Joo, olen tosiaan täällä foorumilla huomannut tuon monesti.
Ukrainan kriisin seuraukset Suomessa
- Viestiketjun aloittaja skärdis
- Aloitus PVM
Joo, olen tosiaan täällä foorumilla huomannut tuon monesti.
Tvälups
Ylipäällikkö
Presidentti Niinistö: Talouspakotteet vaikuttaisivat myös Suomeen
il Tiistai 11.3.2014 klo 16.30
EU:n Venäjälle kaavailemat talouspakotteet vaikuttaisivat Suomessa varmasti suhteellisesti enemmän kuin keskimäärin muissa unionimaissa, presidentti Sauli Niinistö arvioi.
- Varmasti pakotekeskustelua jatketaan, povaa Niinistö. (ANTTI NIKKANEN)
LUE MYÖS
Puolan pääministeri: EU voi aloittaa Venäjä-pakotteet maanantaina
Euroopan unioni uhkasi viime viikolla, että ellei Venäjä saa Ukrainan kanssa lähiaikoina neuvotteluja käyntiin, EU ryhtyy Venäjän vastaisiin täsmätoimiin. Niitä voisivat olla venäläisten varojen jäädyttäminen ja matkustusrajoitukset.
EU-johtajat väläyttivät myös laajempien taloudellisten pakotteiden mahdollisuutta, jos tilanne Ukrainassa kiristyy entisestään ja leviää Krimin niemimaan ulkopuolelle.
- Varmasti pakotekeskustelua jatketaan, tällä hetkellä se liittyy kuitenkin enemmän liikkumiseen, viisumeihin, matkustamiseen ja sen tyyppisiin asioihin. Toivottavasti kyetään pysyttelemään niissä vain, Niinistö sanoi tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (utva) jälkeen tiistaina.
Utva keskusteli Ukrainan tilanteesta sekä kansainvälisistä pyrkimyksistä pysäyttää tilanteen kärjistyminen edelleen ja toimia kriisin ratkaisun edistämiseksi. Utva päätti, että Suomen kannanotto, joka annettiin valiokunnan viime kokouksessa, on edelleen ajankohtainen. Sen mukaan Suomi tuomitsee voimakeinoilla uhkailemisen ja niiden käytön.
Presidentin arvion mukaan Ukrainan kriisin keskellä oleva Venäjä haluaa nähdä itsensä keskeisessä asemassa maailmanpolitiikassa ja on valinnut Yhdysvallat tietyllä tavalla keskustelukumppanikseen. Presidentin mielestä EU ei ole jäämässä kriisin ratkaisussa kuitenkaan syrjään.
STT
il Tiistai 11.3.2014 klo 16.30
EU:n Venäjälle kaavailemat talouspakotteet vaikuttaisivat Suomessa varmasti suhteellisesti enemmän kuin keskimäärin muissa unionimaissa, presidentti Sauli Niinistö arvioi.
- Varmasti pakotekeskustelua jatketaan, povaa Niinistö. (ANTTI NIKKANEN)
LUE MYÖS
Puolan pääministeri: EU voi aloittaa Venäjä-pakotteet maanantaina
Euroopan unioni uhkasi viime viikolla, että ellei Venäjä saa Ukrainan kanssa lähiaikoina neuvotteluja käyntiin, EU ryhtyy Venäjän vastaisiin täsmätoimiin. Niitä voisivat olla venäläisten varojen jäädyttäminen ja matkustusrajoitukset.
EU-johtajat väläyttivät myös laajempien taloudellisten pakotteiden mahdollisuutta, jos tilanne Ukrainassa kiristyy entisestään ja leviää Krimin niemimaan ulkopuolelle.
- Varmasti pakotekeskustelua jatketaan, tällä hetkellä se liittyy kuitenkin enemmän liikkumiseen, viisumeihin, matkustamiseen ja sen tyyppisiin asioihin. Toivottavasti kyetään pysyttelemään niissä vain, Niinistö sanoi tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (utva) jälkeen tiistaina.
Utva keskusteli Ukrainan tilanteesta sekä kansainvälisistä pyrkimyksistä pysäyttää tilanteen kärjistyminen edelleen ja toimia kriisin ratkaisun edistämiseksi. Utva päätti, että Suomen kannanotto, joka annettiin valiokunnan viime kokouksessa, on edelleen ajankohtainen. Sen mukaan Suomi tuomitsee voimakeinoilla uhkailemisen ja niiden käytön.
Presidentin arvion mukaan Ukrainan kriisin keskellä oleva Venäjä haluaa nähdä itsensä keskeisessä asemassa maailmanpolitiikassa ja on valinnut Yhdysvallat tietyllä tavalla keskustelukumppanikseen. Presidentin mielestä EU ei ole jäämässä kriisin ratkaisussa kuitenkaan syrjään.
STT
Presidentti Niinistö: Talouspakotteet vaikuttaisivat myös Suomeen
il Tiistai 11.3.2014 klo 16.30
EU:n Venäjälle kaavailemat talouspakotteet vaikuttaisivat Suomessa varmasti suhteellisesti enemmän kuin keskimäärin muissa unionimaissa, presidentti Sauli Niinistö arvioi.
- Varmasti pakotekeskustelua jatketaan, povaa Niinistö. (ANTTI NIKKANEN)
LUE MYÖS
Puolan pääministeri: EU voi aloittaa Venäjä-pakotteet maanantaina
Euroopan unioni uhkasi viime viikolla, että ellei Venäjä saa Ukrainan kanssa lähiaikoina neuvotteluja käyntiin, EU ryhtyy Venäjän vastaisiin täsmätoimiin. Niitä voisivat olla venäläisten varojen jäädyttäminen ja matkustusrajoitukset.
EU-johtajat väläyttivät myös laajempien taloudellisten pakotteiden mahdollisuutta, jos tilanne Ukrainassa kiristyy entisestään ja leviää Krimin niemimaan ulkopuolelle.
- Varmasti pakotekeskustelua jatketaan, tällä hetkellä se liittyy kuitenkin enemmän liikkumiseen, viisumeihin, matkustamiseen ja sen tyyppisiin asioihin. Toivottavasti kyetään pysyttelemään niissä vain, Niinistö sanoi tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (utva) jälkeen tiistaina.
Utva keskusteli Ukrainan tilanteesta sekä kansainvälisistä pyrkimyksistä pysäyttää tilanteen kärjistyminen edelleen ja toimia kriisin ratkaisun edistämiseksi. Utva päätti, että Suomen kannanotto, joka annettiin valiokunnan viime kokouksessa, on edelleen ajankohtainen. Sen mukaan Suomi tuomitsee voimakeinoilla uhkailemisen ja niiden käytön.
Presidentin arvion mukaan Ukrainan kriisin keskellä oleva Venäjä haluaa nähdä itsensä keskeisessä asemassa maailmanpolitiikassa ja on valinnut Yhdysvallat tietyllä tavalla keskustelukumppanikseen. Presidentin mielestä EU ei ole jäämässä kriisin ratkaisussa kuitenkaan syrjään.
STT
Ongelma on että EU:n lässytys pehmeästä voimasta on kupla, Venäjä, Kiina ja Intia ohjaavat varojaan rakentamalla ydinaseisiin ja tukialuksiin vaikka voisivat investoida ne hyvinvointivaltioon tai tukea kansalaijärjestöjä ja kehitysapua.
Ainoa todellinen vastavoima on Anglosphere, USA, Britannia, Kanada, Australia etc. ja sinne pitäisi pohjolan yhdessä suuntautua ohi Saksan ja Ranskan.
Näin on tehtykin tietyissä piireissä, voisi ihan virallistaa.
Tvälups
Ylipäällikkö
yle 12.3.2014 klo 6:31
Ukraina pakottaa Pohjolan arvioimaan uhat uudelleen
Ukrainan ja Krimin tapahtumat pakottavat Pohjoismaat arvioimaan turvallisuuspoliittiset uhkakuvansa uudelleen. Tämä näkemys nousi vahvasti esiin, kun Pohjolan puolustusministerit keskustelivat Ylen Vaalien välissä -ohjelman ulkomaisen osuuden nauhoituksessa viime perjantaina. Ohjelma nähdään tänään TV1-kanavalla kello 21.05 alkaen.
Ukrainan ja Krimin tapahtumat pakottavat Pohjoismaat arvioimaan turvallisuuspoliittiset uhkakuvansa uudelleen. Tämä näkemys nousi vahvasti esiin kun Pohjolan puolustusministerit keskustelivat Ylen Vaalien välissä: Pohjolan uhkakuvat -erikoisohjelmassa.
Norjan puolustusministeri Ine Eriksen Søreide (konservatiivit) toivottaa Suomen ja Ruotsin täysjäseniksi sotilasliitto Natoon. Eriksen Søreide muistutti ohjelmassa, että myös Ukraina on ollut Suomen ja Ruotsin kaltainen Naton kumppanimaa vuodesta 1997.
Ylen Vaalien välissä -ohjelman ulkomainen osuus nauhoitettiin perjantaina. Vieraina olivat puolustusministerit Suomesta, Ruotsista ja Norjasta sekä Viron puolustusministeriön alivaltiosihteeri Sven Sakkov.
Sakkov muistuttaa, että Ukraina ei suinkaan ole ensimmäinen maa, missä Venäjä sanoo turvaavansa venäläisvähemmistön asemaa sotilasvoimin. Sama nähtiin Sakkovin mukaan kuusi vuotta sitten Georgiassa ja jo Krimin sodassa 1850-luvulla.
Ukrainan ja Krimin kriisin yhteydessä on ruvettu kysymään, onko taas palattu geopolitiikan aikaan, jolloin voimaa ja mahtia osoitetaan maantieteellisesti rajoja siirrellen. Ruotsin puolustusministeri Karin Enströmin (kokoomus) mukaan niin ei voi sanoa, sillä geopolitiikka on ja on aina ollut Venäjän federaation politiikan ydin.
– Me uskomme arvoihin perustuvaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, demokratiaan, vapauteen ja ihmisoikeuksiin. Nyt näkökulmat törmäävät, arvioi Ruotsin puolustusministeri Enström.
04:05
Puolustusministerit arvioivat Venäjän tarkoitusperiä ja geopolitiikan paluuta turvallisuuspolitiikkaan. He ottavat kantaa myös siihen, pelaako Venäjä presidentti Vladimir Putin jonkinlaista hämäyspeliä. Video: Yle
Viime viikkojen kriisin yhteydessä Venäjä on myös muistuttanut tämänhetkisestä sotilaallisesta voimastaan. Laajat sotaharjoitukset toivat muun muassa 150 000 venäläissotilasta aivan pohjoismaiden ja Baltian naapurustoon.
02:27
Puolustusministerit arvioivat tilannetta sotilaallisten voimasuhteiden näkökulmasta. Video: Yle
Ukrainan kriisin yhtenä syynä on pidetty sotilasliitto Naton laajentumista viime vuosikymmeninä yhä lähemmäs Venäjää.
Virossa ei haluta puhua Naton laajentumisesta, vaan siitä, että yhä useammat maat ovat löytäneet yhteisen arvoyhteisön juuri Natosta.
01:29
Viron puolustusministeriön alivaltiosihteeri Sven Sakkov kertoo, miksi Nato on laajentunut itään ja miksi Viron on Naton täysjäsen eikä kumppani. Video: Yle
Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen keskustelu jatkuu TV1:ssä klo 21.05. Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusministerien haastattelun lisäksi suorassa lähetyksessä kaikki eduskuntapuolueet ottavat kantaa Pohjolan uusin uhkiin ja Suomen Nato-jäsenyyteen.
Ukraina pakottaa Pohjolan arvioimaan uhat uudelleen
Ukrainan ja Krimin tapahtumat pakottavat Pohjoismaat arvioimaan turvallisuuspoliittiset uhkakuvansa uudelleen. Tämä näkemys nousi vahvasti esiin, kun Pohjolan puolustusministerit keskustelivat Ylen Vaalien välissä -ohjelman ulkomaisen osuuden nauhoituksessa viime perjantaina. Ohjelma nähdään tänään TV1-kanavalla kello 21.05 alkaen.
Ukrainan ja Krimin tapahtumat pakottavat Pohjoismaat arvioimaan turvallisuuspoliittiset uhkakuvansa uudelleen. Tämä näkemys nousi vahvasti esiin kun Pohjolan puolustusministerit keskustelivat Ylen Vaalien välissä: Pohjolan uhkakuvat -erikoisohjelmassa.
Norjan puolustusministeri Ine Eriksen Søreide (konservatiivit) toivottaa Suomen ja Ruotsin täysjäseniksi sotilasliitto Natoon. Eriksen Søreide muistutti ohjelmassa, että myös Ukraina on ollut Suomen ja Ruotsin kaltainen Naton kumppanimaa vuodesta 1997.
Ylen Vaalien välissä -ohjelman ulkomainen osuus nauhoitettiin perjantaina. Vieraina olivat puolustusministerit Suomesta, Ruotsista ja Norjasta sekä Viron puolustusministeriön alivaltiosihteeri Sven Sakkov.
Sakkov muistuttaa, että Ukraina ei suinkaan ole ensimmäinen maa, missä Venäjä sanoo turvaavansa venäläisvähemmistön asemaa sotilasvoimin. Sama nähtiin Sakkovin mukaan kuusi vuotta sitten Georgiassa ja jo Krimin sodassa 1850-luvulla.
Ukrainan ja Krimin kriisin yhteydessä on ruvettu kysymään, onko taas palattu geopolitiikan aikaan, jolloin voimaa ja mahtia osoitetaan maantieteellisesti rajoja siirrellen. Ruotsin puolustusministeri Karin Enströmin (kokoomus) mukaan niin ei voi sanoa, sillä geopolitiikka on ja on aina ollut Venäjän federaation politiikan ydin.
– Me uskomme arvoihin perustuvaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, demokratiaan, vapauteen ja ihmisoikeuksiin. Nyt näkökulmat törmäävät, arvioi Ruotsin puolustusministeri Enström.
04:05
Puolustusministerit arvioivat Venäjän tarkoitusperiä ja geopolitiikan paluuta turvallisuuspolitiikkaan. He ottavat kantaa myös siihen, pelaako Venäjä presidentti Vladimir Putin jonkinlaista hämäyspeliä. Video: Yle
Viime viikkojen kriisin yhteydessä Venäjä on myös muistuttanut tämänhetkisestä sotilaallisesta voimastaan. Laajat sotaharjoitukset toivat muun muassa 150 000 venäläissotilasta aivan pohjoismaiden ja Baltian naapurustoon.
02:27
Puolustusministerit arvioivat tilannetta sotilaallisten voimasuhteiden näkökulmasta. Video: Yle
Ukrainan kriisin yhtenä syynä on pidetty sotilasliitto Naton laajentumista viime vuosikymmeninä yhä lähemmäs Venäjää.
Virossa ei haluta puhua Naton laajentumisesta, vaan siitä, että yhä useammat maat ovat löytäneet yhteisen arvoyhteisön juuri Natosta.
01:29
Viron puolustusministeriön alivaltiosihteeri Sven Sakkov kertoo, miksi Nato on laajentunut itään ja miksi Viron on Naton täysjäsen eikä kumppani. Video: Yle
Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen keskustelu jatkuu TV1:ssä klo 21.05. Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusministerien haastattelun lisäksi suorassa lähetyksessä kaikki eduskuntapuolueet ottavat kantaa Pohjolan uusin uhkiin ja Suomen Nato-jäsenyyteen.
Tvälups
Ylipäällikkö
Viimeksi muokattu:
Samses
Ylipäällikkö
Ja nimenomaan vanhan luvun mukaan (51 kpl HW). Taitaa jollakulla olla vähän vanhaa tietoa.
Tvälups
Ylipäällikkö
Retoriikka kovenee (yllätys, yllätys, pöksyt märkinä huitelevilla sekoomuslaisilla):
yle 12.3.2014 klo 16:54
Zyskowicz: Onko Putin uusi Hitler tai uusi Stalin?
Zyskowicz pohti, onko Ukrainan kohdalla käsillä Putinin oppi ja kysyi, mitä tällainen oppi tarkoittaisi Suomen kannalta.
Vladimir Putin. Kuva: Juri Kochetkov / EPA
Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) on pohtinut Venäjän suhtautumista naapurimaihinsa. Hän kysyi eduskunnan Ukraina-keskustelussa, onko Putin suhtautumisessaan naapurimaiden koskemattomuuteen uusi Hitler tai uusi Stalin.
Zyskowicz perusti kysymyksensä siihen, että suurvallan suuruuden palauttamista ajanut natsi-Saksan johtaja Adolf Hitler suuntasi keväällä 1938 katseensa Tšekkoslovakian sudeettialueisiin, joissa oli saksalaisenemmistö. Hitler julisti, että saksalaisten sortamisen Tšekkoslovakiassa on loputtava ja vaati syksyllä sudeettialueiden liittämistä Saksaan. Siitä kieltäytyminen merkitsisi sotaa. Englanti ja Ranska taipuivat. Natsi-Saksa miehitti lokakuun alussa sudeettialueet ja liitti ne valtakuntaansa.
Zyskowicz jatkoi, että kesäkuussa 1940 Stalin painosti sotilaallisesti Viroa, ja Neuvostoliitto otti haltuunsa maan tärkeimmät keskukset. Viroon muodostettiin uusi Stalinin sanelema hallitus. Vastoin perustuslakia pidettiin kymmenen päivän kuluessa uudet vaalit. Uusi parlamentti päätti Viron liittymisestä Neuvostoliittoon. Zyskowicz sanoi, että samoihin aikoihin järjestettiin Neuvostoliiton järjestämiä mielenosoituksia, joilla luotiin mielikuvaa virolaisten omasta halusta liittyä Neuvostoliittoon.
Zyskowicz kysyikin, onko Vladimir Putin suhtautumisessaan naapurimaiden suvereniteettiin ja alueelliseen koskemattomuuteen uusi Hitler tai uusi Stalin. Hän sanoi, että vuonna 1968 maailma oppi Tšekkoslovakian miehityksen myötä tuntemaan ns. Brezhnevin opin. Zyskowiczin mukaan se merkitsi, että maa, joka oli kerran joutunut Neuvostoliiton liittolaiseksi, ei enää voinut päästä vapaaksi.
Zyskowicz pohti, onko Ukrainan kohdalla käsillä Putinin oppi? Hän sanoi, että se tarkoittaisi , että maa, joka on kerran kuulunut Neuvostoliittoon tai Venäjän imperiumiin, ei voi vapaasti päättää omasta tulevaisuudestaan, ellei se ole jo hyvän sään aikaan päässyt osaksi läntisiä instituutioita kuten Euroopan unionia ja Natoa.
Zyskowicz kysyi, mitä tällainen oppi tarkoittaisi Suomen kannalta, mutta jätti kysymyksen vastaamatta.
Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen keskustelu jatkuu TV1:ssä klo 21.05. Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusministerien haastattelun lisäksi suorassa lähetyksessä kaikki eduskuntapuolueet ottavat kantaa Pohjolan uusin uhkiin ja Suomen Nato-jäsenyyteen.
yle 12.3.2014 klo 16:54
Zyskowicz: Onko Putin uusi Hitler tai uusi Stalin?
Zyskowicz pohti, onko Ukrainan kohdalla käsillä Putinin oppi ja kysyi, mitä tällainen oppi tarkoittaisi Suomen kannalta.
Vladimir Putin. Kuva: Juri Kochetkov / EPA
Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) on pohtinut Venäjän suhtautumista naapurimaihinsa. Hän kysyi eduskunnan Ukraina-keskustelussa, onko Putin suhtautumisessaan naapurimaiden koskemattomuuteen uusi Hitler tai uusi Stalin.
Zyskowicz perusti kysymyksensä siihen, että suurvallan suuruuden palauttamista ajanut natsi-Saksan johtaja Adolf Hitler suuntasi keväällä 1938 katseensa Tšekkoslovakian sudeettialueisiin, joissa oli saksalaisenemmistö. Hitler julisti, että saksalaisten sortamisen Tšekkoslovakiassa on loputtava ja vaati syksyllä sudeettialueiden liittämistä Saksaan. Siitä kieltäytyminen merkitsisi sotaa. Englanti ja Ranska taipuivat. Natsi-Saksa miehitti lokakuun alussa sudeettialueet ja liitti ne valtakuntaansa.
Zyskowicz jatkoi, että kesäkuussa 1940 Stalin painosti sotilaallisesti Viroa, ja Neuvostoliitto otti haltuunsa maan tärkeimmät keskukset. Viroon muodostettiin uusi Stalinin sanelema hallitus. Vastoin perustuslakia pidettiin kymmenen päivän kuluessa uudet vaalit. Uusi parlamentti päätti Viron liittymisestä Neuvostoliittoon. Zyskowicz sanoi, että samoihin aikoihin järjestettiin Neuvostoliiton järjestämiä mielenosoituksia, joilla luotiin mielikuvaa virolaisten omasta halusta liittyä Neuvostoliittoon.
Zyskowicz kysyikin, onko Vladimir Putin suhtautumisessaan naapurimaiden suvereniteettiin ja alueelliseen koskemattomuuteen uusi Hitler tai uusi Stalin. Hän sanoi, että vuonna 1968 maailma oppi Tšekkoslovakian miehityksen myötä tuntemaan ns. Brezhnevin opin. Zyskowiczin mukaan se merkitsi, että maa, joka oli kerran joutunut Neuvostoliiton liittolaiseksi, ei enää voinut päästä vapaaksi.
Zyskowicz pohti, onko Ukrainan kohdalla käsillä Putinin oppi? Hän sanoi, että se tarkoittaisi , että maa, joka on kerran kuulunut Neuvostoliittoon tai Venäjän imperiumiin, ei voi vapaasti päättää omasta tulevaisuudestaan, ellei se ole jo hyvän sään aikaan päässyt osaksi läntisiä instituutioita kuten Euroopan unionia ja Natoa.
Zyskowicz kysyi, mitä tällainen oppi tarkoittaisi Suomen kannalta, mutta jätti kysymyksen vastaamatta.
Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen keskustelu jatkuu TV1:ssä klo 21.05. Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusministerien haastattelun lisäksi suorassa lähetyksessä kaikki eduskuntapuolueet ottavat kantaa Pohjolan uusin uhkiin ja Suomen Nato-jäsenyyteen.
Samses
Ylipäällikkö
Ottamatta kantaa Z:n retoriikan tyylin sopivuuteen, niin tuo hänen esittämänsä kysymys on kyllä hyvin, HYVIN aiheellinen mietittäväksi.
Tvälups
Ylipäällikkö
Jussi Niinistö
3 min ·
"Mitä jos joku perussuomalainen, esim. Jussi Halla-aho olisi sanonut näin?
Zyskowicz: Onko Putin uusi Hitler tai uusi Stalin?"
3 min ·
"Mitä jos joku perussuomalainen, esim. Jussi Halla-aho olisi sanonut näin?
Zyskowicz: Onko Putin uusi Hitler tai uusi Stalin?"
Tvälups
Ylipäällikkö
yle 12.3.2014 klo 19:15
Arktinen öljybuumi hyytyy
Arktiset öljy- ja kaasuhankkeet lykkääntyvät maapallon eteläisempien osien halvempien tuotantokustannusten vuoksi. Rovaniemellä Arctic Business Forumissa puhunut arvostetun yhdysvaltalaisen tutkimuslaitoksen Brookingsin energia-asiantuntija Tim Boersma arvioi, että Venäjä on vuosikymmenet Euroopan tärkein kaasuntoimittaja liuskekaasusta huolimatta.
Rovaniemellä Arctic Business Forumissa pohdittiin keskiviikkona arktisia kaasu- ja öljynäkymiä ilman Norjan tai Venäjän kaasu- ja öljyalan yritysten edustajia. Foorumin järjestäjän Lapin Kauppakamarin mukaan heitä yritettiin saada puhujiksi mutta ilman tulosta. Murmanskin varamaaherra Grigori Strati perui tulonsa sunnuntaina sairastumisen vuoksi.
Yhdysvaltalaisen Brookings-tutkimuslaitoksen energia-asiantuntijan Tim Boresman mukaan tuotanto Jäämeren pohjoisosissa on toistaiseksi liian kallista ja lykkääntyy 10–15 vuotta. Brookings-instituutti on vanha yhdysvaltalainen tutkimuslaitos, jonka johtajana on Yhdysvaltain entinen varaulkoministeri Strobe Talbott.
Tutkija Boersma arvioi, että Venäjän Jamalin kaasuhankkeiden lisäksi Norjan öljy- ja kaasutuotanto eteläisellä Barentsinmerellä etenevät.
– Arktisen alueen hankkeet voivat lykkääntyä 10–15 vuotta kunnes ne tulevat jälleen kilpailukykyisiksi. Muutama poikkeus on kuten ehkä Norjan osalta.
Venäjä Euroopan kaasulähde pitkään
Euroopassa on kohistu Yhdysvaltain liuskekaasusta, joka on myös maakaasua ja jonka rajusti kasvavan tuotannon on arvioitu tulevan myös Euroopan markkinoille ja jopa korvaavan Venäjän merkittävän aseman. Yhdysvaltalaistutkija pistää jäitä hattuun ja arvioi, että liuskekaasu päätyy Yhdysvalloista sinne mistä saadaan paras hinta eli Aasiaan, Japaniin, Etelä-Koreaan ja tulevaisuudessa myös Intiaan ja Kiinaan.
Tutkija arvioi, että Venäjän rooli Euroopan suurena kaasuntuottajana säilyy myös Ukrainan kriisistä huolimatta.
– Venäjälle on tehtävä selväksi että se tekee väärin Ukrainassa, mutta samalla on oltava realisteja. Venäjä tulee olemaan vähintään 30–40 vuotta hyvin suuri Euroopan maakaasun toimittaja, sanoo tutkija Tim Boersma Washingtonista.
KK:n Penttilä: Venäjä kostaa pakotteet varmasti
Arctic Forumiin osallistunut Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä on koulutukseltaan kansainvälisen politiikan asiantuntija. Hän pitää Ukrainan kriisiä erittäin huolestuttavana talouden kannalta. Venäjää on vaadittava noudattamaan kansainvälistä oikeutta, mutta liian jyrkkiin pakotteisiin ei saa sortua. Ne kostautuvat vastatoimina.
– Ukrainan kriisi voi pahimmillaan johtaa pakotteisiin ja vastatoimiin ja silloin sillä voi olla arvaamatonta vaikutusta myös täällä pohjoisessa. Meidän Suomen intressissä tietenkin on se, että säilytetään pohjoiset alueet mahdollisimman rauhallisina, mahdollisimman kaupallisina eikä poliittisina.
Suomi on Penttilän mukaan EU:n mahdollisten pakotteiden osalta erittäin hankalassa tilanteessa.
– Jos kannatamme EU:ssa pakotteita, niin Venäjä rankaisee varmasti. Jos taas emme kannata pakotteita, haluamme estää niitä, niin meitä syytetään suomettumisesta. Silloin meidän ainoa fiksu menettelytapa on se, että yhdessä EU:n muiden maiden kanssa tuomitsemme Venäjän toimet, jotka ovat olleet kansainvälisen oikeuden vastaisia, mutta samaan aikaan yritämme estää tilanteen eskaloitumisen, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä.
Arktinen öljybuumi hyytyy
Arktiset öljy- ja kaasuhankkeet lykkääntyvät maapallon eteläisempien osien halvempien tuotantokustannusten vuoksi. Rovaniemellä Arctic Business Forumissa puhunut arvostetun yhdysvaltalaisen tutkimuslaitoksen Brookingsin energia-asiantuntija Tim Boersma arvioi, että Venäjä on vuosikymmenet Euroopan tärkein kaasuntoimittaja liuskekaasusta huolimatta.
Rovaniemellä Arctic Business Forumissa pohdittiin keskiviikkona arktisia kaasu- ja öljynäkymiä ilman Norjan tai Venäjän kaasu- ja öljyalan yritysten edustajia. Foorumin järjestäjän Lapin Kauppakamarin mukaan heitä yritettiin saada puhujiksi mutta ilman tulosta. Murmanskin varamaaherra Grigori Strati perui tulonsa sunnuntaina sairastumisen vuoksi.
Yhdysvaltalaisen Brookings-tutkimuslaitoksen energia-asiantuntijan Tim Boresman mukaan tuotanto Jäämeren pohjoisosissa on toistaiseksi liian kallista ja lykkääntyy 10–15 vuotta. Brookings-instituutti on vanha yhdysvaltalainen tutkimuslaitos, jonka johtajana on Yhdysvaltain entinen varaulkoministeri Strobe Talbott.
Tutkija Boersma arvioi, että Venäjän Jamalin kaasuhankkeiden lisäksi Norjan öljy- ja kaasutuotanto eteläisellä Barentsinmerellä etenevät.
– Arktisen alueen hankkeet voivat lykkääntyä 10–15 vuotta kunnes ne tulevat jälleen kilpailukykyisiksi. Muutama poikkeus on kuten ehkä Norjan osalta.
Venäjä Euroopan kaasulähde pitkään
Euroopassa on kohistu Yhdysvaltain liuskekaasusta, joka on myös maakaasua ja jonka rajusti kasvavan tuotannon on arvioitu tulevan myös Euroopan markkinoille ja jopa korvaavan Venäjän merkittävän aseman. Yhdysvaltalaistutkija pistää jäitä hattuun ja arvioi, että liuskekaasu päätyy Yhdysvalloista sinne mistä saadaan paras hinta eli Aasiaan, Japaniin, Etelä-Koreaan ja tulevaisuudessa myös Intiaan ja Kiinaan.
Tutkija arvioi, että Venäjän rooli Euroopan suurena kaasuntuottajana säilyy myös Ukrainan kriisistä huolimatta.
– Venäjälle on tehtävä selväksi että se tekee väärin Ukrainassa, mutta samalla on oltava realisteja. Venäjä tulee olemaan vähintään 30–40 vuotta hyvin suuri Euroopan maakaasun toimittaja, sanoo tutkija Tim Boersma Washingtonista.
KK:n Penttilä: Venäjä kostaa pakotteet varmasti
Arctic Forumiin osallistunut Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä on koulutukseltaan kansainvälisen politiikan asiantuntija. Hän pitää Ukrainan kriisiä erittäin huolestuttavana talouden kannalta. Venäjää on vaadittava noudattamaan kansainvälistä oikeutta, mutta liian jyrkkiin pakotteisiin ei saa sortua. Ne kostautuvat vastatoimina.
– Ukrainan kriisi voi pahimmillaan johtaa pakotteisiin ja vastatoimiin ja silloin sillä voi olla arvaamatonta vaikutusta myös täällä pohjoisessa. Meidän Suomen intressissä tietenkin on se, että säilytetään pohjoiset alueet mahdollisimman rauhallisina, mahdollisimman kaupallisina eikä poliittisina.
Suomi on Penttilän mukaan EU:n mahdollisten pakotteiden osalta erittäin hankalassa tilanteessa.
– Jos kannatamme EU:ssa pakotteita, niin Venäjä rankaisee varmasti. Jos taas emme kannata pakotteita, haluamme estää niitä, niin meitä syytetään suomettumisesta. Silloin meidän ainoa fiksu menettelytapa on se, että yhdessä EU:n muiden maiden kanssa tuomitsemme Venäjän toimet, jotka ovat olleet kansainvälisen oikeuden vastaisia, mutta samaan aikaan yritämme estää tilanteen eskaloitumisen, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä.
skärdis
Greatest Leader
Ben on kannuksensa ansainnut ja hänellä riittää poliittista pelivaraa tuollaiseenkin retoriikkaan. Kyllä sitä riittäisi Soinillakin tai Vistbackalla. Ensimmäisen kauden kansanedustajille tuollainen ei sovi, olipa puolue mikä tahansa. Johan edustaja Kymäläinen (sdp) meinasi saada korvilleen, kun ehdottaa venäläisten maakauppojen kieltämistä.
Toisekseen, ketäs ne valtionpäämiehet Putinin ja em. herrojen välissä ovat, jotka olisivat Euroopassa rajoja siirrelleet väkivalloin? Aivan, eipä tule mieleen.
Torrakko
Kapteeni
Rahamiesten luikertelua kun ihmishenki ja valtion rajat painaa vähemmän mitä eurot ja dollarit. Surullista ja selkärangatonta touhua.
Niin paljo kuin ärsyttääkin se myöntää niin Putinin "kaasu-ase" on todellinen. Kukahan siitäkin ennusti aikoinaan tällä foorumilla että Euroopan riippuvuus Venäjän öljystä tekee meidät munattomiksi. Muistan sen hyvin.
Jos tuo tajutaan Euroopassa vasta nyt niin mitähän muuta "kivaa" siellä on jätetty tajuamatta. Saksa ja Puola on ihan julkisesti sanonu että vähentäävät venäläisen öljyn ostoa ja riippuvuutta siitä.
Benkku on tasa-arvoisempi kuin moni muu. Hänellä on tietty "aura", joka on syntymästä saatu ja on kovaa valuuttaa.
Voihan sitä verrata Putinia miten haluaa. Entäs jos viiden vuoden kuluttua sanotaan, että hän on uuden ajan Tsingis-kaani? Tai kuten minä vahvasti epäilen: tähtensä on nyt laskeva, armotta. En usko, että lusii kauttaan loppuun.
Voihan sitä verrata Putinia miten haluaa. Entäs jos viiden vuoden kuluttua sanotaan, että hän on uuden ajan Tsingis-kaani? Tai kuten minä vahvasti epäilen: tähtensä on nyt laskeva, armotta. En usko, että lusii kauttaan loppuun.
Kumpi oli pelottavampi: suomalainen kommunisti vuonna -71 vai nämä seteliselkärankaiset, joita risto ejp edustaa volyymilla? Väkisin tulee mieleen, että mitä kaikkea nämä seteliselkärankaiset ovat valmiita luovuttamaan, jotta fyrkka jatkaa juoksuaan ihanasti......se voi olla jotain helvetin paljon ja tosi paljon - väliltä. Tarvitsemmeko Natoa puolustamaan Suomea, jotta rahaeliitti ei myy ahneuttaan koko Neitoa......
Vonka
Supreme Leader
Jos valittavana on ärsyttävä Brysselin talousteknokratia Naton avulla mutta ilman Natoa päätyminen Venäjän mafiavaltioon, minun valintaani on turha epäillä.
Koko Nato-kriittisyyteni on lähtenyt siltä pohjalta, että naapuri on järjissään. Mutta sitähän nykivätkin kohudesantin kaltaiset ideologit.
Koko Nato-kriittisyyteni on lähtenyt siltä pohjalta, että naapuri on järjissään. Mutta sitähän nykivätkin kohudesantin kaltaiset ideologit.