Uusi taistelijan ase

magitsu kirjoitti:
TRG M10 + varusteet ostoksilla 11M€ edestä.
www.is.fi

Puolustusvoimat panostaa tarkka-ampujien varusteisiin – hankkii uusia kiväärejä ja varusteita 11 miljoonalla eurolla

Tilaus sisältää TRG M10 -tarkkuuskiväärijärjestelmiä, järjestelmien varaosia ja varusteita.
www.is.fi www.is.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Saako tällä rahalla tuhatta kappaletta ALV 0%? Laskeskelin ensin, että 10 keur saisi kivasti pyssykän ja lasia päälle, mutta onhan tuo mokoma jo pelkästään yli 10 keur ainakin meille, jotka ostaisimme vain yhden kappaleen.
 
herttakurko kirjoitti:
Saako tällä rahalla tuhatta kappaletta ALV 0%? Laskeskelin ensin, että 10 keur saisi kivasti pyssykän ja lasia päälle, mutta onhan tuo mokoma jo pelkästään yli 10 keur ainakin meille, jotka ostaisimme vain yhden kappaleen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuostahan voit päätellä https://www.ruoto.fi/fi/metsastys/s...-lapua-magnum-tarkkuuskivaari/p/SW2S4485LMSS/

Siviiliversio maksaa tuon 10k ilman tähtäintä ja jalkaa. Sitten vielä bipodi päälle ja mahdolliset erikoiskäsittelyt aseeseen + kantolaite, pimeänäkölaite ja adapteri putkelle sekä lisälippaat ja huoltovälineet sekä a-tarvikkeet. Luulen että lopullinen hinta on spotterin putken kanssa keskimäärin luokkaa 15k /setti.
 
Einomies1 kirjoitti:
Tuostahan voit päätellä https://www.ruoto.fi/fi/metsastys/s...-lapua-magnum-tarkkuuskivaari/p/SW2S4485LMSS/

Siviiliversio maksaa tuon 10k ilman tähtäintä ja jalkaa. Sitten vielä bipodi päälle ja mahdolliset erikoiskäsittelyt aseeseen + kantolaite, pimeänäkölaite ja adapteri putkelle sekä lisälippaat ja huoltovälineet sekä a-tarvikkeet. Luulen että lopullinen hinta on spotterin putken kanssa keskimäärin luokkaa 15k /setti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Väähn eri hommaa kun ostetan 11 miljoonalla.
 
Shadowmon kirjoitti:
Väähn eri hommaa kun ostetan 11 miljoonalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Alla hieman makua siitä, kun oikeasti isot asevoimat lähtevät ostamaan TA-kivääreitä... Suomen 11 miljoonaa on karkkirahaa asekaupassa.

In December 2018, Indian MoD had invited responses from global manufacturers to its request for proposals (RFP) for 5,719 8.6 mm sniper rifles and 10.2 million rounds of ammunition for the Indian Army and Indian Air Force in a deal worth $150 million (INR 1067 Crore).
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Shadowmon kirjoitti:
Ja yhden kiväärin ostaminen on karkkirahaa verrattuna että ostaa 11 miljoonalla aseita.
Klikkaa laajentaaksesi...

Karkkirahakommenttini oli turha, myönnän. Ymmärsin kuitenkin, että oletit saatavan merkittäviäkin määräalennuksia ostettaessa aseita peräti 11 miljoonalla. Ymmärsinkö väärin?

Intian hankkeen perusteella sellaisesta ei näy merkkejä, ettäkö siviilihinnat olisi ilmaa täynnä. Sinänsä siviili-TRG:n hinnassa lienee enemmän voittomarginaalia kuin massatuotteissa (Tikka T3 jne.), mutta se mitä viranomaisasiakas pystyy siitä mahdollisesti tinkimään, se sulaa helposti lisävarusteisiin, varaosiin, dokumentaatioon, koulutukseen... Eikä näitä aseita taidettu edes kilpailuttaa, vaan sole-sourcetettiin suoraan ainoalta uskottavalta kotimaiselta toimittajalta, eli sitäkään kautta ei ollut painetta painaa hintaa aivan kipurajalle.
 
Seuraava kivääri kun tulee olemaan AR15-pohjainen, toivoisin sen olevan alkuperäisen Stonerin ajattelun mukainen (kevyt, kentällä yksinkertainen käyttää). Ei forward assistia tms. Ja tarpeeksi isot kontrollit.

Omat kokemukseni AR-kivääreistä ovat suht rajatut, kerran olen päässyt ampumaan rinnan AR:ä sekä FAL:ia. FAL:in kontrollit tuntuivat sotilaskivääriltä, isoja vipuja, käyttö onnistuisi lapaset kädessä. AR15:n vastaavat tuntuivat tottumattomalle pieniltä. FAL potki mutta ei pahasti, vapaalta kädeltä seisaaltaan osuin 75 m päässä olevaan, pään kokoiseen gongiin ihan hyvin. Mutta AR15:a tuntui sen jälkeen kuin huijaukselta. Tupla- ja triplalaukaukset kumahtelivat gongiin niin, että ampuminen oli lähes tylsää. Kiväärikuume kyseisen reissun jälkeen sykki FAL:ille, mutta näin jälkikäteen paras yhdistelmä olisi FAL:in kontrollit AR:ssä... näin subjektiivisena mielipiteenä.
 
Pzgnrl kirjoitti:
Seuraava kivääri kun tulee olemaan AR15-pohjainen, toivoisin sen olevan alkuperäisen Stonerin ajattelun mukainen (kevyt, kentällä yksinkertainen käyttää). Ei forward assistia tms. Ja tarpeeksi isot kontrollit.
Klikkaa laajentaaksesi...
Stonerin alkuperäisessä suunnitelmassa tosin oli forward assist, tai siis koska AR-10:ssä viritysvipu oli kantokahvan sisäpuolella, sitä pystyi käyttämään myös forward assistina, kuten muitakin luistin mukana liikkuvia viritinvipuja/-tappeja.

Itselläni on ollut sekä RK:n että siviili-AR:ni kanssa joskus pakkasilla tarvetta forward assistille (RK:ssakin joskus pesitys kinnaa, usein likaisen sulkuvarmistimen takia, ja viritintappia pitää lyödä silloin eteenpäin, että patruuna pesittyy), myös oli AR:ni kanssa silloin, kun aluksi en ollut kunnolla putsannut sitä tehtaan rasvoista ja lukon sulkeutuminen jäi kinnaamaan. Mielestäni sotilasaseessa forward assist puoltaa paikkaansa juuri sen vuoksi, että se mahdollistaa yritykset aseen nopealle toimintaan saattamiselle, koska kenttäolosuhteissa ja sotilasaseiden yleisestä kohtelusta ja mm. varastorasvaamisesta johtuen on tilanteita, joissa pesittyminen ja lukon sulkeutuminen kinnaavat, ja jotka ovat korjattavissa nopealla forward assistin napauttamisella. Likainen lukko-luistiyhdistelmä, jäätä koneistossa, varastorasvan jäämiä, jotain pientä hiekanmurenaa koneistossa, väsynyt palautinjousi, likaiset/jäiset/kosteat patruunat jne.

Siviiliaseessa forward assistille on paljon vähemmän tarvetta, koska henki ei ikinä riipu kyvystä ampua, eivätkä olosuhteet ole niin vaihtelevat ja huonot.

Ainakin KIV 23:ssa on forward assist, Sako on siihen päätynyt ratkaisussaan. Ja on myös kaasumäntä, toisin kuin Stonerin alkuperäisessä suunnitelmassa.
 
Oantteri kirjoitti:
Mitä pahaa Forward Assist on tehnyt ihmisille?
Klikkaa laajentaaksesi...
Jotkin siviiliampujat ovat sitä mieltä, että sillä voi pesittää vaarallisen patruunan, esim. liian täyteen/pitkäksi ladatun tai väärää kaliiperia olevan, tai samalla tunkea roskaa vaarallisia määriä pesään, ja että palautus-/pesittymishäiriö pitäisi aina ratkaista poistamalla siinä osallinen patruuna.

Kuitenkin ainakin oman käyttökokemukseni perusteella yleisin syyllinen on koneiston olosuhderiippuvaiset häiriöt, joihin forward assist/viritintapin lyöminen eteenpäin auttaa hyvin. Tällöin toki on ensin kurkattava, ettei kyseessä ole tuplasyöttö tai ulosvetohäiriö, jolloin koneiston saa pahanpäiväisesti jumiin, jos liikkuvia katsomatta lähtee pakottamaan eteen.

AR:n konstruktio ei myöskään mahdollista yhtä yksinkertaista ja nopeaa häiriönpoistoa kuin RK:ssa, joten se forward assist siksikin puoltaa paikkaansa. Häiriönpoisto ei välttämättä etenkään siten, kuin se on AR:ssä mahdollista, poista esim. jäätä tai muita kinnaavia tekijöitä koneistosta, vaan se vaatisi kenttäpurun ja puhdistamisen, joten tiedetysti olosuhteiden takia häiriöivässä aseessa se on hyvinkin tarpeellinen.
 
Viimeksi muokattu:
J0h1F kirjoitti:
Stonerin alkuperäisessä suunnitelmassa tosin oli forward assist, tai siis koska AR-10:ssä viritysvipu oli kantokahvan sisäpuolella, sitä pystyi käyttämään myös forward assistina, kuten muitakin luistin mukana liikkuvia viritinvipuja/-tappeja.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kohta 12:30, Stonerin haastattelu, hänen mielipiteensä forward assistista.

 
Tuo oli vähän retorinen kysymys, mutta olet 100% oikeassa. Lisään vielä, että jokainen joka väittää "Sen voi painaa eteen peukalolla" tms. ei ole koskaan yrittänyt tehdä tuota, kun ase on oikeasti tehnyt häiriön.
Varsinkaan talvella.

Siihen on syynsä, että se Forward Assist on speksattu käytänössä kaikkiin AR pohjaisiin aseisiin, niin jenkkien kuin muidenkin SAKO, H&K, Haenel et al. Oma suosikkini on se jenkkien uusi M7(?), jossa on 2 forward assistia. :D

Imo Forward Assistin poistaminen menee samaan kategoriaan kuin varmistimen poistaminen TAK-85:sesta.

AR on tosiaan suljetumpi järjestelmä, jossa sinne koneistoon eksyneiden asioiden poistaminen on vaikeampaa, mutta toisaalta ne eivät myöskään mene sinne aivan yhtä herkästi. Toisaalta "suorakaasu" AR:n ruutikaasut puhaltavat pahimmat oravat ja kävyt ulos aseesta, mikäli tilanne ei ole vielä aivan katastrofaalisen huono. Samoin kuumat ruutikaasut sulattavat kodension luoman jään tai lumen melko tehokkaasti, kun aseen saa taas ampumaan.
 
Pzgnrl kirjoitti:
Kohta 12:30, Stonerin haastattelu, hänen mielipiteensä forward assistista.

Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä, ja mielestäni tuo on täysin asetekninen näkemys ilman taisteluteknisten näkemysten huomioimista. Ei paljon lämmitä ajatus tarpeesta purkaa ase häiriöimisen syyn selvittämiseksi ja korjaamiseksi, jos on vaikkapa keskellä tulitaistelua. Kuten kirjoitin, yleensä häiriön vakavuus näkyy kurkkaamalla hylsyporttiin, ja sen jälkeen tulitoimintaa voi jatkaa FA:n napautuksella, jos häiriö ei ole mikään vaikea jumi tai aserikko, vs. että pitäisi ruveta purkamaan asetta kesken tulitaistelun. Siihen juurisyyhyn voi sitten pureutua, kun tulitaistelu on ohi.

Kuten meilläkin nyt RK:n kohdalla koulutetaan: häiriöivälle aseelle tehdään häiriön vaatima häiriönpoisto, ja jatketaan tulitoimintaa. Vasta taistelun jälkeen sitten lähdetään puhdistamaan asetta, jos se ei ole heti välttämätöntä vaikean häiriön (piipun tukkeutuminen, tavallisella luistin liikkeellä poistamaton häiriö jne.) takia.

Ajatus katastrofaalisesta aserikosta FA:n käytön seurauksena on täysin teoreettinen riski, toki asesuunnittelijan näkökulmasta varmasti oleellinen.
 
Viimeksi muokattu:
J0h1F kirjoitti:
Kyllä, ja mielestäni tuo on täysin asetekninen näkemys ilman taisteluteknisten näkemysten huomioimista. Ei paljon lämmitä ajatus tarpeesta purkaa ase häiriöimisen syyn selvittämiseksi ja korjaamiseksi, jos on vaikkapa keskellä tulitaistelua. Kuten kirjoitin, yleensä häiriön vakavuus näkyy kurkkaamalla hylsyporttiin, ja sen jälkeen tulitoimintaa voi jatkaa FA:n napautuksella, jos häiriö ei ole mikään vaikea jumi tai aserikko, vs. että pitäisi ruveta purkamaan asetta kesken tulitaistelun. Siihen juurisyyhyn voi sitten pureutua, kun tulitaistelu on ohi.

Kuten meilläkin nyt RK:n kohdalla koulutetaan: häiriöivälle aseelle tehdään häiriön vaatima häiriönpoisto, ja jatketaan tulitoimintaa. Vasta taistelun jälkeen sitten lähdetään puhdistamaan asetta, jos se ei ole heti välttämätöntä vaikean häiriön (piipun tukkeutuminen, tavallisella luistin liikkeellä poistamaton häiriö) takia.

Ajatus katastrofaalisesta aserikosta FA:n käytön seurauksena on täysin teoreettinen riski, toki asesuunnittelijan näkökulmasta varmasti oleellinen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kuten sanoin aiemmin, oma kokemukseni AR:sta on ohut. Mutta AK/RK/PK:a on tullut käytettyä suhteellisen paljon, enkä siinä ole nähnyt tarvetta hakata patruunaa pesään, jos se ei ole mennyt jousen voimalla, vaikka kiinteä latauskahva sen mahdollistaa. Jos ase ei ole useamman latausliikkeen jälkeenkään syöttänyt patia, niin sen hakkaaminen sisään kyllä aiheuttanee ongelman, aseesta riippumatta. Tietysti AK:n saa purettua hyvin nopsaa jos on tarve ja selvitettyä, mikä on pielessä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top