Varusmies vai ei? Suomeen kohdistuvat uhat ja niihin vastaamisen uudet mallit rauhan ja sodan aikana

Mitä ihmettä tämä nyt oikein on? En ole missään vaiheessa sanonut, että kansantalous olisi maanpuolustuksen mittari. Olet keksinyt tällaisen väitteen omasta päästäsi ja nyt sitten pompit innoissasi, kun minä "myönnän", että näin on. Juuri tämä on sitä olkiukkoilua, josta aiemmin mainitsin.

Ja kyllä, se, miten suuri rasitus maanpuolustuksen järkkäämisestä seuraa kansantaloudelle, on sen tehokkuuden mittari. Juuri niin kuin kirjoitin, eli jos samalla rasituksella kansantaloudelle saadaan parempi maanpuolustus, on menty parempaan suuntaan tai jos rasitusta pienentämällä saadaan sama maanpuolustuksen taso, niin myös on menty parempaan.



Kyllä tuottaa. Se tuottaa uskottavan puolustuksen. Ks. ensimmäinen postaukseni, jossa kuvasin niitä uhkia, joita varten Suomi tarvitsee maanpuolustuksen.



Niin, enkä ole mitään muuta väittänytkään. Tämä on se olkiukko, johon tunnut nyt takertuvan. Minä esitin jopa keinon, jolla määrittäisimme sen, miten saadaan paras mahdollinen maanpuolustus annetuilla resursseilla, eli siis maksetaan varusmiehille kunnon palkkaa työstään ja kentsut sitten saavat päättää, jatketaanko asevelvollisuudella, jossa siis valuisi paljon enemmän rahaa kuin minun systeemissäni varusmiesten palkkoihin, vai supistetaanko varusmiesten määrää ja käytetään säästyneet resurssit jotenkin fiksummin. Uskon, että kentsut ovat parempia kuin sinä tai minä määrittämään, mikä systeemi tuottaa parhaan maanpuolustuksen. Nykysysteemin vika on siinä, että siinä asevelvollisuuden kustannus kansantaloudelle ei näy oikeanlaisena kentsujen laskelmissa. Jos he nykysysteemissä sanoisivat, että varusmiesten määrää voi laskea ja niin tehtäisiin, niin se kyllä nostaisi kansantuloa niin kuin laskin, mutta tämä lisäys ei menisi intille. Nykysysteemissä asevelvollisuuden tehokkuutta maanpuolustuksen tuottamiseen kentsut joutuvat vertaamaan sitä systeemiin, jossa maanpuolustukseen kansakunta satsaa paljon vähemmän ja tietenkin siis tällöin tulos on, että asevelvollisuus tuottaa paremman maanpuolustuksen.



En nyt ymmärrä. Jos sinusta puolustusbudjetti kertoo maanpuolustuksen hyvyydestä, niin sittenhän sinun pitäisi innoissasi kannattaa minun systeemiäni, jossa vaikka todellinen rasitus kansantaloudelle on sama kuin nykysysteemissä, raha menee näkyvästi puolustusbudjetin kautta, eikä piilokuluna varusmiesten palkattomana työnä, kuten nyt.



Niin, saat minun puolestani esittää vasta-argumentteja tuolle. Huomaa, että rehellisessä kansantalouslaskelmassa siis tuon vaihtoehtona on asevelvollisuuteen perustuva järjestelmä, jossa se nykyisiin pakkotyöhön pakotettuihin varusmiehiin piilotettu kulu tehdään eksplisiittiseksi maksamalla heille touhusta kunnon palkkaa. Ja huomaa, sen palkanmaksun kohdalla ei ole kyse tehokkuudesta, vaan se kulu kansantaloudelle touhulla on, maksettiin sitä tai ei, vaan ainoastaan reiluus (onko reilua, että maanpuolustuksen tuottamisen kulut revitään varusmiesten selkänahasta pakolla vai jaetaan tasaisesti koko yhteiskunnan kesken).



Kuten sanoin, jättäisin sen laskemisen, miten uhkiin pystytään reagoimaan kentsuille, jotka tekevät tuon laskun paremmin kuin sinä tai minä, kunhan vain joutuvat tekemään laskelmansa niin, että näkevät todellisen kulun kansantaloudelle eri systeemeissä.



No, ei tarvita. Kyllä Suomen kaltaisessa maassa, jossa on hyvä ja kattava tieverkko joukkoja pystyy siirtelemään maitse.



No, ei ole. Iso osa Suomesta on varsin tyhjää asutuksesta, eikä sisällä kansakunnan turvallisuuden kannalta avaintoimintoja. Muuten, minun mallini tuotti jossain määrin juuri sellaisia reserviläisiä, joille ei olisi antaa priimakamaa, mutta joita voitaisiin sijoittaa sinne sivummalle, jos katsotaan siellä tarvittavan jonkinlaista tukkoa. Olettaen reserviläisyys, joka jatkuu samaan ikään asti kuin nykyisinkin (50 vuotta), niin tätä poppoa olisi suunnilleen saman verran kuin niitä priimajoukkojakin.



Niin, minä en vain ole erityisen vakuuttunut, että tämä on tehokkain tapa organisoida Suomen puolustus, etenkään siis silloin, kun pääuhka ei ole koko maan valtaamiseen tähtäävä suurhyökkäys (kuten oli kylmän sodan aikana, kun tuo systeemi luotiin), vaan ennemminkin rajattu strateginen isku.



Niin, minun väitteeni on taas se, että nykyaikaisessa sodankäynnissä ne joukot, joita ei ole varustaa kunnon varusteilla joutuvat tykinruuan asemaan. Tästä kysymyksestä voimme tietenkin inttää maailman tappiin asti, mutta se ei etene mihinkään.



Ihan mielenkiinnosta, miten nopeaa reagointia sinne Pohjois-Suomeen nyt oikein kaipaat? Mikä olisi se tilanne, jossa strategista iskua Suomea vastaan tekevä vihollinen ryhtyisi viemään panssarikiilojaan jonnekin Lapin tuntureille?



Minusta ainoa uhka, jossa nykysysteemi jossain määrin pärjää ehdottamalleni systeemille, on koko maan valtaamiseen tähtäävä suurhyökkäys. Ja siis sen suhteen jäämme erimielisiksi sen suhteen, paljonko rauta voi korvata lihaa, eikä tämä erimielisyys tässä etene mihinkään. Muiden uhkien suhteen minusta vaapaehtoisiin ja kovempaan rautaan perustuva järjestelmä on joustavampi ja tehokkaampi. Et niistä ole sanonut juuta etkä jaata, joten en tiedä, mitä oikein ajattelet.



No, periaatteessa liittyy asevelvollisuusarmeijaankin. Siinä voidaan nukkua ruususen unta ajatellen, että suuri miesmäärä on se, mikä ratkaisee, kun sillä oi iso merkitys viime rähinässä, vaikka sitten todellisuudessa aika olisi mennyt eteenpäin ja nyt iso osa siitä ei-priimasti varustetusta porukasta olisi vain tykinruokaa ja se, mikä ratkaisisi olisi se, miten hyvin se hyvinvarustettu joukko on mahdollista aseistaa. En ymmärrä, miksei palkan nostaminen auttaisi. Kyllä uskon sen parantavan touhun houkuttelevuutta. Ja jälleen kerran se ei olisi lisäsatsaus kansantalouden taholla, vaan vain kuvaisi sitä, miten vastentahtoisena miehet pitävät inttiin menoa. Jos inttiin miesten saamiseksi tarvitaan isoja rahoja, niin tämä kertoo vain siitä, että tällä hetkellä varusmiehet tekevät vielä suuremman uhrauksen muun kansakunnan hyväksi kuin ajatellaankaan.



Etkö sinä juuri sanonut, että poistuma tiedetään oikein hyvin. Vm-aineksen tasosta olen kirjoittanut jo aiemmin, enkä ala tässä toistaa kaikkea. Jos sinulla on aiemmasta kirjoituksestani jotain kritisoitavaa, niin kritisoi ja vastaan sitten siihen.



Millä muuten tuo koko tiedetään? Mistä tiedetään, ettei jossain vaiheessa yhtäkkiä iso osa varusmiehistä valitsekin sivaria, joka tekisi heistä ihan yhtä hyödyttömiä maanpuolustuksen kannalta kuin siviileistä? Tai mistä tiedetään, etteikö juuri ne avainhenkilöt, joita sanoit armeijan saavan nykysysteemillä, valitsisi sivaria? Tai mistä tiedetään, että vaikka porukka kävisi intin, niin he eivät sitten ryhtyisi reservin sivareiksi myöhemmin (mikä on käsittääkseni lisääntynyt kovaa vauhtia)?



Tuo on huono argumentti ja perustuu vain valtavaan resurssien tuhlaamiseen. Se on erittäin huono keino saada tarvittavat miehet inttiin, että otetaan kaikki, myös ne, joita ei tarvita, jotta sitten saadaan ne tarvittavatkin. Kukaan ei aja yksityistä firmaa niin, että palkkaa ison joukon satunnaisia ihmisiä ja sitten jälkikäteen kiittelee itseään siitä, että olipa hyvä systeemi, kun saatiin varmistettua, että myös hyviä tuli siinä mukana. Paljon järkevämpää on se, että kohdistetaan resurssit sinne, mitä tarvitaan. Suurin osa sotilaista ei tarvitse mitään erityisosaamista. Tähän porukkaan kelpaa se huonompikin aines. Sitten on joitain erityistehtäviä, joissa on erityisosaamisesta hyötyä. Tämän homman armeija hoitaa tällä hetkellä pääosin niin, että ihan palkkaa siihen ammattilaisia. Jos sinne sitten jää jotain ressuhommia, joissa tarvitaan erityisosaamista, niin tämä voitaisiin siinä esittämässäni vapaaehtoismallissa toteuttaa niin, että niihin erityishommiin palkattaisiin varusmiehiä kovemmalla palkalla, jotta varmistettaisiin, että ammattilaiset sinne hakeutuvat.

No Pohjoisessa jos ei olisi puolustusta, niin Suomen maayhteyksien katkaisu Länteen olisi helppoa.
 
Sotimisen teknistyminen aiheuttaa tietty sen, että taloudelliset resurssit pienenvät, koska kaikki maksaa enemmän. Mutta sitä suuremmalla syyllä meidän pitää varmistaa, että niille kalliille välineille on sitten varmasti myös kayttäjiä. Ja jotta entistä teknistyville vehkeille ( muut kuin aseet ) olisi tarpeeksi osaavia käytäjiä, tarvitaan myös entistä enemmän sitä siviilissä hankittua osaamista PV:n käyttöön. Joten sitä suuremmalla syyllä tarvitaan koko yhteiskunnan kirjo palvelukseeen, jotta sieltä sitten voidaan poimia se sotilaskoulutettu siviiliosaaja. näitä aloja riittää, elektroniikka ja teleala ( viesti, ELSO ym ), rakennus- ja konealat ( Pioneeritoimintaa ), kaikki huollon osa-alueet jne. Tässä vain muutama esimerkki. Kaikille niille vehkeille ja toiminnoille ei ehdi saada kattavaa koulutusta vm-palveluksessa.

Toisaalta paljonko pimeänäkölaite maksoi 2000 ja nyt 2016? Osa kalustosta halpenee jossain vaiheessa?
 
Sotimisen teknistyminen aiheuttaa tietty sen, että taloudelliset resurssit pienenvät, koska kaikki maksaa enemmän. Mutta sitä suuremmalla syyllä meidän pitää varmistaa, että niille kalliille välineille on sitten varmasti myös kayttäjiä. Ja jotta entistä teknistyville vehkeille ( muut kuin aseet ) olisi tarpeeksi osaavia käytäjiä, tarvitaan myös entistä enemmän sitä siviilissä hankittua osaamista PV:n käyttöön. Joten sitä suuremmalla syyllä tarvitaan koko yhteiskunnan kirjo palvelukseeen, jotta sieltä sitten voidaan poimia se sotilaskoulutettu siviiliosaaja. näitä aloja riittää, elektroniikka ja teleala ( viesti, ELSO ym ), rakennus- ja konealat ( Pioneeritoimintaa ), kaikki huollon osa-alueet jne. Tässä vain muutama esimerkki. Kaikille niille vehkeille ja toiminnoille ei ehdi saada kattavaa koulutusta vm-palveluksessa.

Toisaalta paljonko pimeänäkölaite maksoi 2000 ja nyt 2016? Osa kalustosta halpenee jossain vaiheessa?
Eiköhän tuo varmuus siitä, paljonko pilliin vihellettäessä tulee joukkoja riviin ole ihan yhtä hyvä siinä minun mallissani kuin asevelvollisuussysteemissäkin.



Minusta nuo ovat juuri huonoja esimerkkejä. Jos se lääkäri on lukion jälkeen käynyt intin ja oppinut siellä vaikkapa PST-mieheksi, niin hänen PST-koulutuksensa menee ihan hukkaan. Paljon järkevämpää olisi se, että olisi vapaaehtoinen systeemi, jossa intti tarjoaisi lääkiksestä valmistuville muutaman kuukauden pikakoulutusta siihen, miten sodan ajan lääkintätoimi eroaa siviililääkärin toiminnasta ja sitten laskisi sen varaan, että heidän lääkärintaitonsa pysyvät hyvässä kunnossa vain sillä, että he toimivat lääkärinammatissa. Nykysysteemi tarjoaa varusmieslääkärinä toimimista vain niille, jotka ovat jo valmiita lääkäreitä, mutta veikkaisin, että näitä on vähemmistö niistä varusmiehistä, joista lopulta tulee lääkäreitä ammatiltaan.



Ja juuri vapaaehtoisessa systeemissä näiden tyyppien hankkiminen juuri sen alan reserviläisiksi olisi huomattavasti joustavampaa kuin nykysysteemissä. Nykysysteemi ei sisällä mitään joustavaa tapaa antaa noille siviilipuolen osaajille sopivaa sotilaskoulutusta siinä vaiheessa, kun on selvillä, kuka sellainen siviiliosaaja oikein on. Ennemminkin on ammuttava joko haulikolla, eli koulutetaan siihen erityistoimeen ihan ylenmäärin varusmiehiä sillä toivolla, että joku niistä menee sellaiseen siviiliammattiin, johon se inttihomma liittyy, tai sitten jälkikäteen kertautetaan niitä ressuja sen mukaan, mitä niiden siviiliosaaminen on, jolloin heidän varusmiehenä saamansa koulutus johonkin ihan toiseen hommaan menee hukkaan.

Minulla on siviiliosaamiseen pohjautuva sodanajan sijoitus. Se poikkeaa varusmiesajan koulutuksestani, mutta ilman asepalveluksen tuomaa osaamista nykyinen homma olisi todella vaikea hallita
 
Itse näen päinvastoin kuin eräät kirjoittajat asevelvollisuuden kehityksen suunnan.

Täällä on tietyt kirjoittajat tekemässä saman virheen, kuin monet palkka-armeijaan siirtyneet maat.

Valmistaudutaan maksamaan hyvin niille jotka eivät pärjää muualla.

Suomen on varmistettava että saamme oikeasti ne ikäluokan parhaat suorittamaan asepalveluksen. Varsinkin kun ennusteiden mukaan sodanajan vahvuus tippuu kymmenen vuoden aikana todella alas.

Mieluummin asepalvelukseen moniosaava tulevaisuuden lupaus kuin luuseri
 
En tiedä onko tätä painotettu tarpeeksi mutta ammattiarmeijan etu olisi pienemmät omat tappiot. On eri asia pistää 100k ressua rintamalle kuin 20k ammattimiestä, jos siis oletetaan että heidän molempien suorituskyky sotanäyttämöllä on samaa tasoa. Jos molemmat lössit tuhottaisiin, niin ero on siinä että toisen mukana menee 100k ihmishenkeä, ja toisen mukana 20k. Tuossa esimerkissä yksin on jo 80k:n ihmishengen ero. Jokainen heitelkööt erilaisia numeroita mielessään. Fakta on silti se, että ammattiarmeijassa on vähemmän ihmishenkiä kiinni.

Kantani ammattiarmeijaa kohtaan on silti epäröivä, sillä kustannukset arveluttavat minua.

Kaikki simulaatiotkin osoittavat että teroitettu, hyvinvarustettu ja tiiviisti toimiva pieni porukka on (tai voi olla!) kyvykkäämpi kuin tuhatpäinen massa-armeija standardivarusteilla, puhumattakaan mahdollisista tosielämän taisteluesimerkeistä. Kuinka monta jenkkien erikoisjoukkojen sotilasta tarvitaan kaatamaan 100 kamelinpaskankatkuista jihadistia? Kuusi? Seitsemän?

Toisaalta huippumiehen kouluttaminen vie aikaa, eli kun yksi mies kaatuu niin siinä menee paljon harjoitusta ja resursseja viemäristä alas, ja korvaavan äijän löytäminen on mahdotonta lyhyessä ajassa. Siviilin kouluttaa paljon nopeammin reserviläiseksi, kuin reserviläisen "eliitiksi", on tämä väittämä mitä pohdin tässä nyt.

Utopia on tietysti se että ne meidän 230k ressua olisivat kaikki sitä eliittisakkia, eli minkä tahansa valtion erikoisjoukkojen tasoa. Siihen pitäisi (itse kunkin) hiljaa pyrkiä, ja vähän korkeammallekin, sikäli kun äly ja luovuus löytävät puutteita vieraiden maiden parhaista miehistä.
 
  • Tykkää
Reactions: s91
Varsinkin kun ennusteiden mukaan sodanajan vahvuus tippuu kymmenen vuoden aikana todella alas.
Miksi putoaisi? Juuri tätä kysymystä on tässä esitetty ja määrän pudottamisen syynä pitäisi olla jokin muu (uhkaan liittyvä), mutta syy ei voi olla Suomen valtion rahan puute.
Eli pieneneekö uhka jotenkin kun ei tarvita niin paljoa miehiä riviin?

ammattiarmeijan etu olisi pienemmät omat tappiot. On eri asia pistää 100k ressua rintamalle kuin 20k ammattimiestä, jos siis oletetaan että heidän molempien suorituskyky sotanäyttämöllä on samaa tasoa.
Liittyy edelliseen kommenttiin. Ensin pitäisi olla selvillä minkä syyn takia tarvitaan x määrä puolustamiseen osallistuvia henkilöitä ja sen jälkeen päättää koulutettavasta määrästä. 20k miesmäärällä ei tee mitään, parempi oisi antautua samantien ja säästyy nekin nuoret. En usko 20k miesmäärän olevan millään tavoin riittäävää ennen kuin joku sen täällä pätevällä tavalla perustelee (uhkakuvaan liittyen).

Utopia on tietysti se että ne meidän 230k ressua olisivat kaikki sitä eliittisakkia, eli minkä tahansa valtion erikoisjoukkojen tasoa.
Käsittääkseni kukaan ei ole tällaista ymmärrystä edes esittänytkään. Enemmistölle on selvää että sotamiehillä on paljon eri tehtäviä. Pitäisi määritellä erikseen se paljonko on nopeasti hyökkäävää porukkaa ja paljonko on huoltoa, kuljetusta ja paikallisia kohteita puolustavaa jengiä. Vain tietty määrä hyökkääviä joukkoja tarvitsee olla erikoisjoukkojen tiktissä. Tietysti hyvä kunto on tarpeen muillekin, mutta kaikkea ei voi saada ja siksi käytännössä muilta on pakko sallia hieman normaalimpi kunto.



.
 
20k miesmäärällä ei tee mitään, parempi oisi antautua samantien ja säästyy nekin nuoret. En usko 20k miesmäärän olevan millään tavoin riittäävää ennen kuin joku sen täällä pätevällä tavalla perustelee (uhkakuvaan liittyen).
Pointti on se, että ammattiarmeija on väistämättä miesmäärältään pienempi kuin ressuarmeija, tarvituista luvuista riippumatta. Se voi olla 20k, se voi olla 200k. Polttavin kysymys minulle on että kuinka monta huippuäijää tarvittaisiin korvaamaan 230k ressua? Vai kuinka paljon se ressujen määrä nyt sitten nykyään onkaan. Onko se viidesosa ressujen määrästä? Kolmasosa? Tavoitteena on joka tapauksessa saavuttaa/säilyttää sama maanpuolustuskyky, skenaariosta riippumatta (ja toistaiseksi rahaan katsomatta).
 
  • Tykkää
Reactions: s91
@Beerfect ei ole mikään automaatio että ammattisotilas on parempi kuin reserviläinen. On selvä että sodankäyntiä on hankalampi siviilissä harjoitella ja voidaan todeta että varsinaisissa taistelevissa osissa (esim jääkäriryhmä) ammattisotilas on tehokkaampi, mutta muualla tilanne voi olla päinvastoin. Samaten nämä taistelevat osat ovat vain murto-osa kokonaisvahvuudesta.
 
En tiedä onko tätä painotettu tarpeeksi mutta ammattiarmeijan etu olisi pienemmät omat tappiot. On eri asia pistää 100k ressua rintamalle kuin 20k ammattimiestä, jos siis oletetaan että heidän molempien suorituskyky sotanäyttämöllä on samaa tasoa. Jos molemmat lössit tuhottaisiin, niin ero on siinä että toisen mukana menee 100k ihmishenkeä, ja toisen mukana 20k. Tuossa esimerkissä yksin on jo 80k:n ihmishengen ero. Jokainen heitelkööt erilaisia numeroita mielessään. Fakta on silti se, että ammattiarmeijassa on vähemmän ihmishenkiä kiinni.

Kantani ammattiarmeijaa kohtaan on silti epäröivä, sillä kustannukset arveluttavat minua.

Kaikki simulaatiotkin osoittavat että teroitettu, hyvinvarustettu ja tiiviisti toimiva pieni porukka on (tai voi olla!) kyvykkäämpi kuin tuhatpäinen massa-armeija standardivarusteilla, puhumattakaan mahdollisista tosielämän taisteluesimerkeistä. Kuinka monta jenkkien erikoisjoukkojen sotilasta tarvitaan kaatamaan 100 kamelinpaskankatkuista jihadistia? Kuusi? Seitsemän?

Toisaalta huippumiehen kouluttaminen vie aikaa, eli kun yksi mies kaatuu niin siinä menee paljon harjoitusta ja resursseja viemäristä alas, ja korvaavan äijän löytäminen on mahdotonta lyhyessä ajassa. Siviilin kouluttaa paljon nopeammin reserviläiseksi, kuin reserviläisen "eliitiksi", on tämä väittämä mitä pohdin tässä nyt.

Utopia on tietysti se että ne meidän 230k ressua olisivat kaikki sitä eliittisakkia, eli minkä tahansa valtion erikoisjoukkojen tasoa. Siihen pitäisi (itse kunkin) hiljaa pyrkiä, ja vähän korkeammallekin, sikäli kun äly ja luovuus löytävät puutteita vieraiden maiden parhaista miehistä.

20 000 ammattisotilasta ei vain riitä mihinkään.

Varsinkin jos sisältävät kaikkien puolustushaarojen tukitoiminnot.

Taistelevia osia olisi vain 3-4 kpl. 2000 taistelijan taisteluosastoja.

Ne voitaisiin kiertää tuosta vain.

Ei syntyisi Kymenlaakson Kurskia vaan Kymenlaakson motti.
 
Viimeksi muokattu:
Miksi putoaisi? Juuri tätä kysymystä on tässä esitetty ja määrän pudottamisen syynä pitäisi olla jokin muu (uhkaan liittyvä), mutta syy ei voi olla Suomen valtion rahan puute.
Eli pieneneekö uhka jotenkin kun ei tarvita niin paljoa miehiä riviin?


Liittyy edelliseen kommenttiin. Ensin pitäisi olla selvillä minkä syyn takia tarvitaan x määrä puolustamiseen osallistuvia henkilöitä ja sen jälkeen päättää koulutettavasta määrästä. 20k miesmäärällä ei tee mitään, parempi oisi antautua samantien ja säästyy nekin nuoret. En usko 20k miesmäärän olevan millään tavoin riittäävää ennen kuin joku sen täällä pätevällä tavalla perustelee (uhkakuvaan liittyen).


Käsittääkseni kukaan ei ole tällaista ymmärrystä edes esittänytkään. Enemmistölle on selvää että sotamiehillä on paljon eri tehtäviä. Pitäisi määritellä erikseen se paljonko on nopeasti hyökkäävää porukkaa ja paljonko on huoltoa, kuljetusta ja paikallisia kohteita puolustavaa jengiä. Vain tietty määrä hyökkääviä joukkoja tarvitsee olla erikoisjoukkojen tiktissä. Tietysti hyvä kunto on tarpeen muillekin, mutta kaikkea ei voi saada ja siksi käytännössä muilta on pakko sallia hieman normaalimpi kunto.



.

Täällä palstoilla on esitetty että tällainen kehityssuunta on tulossa.

Itsekkin pelkään että maavoimien kaloston uudistaminen ei onnistu. Joka johtaa sodan ajan joukkojen pienenemiseen.

Mutta kehitys ei saa johtaa asevelvollisuuden vastustajien toivomaan suuntaan.

Jos alamme valikoida asepalvelukseen menijät. Niin emne saa lähteä koulunsa keskeyttäneiden ottamisen linjalle.

Vaan meidän pitää saada edelleen ne lukioiden ja ammattikoulujen parhaat kaverit riviin.

On helppo puhua että porukkaa koulutetaan reserviin liikaa, mutta harva osaa ennustaa kenestä on mihinkin hommaan. Vähän riskiä joutuu aina ottamaan.

Eli yleinen asevelvollisuussäilyy. Reservissä olo lyhenee.

Siinä mun tulevaisuuden visiot.

Ps. Päiväraha isommaksi. Mutta ei kolmeen tonniin

PPS. Ja asevelvollisuus pakolliseksi sukupuoleen katsomatta.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ole missään taattu, että ammattisotilaat kärsisivät pienempiä tappioita kuin reseriläisarmeija samassa tilanteessa. Parempi varustelu tietysti vaikuttaa asiaan, mutta se lukumäärä. Erikoisjoukkojen vertaaminen Suomen reserviläisiin on aika hyödytöntä ja erikoisjoukkoja on kaikilla aika rajattu määrä.

Esim. US Armyn rivisolttu ei välttämättä poikkea taisteluarvoltaan huomattavasti suomalaisesta ressusta, jolla on vielä koulutus muistissa ja ehkä kertauskin alla ja <30v. ikää. Ammattiarmeijassa kun tahtoo olla hieman toisenlaista porukkaa kuin ressuarmeijassa. Israelilaisten tutkimuksen mukaan mm. taistelussa osoitettu urhoollisuus korreloi suoraan älykkyyteen, vaikka sitä luulisi, että asia olisi juurikin toisinpäin.
 
20 000 ammattisotilasta ei vain riitä mihinkään.
Heittämäni luvut olivat vain esimerkkilukuja. Niitä ei saa eikä pidä ottaa vakavasti. En todellakaan usko että edes 20k:lla kyborgilla saisi tätä maata puolustettua. (ei vastaväitteitä, kiitos :D )

Mutta tässä on silti tullut hyviä uusia pointteja esille, eli pinta-ala vs. miesten lukumäärä. Onko 230k jo sekin liian vähän (alle optimin) Suomen puolustukseen? Nekin jos pakataan vielä konfliktin alussa itäiseen puoliskoon ja asutuskeskuksiin... Tuntumani sanoo että määrällisesti tämä porukka on lukumäärältään vielä OK. ...mikä taas saa ajattelemaan että sen alle ei oikein kärsisi miesmäärän mennä. Hmm. o_O
 
Itsekkin pelkään että maavoimien kaloston uudistaminen ei onnistu. Joka johtaa sodan ajan joukkojen pienenemiseen.

Noinhan se meillä on mennyt maa- ja merivoimien osalta 90-luvun lopulta lähtien. Ei ole juurikaan perusteita toiveelle siitä, että juna vielä joskus kääntyisi. Seuraavan leikkurin aika on viimeistään 20-luvun puolivälin tietämissä.
 
Heittämäni luvut olivat vain esimerkkilukuja. Niitä ei saa eikä pidä ottaa vakavasti. En todellakaan usko että edes 20k:lla kyborgilla saisi tätä maata puolustettua. (ei vastaväitteitä, kiitos :D )

Mutta tässä on silti tullut hyviä uusia pointteja esille, eli pinta-ala vs. miesten lukumäärä. Onko 230k jo sekin liian vähän (alle optimin) Suomen puolustukseen? Nekin jos pakataan vielä konfliktin alussa itäiseen puoliskoon ja asutuskeskuksiin... Tuntumani sanoo että määrällisesti tämä porukka on lukumäärältään vielä OK. ...mikä taas saa ajattelemaan että sen alle ei oikein kärsisi miesmäärän mennä. Hmm. o_O

No ajattelin tarttua tähän lukuun, koska osa on täällä esittänyt että meille riittäisi paljon nykyistä pienempi määrä joukkoja.

Itse olen vuosia haaveillut asevelvollisuuden ja sopimussotilaiden tiukasta sekoituksesta

Asepalveluksen jälkeen olisi mahdollista tehdä vuoden sopimussotilaanpesti. Näitä sotilaita palkattaisiin komppaniallinen per seuraava varuskuntapaikkakunta, Helsinki, Säkylä, Kouvola, Kajaani ja Sodankylä. Merivoimille ehkä sitten vielä oma komppania.

Nämä sotilaat treenaisivat vuoden verran ja olisivat esim. maaliosastoina asevelvollisille.

Näissä komppanoissa palvelleet sitten sijoitettaisiin sopimuksen loputtua esim. valmiusyksiköihin.
 
Israelilaisten tutkimuksen mukaan mm. taistelussa osoitettu urhoollisuus korreloi suoraan älykkyyteen, vaikka sitä luulisi, että asia olisi juurikin toisinpäin.
Tämä on tosiaan mielenkiintoinen ilmiö. Ehkäpä nopeaälyisemmät näkevät tilaisuuksia, joita muut eivät näe? Tällöin ei voida puhua rohkeudesta, joka sekin on vain ihmisen luoma käsite, eivätkä ulkopuoliset voi sitä mitata; vain yksilö itse voi tunnustella tuntojaan ja miettiä milloin toimi rohkeasti (oman pelkonsa selättäen) ja milloin ei. Eli ehkäpä paremminkin voidaan puhua vain (taistelu)älystä, jonka muut tulkitsevat rohkeudeksi. Niitä yksilöitä voitaisiin tietysti haastatella ja pyytää muistelemaan heidän ajatusprosessiaan niissä tilanteissa.
 
Tämä on tosiaan mielenkiintoinen ilmiö. Ehkäpä nopeaälyisemmät näkevät tilaisuuksia, joita muut eivät näe? Tällöin ei voida puhua rohkeudesta, joka sekin on vain ihmisen luoma käsite, eivätkä ulkopuoliset voi sitä mitata; vain yksilö itse voi tunnustella tuntojaan ja miettiä milloin toimi rohkeasti (oman pelkonsa selättäen) ja milloin ei. Eli ehkäpä paremminkin voidaan puhua vain (taistelu)älystä, jonka muut tulkitsevat rohkeudeksi. Niitä yksilöitä voitaisiin tietysti haastatella ja pyytää muistelemaan heidän ajatusprosessiaan niissä tilanteissa.

Pitää koettaa löytää tuo tutkimus jostain, jos se on julkaistu englanniksi...ihan ei ole tuo hebrean lukeminen täysin hanskassa..etenkin jos on kyse tieteellisestä tekstistä.. :D Toistaiseksi olen nähnyt vain lainauksia. Ehken sopiva googletus löytää jotakin, sillä itsellekin olisi mielenkiintoista lukea tutkimusmetodeista ja onko käytetty haastatteluja vai esim. tilastointitapaa vaikkapa "ÄO/kunniamerkit tms.).

Mutta ehkä tähän sopii vanha sanonta "tyhmyys tappaa" :p
 
Löysin jotain asiaan liittyvää, vaikka menee ehken hieman OT tässä vaiheessa:

http://www.slate.com/articles/healt...worry_more_iq_is_correlated_with_anxiety.html

In earlier research, Ein-Dor and Tal showed that worriers sense threats faster than their calm counterparts—including the smell of smoke. From the two researchers’ perspective, if you habitually fret, you are, reassuringly, a “sentinel” instead of a neurotic bundle of nerves.

Another study, run by psychiatrist Jeremy Coplan from SUNY Downstate Medical Center in New York, involved people who suffered from generalized anxiety disorder. He and his colleagues found that people with more severe symptoms had a higher IQ than those with milder symptoms.

Ilmeisesti seuraavat kirjat puhuvat asiasta:

Gal, R. (1987). Combat stress as an opportunity: The case of heroism. In: Belenky, G.L. (Ed.), Contemporary
studies in combat psychiatry, pp. 31 
/46. Greenwood, Westport, CT.
Gal, R. (1995). Personality and intelligence in the military: the case of war heroes. In: Saklofske, D.H. and
Zeidener, M. (Eds.), International handbook of personality and intelligence, pp. 727 
/757. Plenum Press,
New York, NY

Jotain mielenkiintoisia havaintoja Vietnamista (OT of OT) :D :

http://www.ncdsv.org/images/RPSBS_Combat-stress-injury-theory-research-and-management_4-24-2006.pdf

For example, PTSD-positive veterans were more likely to have been nonwhite (30% vs. 16.4%), in the lowest intelligence quintile (37.3% vs. 18%), and to have had entered the service at a younger age (25% vs. 12.6%). They were also more likely to have used illicit drugs in the Army (8.1% vs. 1.7%), less likely to be drafted (57% vs. 66.4%), and more likely to have a less than honorable discharge (8.7% vs. 3.6%). As expected, PTSD was also associated with higher combat exposure (28.9% vs. 9.5% overall), as well as with volunteering for Vietnam service (25% vs. 9.6% overall).

 
Jaa...mikäs tämän aiheuttaa? Näinä aikoina en usko moiseen leikkaamiseen, saisiko perusteluja väitteelle.

Vanhan kaluston tilalle hankitaan entistä suorituskykyisempää joten määriä ei pystytä säilyttämään. Tämähän näkyy mm. kaavaillussa K9-kaupassa jonka myötä miehityksen tarve putoaa reippaasti. Poistoon on mennyt tai menee vähän laskutavasta riippuen n. 200-250 putkea ( n. 15 patteristoa ) ja tilalle tulee ehkä 50kpl ( 3-4 patteristoa ). Samansuuntaista kehitystä tapahtuu ilmatorjunnan puolella. Mitä sitten tapahtuu meri- ja ilmavoimissa? Ei sielläkään kasvu-uralla olla. Vielä käytössä oleva osa rannikkotykistöstä tulee poistumaan 20-luvulla jne. Kyllä siinä putoaa miesmäärätkin samalla kun samanmoinen myllytys käydään läpi lähes kaikissa puolustushaaroissa ja aselajeissa. Kaikki tämä kertautuu vielä tukitoimintojen puolella. Hyvä puoli on tietysti se että tehoista ei juuri tarvitse tinkiä. Jonnekin 150.000 ukon kantturoille Pv:n sodanajan vahvuus varmaankin 2030-luvulle tultaessa on asettunut.
 
Vanhan kaluston tilalle hankitaan entistä suorituskykyisempää joten määriä ei pystytä säilyttämään.......
Ei tämä minun mielestäni tarkoita mitään muuta kuin että valtion budjettia kasvatetaan sotilasmenojen suuntaan. Pakko turvata maa = pakko rahoittaa. Aika yksinkertaista.
 
Back
Top