Media ylläpitää pientä asiaan liittyvää pöhinää!
Satelliittikuva: Venäläisyhtiöllä ”hämmentävää” kalustoa Turun saaristossa
Jaa artikkeli:
Facebook147Twitter11WhatsApp
Teppo Ovaskainen
Luotu:
9.2.2015 15:14
Venäläisomisteisen matkailu- ja kiinteistöyhtiön tonttikaupat Turun saaristossa ovat kuohuttaneet suomalaisten mieliä. Keskustelua ovat herättäneet myös Suomen merivoimilta ostetut alukset venäläistaustaisen yhtiön rantatontin laiturissa saariston pääkaupungissa Paraisilla.
Puolustusvoimien poistohuutokaupoista ostetut alukset, joista toinen on Kampela- tai Kala-luokan kuljetuslautta ja toinen Iltalehden mukaan rannikkotykistön yhteysvene, näkyvät muun muassa oheisessa Google Mapsin satelliittikuvassa kesältä 2014. Vielä vuonna 2011 napatussa satelliittikuvassa tontti oli käytännössä tyhjä.
Lisäksi laiturissa näkyy pienempiä veneitä, ja rantakiinteistön varustukseen kuuluu myös naapureita melun vuoksi närästänyt helikopterin laskeutumispaikka.
– Kyllähän tuo on hyvin havahduttava kuva, kommentoi kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) satelliittikuvaa, josta Uudelle Suomelle vinkattiin.
Kymäläinen on tehnyt aloitteita EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten tahojen maa- ja kiinteistökauppojen rajoittamisesta Suomessa, viimeisimpänä näistä pian allekirjoitettavaksi tuleva kansalaisaloite. Käytännössä aloitteen tähtäimessä ovat lähinnä venäläisten kiinteistö- ja tonttiostot.
Kymäläinen viittaa ”havahduttavalla” arvioihin venäläisten tontti- ja saarikauppojen mahdollisista motiiveista. Nimetön sotilaslähde kuvasi tammikuussa Iltalehdessä Airiston Helmi Oy:n maahankintoja strategiseksi toimeksi, joka kuuluu Venäjän valtion rauhanaikaiseen varautumiseen. Iltalehden sotilaslähteiden mukaan yhtiön tonttihankinnoista voi päätellä, että tavoitteena on Suomelle tärkeiden saaristomeren pääväylien saattaminen venäläisten valvontaan kriisiaikojen varalta.
Suna Kymäläinen korostaa, ettei hän Ukrainan sodan valossakaan halua pelotella konflikteilla tai liioitella tonttikauppojen merkitystä. Silti hän yhtyy arvioihin, joiden mukaan kyse voi olla Venäjän valtion rauhanaikaisesta varautumisesta tiedustelua ja mahdollisia konfliktitilanteita varten.
– En usko siihen, että nämä toimet olisivat jotain sodan rakentelua. Mutta nämä voivat olla varautumista tuntemattomaan, Kymäläinen sanoo Uudelle Suomelle.
– Jos tilanteet kriisiytyisivät, niin tässä voisi olla meille [Suomelle] haitallisia piirteitä.
Kymäläinen kertoo saaneensa runsaasti asiaan liittyviä yhteydenottoja Paraisilta ja muualta Turun saaristosta, mistä Airiston Helmi on hänen mukaansa ostanut useita tontteja ja saaria. Paraisilla naapurit ovat riidelleet Airiston Helmen ja kunnan kanssa helikopterimelusta ja rakennusluvista, mutta Kymäläisen mukaan myös yhtiön omistamat entiset Puolustusvoimien alukset aiheuttavat ihmetystä.
”En usko siihen, että nämä toimet olisivat jotain sodan rakentelua. Mutta nämä voivat olla varautumista tuntemattomaan”
– Airiston Helmen tapauksessa hämmentävää on se miinalaiva [muun muassa miinantorjuntaan soveltuva Kampela-lautta] ja yhteysalus, jotka ovat myöskin heidän omistuksessaan ja jotka liikennöivät tuolla Suomen merivoimien keskellä ja Suomen väreissä. Jos spekulaatioita haluaa rakennella, niin olisi mahdollista miinoittaa ja niin pois päin, Kymäläinen sanoo.
– Puolustusvoimat on edellyttänyt kaupantekohetkellä, että alusten maalaus tai väritys tulisi muuttaa, mutta näinhän ei ole tapahtunut.
Merivoimista onkin aiemmin kerrottu, että se aikoo tutkia huutokauppojen kauppakirjoja ja selvittää, voiko uudet omistajat velvoittaa muuttamaan alusten väriä ja poistamaan Puolustusvoimiin viittaavat tunnukset.
Merivoimien tiedotuspäällikkö Annele Apajakari kertoo nyt Uudelle Suomelle, että Puolustusvoimien tunnuksen, kielekkeisen valtiolipun, käyttäminen on kiellettyä kaikilta muilta toimijoilta eli myös Merivoimien vanhojen alusten uusilta omistajilta. Tunnuksen käytöstä ei Apajakarin mukaan olekaan ainakaan ”ensikäden havaintoja” Airiston Helmen tapauksessa.
Sen sijaan alusten väriin on hankala puuttua. Apajakarin mukaan kauppakirjan ehdoissa sanotaan, että uusi omistaja on velvollinen muuttamaan veneen ulkonäköä siten, että sekaantumiseen vaaraa ei ole, ”mutta tätä ehtoa on äärettömän vaikea valvoa”.
– Ei ole mitään trademark-harmaata, joka olisi yksinoikeudella puolustusvoimien käytössä, Apajakari sanoo Uudelle Suomelle.
– Emme ole lähdössä prosessiin ulkonäön muuttamisesta, mutta toki kielekkeisen valtiolipun kanssa ajeluun pitää puuttua jos sellaista havaitaan.
Venäläisyrityksen maahankintoja koskeviin kysymyksiin Apajakari ei voi vastata, koska tonttiasiat eivät Merivoimille kuulu. Puolustusvoimat seuraa yleisesti toimintaympäristöään mutta ei tiedota havainnoistaan.
–Mitään laitonta ei ole tapahtunut, Apajakari sanoo vastauksena tonttihankintoihin liittyviin kysymyksiin.
Satelliittikuvaa katselleen kansanedustaja Kymäläisen mielestä ei ole ihme, jos ”raskasrakenteinen” laituri ruoppauksineen on ihmetyttänyt paikallisia. Paraisten kaupunginjohtaja Folke Öhman sen sijaan kertoo, etteivät Airiston Helmi tai sen laiturit ja veneet ole paraislaisille suuri keskustelunaihe: kaupunginjohtaja ainakaan ei tällaiseen keskusteluun ole törmännyt helikopterimelua lukuunottamatta.
Kymäläisen mukaan suurin ongelma tonttiasiassa on epätietoisuus. Hänen mukaansa viranomaisilta puuttuu kiinteistö- ja tonttihankintojen valvonnassa ”yhteiskoordinaatti, josta näkyisi, miltä se kokonaisuus näyttää Suomen kartalla”.
–Suomessa on tällä hetkellä selkeä ongelma siinä, että meillä ei ole minkäänlaista yhteistä viranomaisrekisteriä siitä, kuinka paljon, kenellä ja missä omistusta on. Tiedot Turun saariston omistuksistakin pohjautuvat vain ja ainoastaan kansalaisaktiivien keräämään tietoon, Kymäläinen sanoo.
Suna Kymäläisen mielestä aiheesta täytyy keskustella paitsi turvallisuusnäkökulmasta myös muun muassa verotuksellisten asioiden vuoksi. Kansalaisaloitteessaan hän esittelee myös tätä näkökulmaa.
– Kyseinen yritysrypäs ostaa koko ajan uusia saaria ja rantatontteja, mutta vuosittaiset tappiot kasvavat. Silti on jostain rahaa investoida näinkin huomattavia omaisuuksia. Kyllä siinä täytyisi jollain hälykellot soida, että eihän nyt kaikki näytä edes ulospäin siltä, että homma olisi kunnossa, Kymäläinen sanoo.
Airiston Helmen yritysrekisteriin merkitty johto on toistuvasti jättänyt vastaamatta suomalaismedian yhteydenottoihin. Myöskään Uudelle Suomelle ei luvattu haastattelua, vaikka eräästä yhtiön numerosta vastattiinkin. Puhelimeen vastannut henkilö ei antanut nimeään. Ennen Iltalehteä Airiston Helmen toimista Turun saaristossa on raportoinut muun muassa Ilta-Sanomat.
Henkilöt:
Suna Kymäläinen
Yritykset:
Airiston Helmi
Muut asiasanat:
Kotimaa
Satelliittikuva: Venäläisyhtiöllä ”hämmentävää” kalustoa Turun saaristossa
Jaa artikkeli:
Facebook147Twitter11WhatsApp
Teppo Ovaskainen
Luotu:
9.2.2015 15:14
- Kuva: Google Maps
Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) on huolissaan venäläistaustaisten yritysten tonttikaupoista muun muassa Turun saaristossa. Oheinen Google Mapsin satelliittikuva yhdestä Airiston Helmen saaristotontista täsmää yhteen mediassakin julkaistujen, kyseistä tonttia esittävien valokuvien yksityiskohtien kanssa.
- 1
- 2
Venäläisomisteisen matkailu- ja kiinteistöyhtiön tonttikaupat Turun saaristossa ovat kuohuttaneet suomalaisten mieliä. Keskustelua ovat herättäneet myös Suomen merivoimilta ostetut alukset venäläistaustaisen yhtiön rantatontin laiturissa saariston pääkaupungissa Paraisilla.
Puolustusvoimien poistohuutokaupoista ostetut alukset, joista toinen on Kampela- tai Kala-luokan kuljetuslautta ja toinen Iltalehden mukaan rannikkotykistön yhteysvene, näkyvät muun muassa oheisessa Google Mapsin satelliittikuvassa kesältä 2014. Vielä vuonna 2011 napatussa satelliittikuvassa tontti oli käytännössä tyhjä.
Lisäksi laiturissa näkyy pienempiä veneitä, ja rantakiinteistön varustukseen kuuluu myös naapureita melun vuoksi närästänyt helikopterin laskeutumispaikka.
– Kyllähän tuo on hyvin havahduttava kuva, kommentoi kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) satelliittikuvaa, josta Uudelle Suomelle vinkattiin.
Kymäläinen on tehnyt aloitteita EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten tahojen maa- ja kiinteistökauppojen rajoittamisesta Suomessa, viimeisimpänä näistä pian allekirjoitettavaksi tuleva kansalaisaloite. Käytännössä aloitteen tähtäimessä ovat lähinnä venäläisten kiinteistö- ja tonttiostot.
Kymäläinen viittaa ”havahduttavalla” arvioihin venäläisten tontti- ja saarikauppojen mahdollisista motiiveista. Nimetön sotilaslähde kuvasi tammikuussa Iltalehdessä Airiston Helmi Oy:n maahankintoja strategiseksi toimeksi, joka kuuluu Venäjän valtion rauhanaikaiseen varautumiseen. Iltalehden sotilaslähteiden mukaan yhtiön tonttihankinnoista voi päätellä, että tavoitteena on Suomelle tärkeiden saaristomeren pääväylien saattaminen venäläisten valvontaan kriisiaikojen varalta.
Suna Kymäläinen korostaa, ettei hän Ukrainan sodan valossakaan halua pelotella konflikteilla tai liioitella tonttikauppojen merkitystä. Silti hän yhtyy arvioihin, joiden mukaan kyse voi olla Venäjän valtion rauhanaikaisesta varautumisesta tiedustelua ja mahdollisia konfliktitilanteita varten.
– En usko siihen, että nämä toimet olisivat jotain sodan rakentelua. Mutta nämä voivat olla varautumista tuntemattomaan, Kymäläinen sanoo Uudelle Suomelle.
– Jos tilanteet kriisiytyisivät, niin tässä voisi olla meille [Suomelle] haitallisia piirteitä.
Kymäläinen kertoo saaneensa runsaasti asiaan liittyviä yhteydenottoja Paraisilta ja muualta Turun saaristosta, mistä Airiston Helmi on hänen mukaansa ostanut useita tontteja ja saaria. Paraisilla naapurit ovat riidelleet Airiston Helmen ja kunnan kanssa helikopterimelusta ja rakennusluvista, mutta Kymäläisen mukaan myös yhtiön omistamat entiset Puolustusvoimien alukset aiheuttavat ihmetystä.
”En usko siihen, että nämä toimet olisivat jotain sodan rakentelua. Mutta nämä voivat olla varautumista tuntemattomaan”
– Airiston Helmen tapauksessa hämmentävää on se miinalaiva [muun muassa miinantorjuntaan soveltuva Kampela-lautta] ja yhteysalus, jotka ovat myöskin heidän omistuksessaan ja jotka liikennöivät tuolla Suomen merivoimien keskellä ja Suomen väreissä. Jos spekulaatioita haluaa rakennella, niin olisi mahdollista miinoittaa ja niin pois päin, Kymäläinen sanoo.
– Puolustusvoimat on edellyttänyt kaupantekohetkellä, että alusten maalaus tai väritys tulisi muuttaa, mutta näinhän ei ole tapahtunut.
Merivoimista onkin aiemmin kerrottu, että se aikoo tutkia huutokauppojen kauppakirjoja ja selvittää, voiko uudet omistajat velvoittaa muuttamaan alusten väriä ja poistamaan Puolustusvoimiin viittaavat tunnukset.
Merivoimien tiedotuspäällikkö Annele Apajakari kertoo nyt Uudelle Suomelle, että Puolustusvoimien tunnuksen, kielekkeisen valtiolipun, käyttäminen on kiellettyä kaikilta muilta toimijoilta eli myös Merivoimien vanhojen alusten uusilta omistajilta. Tunnuksen käytöstä ei Apajakarin mukaan olekaan ainakaan ”ensikäden havaintoja” Airiston Helmen tapauksessa.
Sen sijaan alusten väriin on hankala puuttua. Apajakarin mukaan kauppakirjan ehdoissa sanotaan, että uusi omistaja on velvollinen muuttamaan veneen ulkonäköä siten, että sekaantumiseen vaaraa ei ole, ”mutta tätä ehtoa on äärettömän vaikea valvoa”.
– Ei ole mitään trademark-harmaata, joka olisi yksinoikeudella puolustusvoimien käytössä, Apajakari sanoo Uudelle Suomelle.
– Emme ole lähdössä prosessiin ulkonäön muuttamisesta, mutta toki kielekkeisen valtiolipun kanssa ajeluun pitää puuttua jos sellaista havaitaan.
Venäläisyrityksen maahankintoja koskeviin kysymyksiin Apajakari ei voi vastata, koska tonttiasiat eivät Merivoimille kuulu. Puolustusvoimat seuraa yleisesti toimintaympäristöään mutta ei tiedota havainnoistaan.
–Mitään laitonta ei ole tapahtunut, Apajakari sanoo vastauksena tonttihankintoihin liittyviin kysymyksiin.
Satelliittikuvaa katselleen kansanedustaja Kymäläisen mielestä ei ole ihme, jos ”raskasrakenteinen” laituri ruoppauksineen on ihmetyttänyt paikallisia. Paraisten kaupunginjohtaja Folke Öhman sen sijaan kertoo, etteivät Airiston Helmi tai sen laiturit ja veneet ole paraislaisille suuri keskustelunaihe: kaupunginjohtaja ainakaan ei tällaiseen keskusteluun ole törmännyt helikopterimelua lukuunottamatta.
Kymäläisen mukaan suurin ongelma tonttiasiassa on epätietoisuus. Hänen mukaansa viranomaisilta puuttuu kiinteistö- ja tonttihankintojen valvonnassa ”yhteiskoordinaatti, josta näkyisi, miltä se kokonaisuus näyttää Suomen kartalla”.
–Suomessa on tällä hetkellä selkeä ongelma siinä, että meillä ei ole minkäänlaista yhteistä viranomaisrekisteriä siitä, kuinka paljon, kenellä ja missä omistusta on. Tiedot Turun saariston omistuksistakin pohjautuvat vain ja ainoastaan kansalaisaktiivien keräämään tietoon, Kymäläinen sanoo.
Suna Kymäläisen mielestä aiheesta täytyy keskustella paitsi turvallisuusnäkökulmasta myös muun muassa verotuksellisten asioiden vuoksi. Kansalaisaloitteessaan hän esittelee myös tätä näkökulmaa.
– Kyseinen yritysrypäs ostaa koko ajan uusia saaria ja rantatontteja, mutta vuosittaiset tappiot kasvavat. Silti on jostain rahaa investoida näinkin huomattavia omaisuuksia. Kyllä siinä täytyisi jollain hälykellot soida, että eihän nyt kaikki näytä edes ulospäin siltä, että homma olisi kunnossa, Kymäläinen sanoo.
Airiston Helmen yritysrekisteriin merkitty johto on toistuvasti jättänyt vastaamatta suomalaismedian yhteydenottoihin. Myöskään Uudelle Suomelle ei luvattu haastattelua, vaikka eräästä yhtiön numerosta vastattiinkin. Puhelimeen vastannut henkilö ei antanut nimeään. Ennen Iltalehteä Airiston Helmen toimista Turun saaristossa on raportoinut muun muassa Ilta-Sanomat.
Henkilöt:
Suna Kymäläinen
Yritykset:
Airiston Helmi
Muut asiasanat:
Kotimaa
