutteli ettei se ole sodan osapuoli.

Kriittiset logistiikka- ja johtojärjestelmät ovatkin sitten toinen kysymys, ja jos Ukraina kykenee vaikuttamaan hyökkäystä tukeviin osiin voi heillä olla mahdollisuus puolustautua. Ilma-aseiden tasapaino olisi tässä aivan oleellista, lisää aiheesta alla.



Lentotukikohdat ovat kriittisempiä kuin panssarikolonnat

Viimeisin uutinen rynnäkkökoneiden siirrosta Krimille oli hyvä lisäys, samoin maininta ilmatorjunnasta jonka @Lepukki juuri heitti. Tässä langassa ja julkisuudessa ilma-ase on jäänyt pääosin taka-alalle, vaikka nykyään yllä mainittu keskittämisen nopeuden logiikka pätee ensisijaisesti ilmassa, vasta sitten maassa. Ilmaylivoiman omaava osapuoli voi lamauttaa ja jopa lyödä maalla ylivoimaisen vihollisen.

Tankkikolonnien siirtelystä puolin ja toisin saa raflaavaa mediahärdelliä, mutta ensisijaisen kriittistä on ilma-aseiden tasapaino. Saadaksemme oikeasti merkityksellisen kuvan tilanteesta, on syytä tuijottaa taivasta.

Paljonko ilmavoimaa vastapuolet voivat keskittää aluelle? Ts. montako lentotukikohtaa Venäjällä on iskukantaman päässä Ukrainasta, montako lentotukikohtaa Ukrainalla on, ja montako NATO:n lentotukikohtaa on iskukantaman päässä? Mikä on niiden kapasiteetti? Mikä on osapuolien ilmatankkauskapasiteetti? Nämä tiedot voivat olla aika hyvin saatavissa julkisista lähteistä. Itse lentävää kalustoa lennokit mukaan lukien voi siirtyä tuntien sisällä hirmuisia määriä kunhan tukikohta- ja tankkauskapasiteetti on olemassa, eli niiden paikallinen määrä ei ole välittömän kriittinen muuta kuin ensi-iskun suorittamisessa tai ehkäisemisessä.

Paljonko ELSO:a Venäjä voi keskittää alueelle? Entä Ukraina ja NATO? Mitä järjestelmiä nämä kykenevät häiritsemään ja lamauttamaan? Samat kysymykset ilmatorjuntajärjestelmistä. Tämä lienee puolin ja toisin punaleimatietoa, vaikka ainakin IT-patterien määristä on jotain julkista tietoa. ELSO-, IT- ja johtamisjärjestelmät varmasti siirtyvät ilmakuljetuksilla näppärästi ja nopeasti vaikka mistä, toisin kuin prikaatit ja panssarikolonnat.

Mikä on Venäjän ilma-aseen ja ilmatorjunnan määrä, laatu, ja tappionsietokyky? Entä Ukrainan ja NATO:n vastaavat? Keskitetty määrä ja laatu määrittävät tappiosuhteet, ja kyky korvata näitä tappioita määrittää lopputuloksen. Se jolta kallis ja hitaasti tuotettava teknokrääsä ensin loppuu on lähes varma häviäjä täydessä sodassa.

Jos Venäjä saavuttaa ilmaylivoiman (Ukrainan ilmatorjunta on kyvytön tai romahtaa, tai lennokit ovat rittämättömiä vaikuttamaan Venäjän liikeeseen) se voi hyvinkin vyöryttää koko Ukrainan nyt kasatuilla joukoilla saavuttaen täyden manööverivoiton Ukrainasta, muistaen että rajalle keskitetyt joukot ovat vain kärkijoukkoja, sillä junilla voidaan tuoda reservejä "vakautusjoukoiksi" koko Venäjältä vyörytyksen jatkamiseksi jos tilanne vaatii.

Jos ilmatilanne päätyy pattiin (Ukrainan ilmatorjunta osoittautuu riittävän tehokkaaksi eikä Venäjä voi täysin hyödyntää hävittäjä- ja hyökkäyskoneita tai lennokkeja) tahti hidastuu ja maasota muuttuu äkkiä veriseksi myllytykseksi. Korean Sota on mahdollinen esimerkki, jossa suhteellisen liikkuvilla ja panssaroiduilla joukoilla joita aikansa moderneimmat ilmavoimat tukivat molemmin puolin käytiin liki kolme vuotta asemasotaa.

Jos Ukraina saavuttaa ilmaylivoiman (ja tämä voisi tapahtua vain jos NATO ottaa koko Ukrainan ilmatilan haltuun, muistaen että ilma-ase ja sen strateginen liikkuvuus on ehkä NATO:n suurin kyvykkyys) niin hyökkäyksen voi pysäyttää tai jopa lyödä takaisin rajoille. Tässä oleellista on, onko Ukrainan maavoimilla NATO-yhteensopiva maalituskyky. Pohtikaa, mitä järkevää ja kustannustehokasta toimintaa NATO:n kouluttajat olisivat viime seitsemän vuoden aikana Ukrainassa ensisijaisesti suorittaneet. Jalkaväen joukkueen taistelutaktiikkaa kuten julkisuuteen on esitelty... vai erikoisjoukkojen maalinosoitustoimintaa? Pidetään mielessä jenkkien viime vuosien doktriini: ulkomailla taistelevat maajoukot ovat pääosin paikallisia, ja näitä tuetaan omalla ilmatoiminnalla ja erikoisjampoilla. Juuri tästä syystä ei ole oleellista onko Ukrainassa yhtäkään NATO:n pataljoonaa. Jos tukea lähetetään, se suurin mahdollinen tuki on ilmatilan haltuunotto, maalinosoitus, ja täsmäiskut, ja näiden ylläpito on eniten riippuvainen tukikohtakapasiteetista.

Jos Venäjä vyöryy eteenpäin, sota ratkaistaan ennen kaikkea ilmassa, ja tässä lopputuloksen määrittää tuleeko Länsi väliin vai ei.



Laskekaamme ennemmin lentotukikohtia, lentokoneita, lennokkeja, ja IT- ja ELSO-järjestelmiä, ei panssareita ja Javelineja.

TB2 tieto on mielenkiintoinen, mutta idea ilma-aseen laskemisesta on hassu. Ilma-ase siirtyy ja on taisteluvalmis päivissä, joten kun netissä kiertää videoita aiheesta tulee hyökkäys seuraavalla viikolla.
 
Venäläisten aikeista ei vissiin suoraan ota tolkkua.

Mitäpä jos katsottaisiin lännen reaktiot tuohon nykyiseen caseen, ja yrittäisi sen perusteella päätellä onko ryssä tosissaan vai ei? Suomen reaktiot (valmiuden nosto tms) lienee aika vähäisiä. Miten muualla?
 
Nyt alkaa olemaan sotavoima kasassa. Tapa, jolla asiat toimivat sotilaallisesti, valmius ja moraali alkaa laskea, jos he vain istuvat.
Jos Venäjä ei tee mitään viikon sisällä, epäilen todella, että jotain tapahtuu vakavasti Ukrainassa.

 
idea ilma-aseen laskemisesta on hassu.
Korostin siis ensisijaisesti tukikohtakapasiteetin arviointia. Itse koneiden määrä vaikuttaa tappionsietokykyyn pidemmällä aikavälillä, mutta jos tukikohtakapasiteettia on yllin kyllin, tälläkin on välitön vaikutus.

Esim. Ukraina vs. Venäjä tilanteessa tasapaino ilmassa on vahvasti Venäjän eduksi. Ukrainalla on laittaa vastaan joko samaa tai vanhempaa konekantaa, ja johtojärjestelmä on tod.näk. heikompi kuin Venäläisten vastaava. Ukrainalla on 7-10 tukikohtaa joista vain kaksi on Kiovan länsipuolella. Venäjällä taas on n. 1500km säteellä Ukrainasta 40+ tukikohtaa. En ryhtynyt tarkemmin tonkimaan näiden huoltokapasiteettia, mutta ovat varmaan lähes kaikki neuvostoaikaisia, joten oletan että ovat samantasoisia. Venäjällä olisi tätä myöten kyky pitää ilmassa vähintään 3-4x koneita Ukrainan rintama-alueilla kuin Ukrainalla itse.

Jos Ukrainalaiset onnistuvat saamaan irti maksimisuoritteet n. 60 hävittäjän kalustostaan, Venäläiset voivat hyvinkin pyörittää vastaavaa 150-200 hävittäjän ilmaherruuskarusellia jolla pidetään Ukrainan hävittäjät, rynnäkkökoneet ja kopterit kaukana rintamalta. Ukrainalla ei käsittääkseni ole mitään kaukovaikutteisia aseita ilmavoimien rynnäkkökoneiden ja kopterien lisäksi joilla voisivat vaikuttaa Venäläisten logistiikkaan ja johtoon syvyydessä.

Arvioinpa tästä muunkin rojun määrää ja sen merkitystä samaan menoon:

Ukrainalla on valvontalennokkeja julkisten lähteiden perusteella n. 100, enimmäkseen RQ-11 joka on pieni lyhyen kantaman vempele. Näitä he kyllä saavat avustuksina tai ostettua lisää mielin määrin jos tappioita tulee. Eivät siis lopu, mutta eivät ilmeisesti kykene maalinosoitukseen. Venäjällä taas on Orlan-10-lennokkeja kuin roskaa. Keskipitkän kantaman verkottuneita vehkeitä pitkällä lentoajalla, ja kykenevät maalinosoitukseen. Eivät myöskään lopu, ja taitavat olla selvästi kyvykkäämpi järjestelmä kuin Ukrainan valvontalennokit.

Hyökkäyslennokkeja kummallakaan ei julkisten tietojen mukaan ole paljoa. Ukrainalla muutama TB-2, ja Venäjällä Orion-lennokkeja n. 30 kpl. Molemmat ovat kehittyneitä vehkeitä jotka kykenevät kai sekä valvontaan, maalinosoitukseen, että heittämään murkulaa niskaan.

Lennokeissa Venäjällä näyttäisi olevan tämänhetkisen määrän, kantaman, ja maalinosoituskyvyn kannalta selvä etu, mutta molemmilla on ilmeisesti vain pieni määrä hyökkäyslennokkeja, enkä näe mitään mainintaa loitering-munition käytöstä kummankaan puolella.

Ilmatorjuntaa molemmilta löytyy ainakin paperilla päätä huimaava määrä neuvostoperinnön myötä. S-400, modattua S-300, BUK pitkille ja keskipitkille kantamille, ja sitten Tor, Strela ja Tunguska lyhyen kantaman käyttöön. Kaikkia järjestelmiä on molemmin puolin joko tusinoittain tai sadoittain, kaikkiaan niin hirvittävä määrä että laskeminen tuntuu turhalta. Tietysti on oleellista mainita että Ukrainalta löytyy 1000+ Sergeitä. Jos tulee täysi kulutussota, niin Ukrainalta varmaan loppuu taistelutahto, miehet ja patarauta ennen kuin ilmatorjunta on ammuttu loppuun.

Jos oletetaan, että Ukrainan ilmatorjunta kykenee hyödyntämään täyden vahvuutensa, ei Venäjän rynnäkkökoneilla ja koptereilla tule olemaan paljoakaan asiaa rintamaa pidemmälle. Useat näistä järjestelmistä kykenevät ainakin periaatteessa jopa risteilyohjusten tai lyhyen kantaman ballististen torjuntaan. Lyhyen kantaman järjestelmät kykenevät ampumaan alas lennokkeja, ja Ukraina onkin ampunut alas noin tusinan verran Orlan-kymppejä Donbassissa viime vuosien aikana.

Tältä pohjalta näyttää siltä, että vaikka Venäjällä olisikin hävittäjien lentosuoritusten kannalta ilmaherruus, tämä ei takaisi rynnäkkökoneiden ja kopterien vapaata toimintaa Ukrainan ilmatorjunnan vuoksi. Venäjältä löytyy kai kuitenkin myös pidemmän kantaman täsmäpommia ja -puikkoa koneisiin, ja Iskender-kebabia tietenkin joilla he voivat saada jotain hyökkäyksellistä etua irti ilmaylivoimasta. Nämä kuitenkin vaativat toimivaa maalitusta syvyydessä, jonka Ukrainan ilmatorjunta saattaisi kiistää. Käyttö rajoittuisi siis pääosin etulinjaan, jossa korkean prioriteetin kalliita maaleja on vähemmän.

Kriittiseksi tekijäksi muodostuu siis ELSO, joka voi hyvinkin määrittää miten syvällä ilmavoimat voivat harjoittaa tehokasta tulenkäyttöä puolin ja toisin. Jos Venäjän ELSO on ylivoimaista ja käytännössä lamauttaa Ukrainan järjestelmät, Venäjä pääsee hyödyntämään ilmaylivoimansa täydellisesti. Jos se ei ole ylivoimaista ja Ukrainan ELSO on myös toimivaa, muodostuu ilmassa käytännössä pattitilanne. En rohkene olettaa, että Ukrainan tämänhetkinen ELSO voisi mitenkään olla Venäläistä tehokkaampaa, mutta yllätyksiä on maailma täynnä.

Edellisessä viestissäni olleeseen kolmeen skenaarioon viitaten, tilanne ilmassa määrittää lopputuloksen maassa, ja ilmeisesti Ukraina v. Venäjä tilanteessa ELSO tulee määrittämään tilanteen ilmassa. Jos Venäjän ELSO on ylivoimaista, Ukrainan puolustus hajotetaan ilmaylivoiman turvin. Jos näin ei ole, sodasta voi tulla semmoinen lihamylly ja pataraudan polttokekkerit jollaista ei Euroopassa ehkä ole nähty sitten 2. MS.

NATO-maiden lähellä olevia tukikohtia ja ilmavoimien kapasiteettia en nyt tähän hätään jaksa tarkasti arvioida. Kyseeseen tulisi kuitenkin ainakin Puolan, Slovakian, Unkarin, Romanian, Bulgarian, ja Turkin tukikohdat jotka ovat yhdessä 30+ tukikohtaa lisää yhtälöön ja lukemattomia pienempiä kenttiä ja maantietukikohtia jotka voitaisiin tarpeen tullen varustaa. Siihen lisäksi NATO:n ilmavoimien todennäköinen laadullinen ja määrällinen ylivoima, parempi ilmatankkauskapasiteetti, parempi kyky SEAD-toimintaan jne.

En nyt tämän syvemmälle analysoi NATO:a Ukrainan ilmatilassa, siitä huolimatta että tällaista toimintaa on nimenomaan Ukrainan ja NATO-maiden välillä harjoiteltu. Turhaa touhua, sillä ilmiselvästi Putin ydinpommittaa Itä-Euroopan tukikohdat jos yksikään amraami lasahtaa suhoin kylkeen Ukrainan ilmatilassa...

Selvää on, että NATO-maat voivat myös auttaa Ukrainaa monella kriittisellä tavalla jotka eivät vaadi mitään suoria sotatoimia Venäjän joukkoja vastaan. Esim. Ukrainalla on jenkkien avun myötä enemmän vastatykistötutkia kuin me voisimme ikinä haaveilla omistavamme rauhan aikana, ja en ihmettelisi jos viimeaikaisten USAF:n ja RAF:n ilmakuljetusten mukana on tullut kaikenlaista muuta kriittistä vempelettä. Lännestäkin osataan ajaa viattomia valkoisia rekkoja Ukrainaan.
 
Nakkiveneeltä hyvä kirjoitus.

Mielestäni tuo kannattaa lukea kahteen kertaan - ensin Ukrainan akuutin tilanteen näkökulmasta ja sen jälkeen muutettavat muuttaen Suomeen kytkeytyen.


Ukrainan TB2 lennokki menetti yhteydet n. 100km Krimin pohjoispuolella.

Vähän blogimittaista mietintää kuumista aiheista:



Näkyvyys ei itsessään viittaa hämäykseen, ja materiaaliapu itsessään tuskin pelastaisi Ukrainaa

Paljon mietintää siitä että Venäjä on toiminut niin näkyvästi että tämän on pakko olla hämäystä yksin siitä syystä. Tosiasia kuitenkin on, että satellittitiedustelua, SIGINT:iä ja HUMINT:iä saadaan varmasti Venäjältä Lännessä ihan tarpeeksi, eli joukkojen siirto salassa on tuskin kovin mahdollista, ja vain hidastaisi toimintaa. Venäjän logistiikka perustuu kattavaan rataverkostoon jota varmasti seurataan aina silmät kovana, ja epätavallista liikennettä on vaikea piilottaa vaikka kaluston päälle vedettäisiinkin pressuja ym. itse kaluston piilottamiseksi.

Oleellista sodankäynnissä on jo vuosisatoja ollut nopeus, nopeus, nopeus, ja nopeus. Se joka kykenee keskittämään voimansa ensimmäisenä on usein voittanut jo ennen taistelua, eli Venäjän toimien näkyvyys ei todista itsessään mistään hämäyksestä vaan on yksinkertaisesti tehokasta sotilastoimintaa. Strategisella ja operatiivisella tasolla "yllätyshyökkäykset" syntyvät yleensä siitä, ettei puolustaja usko hyökkäyksen tulevan tai siitä ettei sen logistiikka kykene riittävän nopeaan puolustuksen valmisteluun, ei siitä ettei mahdollisia hyökkäysvalmisteluja ole havaittu.

Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei joukkojen keskitys itsessään olisi hämäystä suuntaan tai toiseen, mutta kallista hämäystä se olisi.

Kysymyksenä on että jos tavoite on jossain aivan muualla kuin Ukrainassa tai lähialueella, tai ei ole suoraan sotilaallinen tavoite, miksi hyökkäysvalmistelut Ukrainaa vastaan olisivat kustannustehokas hämäys? Esim. Taiwanista on ollut jo asiaa, mahdollisuutena Venäjän synkronoitu hyökkäys Kiinan kanssa, mutta mitä tällä saavutettaisiin? Hetkellinen shokki lännen piirissä, ja siinä se. Ei näillä olisi mitään vaikutusta USA:n, NATO:n ja muiden liittolaisten suorituskykyihin alueilla, sillä ne resurssit joilla kumpaakaan sotaa ryhdyttäisiin käymään ovat jo pääosin teattereissaan.

Itse yhdyn edelleen arvioon, että ensisijainen tavoite on varmistaa Donbassin asema, olkoon sitten "rauhanturvaajien" tai suoran haltuunoton muodossa, ja joukot ovat ensisijaisesti paikalla pelotteena estämään väliintulon. Putinin on pakko eliminoida se mahdollisuus, että Ukraina voisi ottaa Donbassin takaisin haltuunsa Lännen tukemana, riippumatta siitä onko Ukraina tätä oikeasti valmistellut vai ei, sillä sen kyky tähän on varmasti kasvanut viime vuodet ja se olisi hänelle ehkä ratkaiseva arvovaltatappio.

Jos Venäjä tämän lisäksi katsoo mahdolliseksi krimiyttää lisää "venäläismielisiä" alueita tai poistaa koko Ukraina kartalta, ja ovat vakuuttuneet että lännestä tulee vain lisää materiaalitukea ja paheksuntaa, sen he aivan varmasti tekevät. Tämä on uskottava toissijainen tarkoitus joukkojen keskittämiselle.

Javelineista ym. on ollut asiaa, mutta Ukraina on pääosin tasaista aromaata eikä mikään Afganistan tai Suomi joissa maasto rajoittaa ja kanavoi liikettä, eli Venäjä voi halutessaan vyöryä hidastamatta eteenpäin vaikka ottaisi koviakin etulinjan tappioita. Venäläinen doktriini on korostanut tavoitteiden nopeaa saavuttamista jo 2. MS lähtien, ja korkeat tappiot ovat tälle hyväksyttävä hinta. Kyllä Venäjällä riittää miehiä ja patarautaa, ja kotirintaman sietokyky on korkeampi jos on selkeästi tiedossa että urheat nuorukaiset käyvät avointa sotaa Ukrainan fasisteja ja Lännen imperialisteja vastaan. Harkittuani asiaa, en ole enää vakuuttunut että Venäjä jättäisi hyökkäämättä ennustetusti korkeiden miehistö- ja patarautatappioiden vuoksi. Kansaa on nyt aktiivisesti valmisteltu tähän, ja suhtautuminen olisi varmasti erilaista kuin silloin kun "lomailevaa nuorisoa" palasi Donbassista arkuissa vaikka Venäjän johto vakuutteli ettei se ole sodan osapuoli.

Kriittiset logistiikka- ja johtojärjestelmät ovatkin sitten toinen kysymys, ja jos Ukraina kykenee vaikuttamaan hyökkäystä tukeviin osiin voi heillä olla mahdollisuus puolustautua. Ilma-aseiden tasapaino olisi tässä aivan oleellista, lisää aiheesta alla.



Lentotukikohdat ovat kriittisempiä kuin panssarikolonnat

Viimeisin uutinen rynnäkkökoneiden siirrosta Krimille oli hyvä lisäys, samoin maininta ilmatorjunnasta jonka @Lepukki juuri heitti. Tässä langassa ja julkisuudessa ilma-ase on jäänyt pääosin taka-alalle, vaikka nykyään yllä mainittu keskittämisen nopeuden logiikka pätee ensisijaisesti ilmassa, vasta sitten maassa. Ilmaylivoiman omaava osapuoli voi lamauttaa ja jopa lyödä maalla ylivoimaisen vihollisen.

Tankkikolonnien siirtelystä puolin ja toisin saa raflaavaa mediahärdelliä, mutta ensisijaisen kriittistä on ilma-aseiden tasapaino. Saadaksemme oikeasti merkityksellisen kuvan tilanteesta, on syytä tuijottaa taivasta.

Paljonko ilmavoimaa vastapuolet voivat keskittää aluelle? Ts. montako lentotukikohtaa Venäjällä on iskukantaman päässä Ukrainasta, montako lentotukikohtaa Ukrainalla on, ja montako NATO:n lentotukikohtaa on iskukantaman päässä? Mikä on niiden kapasiteetti? Mikä on osapuolien ilmatankkauskapasiteetti? Nämä tiedot voivat olla aika hyvin saatavissa julkisista lähteistä. Itse lentävää kalustoa lennokit mukaan lukien voi siirtyä tuntien sisällä hirmuisia määriä kunhan tukikohta- ja tankkauskapasiteetti on olemassa, eli niiden paikallinen määrä ei ole välittömän kriittinen muuta kuin ensi-iskun suorittamisessa tai ehkäisemisessä.

Paljonko ELSO:a Venäjä voi keskittää alueelle? Entä Ukraina ja NATO? Mitä järjestelmiä nämä kykenevät häiritsemään ja lamauttamaan? Samat kysymykset ilmatorjuntajärjestelmistä. Tämä lienee puolin ja toisin punaleimatietoa, vaikka ainakin IT-patterien määristä on jotain julkista tietoa. ELSO-, IT- ja johtamisjärjestelmät varmasti siirtyvät ilmakuljetuksilla näppärästi ja nopeasti vaikka mistä, toisin kuin prikaatit ja panssarikolonnat.

Mikä on Venäjän ilma-aseen ja ilmatorjunnan määrä, laatu, ja tappionsietokyky? Entä Ukrainan ja NATO:n vastaavat? Keskitetty määrä ja laatu määrittävät tappiosuhteet, ja kyky korvata näitä tappioita määrittää lopputuloksen. Se jolta kallis ja hitaasti tuotettava teknokrääsä ensin loppuu on lähes varma häviäjä täydessä sodassa.

Jos Venäjä saavuttaa ilmaylivoiman (Ukrainan ilmatorjunta on kyvytön tai romahtaa, tai lennokit ovat rittämättömiä vaikuttamaan Venäjän liikeeseen) se voi hyvinkin vyöryttää koko Ukrainan nyt kasatuilla joukoilla saavuttaen täyden manööverivoiton Ukrainasta, muistaen että rajalle keskitetyt joukot ovat vain kärkijoukkoja, sillä junilla voidaan tuoda reservejä "vakautusjoukoiksi" koko Venäjältä vyörytyksen jatkamiseksi jos tilanne vaatii.

Jos ilmatilanne päätyy pattiin (Ukrainan ilmatorjunta osoittautuu riittävän tehokkaaksi eikä Venäjä voi täysin hyödyntää hävittäjä- ja hyökkäyskoneita tai lennokkeja) tahti hidastuu ja maasota muuttuu äkkiä veriseksi myllytykseksi. Korean Sota on mahdollinen esimerkki, jossa suhteellisen liikkuvilla ja panssaroiduilla joukoilla joita aikansa moderneimmat ilmavoimat tukivat molemmin puolin käytiin liki kolme vuotta asemasotaa.

Jos Ukraina saavuttaa ilmaylivoiman (ja tämä voisi tapahtua vain jos NATO ottaa koko Ukrainan ilmatilan haltuun, muistaen että ilma-ase ja sen strateginen liikkuvuus on ehkä NATO:n suurin kyvykkyys) niin hyökkäyksen voi pysäyttää tai jopa lyödä takaisin rajoille. Tässä oleellista on, onko Ukrainan maavoimilla NATO-yhteensopiva maalituskyky. Pohtikaa, mitä järkevää ja kustannustehokasta toimintaa NATO:n kouluttajat olisivat viime seitsemän vuoden aikana Ukrainassa ensisijaisesti suorittaneet. Jalkaväen joukkueen taistelutaktiikkaa kuten julkisuuteen on esitelty... vai erikoisjoukkojen maalinosoitustoimintaa? Pidetään mielessä jenkkien viime vuosien doktriini: ulkomailla taistelevat maajoukot ovat pääosin paikallisia, ja näitä tuetaan omalla ilmatoiminnalla ja erikoisjampoilla. Juuri tästä syystä ei ole oleellista onko Ukrainassa yhtäkään NATO:n pataljoonaa. Jos tukea lähetetään, se suurin mahdollinen tuki on ilmatilan haltuunotto, maalinosoitus, ja täsmäiskut, ja näiden ylläpito on eniten riippuvainen tukikohtakapasiteetista.

Jos Venäjä vyöryy eteenpäin, sota ratkaistaan ennen kaikkea ilmassa, ja tässä lopputuloksen määrittää tuleeko Länsi väliin vai ei.



Laskekaamme ennemmin lentotukikohtia, lentokoneita, lennokkeja, ja IT- ja ELSO-järjestelmiä, ei panssareita ja Javelineja.

Eilen illalla minulle tuli mieleen yksi pöydältä (osittain) puuttuva asia, joka on varmaan kaivellut alitajuntaa.

2014 ja 2018 Venäjältä tuli sikapaljon tavallisten ihmisten (tai keitä lienevät) postaamaa auto- ja kännykkäkuvamatskua, somematskua sun muuta Venäjän joukkojen toiminnnasta. Aivan kuin määrä olisi nyt murto-osa aiemmasta. Tämä herättää meikäläisen kaikukopassa joitain ajatuksia, joita ne niiden huteruuden vuoksi höpöttele tänne. Niitä ajatuksia yhdistää kuitenkin se, että naapuri saattaa olla nyt edellisiä kertoja aggressiivisemmin liikkeellä.

Venäjän tähänastisen toiminnan ajallinen koordinaatio operaation sisällä on vaikuttavaa. Asiat on laitettu ilmestymään tiettyinä hetkinä ja ne myös ilmestyvät silloin. Tai ainakin siltä näyttää.

Ukraina nostaa Suomenkin keskusteluun. Siihen liittyen olen edelleen yhtä huolissani kuin aiemminkin siitä, että osataanko täällä tajuta ei-sotilaallisen vaikuttamisen osalta sitä, miten tärkeää rytmi, ajallinen koordinaatio, aloitteen kaappaaminen jne. ovat vai jatketaanko yhä yksipuolisen analyyttisellä (termi tässä systematisoinnin vastakohtana) ja substanssikeskeisellä linjalla. Jos jatketaan, niin ollaan kusessa koska parannusten aikaikkuna on joko sulkeutumassa tai sulkeutunut. Kumpaa, riippuu nykytilasta ja organisaatioiden henkisen infran adaptiivisuudesta.

Onko kukaan huomannut Venäjällä ortodoksisuuden nopeaa korostumista?

Onko kukaan huomannut että Venäjän sisäisen kontrollin yksiköitä olisi koottu, liikuteltu, aktivoitu tms. merkittävästi?

Ölkkä reagoi usein sotiin ennakoivasti. Onko sellaista ollut ilmassa? Tai muuta termiinien tapaisten indikaattoreiden liikettä? (Raaka-ainetermiinit mukaanlukien.)

Onko kansainvälisiin ilmailujärjestelyihin tullut muuta omituista kuin se Venäjän rajoitus Turkin lentoihin?
 
Venäläisten aikeista ei vissiin suoraan ota tolkkua.

Mitäpä jos katsottaisiin lännen reaktiot tuohon nykyiseen caseen, ja yrittäisi sen perusteella päätellä onko ryssä tosissaan vai ei? Suomen reaktiot (valmiuden nosto tms) lienee aika vähäisiä. Miten muualla?

Tärkeimmät lännen reaktiot saattavat tapahtua maaston sijaan suljetuissa huoneissa. Tiedämme ehkä jälkikäteen mitä ne olivat.

Jos Suomi muuttaa valmiuttaan, tapahtuu se hiljaa. Ei ole Suomen etujen mukaista keskustella siitä täällä tavalla joka tuo hiljaisia asioita esiin. Ja koko tämän palstan idis taitaa olla Suomen sotilaallinen ja turvallisuuspoliittinen etu eri muodoissaan.

Venäjän toimet vihjaavat tahdon ja tavoitteiden suunnasta ja suuruudesta. Ne ovat tärkeä ja hyödyllinen huomion kohde.
 
Vähän sama käynyt mielessä, jää nähtäväksi tapahtuuko näin. Jostain luin aikoinaan, että tälläiselle operastiolle otollisin aika olisi alkuviikko. Venäjällä se olisi erittäin suotavaa, kärjistäen voi sanoa ettei toveri vodka ole silloin niin ratkaisevassa asemassa ;) :D

Kyllä mutta nykyaikaisessa tietoyhteiskunnassa villeys pääsee aidosti esille, kiitos kaikille nykyajan tiedotus välineille.

Tähän on vain yksi vastaus, Saksa toi sen esiin siltä pohjalta mitä lukee sopimuksissa, ei sen mukaan mitä sydän sanoo.
Se on ikävää Ukrainan osalta tunne tasolla, mutta idiotismia siihen on turha sotkea.
 
2014 ja 2018 Venäjältä tuli sikapaljon tavallisten ihmisten (tai keitä lienevät) postaamaa auto- ja kännykkäkuvamatskua, somematskua sun muuta Venäjän joukkojen toiminnnasta. Aivan kuin määrä olisi nyt murto-osa aiemmasta. Tämä herättää meikäläisen kaikukopassa joitain ajatuksia, joita ne niiden huteruuden vuoksi höpöttele tänne. Niitä ajatuksia yhdistää kuitenkin se, että naapuri saattaa olla nyt edellisiä kertoja aggressiivisemmin liikkeellä.

Venäjältä tuli silloin jonkin verran, mutta tulee nytkin. Ukrainasta (idästä) tuli silloin materiaalia. Nyt se alue on siirtomaavallan rautakoron alla. Yhteydet on huonot tuossa mielessä.
Onko kukaan huomannut Venäjällä ortodoksisuuden nopeaa korostumista?

Ei nopeaa. Trendi on ollut koko ajan. Tosin patriarkan toiminta saa osakseen toisinaan arvostelua.
Onko kansainvälisiin ilmailujärjestelyihin tullut muuta omituista kuin se Venäjän rajoitus Turkin lentoihin?
Tuossa muutama viikko sitten oli tapaus, jossa Venäjä ilmoituksellaan "sulki" osan Ukrainan ilmatilasta miehitettyjen alueiden ulkopuolella.
 
Korostin siis ensisijaisesti tukikohtakapasiteetin arviointia. Itse koneiden määrä vaikuttaa tappionsietokykyyn pidemmällä aikavälillä, mutta jos tukikohtakapasiteettia on yllin kyllin, tälläkin on välitön vaikutus.

Esim. Ukraina vs. Venäjä tilanteessa tasapaino ilmassa on vahvasti Venäjän eduksi. Ukrainalla on laittaa vastaan joko samaa tai vanhempaa konekantaa, ja johtojärjestelmä on tod.näk. heikompi kuin Venäläisten vastaava. Ukrainalla on 7-10 tukikohtaa joista vain kaksi on Kiovan länsipuolella. Venäjällä taas on n. 1500km säteellä Ukrainasta 40+ tukikohtaa. En ryhtynyt tarkemmin tonkimaan näiden huoltokapasiteettia, mutta ovat varmaan lähes kaikki neuvostoaikaisia, joten oletan että ovat samantasoisia. Venäjällä olisi tätä myöten kyky pitää ilmassa vähintään 3-4x koneita Ukrainan rintama-alueilla kuin Ukrainalla itse.

Jos Ukrainalaiset onnistuvat saamaan irti maksimisuoritteet n. 60 hävittäjän kalustostaan, Venäläiset voivat hyvinkin pyörittää vastaavaa 150-200 hävittäjän ilmaherruuskarusellia jolla pidetään Ukrainan hävittäjät, rynnäkkökoneet ja kopterit kaukana rintamalta. Ukrainalla ei käsittääkseni ole mitään kaukovaikutteisia aseita ilmavoimien rynnäkkökoneiden ja kopterien lisäksi joilla voisivat vaikuttaa Venäläisten logistiikkaan ja johtoon syvyydessä.

Arvioinpa tästä muunkin rojun määrää ja sen merkitystä samaan menoon:

Ukrainalla on valvontalennokkeja julkisten lähteiden perusteella n. 100, enimmäkseen RQ-11 joka on pieni lyhyen kantaman vempele. Näitä he kyllä saavat avustuksina tai ostettua lisää mielin määrin jos tappioita tulee. Eivät siis lopu, mutta eivät ilmeisesti kykene maalinosoitukseen. Venäjällä taas on Orlan-10-lennokkeja kuin roskaa. Keskipitkän kantaman verkottuneita vehkeitä pitkällä lentoajalla, ja kykenevät maalinosoitukseen. Eivät myöskään lopu, ja taitavat olla selvästi kyvykkäämpi järjestelmä kuin Ukrainan valvontalennokit.

Hyökkäyslennokkeja kummallakaan ei julkisten tietojen mukaan ole paljoa. Ukrainalla muutama TB-2, ja Venäjällä Orion-lennokkeja n. 30 kpl. Molemmat ovat kehittyneitä vehkeitä jotka kykenevät kai sekä valvontaan, maalinosoitukseen, että heittämään murkulaa niskaan.

Lennokeissa Venäjällä näyttäisi olevan tämänhetkisen määrän, kantaman, ja maalinosoituskyvyn kannalta selvä etu, mutta molemmilla on ilmeisesti vain pieni määrä hyökkäyslennokkeja, enkä näe mitään mainintaa loitering-munition käytöstä kummankaan puolella.

Ilmatorjuntaa molemmilta löytyy ainakin paperilla päätä huimaava määrä neuvostoperinnön myötä. S-400, modattua S-300, BUK pitkille ja keskipitkille kantamille, ja sitten Tor, Strela ja Tunguska lyhyen kantaman käyttöön. Kaikkia järjestelmiä on molemmin puolin joko tusinoittain tai sadoittain, kaikkiaan niin hirvittävä määrä että laskeminen tuntuu turhalta. Tietysti on oleellista mainita että Ukrainalta löytyy 1000+ Sergeitä. Jos tulee täysi kulutussota, niin Ukrainalta varmaan loppuu taistelutahto, miehet ja patarauta ennen kuin ilmatorjunta on ammuttu loppuun.

Jos oletetaan, että Ukrainan ilmatorjunta kykenee hyödyntämään täyden vahvuutensa, ei Venäjän rynnäkkökoneilla ja koptereilla tule olemaan paljoakaan asiaa rintamaa pidemmälle. Useat näistä järjestelmistä kykenevät ainakin periaatteessa jopa risteilyohjusten tai lyhyen kantaman ballististen torjuntaan. Lyhyen kantaman järjestelmät kykenevät ampumaan alas lennokkeja, ja Ukraina onkin ampunut alas noin tusinan verran Orlan-kymppejä Donbassissa viime vuosien aikana.

Tältä pohjalta näyttää siltä, että vaikka Venäjällä olisikin hävittäjien lentosuoritusten kannalta ilmaherruus, tämä ei takaisi rynnäkkökoneiden ja kopterien vapaata toimintaa Ukrainan ilmatorjunnan vuoksi. Venäjältä löytyy kai kuitenkin myös pidemmän kantaman täsmäpommia ja -puikkoa koneisiin, ja Iskender-kebabia tietenkin joilla he voivat saada jotain hyökkäyksellistä etua irti ilmaylivoimasta. Nämä kuitenkin vaativat toimivaa maalitusta syvyydessä, jonka Ukrainan ilmatorjunta saattaisi kiistää. Käyttö rajoittuisi siis pääosin etulinjaan, jossa korkean prioriteetin kalliita maaleja on vähemmän.

Kriittiseksi tekijäksi muodostuu siis ELSO, joka voi hyvinkin määrittää miten syvällä ilmavoimat voivat harjoittaa tehokasta tulenkäyttöä puolin ja toisin. Jos Venäjän ELSO on ylivoimaista ja käytännössä lamauttaa Ukrainan järjestelmät, Venäjä pääsee hyödyntämään ilmaylivoimansa täydellisesti. Jos se ei ole ylivoimaista ja Ukrainan ELSO on myös toimivaa, muodostuu ilmassa käytännössä pattitilanne. En rohkene olettaa, että Ukrainan tämänhetkinen ELSO voisi mitenkään olla Venäläistä tehokkaampaa, mutta yllätyksiä on maailma täynnä.

Edellisessä viestissäni olleeseen kolmeen skenaarioon viitaten, tilanne ilmassa määrittää lopputuloksen maassa, ja ilmeisesti Ukraina v. Venäjä tilanteessa ELSO tulee määrittämään tilanteen ilmassa. Jos Venäjän ELSO on ylivoimaista, Ukrainan puolustus hajotetaan ilmaylivoiman turvin. Jos näin ei ole, sodasta voi tulla semmoinen lihamylly ja pataraudan polttokekkerit jollaista ei Euroopassa ehkä ole nähty sitten 2. MS.

NATO-maiden lähellä olevia tukikohtia ja ilmavoimien kapasiteettia en nyt tähän hätään jaksa tarkasti arvioida. Kyseeseen tulisi kuitenkin ainakin Puolan, Slovakian, Unkarin, Romanian, Bulgarian, ja Turkin tukikohdat jotka ovat yhdessä 30+ tukikohtaa lisää yhtälöön ja lukemattomia pienempiä kenttiä ja maantietukikohtia jotka voitaisiin tarpeen tullen varustaa. Siihen lisäksi NATO:n ilmavoimien todennäköinen laadullinen ja määrällinen ylivoima, parempi ilmatankkauskapasiteetti, parempi kyky SEAD-toimintaan jne.

En nyt tämän syvemmälle analysoi NATO:a Ukrainan ilmatilassa, siitä huolimatta että tällaista toimintaa on nimenomaan Ukrainan ja NATO-maiden välillä harjoiteltu. Turhaa touhua, sillä ilmiselvästi Putin ydinpommittaa Itä-Euroopan tukikohdat jos yksikään amraami lasahtaa suhoin kylkeen Ukrainan ilmatilassa...

Selvää on, että NATO-maat voivat myös auttaa Ukrainaa monella kriittisellä tavalla jotka eivät vaadi mitään suoria sotatoimia Venäjän joukkoja vastaan. Esim. Ukrainalla on jenkkien avun myötä enemmän vastatykistötutkia kuin me voisimme ikinä haaveilla omistavamme rauhan aikana, ja en ihmettelisi jos viimeaikaisten USAF:n ja RAF:n ilmakuljetusten mukana on tullut kaikenlaista muuta kriittistä vempelettä. Lännestäkin osataan ajaa viattomia valkoisia rekkoja Ukrainaan.

Miten Ukraina pärjää jos Venäjän ilmatoiminta vyöryy eteenpäin pienet dronet ja ohjukset edellä?

Azeri-Armeeni -ottelun perusteella näytti siltä, että dronet ovat tehokkaita ajoneuvokokoluuokan ilmatorjuntahärpäkkeiden poistamisessa. Voiko Venäjä luoda ilmavoimilleen toimintakäytäviä siten että tuhoaa maalogistiikan infraa avainkohdista ohjuksin ja Ukrainan ilmatorjuntaa droneiskuin ja droneohjatuin tykistö/raketti-iskuin?
 
Miten Ukraina pärjää jos Venäjän ilmatoiminta vyöryy eteenpäin pienet dronet ja ohjukset edellä?

Azeri-Armeeni -ottelun perusteella näytti siltä, että dronet ovat tehokkaita ajoneuvokokoluuokan ilmatorjuntahärpäkkeiden poistamisessa. Voiko Venäjä luoda ilmavoimilleen toimintakäytäviä siten että tuhoaa maalogistiikan infraa avainkohdista ohjuksin ja Ukrainan ilmatorjuntaa droneiskuin ja droneohjatuin tykistö/raketti-iskuin?

Ukrainan dronekalusto on aika köykäinen vielä, puoli tusinaa BT2. Pienempiä vehkeitä voi toki käyttää silminä.
 
Back
Top