Venäjän ilmavoimista ja vähän Suomestakin

Saksan tykki-ilmatorjunta
Rheinmetall skyguard 2x 35mm oerlikon + 1x 50kW LASER-Tykki (laser tykki leikkaa 15mm terästä 1km päästä)
Mitä tuo "leikkaa 15mm terästä" oikein täsmälleen ottaen tarkoittaa? Kuinka pitkään laserin pitää olla sojotettuna siihen teräslevyyn, kunnes se menee läpi? Jos kyse on edes sekunneista, niin tuolla ei ole juurikaan nopeasti lentävän lentokoneen kannalta merkitystä, koska sitä laseria ei saada kuitenkaan pidettyä suunnattuna samaan kohtaan lentokonetta. Ja mikä tuossa edes toimii rajoittamassa leikkausta 15mm:in? Jos tuollaista laseria pidetään suunnattuna minuuttitolkulla teräslevyyn, niin eikö se mene tuota syvemmälle?
 
Mitä tuo "leikkaa 15mm terästä" oikein täsmälleen ottaen tarkoittaa? Kuinka pitkään laserin pitää olla sojotettuna siihen teräslevyyn, kunnes se menee läpi? Jos kyse on edes sekunneista, niin tuolla ei ole juurikaan nopeasti lentävän lentokoneen kannalta merkitystä, koska sitä laseria ei saada kuitenkaan pidettyä suunnattuna samaan kohtaan lentokonetta. Ja mikä tuossa edes toimii rajoittamassa leikkausta 15mm:in? Jos tuollaista laseria pidetään suunnattuna minuuttitolkulla teräslevyyn, niin eikö se mene tuota syvemmälle?

http://www.bbc.com/news/technology-20944726
Kyseessä oli testiammunta jossa oli jotain teräs objekteja valittuna maaleiksi

Katsoin sanakirjasta niin he olivat ampuneet teräspalkkeja, rakennuspalkkeja hajalle. (steel girder)

Olivat kuulema ampuneet alas teräskuulia (simuloivat vihollisen krh kranaatteja)

Sekä ampuivat noita UAV lennokkeja.
 
http://www.bbc.com/news/technology-20944726
Kyseessä oli testiammunta jossa oli jotain teräs objekteja valittuna maaleiksi

Katsoin sanakirjasta niin he olivat ampuneet teräspalkkeja, rakennuspalkkeja hajalle. (steel girder)

Olivat kuulema ampuneet alas teräskuulia (simuloivat vihollisen krh kranaatteja)

Sekä ampuivat noita UAV lennokkeja.
Teräskuulien nopeudesta ei sanota mitään. Lennokista sanotaan, että se lensi 50 m/s eikä liikehtinyt. Tämä on aika lailla helpompi maali kuin suihkuhävittäjä. Tuollaisella laserilla voisi siis olla hyvinkin käyttöä lennokkien alasampumisessa (korkeusulottuvuutta on varmasti enemmän kuin tykeillä, eikä ampuminen tule niin kalliiksi kuin ohjuksilla räiskiminen). Toinen kohde on sitten laivaston omasuojana ohjuksia vastaan. Laiva on siinäkin mielessä mielekkäämpi paikka tuollaiselle vehkeelle, että jos pitää saada 50kW tehoa, niin laivasta se löytyy helpommin kuin maan päällä kulkevassa systeemissä.
 
PR05 ITPTRI pitää sisällään ITK95 jaoksen eli silloin niiden kokonaisvahvuus on 6+12 sergeitä. Voi jopa olla että nämä valmius prikaatien ITK 95 ovat ainoat (3x6).

Hetkinen! Onko siis jaoksessa nykyään kuusi tykkiä? Vanhaan aikaan patterissa oli siis 3+6 Sergeitä.

Miten paljon tuollainen Sergei patteristo pitää äijiä sisällä? Sergei itsessään ilmeisesti 6 jamppaa plus huolto ja kuljetus?

Tykinjohtaja, asettaja, suuntaaja, vasen lataaja, oikea lataaja, ammusmies, ammusmies ja ajoneuvon kuljettaja-ammusmies. Tämä siis veivi-Sergeissä, 23 ITK 61. Lisäksi patteriin kuuluu esikunta- ja huoltojaos ja viestijaos sekä tähystysryhmä ja tiedusteluryhmä. Tämä siis "vanhaan aikaan".

ITK 95 asettajaa ei tarvita. :salut:
 
Hetkinen! Onko siis jaoksessa nykyään kuusi tykkiä? Vanhaan aikaan patterissa oli siis 3+6 Sergeitä.



Tykinjohtaja, asettaja, suuntaaja, vasen lataaja, oikea lataaja, ammusmies, ammusmies ja ajoneuvon kuljettaja-ammusmies. Tämä siis veivi-Sergeissä, 23 ITK 61. Lisäksi patteriin kuuluu esikunta- ja huoltojaos ja viestijaos sekä tähystysryhmä ja tiedusteluryhmä. Tämä siis "vanhaan aikaan".

ITK 95 asettajaa ei tarvita. :salut:

Villi arvaus. Prikaatissa on kaksi patteria. Kummallakin kolme jaosta ja kullakin jaoksella kolme tykkiä.
 
Villi arvaus. Prikaatissa on kaksi patteria. Kummallakin kolme jaosta ja kullakin jaoksella kolme tykkiä.

No sitten! Muistaakseni IT-patteriston johtoportaat poistettiin jalkaväkiprikaateista jo 2000 -luvun alussa. Mutta niitä prikaateja ei enää vissiin olekaan.
Kehitys on kehittynyt niin nopeasti, ettei perässä meinaa millään pysyä. :salut:
 
Muuten, Crotale jaokset tarvitsevat lähisuojaa. Ennen siinä tehtävässä oli 61 -jaos. Riittäneekö 95 -jaoksia siihen tehtävään?
 
Muuten, Crotale jaokset tarvitsevat lähisuojaa. Ennen siinä tehtävässä oli 61 -jaos. Riittäneekö 95 -jaoksia siihen tehtävään?

Olisiko ITKK mitään? Kohti tulevia ohjuksia tai täsmäpommeja ei Sergeillä kuitenkaan pudoteta, tuskin edes Oerlikonilla. (Ei sillä, minulla ei ole mitään hajua, mille etäisyydelle/korkeudelle Crotale pystyy ampumaan lyhimmillään/matalimmillaan, mutta kuvittelisin, ettei puhuta kilometreistä.)
 
Muuten, Crotale jaokset tarvitsevat lähisuojaa. Ennen siinä tehtävässä oli 61 -jaos. Riittäneekö 95 -jaoksia siihen tehtävään?

Taitaa jokaiseen raskaampaan it-aseeseen olla ympätty Sergei-jaos samaan patteriin. Näin ainakin Buk, Crotale ja 35ITK. Jotain on varmaan myös NASAMSien lähisuojana? Milloin kyseessä sitten on 61 ja milloin mahdollisesti 95 siihen en osaa sanoa mitään.
 
Olisiko ITKK mitään? Kohti tulevia ohjuksia tai täsmäpommeja ei Sergeillä kuitenkaan pudoteta, tuskin edes Oerlikonilla. (Ei sillä, minulla ei ole mitään hajua, mille etäisyydelle/korkeudelle Crotale pystyy ampumaan lyhimmillään/matalimmillaan, mutta kuvittelisin, ettei puhuta kilometreistä.)


Saksalaiset ovat ottamassa käyttöön omaa uutta ilmatorjuntajärjestelmää MANTIS.

Tuo on saksalaisten jatkokehitelmä Oerlikon skyshieldin pohjalta.

Toisaalta kyseistä laitetta markkinoidaan lähinnä tyyliin "base protection" tjsp. Myös helwetin kallis järjestelmä LOL :D

Aseistuksena toimii 35mm Oerlikon ja saksalaisia uusia it-ohjuksia (LFK NG lämpöohjus) mutta ammuksina on ainakin tuollaisia rypäleammuksia, joissa on wolframkarbidi-kuulia. Ammuksen nimi on AHEAD.

Brosyyrissa ainakin sakemannit mainostavat tuota AHEAD ammusta nimenomaan vihollisen ohjuksen tai kranaatinheittimen torjuntaan. Kyllä noilla ammuksilla varmaan LEKOihin saa vahinkoa, ainakin reikiä! :p
 
Hetkinen! Onko siis jaoksessa nykyään kuusi tykkiä? Vanhaan aikaan patterissa oli siis 3+6 Sergeitä.



Tykinjohtaja, asettaja, suuntaaja, vasen lataaja, oikea lataaja, ammusmies, ammusmies ja ajoneuvon kuljettaja-ammusmies. Tämä siis veivi-Sergeissä, 23 ITK 61. Lisäksi patteriin kuuluu esikunta- ja huoltojaos ja viestijaos sekä tähystysryhmä ja tiedusteluryhmä. Tämä siis "vanhaan aikaan".

ITK 95 asettajaa ei tarvita. :salut:

mitä asettaja tekee, mitä suuntaaja tekee?

Onko siinä sergeissa yksi ukko "tähtäämässä" tykkiä vihollista kohti vai miten se menee? :D
 
mitä asettaja tekee, mitä suuntaaja tekee?

Onko siinä sergeissa yksi ukko "tähtäämässä" tykkiä vihollista kohti vai miten se menee? :D

Asettaja on se repsikan paikalla oleva tyyppi, joka tarkkailee maalia ja koettaa asettaa tähtäimet mahdollisimman lähelle sen lentotilaa vastaavaan asentoon. Suuntaaja on vissiin se tyyppi, joka tallaa siihen polkimelle jota painaessa harjoituksessa on tapana huutaa "laukaus"!
 
No sitten! Muistaakseni IT-patteriston johtoportaat poistettiin jalkaväkiprikaateista jo 2000 -luvun alussa. Mutta niitä prikaateja ei enää vissiin olekaan.
Kehitys on kehittynyt niin nopeasti, ettei perässä meinaa millään pysyä. :salut:

Onhan ne JVPR edelleen olemassa. Ei tietysti samassa muodossa kuin ennen. Eli niiden alla ovat nämä uudet ALTSTOS ja JP (HAJ).



Itse en ole nähnyt mitään mainintaa että ITK 95 olisi käytössä muuallakin kuin PR05. Tilanne toki voi olla toinenkin.
 
Tuskin niillä JVPR:lla on muuta IT:aa kuin IT-KK:t ja patteri tai pari veivi-Sergeitä... Ehkä tulevaisuudessa voi olla olkapääohjuksia, mutta siihen se jää. Riittääkö niitäkään kaikille...
 
Olisiko ITKK mitään? Kohti tulevia ohjuksia tai täsmäpommeja ei Sergeillä kuitenkaan pudoteta, tuskin edes Oerlikonilla. (Ei sillä, minulla ei ole mitään hajua, mille etäisyydelle/korkeudelle Crotale pystyy ampumaan lyhimmillään/matalimmillaan, mutta kuvittelisin, ettei puhuta kilometreistä.)

Minulle kertoi aikanaan Lohtajalla henkilökuntaan kuuluva Crotale:n johtaja, että torjunta on epäonnistunut, jos Crotale ei avaa tulta viimeistään 8 kilometrissä. Eli lähisuojaa tarvitaan TSTHEKO:ja ja katveesta hyökkääviä rynnäkkökoneita vastaan.

Asettaja on se repsikan paikalla oleva tyyppi, joka tarkkailee maalia ja koettaa asettaa tähtäimet mahdollisimman lähelle sen lentotilaa vastaavaan asentoon. Suuntaaja on vissiin se tyyppi, joka tallaa siihen polkimelle jota painaessa harjoituksessa on tapana huutaa "laukaus"!

Suuntaaja ottaa tähtäimen läpi maalin seurantaan ja painaa tallaa, kun saa tykinjohtajalta tulenavausluvan. Ja kylmäharjoittelussa karjutaan "Sarrrrjaaa". Sergeillä ei voi ampua kertatulta. :uzi:
 
Jotain on varmaan myös NASAMSien lähisuojana?

NASAMS on siitä hyvä järjesltelmä, ettei se tarvitse lähisuojaa, jos lavetit on sijoitettu oikein. AMRAAM toimii suht' läheltäkin.

Onhan ne JVPR edelleen olemassa. Ei tietysti samassa muodossa kuin ennen. Eli niiden alla ovat nämä uudet ALTSTOS ja JP (HAJ).

Ilmatorjunta- lehti 4/2014 kertoo, että Stinger petterit tulevat nimen omaan Alueellisille joukoille, joista Sergeit on poistettu (?).
 
Minulle kertoi aikanaan Lohtajalla henkilökuntaan kuuluva Crotale:n johtaja, että torjunta on epäonnistunut, jos Crotale ei avaa tulta viimeistään 8 kilometrissä. Eli lähisuojaa tarvitaan TSTHEKO:ja ja katveesta hyökkääviä rynnäkkökoneita vastaan.

En välttämättä epäile tuota väitettä, mutta olisiko syynä kuitenkin ollut se, että ryssällä on eräistä rynnäkköaseita, joiden kantama on 8 kilsaa, eikä siis jonkinlainen minimietäisyys, jos ymmärsin sinun kommentin.
 
NASAMS on siitä hyvä järjesltelmä, ettei se tarvitse lähisuojaa, jos lavetit on sijoitettu oikein. AMRAAM toimii suht' läheltäkin.

En tiedä tuosta läheltä ampumisesta, mutta jos lavetit on asetettu hyvin, niin niiden peitto kattaa toisensa. Ja jos lavetit ovat korkeintaan 25 kilsan päässä johtokontista, niin vissiin ne sitten olisikin tarpeeksi lähellä.
 
NASAMS on siitä hyvä järjesltelmä, ettei se tarvitse lähisuojaa, jos lavetit on sijoitettu oikein. AMRAAM toimii suht' läheltäkin. (?).

Olen erittäin hämmästynyt mikäli noin arvokkaalla järjestelmällä ei ole lähisuojausta. Kaikilla it-aseilla on katveensa ja reagointiaikansa. Onko suojana sitten Sergei vai NSV onkin eri asia.
 
Olen erittäin hämmästynyt mikäli noin arvokkaalla järjestelmällä ei ole lähisuojausta. Kaikilla it-aseilla on katveensa ja reagointiaikansa. Onko suojana sitten Sergei vai NSV onkin eri asia.

Ei kai siellä ole yksittäistä nasamsia jonkun vaaran laella? Ilmapuolustus muodostaa verkoston, kaikki järjestelmät suojaavat myös toisiaan.

En ole myöskään varma, miten paljoa arvoa sergeillä tai ITKK:lla nasamsin vieressä olisi. Voisi olla enemmänkin symbolista...
 
Back
Top