Uutta tieto venäläisten maakaupoista Suomessa

Kuunnelkaa YLE Radio 1, Ykkösaamu 04.03.2015. Lopussa on Juha Pohjosen (Itä-Suomen yliopisto) haastattelu maakaupoista. Kaveri on perehtynyt asiaan eikä ole keksinyt mitä hyötyä Venäläiset tonteista saisi. Toisaalta hän on sitä mieltä että kaupat ovat koordinoituja ja ammusvarastojen luota voisi kauppoja rajoittaa.
 
Kuunnellaan mitä kuunnellaan. Epätyypillisenä pidettävään sodankäyntiin ja parveilutaktiikoihin nämä hankinnat osuvat kuin nenä naamaan. Ei tämä niin vaikeaa pitäisi olla myöntää.

Ette selvästi ole tajunneet, miten esim. Ukrainassa venäläiset kehittävät operaatioitaan ja minä en lähde asiaa avaamaan, jos joku kantakappari sitä ei ensin tee. Silmät auki nyt ja pää pois pensaista.

Talvisota loppui jo aika kotva sitten ja Loppusotakin saatiin pakettiin noin 70 vuotta sitten. Moni asia on muuttunut ja muuttuu edelleen.

Venäjäkin hallitsee swarmingin...saattaa piru hallita hyvinkin ja aloitusvaiheessa moni "omistus" saa merkityksiä.
 
Yle Suomea eilen iltasella kuunnellessani, osui korviini Jussi Niinistön, Pekka Haaviston ja Seppo Kääriäisen haastattelu ja rivien välistä
kykeni ymmärtämätönkin ihminen tajuamaan, että valtiotaholla asiaan suhtaudutaan nyt vakavasti ja jonkin sortin todisteita
on olemassa, jotka ovat uhkana maanpuolustuksen kannalta. Ovat siis tehneet tutkimuksiaan ja tulleet siihen tulokseen.
Mahtaakohan naapurin rauhaa rakastava ottaa mahdolliset pakkolunastukset kansalaisensa oikeuksia polkevana toimena,
joita se on ilmoittanut puolustavansa ympäri maailmaa?
Yhtä kaikki kakkia on nyt joka tapauksessa vähän housussa, johtuen hövelistä ja sinisilmäisestä menostamme.

Ps. Koko ketju sopisi turvallisuuspolitiikan puolelle...
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoista nähdä miten tätä(kin) tilannetta aletaan hoitamaan? Oma uskoni politikoihin on kovin huonolla
kurssilla, enkä usko heidän saavan mitään tämänkään suhteen aikaiseksi.
 
Jos Venäläisten maita aletaan pakkolunastaa saamme lukea kuinka Suomi vainoaa Venäläisiä. Ei tätä olisi saanut päästää tapahtumaan, nyt on paha korjata.
 
Jos Venäläisten maita aletaan pakkolunastaa saamme lukea kuinka Suomi vainoaa Venäläisiä. Ei tätä olisi saanut päästää tapahtumaan, nyt on paha korjata.

Silmä silmästä ja hammas hampaasta vai miten se oli.

Etelä-Karjala 21.3.2012 klo 16:15 | päivitetty 10.4.2012 klo 2:41
Ulkomaalaisten luovuttava kiinteistöistään Venäjällä

Ulkomaalaisten on Venäjän uuden asetuksen mukaan luovuttava omistamistaan kiinteistöistä Venäjän raja-alueilla. Tarvittaessa Venäjä voi alkaa pakkolunastaa kiinteistöjä.

http://yle.fi/uutiset/ulkomaalaisten_luovuttava_kiinteistoistaan_venajalla/5082334
 
Puolustusministerimme äänenkannattaja (?) Höplä heräsi vihdoin kirjoittamaan maakaupoista. Mutta miten on, huhu tietää kertoa, että myös Upinniemen vartioidun portin kautta mennään tyylikkäästi venäläisten omistamille (omistamalle) tonteille (tontille). No toisaalta, onhan siellä toki varuskunnan ja laivastoaseman sekä räjähdevarastojen ja -luolien lisäksi myös hienot rannat.


http://hbl.fi/lokalt/2015-03-07/730401/rysk-tomtagare-kan-rora-sig-pa-militaromrade
Rysk tomtägare kan röra sig på militärområde
Stefan Lundberg
Publicerad: 07.03.2015 06.20 • Uppdaterad: 07.03.2015 15.15


I Skinnarvik på Kimitoön har de ryska ägarna till två strandtomter rätt att röra sig på finskt militärområde. HBL:s utsända blir däremot stoppade.

– Kan ni vänligen visa legitimation, säger militärpoliserna som skyndar till när vi stannat för att fotografera skylten vid det strängt bevakade vapenlagret.

– Om ni vill röra er på området så måste ni få tillstånd från högre ort.

Det behöver inte de två ägarna till lägenheterna Norrstrand och Västerstrand, som ligger inom det militära skyddsområdet. Inte, trots att de är utlänningar. De har servitutsrätt till den avstängda väg som leder fram till de två, knappt 1,5 hektar stora tomterna.

Markområdena är bara två av tiotals motsvarande på andra håll i landet som ägs av utlänningar. Markområden som kan ligga intill militärbaser, förläggningar eller vapenlager.

I Kimitofallet var det Forststyrelsen som 2008 sålde de två lägenheterna åt en ukrainsk köpare. Han hade bott flera år i landet, i Vanda. Forststyrelsen kontaktade försvarsmakten som inte såg några hinder för affären, trots att lägenheterna ligger inom ett militärområde med installationer som man är mycket förtegen om.

År 2010 sålde ukrainaren tomterna vidare till det estniska bolaget Liikumise Energia Oü. Företagets verksamhet är enligt våra myndigheter okänd. HBL:s efterforskningar visar att bolaget är registrerat i Tallinn. Två personer med ryska namn sitter i ledningen och bolaget hade en omsättning på fem miljoner euro år 2012. Den ena ägaren Nikolaj Dolbilin är mycket öppen om sina avsikter (läs Anna-Lena Lauréns intervju med Dolbilin invid).

Forststyrelsen kan inte förvägra utlänningar att köpa finsk mark, EU kräver att alla behandlas lika.

Tidigare i veckan talade försvarsminister Carl Haglund om vikten av att staten kan lösa in marker och fastigheter som ligger på strategiskt viktiga ställen. Detta efter tidningsartiklar om att ryska köpare har kommit över åtminstone fyra tidigare gränsbevakningsstationer, som staten sålt ut.

Övervakar farleder?

Företaget Airiston Helmi, som har ryska ägare, har under de senaste tio åren systematiskt införskaffat strandtomter och holmar i den åboländska skärgården. En militärexpert som nyligen intervjuades av Iltalehti hävdar att det gjorts för att visuellt kunna övervaka och vid behov också stänga finska farleder. Experten intervjuades anonymt. Ser han spöken, eller inte?

Företaget har köpt mark i anslutning till Pensarfarleden från Hangö till Åbo, längs Utöfarleden och längs Skiftesfarleden. Företaget har också varit intresserat av landområden kring farleden till Nystad.

Det bakomliggande motivet kan vara att förbereda byggandet av ryska baser vid en eventuell framtida kris- eller krigssituation, tror militärexperten.

I Kimito ägs majoriteten av turistanläggningen Storfinnhova gård av ett ryskt par. Anläggningen ligger nära Skinnarviks militärområde och har därför oförtjänt figurerat i rapporteringen om "mystiskt" ryskt markägande.

– Vi utvecklar verksamheten hela tiden och bland annat kommunen hör till våra kunder, säger vd Mats Grönblom.

– Våra ryska ägare är med för att de älskar det här stället. Vi har inte gömt några missiler i rökbastun, försäkrar han.

I Finland bosatta vänner hade lockat det ryska paret att investera i projektet.

Rökbastun är populär också bland de finska officerarna i Skinnarvik.

Att farhågorna kanske ändå inte bara är fria fantasier bekräftas av att president Sauli Niinistö vid en lunch med de politiska journalisterna i januari medgav att nyheten "stack honom i ögonen" och att han kommer att "ställa frågor" kring saken.




Kommentar: Mycket skrik för lite ...
Publicerad: 07.03.2015 11.19 • Uppdaterad: 07.03.2015 11.20
Ämnesord

Existerar det en medveten rysk strävan att köpa upp områden som är strategiskt viktiga för Finland, eller ser vi spöken? undrar Stefan Lundberg.

Existerar det en medveten rysk strävan att köpa upp områden som är strategiskt viktiga för Finland, eller ser vi spöken?

Medierna – även HBL – har i flera år serverats fantasifulla konspirationsteorier om att ryssarna köper upp gamla gränsbevakningsstationer och områden som ligger på strategiskt känsliga områden för att i en kris- eller krigssituation kunna lamslå vår försörjning eller viktiga militära installationer.

Konspirationsteoretikerna leds av en pensionerad ingenjör i Savolax som tagit utredningen av de ryska markförvärven som sin livsuppgift. När exempelvis HBL och andra tidningar inte nappat på konspirationsteorin är hans förklaring att vi i bästa VSB-anda inte "vågar" skriva om saken.

Vad kan ryssarnas motiv till att köpa markområden i Finland då vara? Den vanligaste förklaringen står Nikolaj Dolbinin för i artikeln invid. Man söker lugn och ren miljö. Den andra är att en investering i Finland är en livförsäkring. Den tredje är att ryska rubelmiljonärer kan konvertera – och tvätta – sina rubel med hjälp av dotterbolag som har ägor i Finland. Den fjärde är att affärsmännen står i maskopi med rysk militär.

Det är antagligen den osannolikaste förklaringen, men självfallet måste vår säkerhetspolitiska ledning vara lyhörd för misstankarna och se till att utländska medborgare inte kan snava omkring på våra topphemligaste militära installationer.
De förfallna gränsbevakningsstationerna som nu ägs av ryssar hör knappast till dem.
 
Ei kovin kaukana ketjun aiheesta. Kun tukialueta perustetaan, täytyy materiaalin tuonnista ja varastoinnista huolehtia myös.

Suomessa toimii satoja venäläisten piiloyrityksiä
Etelä-Karjalassa tehty selvitys paljasti, että monet Suomessa yritystä pyörittävät venäläiset välttelevät julkisuutta
KOTIMAA 9.3.2015 2:00
Outi Salovaara

HELSINGIN SANOMAT


JUHA METSO
1425798011472

Suomessa toimivien venäläisyhtiöiden toimialat vaihtelevat laidasta laitaan. Yrittäjät Anastasija ja Pjotr Žabin ostivat Imatralta entisen varuskuntasairaalan ja remontoivat sen hostelliksi

Valtaosa venäläisten Suomessa pyörittämistä yhtiöistä pyrkii toimimaan piilossa, paljastaa Etelä-Karjalan yrittäjäjärjestön tuore selvitys.

Selvityksessä käytiin läpi kaikki Etelä-Karjalaan rekisteröidyt lähes 700 yritystä, joissa vastuuasemassa, kuten hallituksen jäsenenä tai osakkaana, on Venäjän kansalainen.

Kolmasosalla yrityksistä ei ollut ajantasaisia yhteystietoja. Kolmasosalla tiedot olivat ajan tasalla, mutta ketään ei saatu kiinni. Lisäksi monet yritykset toimivat venäjänkielisten kotisivujen ja yhteystietojen varassa.

"Vain joka kolmannesta yrityksestä tavoitettiin joku, mutta kaikki eivät halunneet vastata kysymyksiin. Kaikkiin kysymyksiin vastasi lopulta vain hieman yli kymmenen prosenttia yrityksistä eli 78 yritystä", sanoo Etelä-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Jami Holtari.

Venäläisyritysten toimintaa ei ole tutkittu valtakunnallisesti. Ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä arvioi, että piiloyrityksiä voi olla rajan pinnassa enemmän kuin Helsingissä.

Lyhyt välimatka ja edullisemmat kustannukset voivat houkutella yrityksen perustamiseen kirjavammin perustein kuin pääkaupunkiseudulla.

Kaikkiaan Lappeenrannassa ja Imatralla on asukaslukuun suhteutettuna noin 2,5-kertainen määrä venäläisten johtamia yrityksiä verrattuna Helsinkiin.

Holtari arvelee, että iso syy pysyä piilossa liittyy kulttuurieroihin. Venäläisillä on usein syvä epäluulo viranomaisia ja muita tahoja kohtaan, eivätkä he hevillä kerro yrityksensä asioista.

Harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen arvioi, että piilotteluun voi olla muitakin syitä.

"Yrittäjillä voi olla tarve osoittaa, että Venäjällä oleva pääyritys tai -henkilö toimii EU-alueella. Luultavasti toiminta tapahtuu ja sitä johdetaan Venäjältä. Yrityksillä voidaan myös kiertää työlupasäännöksiä, ja myös rahanpesu on helpompaa firman kautta."

Venäläisyhtiöiden toimialat vaihtelevat laidasta laitaan. Joukkoon mahtuu esimerkiksi Imatralle rekisteröity Interdix, jonka tarkoituksena oli valmistaa aseita urheilukäyttöön. Sen perusti kaksi venäläistä aseteollisuusliikemiestä 2011.

Yhtiöllä ei ole liikevaihtoa. Sen osakepääoma on yli 220000 euroa, vaikka usein paperiyhtiöiden osakepääoma on lain edellyttämä minimi, 2500 euroa. Viime kesänä Interdixin hallitukseen tuli kansainvälisestikin tunnettu pitkän linjan venäläinen asekauppias.

"Jos täällä kovin paljon alkaa olla asekauppaa tai pieniä vihreitä miehiä, niin onhan se ehkä vähän huolestuttavaa", Hirvonen sanoo.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1425798026246
 
Kuunnellaan mitä kuunnellaan. Epätyypillisenä pidettävään sodankäyntiin ja parveilutaktiikoihin nämä hankinnat osuvat kuin nenä naamaan. Ei tämä niin vaikeaa pitäisi olla myöntää.

Ette selvästi ole tajunneet, miten esim. Ukrainassa venäläiset kehittävät operaatioitaan ja minä en lähde asiaa avaamaan, jos joku kantakappari sitä ei ensin tee. Silmät auki nyt ja pää pois pensaista.

Talvisota loppui jo aika kotva sitten ja Loppusotakin saatiin pakettiin noin 70 vuotta sitten. Moni asia on muuttunut ja muuttuu edelleen.

Venäjäkin hallitsee swarmingin...saattaa piru hallita hyvinkin ja aloitusvaiheessa moni "omistus" saa merkityksiä.

Tässä ei ole kyllä mitään uutta, Neuvostoliitto kehitti tätä touhua jo ennen viime sotia.
Syyttävä sormi osoittaa meidän sotilastiedustelua ja liberaaleja poliitikkoja tämän unohtamisesta.
 
Kääntyykö uusi asiassa uusi sivu, vai revitäänkö vanhakin?

A-studio tänään 21.05!

A-studio: Talk – Lymy- vai lomapaikka?
Julkaistu 12.03.2015 - 11:06.
17-215555501569e73900.jpg

Lappeenrannan Ylämaalla sijaitseva Leinon rajavartioasema.
TV1 torstaina 12.3.2015 klo 21.05 - 22.00, uusinta perjantaina 12.3. klo 15.55
Yle Areenassa 30 päivää

Ovatko venäläisomistukset Suomessa lymy- vai lomapaikkoja?

Venäläiset yritykset ja yksityiset henkilöt ovat ostaneet taloja ja tontteja sotilaskohteiden ympäriltä. Omistuksessa on raja- ja merivartioasemia sekä maa-alueita suurten räjähdevarikkojen kyljestä.

Ovatko ostokset sattumaa vai suunnitelmallista toimintaa? Olisiko Suomessa pitänyt herätä seuraamaan asiaa jo ennen Ukrainan kriisiä?

Jos kauppoja aletaan säädellä, loukataanko silloin suomalaisten maanomistajien omistamisen ja myymisen oikeuksia, kun varallisuuden arvo rajoitusten seurauksena alentuu.

A-studio: Talkissa ovat keskustelemassa puolustusministeri Carl Haglund (rkp), Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtaja Paula Lehtomäki (kesk), dosentti Juha Pohjonen Itä-Suomen yliopistosta ja Suomen Sotilas-lehden päätoimittaja Jaakko Puuperä. Keskustelun vetää toimittaja Sakari Kilpelä.
 
Suomen Sotilas on konkreettinen:

Todellisuudessa viranomaisilla on nimittäin jo nykyisen - kiistatta puutteellisen - lainsäädännön puitteissa kaikki mahdollisuudet puuttua ja estää maakauppoja kriittisissä kohteissa niin halutessaan. Kysymys on nimittäin tahdosta ja siitä piitataanko asioista vai ei.

Hankintojen taustalla on useissa tapauksissa ollut Venäjän ylimpään valtiolliseen johtoon kuuluvia tai sitä lähellä olevia tahoja. Huomiota ei ole kuitenkaan kiinnitetty kylliksi siihen, että ongelma on sisäsyntyinen ja että se voitaisiin estää koska tahansa. Lakiakin olisi hyvä muuttaa, mutta pelkin hallinnollisin määräyksin ja ohjein tai vaikkapa asetuksin saataisiin jo paljon aikaan.

Ovatko viranomaisten kädet sitten sidotut?

Eivät ole.

Ensinnäkin kunnilla on kaavoitusmonopoli.

Toiseksi meillä Suomessa kunnilla on mahdollisuus käyttää etuosto-oikeutta tai pakkolunastaa kiinteistö tarvittaessa. Kaupanvahvistaja ilmoittaa jokaisen kiinteistökaupan sen sijaintikunnalle, jonka on tehtävä päätös etuosto-oikeuden käyttämisestä tai käyttämättä jättämisestä määräajassa.

Kolmanneksi kunnan rakennusvalvonnassa varmasti tiedetään kaikki koko yhteiskunnan kannalta olennaiset rakenteet kunnan alueella, ovat ne sitten verkkoja tai muita maanalaisia tai -päällisiä rakenteita. Jos ei tiedetä, on valtiovallan tehtävä pitää huoli että tiedetään jatkossa.

Joka tapauksessa kunnan rakennusvalvonnasta löytyy yleensä pikkutarkasti kirjattuna kaikki oleelliset rakenteet sen alueella. On helppoa ohjeistaa mihin näistä tulee suhtautua sensitiivisesti ja mikä on pidettävä julkisen vallan valvonnassa ja hallussa. Nimittäin kyllä riski voi syntyä ihan kotimaisen omistuksenkin kautta. Suomessa olisikin ehkä tarpeen taas välillä pysähtyä pohtimaan onko aloja ja omaisuusmassoja, joiden on oltava yksiselitteisesti julkisen vallan - kuntien tai valtion - käsissä. Kaikki ei voi olla kaupan ja kaikkea tehoa ei voi mitata taseesta ja tuloslaskelmasta kvartaaleittain. Kaikki hyvä maailmassa ei ole muutettavissa luvuiksi ja kvantitatiivisiksi suureiksi saatikka rahaksi.

http://suomensotilas.fi/fi/ulkomaalaisten-maakaupat-keinot-jos-tahtoa-löytyy

 
Lainaan tähän iltalehden kolumin aiheesta. On asiallista, erityisesti se kohta,kun toimittaja kertoo jo vuosia seuranneensa tätä ja puhuneensa päättäjille asiasta.

Olen seurannut venäläisten maakauppoja Suomessa jo useiden vuosien ajan. Tiedän, mistä kirjoitan.

Kirjoitus julkaistu alunperin Iltalehdessä 13.10.2014
Ensin olisi saatava pojat hereille, sitten voi olla huoleton. Rähmät silmistä ja tien päälle, kirjoittaa toimittaja Tuula Malin.

Olen seurannut venäläisten maakauppoja Suomessa jo useiden vuosien ajan. Tiedän, mistä kirjoitan.

Suomessa on kieltäydytty näkemästä Venäjältä Suomeen suuntautuvan maanhankinnan pimeimpiä puolia. Aina eduskuntaa myöten on puhuttu huolettomaan sävyyn keskiluokkaisten venäläisten kesämökkikaupoista Itä-Suomessa, vaikka kaupankäynnin kokonaiskuva on ollut maakunnista kerättyjen selvien faktojen valossa huomattavasti moni-ilmeisempi.

Rahanpesu ja erityisesti strateginen, Suomen puolustuksen ja huoltovarmuuden ytimeen iskevä kaupankäynti ovat olleet monien mielestä turhan synkkiä keskustelunavauksia. Totuuden voi kieltää, mutta katoamaan sitä ei saa. Kauppoja on tehty läpi Suomen idästä länteen ja etelästä pohjoiseen. Yksittäisten lomatonttien tai kesämökkien rinnalla venäläiset ovat häärineet maakaupoilla Suomen sydämessä, turvallisuuden ytimessä.

///

Kävin useiden vuosien ajan MTV:n toimittajana haastattelemassa keskeisiä poliittisia päättäjiä, ministereitä ja ministeriöiden virkamieskuntaa maakauppojen merkityksestä Suomelle. Suhtautuminen oli vaihtelevaa. Monet näkivät asian tärkeyden, mutta halusivat pysytellä takarivissä. Ei pidä härkkiä, ettei naapuri hermostu! Osa kieltäytyi vastaamasta ja hymyili kuten hulluille hymyillään. Oli myös heitä, jotka uivat vastavirtaan ja ilmaisivat reilusti kiinnostuksensa isänmaan tilasta.

Eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajat hokivat vuodesta toiseen vastavuoroisen kaupankäynnin vaatimustaan. Myydään vaan, mutta meidänkin on saatava ostaa! Suomen vaatimusta vietiin eteenpäin presidenttitasolla. Venäjä kieltäytyi kunniasta ja tarjosi lohdutukseksi vuokrauksen mahdollisuutta. Lopulta meni sekin. Tuli raja-alueukaasi ja Venäjä uhkasi pakkolunastuksilla niitäkin harvoja suomalaisia, jotka olivat onnistuneet hankkimaan haltuunsa luovutetulle alueelle jääneet kotinsa.

Puheet on puheita, teot tekoja. Kun Suomi jahkailee, Venäjä toimii.

///

Mikäli nykytila on johtokeskuksen mielestä hyvä, niin voitaisiinko edes selvittää, mistä on myyty, kenelle ja kuinka paljon. Maanmittauslaitoksen rekisteri on vain osatotuus. Kokonaisuuden selvittäminen vaatii raakaa kenttätyötä. On käytävä läpi kaupat käsipelillä kunta kunnalta, eikä sekään riitä. On selvitettävä yhtiöiden omistus. Ainoastaan siten päästään käsiksi todellisiin maanomistajiin.


Ei tainnut ex-europarlamentaarikko Satu Hassi ymmärtää, millaisen sopan keitti, kun allekirjoitti ympäristöministerinä 90-luvun lopussa lakiesityksen, jolla Suomi poisti hövelisti kaikki ulkomaalaisten kiinteistönhankintaa koskeneet rajoitukset. Hassin mukaan rajoitusten poistaminen oli eduskunnassa läpihuutojuttu. Lobbareita oli myös Venäjältä. Samoin oli muutama vuosi myöhemmin 2003, kun kaksoiskansalasisuus lobattiin läpi samojen seinien sisäpuolella.

Molemmat - sekä kaksoiskansalaisuus että ETA-alueen ulkopuolelta tulevien maanhankintaoikeus - ovat osa putinilaista suurvaltastrategiaa. Strategiaa, jonka päämääränä on EU:lle kilpailevan koalition, Euraasian unionin synnyttäminen. Venäjän etupiiriajattelussa Suomi kuuluu jälkimmäiseen.

Herätkää pojat! Kukkohan kiekui jo aika aamua sitten. Niinistö ei ole Kekkonen, eikä Putin Kekkosen kalakaveri.

TUULA MALIN
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015031119338677_uu.shtml
 
Suomen Sotilaan kirjoittaja ei ole selvästikään seurannut kunnallispolitiikkaa. Kyse on de jure ja de facto -asioista Etuosto-oikeuden käyttö tai pakkolunastus on keinovalikoimissa olemassa, mutta käytännössä sitä ei helposti käytetä. Ehkä harmaassa vaiheessa, mutta sitä ennen kunnanhallituksen pitäisi löytää jostain rahat, mikä on todella tiukassa Helsinkiä pienemmässä paikassa. Mahdollisuus oikeudenkäyntiin tai kielteiseen julkisuuteen pelästyttäisi loputkin poliitikot.
Venäläisten maakaupoille pitäisi pistää este lainsäädännöllä eduskunnan taholta. Kuntiin ei voi tässä asiassa luottaa.
Selväähän on, että tässä jotain kiristyskeinoja tai joukkojen sijoituspaikkoja puuhataan.
 
Suomen Sotilaan kirjoittaja ei ole selvästikään seurannut kunnallispolitiikkaa. Kyse on de jure ja de facto -asioista Etuosto-oikeuden käyttö tai pakkolunastus on keinovalikoimissa olemassa, mutta käytännössä sitä ei helposti käytetä. Ehkä harmaassa vaiheessa, mutta sitä ennen kunnanhallituksen pitäisi löytää jostain rahat, mikä on todella tiukassa Helsinkiä pienemmässä paikassa. Mahdollisuus oikeudenkäyntiin tai kielteiseen julkisuuteen pelästyttäisi loputkin poliitikot.
Venäläisten maakaupoille pitäisi pistää este lainsäädännöllä eduskunnan taholta. Kuntiin ei voi tässä asiassa luottaa.
Selväähän on, että tässä jotain kiristyskeinoja tai joukkojen sijoituspaikkoja puuhataan.

Niin, on aivan kohtuuton taloudellinen rasite kunnille toimia pakkolunastajana. Siksi valtion tulisi toimia siinä roolissa. Toiseksi, vaikka meidän kaikkien tarkoitus on kieltää venäläisten maakaupat, tulisi vastaavat Suomen turvallisuutta heikentävät maakaupat kieltää kaikilta muilta valtioilta. Nyt seurataan venäläisten maakauppoja kuin haukat, mutta samalla Venäjän liittolaisten tai siihen rinnastettavien valtioiden, kuten Kiinan, Serbian, Pohjois-Korean tai Venezuelan kansalaiset ja yritykset voivat ostaa "mökkitontteja" ilman, että kukaan siitä nostaa otsikoita. Ja kuitenkin voi olla sovittu, että nämä kyseiset tontit siirtyvät tietyllä käskyllä venäläisten hallintaan.
 
Eikö noiden ostettujen rakennusten seiniin ja lattioihin voitaisi jo käydä laittamassa räjähteitä valmiiksi? Vai ovatko ne jo täynnä venäläisten a-tarvikkeita eikä sinne siksi mahdu enää mitään?
 
Kaikella kunnioituksella stetsonihattuja kohtaan: hybridisodan aakkoskirjaa hiukka tavaamalla löytää mainiosti jo aamupäivän mittaan, ehdittäessä sivulle 33, selviä viitteitä siitä, että nämä mestat eivät päädy suinkaan sattumalta ja venäläiskansalaisen mainiosta intuitiosta novgorodilaisomistukseen. Osa voi päätyäkin, osa ei.
SAmaa mieltä, Kaikki jotka on erimieltä voisi perehtyä muutamiin tutkintoihin yms. esim. Doriassa.
 
Back
Top