YliKoo
Greatest Leader
Onko myös s91:n syylingit nyysitty
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Ei. Jos itsekkäästi maksimoisin omaa etuani, niin ihan niin kuin kaikki muutkin jo intin käyneet, kannattaisin asevelvollisuutta, koska sen kustannus kaatuu nuorten miesten niskaan, kun taas minun mallissani kustannus jaettaisiin tasaisesti koko yhteiskunnan kesken.
Onko myös s91:n syylingit nyysitty
Hep! Manitsemallasi maajoukolla ei olekaan etulinjaa odotettavissa millään suunnallaan. Se loppuosa joka saattaisi nähdä Itä-Ukrainan kaltaisen sekasotkun oman rajansa tuntumassa, miettii jo nykyään kaikki vaihtoehtonsa uusiksi. Että pieni varaus kuitenkin yleistämiseen.Minusta ei ole sattumaa, että hyvin iso osa kehittyneistä teollisuusmaista on heittänyt asevelvollisuusmallin roskakoriin.
Mikseivät ne kaikki argumentit, joita esität Suomen asevelvollisuuden puolesta (saa valita parhaan materiaalin, jne.) päde noissa muissa maissa?
Minusta tärkein ero meidän ajattelussamme on se, että minä mietin juttua suunnittelun kantilta. Ammattiarmeija on siinä mielessä eri asia, koska siellä se porukka on jo pitkälti palveluksessa, joten suunnitelmat voidaan tehdä sen resurssin mukaan. Asevelvollisuudessa tilanne on toinen, koska ei ole varmuudella tiedossa, paljonko sitä porukkaa saadaan kutsuttaessa riviin, ellei sitä varmisteta jollain tavalla. Siksi pidän tuota varmistusta niin tärkeänä.
Jotta noita suunnitelmia voidaan tehdä, tarvitaan varmuus käytössä olevista resursseista. Ja ne koulutetut sotilaat ovat toistaiseksi se tärkein resurssi. On ihan sama, miten hyvää materiaalia on käytettävissä, jos sille materiaalille ei ole käyttäjiä. Siksi se henkilöresurssi pitää varmistaa. Ihan sama koskee sitten tukeviakin joukkoja. Viestitoiminnan pitää sujua, samoin liikkeenedistämisen, epäsuoran vaikuttamisen, ilmatorjunnan. Puhumattakaan huollosta, jonka rooli tänä päivänä vaan entisestään korostuu. Huollossa varsinkin on nykyään myös niitä tehtäviä, joihin varusmieskoulutus ei riitä. Siksi pitää olla olemassa siviilikoulutettuja ammattilaisia, jotka ppienellä preppauksella pärjäävät sitten PV:n tehtävissä. Hyvänä esimerkkinä mielestäni jääkärikomppanian lääkäri ja ensihoitaja. Heillä pitää olla se siviilikoulutus, lääkärillä mielellään kirurgin ja ensihoitajalla jonkun tason ensihoitaja/sairaanhoitakoulutus.
Varmasti myös monista teknisistä aselajeista löytyy paljon SA-tehtäviä, joihin sijoitetaan reserviläisiä siviiliammattinsa perusteella, koska PV:llä ei ole palkattuina tarpeeksi ko. henkilöstöä ja toisaalta vm-palvelus ei riitä tarvittavan osaamisen saavuttamiseen.
Eiköhän tuo varmuus siitä, paljonko pilliin vihellettäessä tulee joukkoja riviin ole ihan yhtä hyvä siinä minun mallissani kuin asevelvollisuussysteemissäkin.
Minusta nuo ovat juuri huonoja esimerkkejä. Jos se lääkäri on lukion jälkeen käynyt intin ja oppinut siellä vaikkapa PST-mieheksi, niin hänen PST-koulutuksensa menee ihan hukkaan. Paljon järkevämpää olisi se, että olisi vapaaehtoinen systeemi, jossa intti tarjoaisi lääkiksestä valmistuville muutaman kuukauden pikakoulutusta siihen, miten sodan ajan lääkintätoimi eroaa siviililääkärin toiminnasta ja sitten laskisi sen varaan, että heidän lääkärintaitonsa pysyvät hyvässä kunnossa vain sillä, että he toimivat lääkärinammatissa. Nykysysteemi tarjoaa varusmieslääkärinä toimimista vain niille, jotka ovat jo valmiita lääkäreitä, mutta veikkaisin, että näitä on vähemmistö niistä varusmiehistä, joista lopulta tulee lääkäreitä ammatiltaan.
Ja juuri vapaaehtoisessa systeemissä näiden tyyppien hankkiminen juuri sen alan reserviläisiksi olisi huomattavasti joustavampaa kuin nykysysteemissä. Nykysysteemi ei sisällä mitään joustavaa tapaa antaa noille siviilipuolen osaajille sopivaa sotilaskoulutusta siinä vaiheessa, kun on selvillä, kuka sellainen siviiliosaaja oikein on. Ennemminkin on ammuttava joko haulikolla, eli koulutetaan siihen erityistoimeen ihan ylenmäärin varusmiehiä sillä toivolla, että joku niistä menee sellaiseen siviiliammattiin, johon se inttihomma liittyy, tai sitten jälkikäteen kertautetaan niitä ressuja sen mukaan, mitä niiden siviiliosaaminen on, jolloin heidän varusmiehenä saamansa koulutus johonkin ihan toiseen hommaan menee hukkaan.
Eli jotain tiedän strategisesta suunnittelusta.....kyllä tässä kuitenkin yli 20 vuotta on tullut asiaa tehtyä ihan käytännössäkin. Useita vuosia ulkomailla yhteistyössä ulkoministeriön kanssa ja lähes 10 vuotta Pääesikunnassa vetämässä Puolustusvoimien pitkän tähtäimen suunnittelua ja osallistumassa puolustusselontekojen ja Puolustusministeriön strategiatyön tekemiseen.
Sopisiko sinulle kirjoittaa tähän keskusteluun hieman sisältöä? Tarvitsemme asteen tarkempaa tieto siitä millaisia konkreettisia aseellisia uhkia Suomeen voisi kohdistua ja sen rinnalle lyhyt kuvaus siitä millaiset välineet ja joukot tarvitaan uhkaa torjumaan. Lopputuloksena joku sitten laskee sen kuvan mukaisesti monelleko varusmiehelle tulisi tehdä tarkistusta päivärahaan....jne... Otsikon hengessä.
Täältä puuttuu ammattilaiset.
Tässä linkki Suomen sodan ajan joukkoihin. Tuossa sanotaan operatiivisiin joukkoihin menevän 61 000 ukkoa. Näiden katson olevan niitä, joille on kunnon aseet. Merivoimat ovat 31 000 (joka tuntuu minusta aika ylimitoitetulta, ja epäilen vahvasti, ettei sinne noin paljoa väkeä tarvittaisi muutaman hassun laivan ja rannikko-ohjuksen miehittämiseen). Ja ilmavoimat varmaan jotain samaa luokkaa, mikä sekin tuntuu ylimitoiteltua ottaen huomioon, että Ruotsi lennättää isompia ilmavoimia, vaikka heidän asevoimiensa kokonaisvahvuus on 20 000 (aktiivi) + 30 000 (reservi)). Yhteensä siis n. 120 000 ukkoa.
Varmaan karkealla tasolla voisi kertoa, että onko ilmahyökkäystä vai maahyökkäystä vai minkä tyyppistä? Oleellistahan tässä olis saada sotilaiden määrä jonkinlaiseen haarukkaan tarpeen mukaisesti. Ei tässä muuten niin tarkaan tietoon tarvitsisi mennä.Taitaa olla aika lailla turvaluokiteltua juttua...
Varmaan karkealla tasolla voisi kertoa, että onko ilmahyökkäystä vai maahyökkäystä vai minkä tyyppistä? Oleellistahan tässä olis saada sotilaiden määrä jonkinlaiseen haarukkaan tarpeen mukaisesti. Ei tässä muuten niin tarkaan tietoon tarvitsisi mennä.
Nykyinen varusmiesmalli on enemmänkin sen perusteinen että paljonko annetulla budjettirahalla sotilaita saa. Se on hieman toinen näkökulma kuin tarpeen kulmalta asia katsottuna.
Höpö höpö... Suomen viimeinen linja menee jossain Kotkan tasalla etelästä pohjoiseen, ja ihan kuivalla maalla. Sen linjan tasalla seisoo se mitä Suomen Raskaasta on jäljellä. Siinä voi strategiset meriyhteydet unohtaa kun on kolmen viikon painimatsista kyse maksimissaan ennen kuin naapurilta loppuu happi ja/ tai meiltä tila.Merivoimiin kuuluu myös rannikkojoukot ja esim. koko Dragsvik. Koko määrästä laivojen ja tärkeimpien aseiden miehitys ei taida edustakaan suurinta sektoria koko määrästä. Vaikka kun Merivoimat alkaa toimia kaikella olevalla ja otetulla aluskalustollaan 24/7 täytyy reservistä ottaa parhaita tietäjiä jopa näihin käysiin. Merivoimat on strategisesti tärkeiden meriyhteyksien ja myös koko Suomen turvallisuuden viimeinen linja
Olen samaa mieltä että luultavimmin tarvitaan monenlaista ukkoa ja jokaista laatua määrällisesti paljon. Sitä taustaa vastaan onkin aika mielenkiintoista että eräät painottavat vähäistä sotilasmäärää ja jalkaväkeä ei pahemmin tarvita ...jne...jne...Pahin tapaus tietysti on suurisuuntainen hyökkäys maalta, mereltä ja ilmasta..jonka torjuntaan tietysti tarvitaan jokainen joka vaan riviin saadaan.
Minulla on malli, joka tuottaa teoriassa korkeimman mahdollisen puolustuskyvyn annetuilla resursseilla.
En kuitenkaan koe, että tämä foorumi on miellyttävä keskusteluympäristö jatkuvan epäasiallisen kommentoinnin takia. Asevelvollisuusketjussa tuli oikein moderaattoritasolta kommentti, jonka mukaan "levitän ohion-paskaa".
Ehdotin ratkaisuksi moderattoristatusta itselleni, mutta tämä tyrmättiin selvästi. Niin kauan kun mitään muutakaan ratkaisua tilanteeseen ei löydy, en valitettavasti ole kovin kiinnostunut keskustelemaan täällä.
Varmaankin se on noin kansantalouden kannalta. Se mainitsemasi piilokulu on sitten se ylimääräinen hinta, mikä maksetaan siitä, että meillä on puolustuskyky olemassa. Tuosta sinun viestistäsi ei käy ilmi, paljonko tarvitaan lisää rahaa siihen, että siitä pienemmästä porukasta saadaan riittävän liikkuva, jotta se voi reagoida uhkiin eri puolilla kohtuullisen laajaa maatamme. Se pitää laskea menoihin mukaan. Ja mitä teknisempi sotajoukko on, sitä enemmän tarvitaan ukkoja kunnossapito ym muihin huoltoporukoihin.
Joka tapauksessa, rutiset sinä mitä tahansa, niin se puolustusbudjetti on se, mikä näkyy kaikelle kansalle ja sitä ei voi tietenkään nostaa ylettömästi. Raja tulee vastaan jossain. Ja vaikka alat taas itkeä, niin pakko se on todeta, että jostainhan ne rahat on saatava joka vuosi sen puolustuskyvyn ylläpitoon. Ja ihan heti en usko, että järjestelmäsi mukaiset valtiolle verotulojen muodossa palautuvat rahat riittävät suoraan kattamaan tuota erotusta. Voit kyllä laskeskella sitä ihan miten päin vain, mutta mikä on laskelmiesi virhemarginaali...?
Puolustusmenot ( sekä näkyvät että piilossa olevat ) ovat se hinta, minkä me maksamme siitä, että meillä on puolustuskyky. Jos asiaa ajateltaisiin pelkästään kansantalouden kannalta, ei noita puolustusmenoja pitäisi olla ollenkaan. sama tietty koskee muitakin valtion kansalaisilleen kustantamia palveluja, poliistoimi, pelastustoimi jne. Toki poliisitoiminnasta tulee tuottojakin sakkojen ja erilaisten lupamaksujen muodossa, mutta eivät ne kata siihen kuluvia menoja.
Mielestäni mallisi edut eivät riitä verrattuna sen haittoihin. Haittapuolina varmaan tulee esiin kokonaisuutena heikompi varusmiesaines. OK, joukossa on varmasti hyvinkin kenttäkelpoisia ukkoja mukana, mutta epäilemättä suuri osa sitä parempaa ainesta jättää sitten menemättä sinne vm-palvelukseen.
Nykyisen järjestelmän suuri etu on se, että sinne inttiin menee käytännössä koko kirjo maamme kansasta. Eivät vain koulunsa keskeyttäneet yms ( mitä tuolla aiemmin esitit esimerkkinä ). Se on myös PV:n voimavara kun heillä on käytössä eri alojen ihmisiä. Niin, ei vielkä siinä vm-palvelun aikana, mutta kyllä myöhemmin. Joo ja kyllä, minä tunnen paljon ihmisiä, joilla on SA-sijoitus ihan oman ammattitaitonsa perusteella. Joten kyllä noita ammattiasioita otetaan sijoituksissa huomioon. Ei ehkä siinä määrin kun voisi ja pitäis, mutta kuitenkin.
Ja pahimmillaan mallisi ei tuota riittävästi johtajatehtäviin soveltuvia reserviläisiä, joten todenmnäköisesti kantahenkilökunnan määrää pitää lisätä ja/tai määräaikaistaa osa, jotta saadaan reserviinkin niitä johtajia.
Yksi mallisi heikkous on myös, että se on hyvin vaikeasti ennustettavissa. Pahimmillaan sinne palvelukseen ei tule riittävästi väkeä ja puolustuskyky romahtaa. Siihen vaan ei maallamme ole varaa. Ja koska edelleen olen sitä mieltä, että tuo 2000-3000 euron kk-palkka varusmiehille ei ole realistinen, niin pahoin pelkään, että rekrytoidut määrät eivät riitä.
Nykyjärjestelmässä tuo saapumiserän koko voidaan ennakoida riittävällä tarkkuudella ja puolustuskyky suunnitella sen mukaan.