Jos perheestä isä tai aviopuoliso lähtee sotimaan, eiköhän se vaikuta koko perheeseen aikalailla.
Nyt pompitaan iloisesti asiasta toiseen. Joko puhutaan rauhan ajasta, jolloin se "kolmannes väestöä hoitaa maanpuolustuksen" on oikea taso, tai sitten puhutaan sodan ajasta, jolloin perustettavien sodan ajan joukkojen vahvuus vastaa n. 5%:a väestöstä. Ei siis lähellekään joka perheestä (ei edes laajennetusta, saati ydinperheestä) ole kukaan niiden 240 000:n sotilaan joukossa, joista sodan ajan armeija on tarkoitus muodostaa.
Ja miesten ollessa rivissä on ennenkin naiset ottaneet heidän tehtäviään ja roolejaan siviilissä.
Ja tämä tietenkin pätee myös, vaikka itse sotiminen olisi toteutettu muuten kuin asevelvollisuudella.
Ja vaikka vain noin kolmannes hoitaa aseellisen maanpuolustuksen vastuun kantamisen, mitenkähän se parantaa kansakunnan sitoutumista maanpuolustukseen jos tätä porukkaa entisestäänkin pienennetään? Kannattaa lukea vaikka viimeisin "Foreign Affairs" lehti. Siinä amerikkalainen professori esittää asevelvollisuuden palauttamista jossain muodossa jenkkeihin. Hänen näkemyksensä mukaan sotimisen ulkoistaminen pienelle ammattilaisjoukolle vieraannuttaa yhteiskunnan maanpuolustuksesta ja mahdollistaa poliitikoille osallistumiseen typeriinkin operaatioihin ilman kunnon syitä. Asevelvollisuus sitouttaisi kansakuntaa asian taakse ja sotaan ryhdyttäisiin vain todella vakavista syistä.
Oliko hänellä esittää jotain kättä pidempää väitteensä tueksi? Minua ei vaan se vakuuta, että joku "amerikkalainen professori esittää". Voin hyväksyä tuon jälkimmäisen, eli ammattiarmeijaa on poliittisesti helpompaa käyttää jossain toisella puolella maapalloa tapahtuvaan sotimiseen, mutta edellisen suhteen en olisi niinkään vakuuttunut. Joko USA:n poliittinen systeemi on erittäin korruptoitunut (mikä on täysin mahdollista) tai sitten sillä valtavalla satsauksella, jonka USA maanpuolustukseen tekee (3.3% BKT:stä) on laaja tuki kansan keskuudessa. Suomessa tuskin ollaan tuolla tasolla, vaikka laskettaisiin mukaan varusmiesten ilmaistyölle käypä arvo. Mutta hyväksyn tuon argumentin sotaan lähtemisen helppoudesta asevelvollisuuden puolesta. Minusta se on vain relevantimpi argumentti sellaisel[le maalle kuin USA, joka on sotinut suunnilleen yhtä soittoa sitten 2. maailmansodan jossain päin kuin Suomelle, joka ei ole.
Tuo nyt oli vain esimerkki. Heilä ei ole merkitystä mihinkään? Kai sillä nyt on merkitystä jos köyhän talon poika huomaa että rahakkaan ei tarvitse osallistua yhteisiin talkoisiin ja laittaa omaa henkeään peliin yhteisen edun vuoksi. "
Jos se rahakkaan talon lapsi on tyttö, niin hänen ei tarvitse osallistua yhteisiin talkoisiin. Tai jos hänellä on huonot polvet. Miksi se munien puuttuminen hyväksyttäisiin kelvollisena syynä olla osallistumatta, mutta muita ei? Ja kuten sanottua, jos systeemi muutetaan vapaaehtoiseksi toteutetuksi niin, että touhusta maksetaan kunnon palkkaa, niin se rikkaan perheen tyttökin joutuu osallistumaan yhteisiin talkoisiin maksamalla veroja. Nyt ei joudu.
Pappa betalar". köyhät etulinjaa. Suomi on demokratia ja demokratiassa tietyt asiat tulisi olla kaikkien vastuulla. Jos tämä ei toimi, se syö porukan moraalia aika pahasti.
Niin, kuten sanottua, nyt ei ole kaikkien vastuulla. Rauhan ajan maanpuolustus on maksimissaan laskettuna kolmanneksen varassa (tässä lasketaan, että poikalapsilla tuo vastuu on tulossa ja vanhuksilla se menneisyyden vastuu lasketaan mukaan) ja sodan aikana n. 5%:lla. Kaikki kuitenkin osallistuvat verojen maksuun.
Ja mitä moraaliin tulee, niin minusta sekin syö moraalia, että koko touhun lähtökohta on se, että armeijan taistelutahto ei ole sen varassa, että sinne lähtevät miehet ovat siellä siksi, että
haluavat asettaa itsensä isänmaan hyväksi, vaan siksi, että valtio heidät sinne rikosoikeudellisilla rangaistuksilla on pakottanut. Ja siis juuri heidät, kun samaan aikaan 95% muusta väestöstä ei joudu sinne lähemään.
Tuota vaikutusta on yritetty arvioida eri tutkimuksissa. Yksi 2011 tehty tutkimus osoitti, että varusmiespalveluksen vaikutus opiskeluun, työllisyyteen ja tuloihin tasoittuu 30-ikävuoteen mennessä. ETLAn tutkimus vuodelta 2012 totesi johtopäätöksissä mm seuraavaa:
"Tulosten mukaan armeijan käyminen siten, että varusmiesaika on minimiä pidempi, ei pidennä tilastollisesti merkitsevästi henkilön koulutuksesta valmistumista. Tämän tulkinta on se, että varusmiespalvelus antaa taitoja ja osaamista, jotka jouduttavat opintoja. On toisaalta myös mahdollista, että pitemmän varusmiespalveluksen suorittavat henkilöt ovat luontaisesti ahkerampia kuin lyhyemmän varusmieskoulutuksen suorittaneet henkilöt. Armeijan menestyksellinen suorittaminen indikoi erittäin voimakkaasti ja positiivisesti tulevaa työmarkkinaasemaa: korkeaa koulutusta, korkeaa työllistymistä ja korkeaa palkkaa. Varusmieskoulutuksen pidentyminen johtajakoulutukseen näyttäisi myös nostavan vastaista palkkaa varsin merkittävästi. Palkkavaikutukset voivat kuitenkin ulottua pitkälle, emmekä saaneet vielä evidenssiä, että vaikutus vähenisi asteittain ajan myötä."
Eli tuliko muna ennen kuin kana?
Tästä tutkimuksesta on jo keskusteltu ja tuossa boldattuna annetaankin se olennaisin syy. On päivänselvää, että vertaamalla kahta valikoitunutta ryhmää inttiläisiä, saadaan tuo tulos. Rehellinen vertailu olisi ollut kuitenkin vaikkapa se, että verrattaisiin vaikka niitä intin johtajakoulutukseen menneitä siihen naispopulaatioon, joka lukion päästötodistusten perusteella olisi vertailukelpoinen koulutuspotentiaaliltaan. Olisin erittäin yllättynyt, jos se vuoden intti ei näkyisi mitenkään siinä, että miehet valmistuisivat vanhempina kuin naiset. Toinen vaihtoehto olisi verrata Suomen miehiä yleisesti ulkomaalaisiin. Suomen miehistä suurin osa suorittaa vm-palvelun ja tämän voisi olettaa aiheuttavan viivettä keskimääräisessä valmistumisiässä. Monessa muussa maassa miehet eivät suorita inttiä, mutta muuten jakauma ahkerien ja vähemmän ahkerien välillä lienee ihan sama kuin Suomessakin. Jos tuossa vertailussa ei löydettäisi mitään eroa suomalaisten miesten ja vaikkapa brittien tai saksalaisten välillä valmistumisiässä, niin sitten voisin uskoa, ettei asevelvollisuus viivästytä opintoja.
Tai ehkä kaikkein paras vertailu olisi se, että otettaisiin kaksi maata, vaikkapa Suomi ja Britannia (valitsin tämän siksi, että siellä ei ole pitkään aikaan ollut asevelvollisuutta, monessa muussa maassa voisi tilastoissa näkyä edelleen asevelvollisuuden jäänteet) ja vertailtaisiin kummassakin miesten ja naisten keskimääräisiä valmistumisikiä. On nimittäin mahdollista, että miesten ja naisten välillä on muitakin syitä, jotka saavat jomman kumman valmistumaan toista nopeammin, mutta on epätodennäköistä, että nämä syyt vaikuttaisivat eri suuntiin eri maissa. Jos Britannian miesten ja naisten keskimääräinen valmistumisikien ero ei poikkeaisi Suomen miesten ja naisten valmistumisikien erosta, voisi sanoa, että vm-palvelulla ei ole vaikutusta asiaan. Jos taas Suomessa ero olisi miesten suuntaan suurempi kuin Britanniassa, niin sen eron voisi laskea olevan asevelvollisuuden syytä. Periaatteessa tuo tutkimus olisi triviaalia tehdä (ainakin paljon helpompi kuin tuo yllä mainittu, jossa pitää pitää kirjaa siitä, minkä pituisen palvelun kukin on suorittanut).
