Ei kai tässä uutisessa enää ole mitään uutta, mutta laitetaan nyt kuitenkin. Venäjä valmistautuu hyökkäämään, ei puolustautumaan, se on nyt selvää, mutta on eri juttu lähteekö maa etenemään.
Amerikkalaisraportti: Venäjä harjoitteli Ahvenanmaan miehittämistä
Venäläiset sotilaat seuraavat helikopterien lentoa Kubinkassa kesäkuussa. (KUVA: SERGEI ILNITSKY)
Julkaistu: 25.6. 8:50
Yhdysvaltalainen ajatushautomo Cepa väittää tuoreessa raportissaan, että Venäjä harjoitteli Ahvenanmaan miehittämistä maaliskuussa.
Cepa on keskittynyt eurooppalaisen politiikan analysointiin.
Raportti väittää, että Venäjä järjesti maaliskuussa suuren sotaharjoituksen, johon kerrotaan osallistuneen yli 30 000 sotilasta. Cepan mukaan harjoituksen skenaario oli Ahvenanmaan, Tanskan Bornholmin, Ruotsin Gotlannin sekä Norjan pohjoisten osien haltuun ottaminen.
Raportin on laatinut Cepan varajohtaja ja Itä-Euroopan maihin erikoistunut toimittaja ja energia-, tiedustelu- ja kyberturvallisuuden asiantuntija
Edward Lucas.
Raportista ei tosin tarkemmin ilmene, mihin harjoitukseen siinä viitataan.
Viiden Pohjoismaan, kolmen Baltian maan sekä Puolan turvallisuustilannetta pohtivassa raportissa kuitenkin todetaan, ettei Venäjällä ole sotilaallista mielenkiintoa kyseisiä Itämeren alueen maita kohtaan, vaan sen suurimmaksi mielenkiinnon kohteeksi mainitaan arktiset alueet. Selvityksestä ilmenee, että Venäjä haluaisi palauttaa naapurimaidensa keskuuteen valta-aseman, jossa mitään ei tapahdu Venäjän tietämättä tai hyväksymättä.
Raportista ilmenee, että Baltian kannalta vaarallisin asia on Kaliningradin tilanne, jonka turvallisuuden Venäjä haluaa turvata. Toisaalta siinä todetaan, että Venäjän tulee kyetä yhteistyöhön ainakin Liettuan kanssa voidakseen huolehtia Kaliningradista.
Lisäksi siinä huomautetaan, että Venäjä ei halua rikkoa välejään länteen, sillä se tiedostaa jäävänsä alakynteen mahdollisessa konfliktissa EU:n ja Naton kanssa. Raportin mukaan on mahdollista, tosin epätodennäköistä, että Venäjä suunnittelisi yllätyshyökkäystä Baltian maihin, Pohjoismaihin ja Puolaan. Tämä skenaario olisi mahdollista vain siinä tapauksessa, että Venäjä vetää 15 000–20 000 sotilastaan Ukrainasta pois. Venäjä ei pysty käymään kahta sotaa samanaikaisesti, raportissa muistutetaan.
Venäjän viimeaikaisen uhittelun Baltian maissa uskotaan olevan lähinnä psykologista sodankäyntiä. Esimerkiksi Ruotsin ja Suomen turvallisuuden kannalta tärkeänä nähdään yhteistyön lisääminen Natoon kuuluvien naapurimaiden kanssa.
Suomen ja Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä todetaan, että lyhyellä aikavälillä päätös liittyä provosoisi Venäjää. Lisäksi siinä huomautetaan, että paras tapa välttää ydinasekonflikti Itämeren alueella on vahvistaa yhteistä puolustusta.
Cepan raportista uutisoi ensin Iltalehti.
Turvallisuusraportti löytyy
täältä.
Pihla Hakala