Pienimassaisemmalle ammukselle on helpompaa saada suurempi lähtönopeus.
Edit. Tässä viestissä luodin paino väärin, joten ohittakaa. Tattis @chigeen'a
Koska liike-energia on riippuvainen nopeuden neliöstä, nopeudella on suhteessa suurempi merkitys luodin energialle kuin massalla. Massan kasvattaminen kohottaa liike-energian kaksinkertaiseksi, nopeuden kaksinkertaistaminen nelinkertaistaa energian. Tämän johdosta jos luodin massa puolitetaan mutta nopeutta lisätään noin 41% (tarkasti [Sqrt(2) - 1] * 100%), pysyy energia vakiona. Tai kääntäen, jos patruunassa on saman energian vapauttava lataus, puolitetun massan luoti saa 41% suuremman lähtönopeuden erittäin approksimoidulla kaavalla.
Koska nopeuden kasvattaminen helpottaa periaatteessa osumista pienentämällä ennakkoa ja aiheuttaa erikoisen ikäviä vammoja kuten raajojen irti räjähtämisiä siistin reiän sijaan, monessa tapauksessa on edullisempaa käyttää pienikaliiperista, nopeaa luotia.
Jos tarkastellaan yleisimpien vertailukohteiden, rynnäkkökivääreissä yleisten 5.56x45 NATO- ja 7.62x39 -patruunoiden luotien energioita, massoja ja lähtönopeuksia vertailtaessa nähdään että kun 5.56 luodin massa on vaikkapa 5,18 grammaa ja lähtönopeus M-16-aseesta 975 m/s, 7.62 luodin massa on 9,33 grammaa ja lähtönopeus RK-62:sta 715 m/s, luotien vastaavat liike-energiat ovat 2462 J kevyemmällä mutta nopeammalla luodilla ja 2385 J painavammalla luodilla.
Hommalla on kuitenkin kääntöpuolensa.
Koska massa vaikuttaa suoraan verrannollisesti luodin hitauteen eli inertiaan, kevyt luoti on painavaa alttiimpi sivusuuntaisille häiriöille kaavan F=ma mukaisesti.
Toisin sanottuna tuuli, joka aiheuttaa luodille tietyn kiihtyvyyden matkan aikana, aiheuttaa kaksinkertaisen kiihtyvyyden samaan suuntaan puolet kevyemmälle luodille. Tämä ei kuitenkaan sinänsä haittaa koska lentoaika on vastaavasti pienempi, jolloin tuuli ei ehdi vaikuttaa paljonkaan pahemmin kuin painavaan luotiin.
Tilanne on hankalampi ryteikössä ammuskeltaessa. Samalla tavalla kuin tuuli, oksaan törmätessään painavan luodin suunta muuttuu huomattavastikin vähemmän kuin kevyen luodin suunta. Tämän havaitsivat amerikkalaistaistelijat Vietnamin viidakoissa, kun osumien saaminen M-16-sarjan kivääreillään osoittautui hankalammaksi kuin sinänsä epätarkemmilla Kalashnikoveilla; ampumaetäisyydet olivat yleensä niin pieniä, että varsinaisella tarkkuudella ei ollut niin suurta merkitystä kuin sillä, että 7.62 luoti ei häiriintynyt yhtä pahasti kasvillisuudesta kuin 5.56 luoti.
Monet amerikkalaiset kirosivat aseensa alimpaan helvettiin ja monet veteraanit tekevät niin vieläkin. He ovat todella katkeria.
Useimmissa tapauksissa 7.62-kaliiperi soveltuu 5.56-kaliiperia paremmin esimerkiksi Suomen oloihin - ampumaetäisyydet ovat kovin harvoin niin pitkiä että suuremman lähtönopeuden lahjoittama pienempi ennakko olisi hyödyllinen apu, ja tulilinja on metikössä rämmittäessä vieläkin harvemmin puhdas ja risuton. Tämä on ihan pelkkää fysiikkaa eikä mikään mielipidekysymys.
Mutta ehkäpä kehitämme jotain. Mikään ei ole niin viisas kuin suomalainen insinööri. Paitsi majava tietysti.
