Uudet pommikonehankkeet yleisketju

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
baikal kirjoitti:
Eiköhän juuri näin. Mietin tuota ihan samaa laajemmassa mielessä: paljonko näiden raskaiden pommareiden roolista on oikeasti voimannäyttöä ja paljonko kovassa tilanteessa potentiaalia, erityisesti silloin, kun vastassa on toimiva ilmapuolustus?

Tulevaisuuden pommikone ei ehkä ole enää B-52 tms. vaan väkevä hävittäjä, jonka toimintasäde on riittävä ja siipispankoissa löytyy suht älykästä tiputettavaa. Ehkä väkevimmät nykyhävittäjät muunneltuna ja modattuna ajavat hyvinkin tämän asian?
Klikkaa laajentaaksesi...
B-52:iahan käytettiin Serbian kurmottamiseen,mutta taisipa olla vain risteilyohjusten lavettina turvallisen välimatkan päästä.
Mahtaa olla viimeiset tosiasialliset ilmatorjunnan keskelle lennetyt pommituslennot Vietnamin sodan ajoilta Linebacker kampanjat.
 
crane kirjoitti:
B-52:iahan käytettiin Serbian kurmottamiseen,mutta taisipa olla vain risteilyohjusten lavettina turvallisen välimatkan päästä.
Mahtaa olla viimeiset tosiasialliset ilmatorjunnan keskelle lennetyt pommituslennot Vietnamin sodan ajoilta Linebacker kampanjat.
Klikkaa laajentaaksesi...

Desert Storm. Yksi kone ainakin vahingoittui SA-2:n takia.

Edit: Mutta joo, Irakilaiset eivät oikein osanneet.
 
fulcrum kirjoitti:
Myös Afganistanissa, ihan kunnon vanhanaikaista mattopommitusta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Afanistanissahan sekä B-52:sia, että B-1:siä, on käytetty lähi-ilmatukitehtäviin (Close air support, CAS) Litening ATP (myös Suomen Hornettien käytössä) ja Sniper XR -maalinosoitussäiliöillä varustettuna. Pommikoneiden etuna on ylivertainen toiminta-aika taistelualueella, sekä kyky kantaa suuria määriä hyvinkin eri tyyppistä asekuormaa, jolloin ne pystyvät tarjoamaan joukolle jatkuvaa ilmatukea miehittämättömien lennokkien tapaan, sekä ovat valmiita reagoimaan yllättäviinkin tilanteisiin...
 
baikal kirjoitti:
Eiköhän juuri näin. Mietin tuota ihan samaa laajemmassa mielessä: paljonko näiden raskaiden pommareiden roolista on oikeasti voimannäyttöä ja paljonko kovassa tilanteessa potentiaalia, erityisesti silloin, kun vastassa on toimiva ilmapuolustus?
Klikkaa laajentaaksesi...

B-52:lla on tiettävästi edelleen SIOP-rooli ja vapaasti putoavat atomipommit kuuluvat varustukseen, risteilyohjusten ohella. Eli suomeksi sanottuna, jos tilanne olisi atomikova, suunnitelma olisi luultavasti sama kuin 1980-luvulla: tie auki taivasta myöten sukellusveneistä laukaistavien ja risteilyohjusten ydinsuojatulella, ja näitä reittejä pitkin pommittajat ei-aikakriittisten maalien kimppuun. Vaikka ohjukset ovatkin kehittyneet, pommittaja on edelleen erittäin tarkka työkalu esimerkiksi komentobunkkereiden jahtaamiseen.

B-2-tyyppisillä koneilla taas on kai edelleen rooli jopa ensi-iskussa. Vissiin pelkkä läski hävittäjä ei ihan samaan kykene.

Kaikesta lukemastani mulle on jäänyt vähän semmoinen kuva, että amerikkalaisilla saattoi olla hihassaan muutamia harhautus- ja muita temppuja joita he eivät välttämättä edes Vietnamissa käyttäneet. Vaikka esim. ison organisaation inertia ja tupelehtiminen korvaavien konehankkeiden kanssa vaikutti varmasti, niin silti on muuten vähän hankala selittää, miksi B-52 säilyi niin kauan niin merkittävänä osana ydinasearsenaalia.
 
Deeiii kirjoitti:
Kaikesta lukemastani mulle on jäänyt vähän semmoinen kuva, että amerikkalaisilla saattoi olla hihassaan muutamia harhautus- ja muita temppuja joita he eivät välttämättä edes Vietnamissa käyttäneet. Vaikka esim. ison organisaation inertia ja tupelehtiminen korvaavien konehankkeiden kanssa vaikutti varmasti, niin silti on muuten vähän hankala selittää, miksi B-52 säilyi niin kauan niin merkittävänä osana ydinasearsenaalia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikö tuo liene aika selvää? Siis pommarit jäivät ohjusten varjoon, joten koskapa uudemmat pommikoneet eivät olisi tarjonneet huomattavia parannuksia, niin niitä ei vain suuremmin kehitetty. Tai kehitettiin, mutta ainakin B-1 pommittaja laitettiin ainakin yhdesti hyllylle budjetillisista syistä.

Toinen syy oli se, että silloin kun B-1:sta alkoivat uudelleen herättää henkiin, niin B-2 oli jo suunnittelupöydällä ja ne jotka tiedivät siitä projektista koettivat tehdä kaikkensa pitääkseen vähäisemmät projektit poissa pöydältä, koska ne vaaransivat rahoitusta.

Niin, ja vissiin jotakin tekemistä on myös sillä, että B-52:ia tehtiin aika paljon, korvaamiseen ei olisi ollut varaa.
 
B-52 on marginaalisesti isompi kuin TU-95 BEAR !
 

Liitteet

  • strategic_57.webp
    strategic_57.webp
    32 KB · Luettu: 17
Tämä on se Venäjän todellinen pommari; http://en.ria.ru/images/15943/09/159430930.jpg

tu160_1.jpg


Harvoin näkee kuvia, että Phantom tai F-15 saattaa sitä.

Kuvalähde; http://www.airforce-technology.com/projects/tu160/tu1603.html
 
Viimeksi muokattu:
No harvoin näkee masiinoita edes lentämässä. Lukumääräkin on hurja 16kpl
 
Tuossa kuvassa on myös Tu-160.
Koneiden lukumäärästä on vähän epäselvyyttä. Ilmeisesti operatiivisellä yksiköllä niitä on 16, joista 10-13 kerrallaan palveluskelpoisia. Tämän lisäksi muutamia koneita on tehtaalla puolivalmiina tai kokeilukäytössä.

Eräs jenkkipilotti kertoi seuraavanlaisen tarinan:
NL:n kaaduttua amerikkalaistukikohtaan oli saapunut vierailulle Tu-95 Bear miehistöineen. Kentän laidalla he juttelivat iloisesti kollegoidensa, B-52 -miehistöjen kanssa, kun kiitotien päähän ilmestyi B-1B. Sulava, musta kone pisti jälkipolttimet täysille ja mahtavasti jyristen lähti kiihdyttämään nousukiitoon, näky & jylinä olivat erittäin vaikuttavat...kunnes kuului pamahdus, ja kiitotielle levisi oranssia hydrauliikkanestettä. Hyvään vauhtiin päässyt nousukiito keskeytyi kirskuen ja hinausajoneuvot tulivat vetämään superpommaria pois kiitoradalta. "Sehän on ihan kuin Tu-160, täysi p****" naureskelivat venäläiset ja veteraanipommarien miehistöt saattoivat olla yhtä mieltä siitä että vanhassa vara parempi. Sekä B-1 että Tu-160 ovat hyvin mutkikkaita koneita ja niissä on ollut paljon teknisiä ongelmia. Vanhempien koneiden henkilöstö suhtautuu usein varsin halveksuen näihin 'superpommareihin' jotka lähinnä lojuvat hangaareissa ja imevät rahaa samalla kun vanhemman mallin koneet hoitavat kaikki varsinaiset operaatiot.
 
Viimeksi muokattu:
B-52 koneen heittoistuin järjestelmästä tyhjentävää tietoa. 6-istuinta. Kaksi ampaisee alaspäin,kun muut menee ylöspäin. http://www.ejectionsite.com/b-52.htm Omasuoja aseina B-52 pommittajassa on toiminut Vulcania ja vaikka mitä. Taisi peräampuja tiputtaa yhden irakilaisen koneenkin.
 
fulcrum kirjoitti:
Tuossa kuvassa on myös Tu-160.
Koneiden lukumäärästä on vähän epäselvyyttä. Ilmeisesti operatiivisellä yksiköllä niitä on 16, joista 10-13 kerrallaan palveluskelpoisia. Tämän lisäksi muutamia koneita on tehtaalla puolivalmiina tai kokeilukäytössä.

Eräs jenkkipilotti kertoi seuraavanlaisen tarinan:
NL:n kaaduttua amerikkalaistukikohtaan oli saapunut vierailulle Tu-95 Bear miehistöineen. Kentän laidalla he juttelivat iloisesti kollegoidensa, B-52 -miehistöjen kanssa, kun kiitotien päähän ilmestyi B-1B. Sulava, musta kone pisti jälkipolttimet täysille ja mahtavasti jyristen lähti kiihdyttämään nousukiitoon, näky & jylinä olivat erittäin vaikuttavat...kunnes kuului pamahdus, ja kiitotielle levisi oranssia hydrauliikkanestettä. Hyvään vauhtiin päässyt nousukiito keskeytyi kirskuen ja hinausajoneuvot tulivat vetämään superpommaria pois kiitoradalta. "Sehän on ihan kuin Tu-160, täysi p****" naureskelivat venäläiset ja veteraanipommarien miehistöt saattoivat olla yhtä mieltä siitä että vanhassa vara parempi. Sekä B-1 että Tu-160 ovat hyvin mutkikkaita koneita ja niissä on ollut paljon teknisiä ongelmia. Vanhempien koneiden henkilöstö suhtautuu usein varsin halveksuen näihin 'superpommareihin' jotka lähinnä lojuvat hangaareissa ja imevät rahaa samalla kun vanhemman mallin koneet hoitavat kaikki varsinaiset operaatiot.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ukraina hiljattain romutti vastaavat koneensa.
 
Laskin muuten pikaisesti että USA ja Englanti tuotti 10:nta pääpommariaan ja hävittäjäpommittajaa yhteensä 96 060 kpl ja yhdellä lennolla ne yhteensä kykenivät kuljettamaan 350 000 000 kg pommeja.

Tyypeittäin:

1. Vickers Wellington 11461 kpl ( 2041 kg )
2. Handley Page Halifax 6178 kpl ( 5897 kg )
3. Short Stirling 2383 kpl ( 6350 kg )
4. Avro Lancaster 7377 kpl ( 6000 -10 000 kg )
5. D.H. Mosquito 7781 kpl ( 1800 kg )

6. B-17 12731 kpl ( 3600 kg )
7. B-24 Liberator 18482 kpl ( 3600 kg )
8. B-29 3970 kpl ( 9000 kg )
9. P-38 Lightning 10 037 kpl ( 2250 kg )
10. P-47 Thunderbolt 15650 kpl ( 1130 kg )

Lisäksi Mustangeilla joita tehtiin yli 15 000 kpl kykeni kuljettamaan myös 907 kg pommeja.

Se laittaa miettimään, että jos tulevaisuudessa soditaan että montako pommaria tarvitaan voittoon ja miehistöä jne.
 
Viimeksi muokattu:
Lancastereilla lennettiin 156 000 pommituslentoa..eli pelkästään niillä pudotettiin 1,56 miljardia kiloa pommeja ( tai 1,56 miljoonaa tonnia...toki malleista riippuen ilmeisesti hieman vähemmän ).
 
Juke kirjoitti:
Lancastereilla lennettiin 156 000 pommituslentoa..eli pelkästään niillä pudotettiin 1,56 miljardia kiloa pommeja ( tai 1,56 miljoonaa tonnia...toki malleista riippuen ilmeisesti hieman vähemmän ).
Klikkaa laajentaaksesi...

Toki tyypillinen pommilasti oli luokkaa 6000 kg.

Tuo 10k kg vaati jo muutoksia koneeseen (Grand Slam -pommeja pudoteltiin vain näistä "kevennetyistä" erikoiskoneista..)
 
Olisi mielenkiintoista tietää, että mitä olisi tapahtunut, jos olisivat suosineet Lancasterin sijaan Mosquitoja. Mosse lentää saman keikan pariin kertaan siinä ajassa mitä Lancaster tekee. Ja koska se tekee sen turvallisemmin, niin maaliin päätyy enemmän pommeja pitkässä juoksussa. Olisikohan Hitler tajunnut laittaa ME-262:n massatuotantoon aikaisemmin?

Sinällään mielenkiintoista tietää, että Lancaster kantoi noin paljon enemmän lastia.
 
Viimeksi muokattu:
Juke kirjoitti:
Short Stirling koneen siivet ovat lyhyet...Lancasterissa pitkät...siinä salaisuus. Olisko jenkkien koneet operoineet kauemmas..jolloin löpöä oli enemmän ja panssarointia.


Stirling oli todella massiivinen tehojen puolesta ja kooltaan...siihen nähden kuorma pieni
; http://en.wikipedia.org/wiki/File:Short_Stirling.svg

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/de/British_WW2_bombers_comparison.png

Lancaster 5140 hv vs Stirling 5500 hv.
7 % ero tehoissa.
Klikkaa laajentaaksesi...


Tuo 91 sentin kärkivälin ero ei taida olla ratkaiseva (Stirling 30,2 m / Lancaster 31,09 m). Stirling oli taas valmistajansa nimestä huolimatta 5,4 metriä pidempi.
Eli Stirling taisi hukata kantavuutensa tuohon kokoonsa: tyhjäpaino 21,2 tonnia, Lancaster 16,5 tonnia. Max takeoff paino Stirling 31,7 tonnia, Lancaster 32,7 tonnia.

Stirling oli ensimmäinen brittien nelimoottoripommittaja, ensilento -41, Lancaster -42. Jotain oli siis opittu.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top