Venäjän ilmavoimista ja vähän Suomestakin

Venäjän laivastolla on 203 sotalaivaa ja 71 sukellusvenettä. (Lähde.) Suomella on 25 sotalaivaa. (Lähde (laskin itse)) 203/25=8,12 , eli Venäjällä on vain kahdeksan kertaa enemmän sotalaivoja Jokainen venäläinen pinta-alus saa siis olla kolme kertaa kalliimpi käytettävä kuin suomalainen vastineensa (mitä ne tuskin ovat, vaikka iso osa onkin isompi kuin Suomessa), ja merivoimien toimintamenot pysyvät silti hallussa. Sukellusveneet toki vaativat oman osansa, mitä en nyt huomioinut, kun minulla ei ole niiden kustannuksista suhteessa pinta-aluksiin hajuakaan.

Ilmavoimat lentävät käsittääkseni vähän vähemmän per pilotti kuin Suomessa, ja heitä lienee vähemmän suhteessa konemäärään. (Wikipedia arvailee 80-100 tuntia keskivertopilotille Venäjällä) Ainakin hiljattain läntisessä sotilaspiirissä lennettiin keskimäärin 125 tuntia vuodessa per pilotti. Kuitenkin läntinen sotilaspiiri on ymmärtääkseni sitä eliittiä noin yleisesti ottaen... Ilma-alusten määrässä (tässä lienee otettu mukaan Suomen maavoimien helikopterit ja Venäjän laivaston ilma-alukset) tilanne näyttäisi olevan 145 vs. 3082, Venäjällä on siis vain n. 21 kertainen ylivoima määrässä. (Vs. 25 kertainen budjetti.) Vaikka huoltokulut ovat idässä pääsääntöisesti suuremmat, kompensoi pienempi konemäärä ja (tod. näk.) pienempi lentäjämäärä ilma-aseen toimintamenoja aika kivasti.

Jos aktiivihenkilöstöä varusmiehineen päivineen on Venäjällä 766 000 (
"active personnel") ja Suomessa joku runsas 20 000 (8 000 ammattilaista + varusmiehet + harvalukuiset siviilit), niin ei se niin suhteettoman suuri ero ole, 38 kertainen (vs. budjetti 25 kertainen). (766 000 / 20 000 = 38,3) Palkkaero Suomen ja Venäjän välillä on sitä paitsi aika iso, jos en ihan väärin ole käsittänyt. Kokonaisbudjetista henkilöstökulut vienevät Venäjällä pienemmän prosentuaalisen osuuden kuin Suomessa. En tiedä, onko Venäjällä paikallinen Millog ja Jellona Pitopalvelu, mutta jos ei ole (ja siten niiden henkilöstö on suoraan asevoimien palkkalistoilla), niin erotus kapenee taas Suomen hyväksi.

Semmoinen pikkujuttu kannattaa myös huomata, että Suomessa on aika törkeän kokoiset kiinteistömenot, kiitos Senaatti kiinteistöt. Tuollakin siivulla budjetista rahoittanee aika monen ydinaseen huollot.

Ukrainassa sotimisen kustannuksiin en ota kantaa muuten, mutta suorat kustannukset lienevät minimaalisia. Sinne lähetettävä kalusto on pitkälti ikivanhaa(, mitä ei ole edes laskettu korvattavan tai on käyttöiän päässä ja korvattaisiin joka tapauksessa lähivuosina) ja käyttäjille tuskin maksetaan satojen eurojen päivärahoja. Ukrainan sodan kustannukset tulevat epäsuorasti talouspakotteiden kautta. Se voi vaikuttaa siihen, paljonko asevoimat saavat rahaa, vaikka veikkaankin niitä rahoja otettavan muilta valtionhallinnon momenteilta.



Tilanteenmukainen ratkaisu, kenties? Hävittäjiä käytetään, mikäli olosuhteet suosivat niitä. Jos taas olosuhteet suosivat ohjuksia, sitten käytetään niitä. Todennäköisesti aina käytetään molempia, mutta suhde vaihtelee tilanteen mukaan.

Toistan varoitukseni siitä, että Venäjä voi käyttää myös suurta ilma-asettaan suhteellisen edullisesti hyökkäämällä meitä vastaan lähivuosina käytöstä poistuvilla hävittäjillä. Rahallinen menetys on pieni, ja tuskin Mig-27 tai Su-27 on täysin harjoitusmaali Hornetille. Mutta toisaalta, jos konflikti Naton kanssa häämöttää horisontissa, voi se vaikuttaa noihinkin arvioihin ja meitä vastaan käytettävään aseistukseen. Iskanderilla kun on paha ampua 700 kilometrin päässä olevaa lentotukikohtaa. Suomalaisten lentotukikohtien ampuminen onnistuu.



En mene itse tuotantoon, siitä voi olla niin montaa mieltä. Joka tapauksessa katsoisin kylmän sodan alkaneen, kun Putin aloitti mittavat modernisointiohjelmansa vuosia sitten. Nyt länsi on havahtumassa tilanteeseen. Venäjän rahalliset resurssit kalustohankintoihin ovat huomattavasti paremmat kuin

Hienoa laskutyötä!

Laivasto: Olisit voinut huviksesi laskea, että Suomen merivoimien alusten yhteen laskettu miesvahvuus on vain vajaa puolet tämän yhden aluksen miehityksestä! http://en.wikipedia.org/wiki/Kuznetsov-class_aircraft_carrier Ja minkä helvetin takia omissa laskuissasi jätät sukellusveneet pois?!? Onko niiden käyttö ilmaista vai (Varsinkin niiden ydinkäyttöisten)?

Ilmavoimat: Vertaappa huviksesi fyysistä kokoeroa vaikkapa SU-27 ja Hornetin välillä. Iso kone kuluttaa hiukkasen enempi löpöä kuin pienempi kone. Puhumattakaan tietysti oikeasti isoista koneista kuten Tu-95, TU-160 ja Tu-22 koneista jotka käyvät nykyään testailemassa läntistä ilmapuolustusta. Nehän ovat halpoja käyttää ja lentää...

Jotain iskanderien valmistamisesta kertoo se, että 2006-2014 riviin on saatu 5 prikaatia. Vuoteen 2020 mennessä olisi tarkoitus olla 10 prikaatia. Eli yhden prikaatin varustaminen vie yli vuoden. Eihän siinä prikaatissa perskules ole kuin 51 ajonevoa!!!! Toistan edelleen että Venäjällä uusitaan armeijaa laajalla otteella, mitä ei mitenkään verrata Suomen kalustohankintoihin. Hävittäjiä hankitaan, modernisoidaan ja suunnitellaan. Laivoja helikoptereita ja maa-ajoneuvoja myös. Venäjällä rahareikiä rittää, eikä iskanderit välttämättä ole kuitenkaan edes venäläisten itsensä mielestä se tärkein asesysteemi.
 
Venäjän laivastolla on 203 sotalaivaa ja 71 sukellusvenettä. (Lähde.) Suomella on 25 sotalaivaa. (Lähde (laskin itse)) 203/25=8,12 , eli Venäjällä on vain kahdeksan kertaa enemmän sotalaivoja Jokainen venäläinen pinta-alus saa siis olla kolme kertaa kalliimpi käytettävä kuin suomalainen vastineensa (mitä ne tuskin ovat, vaikka iso osa onkin isompi kuin Suomessa), ja merivoimien toimintamenot pysyvät silti hallussa. Sukellusveneet toki vaativat oman osansa, mitä en nyt huomioinut, kun minulla ei ole niiden kustannuksista suhteessa pinta-aluksiin hajuakaan.
...

Jos alat vertailemaan suuruuksia, niin käytä relevanttia yksikköä siihen vertailuun. Esim. dieselmoottorien valmistajien suuruusvertailu tehdään valmistettujen kilowattien mukaan, ei moottorien lukumäärän mukaan. Miksi näin? Koska moottorit ovat niin eri kokoisia, että kappalemäärävertaus ei anna oikeaa kuvaa. Samoin on laiavstojen vertailuissa. Parhaan kuvan laivastojen suuruuksien vertailussa saa, kun sen suorittaa tonnistovertailuna. En tässä ala nyt laskeskelemaan, mikä on Venäjän laivaston kokonaistonnistomäärä, mutta heillä on useita aluksia, joiden koko on yksinään suurempi kuin meidän laivastomme koko tonnisto. Jopa heidän Itämeren laivastonsa on tonnistoltaan paljon suurempi kuin meidän koko laivastomme. Sukellusveneet ovat sitten oma lukunsa, lienevät kalleimpia sota-aluksia kokoonsa nähden, lentotukialukset ehkä "painivat" samassa sarjassa.... Ja kyllä ne sukellusveneet ovat sotalaivoja siinä, missä pinta-aluksetkin... Sotalaivoja sanan varsinaisessa merkityksessä..
 
Ei vanjan ja suomen armeijoita voi verrata 1:1 rahoituksen ja kaluston puitteissa. Mailla on myös intressi ja koko ero valtava sekä väestöpohja tyystin erillainen. Sellaista matemaattista kaavaa ei olekkaan joilla nuo voitaisiin laskea ja vaikka olisikin ei sillä ainakaan saataisi vertailu kelpoisia tuloksia.

Mielestäni ainoa mitä voidaan todeta on se että naapurin resurssit ovat joka suhteessa suuremmat mitä suomen. Sillä on kyky voittaa sota Suomea vastaan niin halutessaan. Ei Suomella ole mahdollisuuksia päästä edes tasoihin. Näin siis jos se sen haluaa tehdä. Realiteetit kuitenkin tekevät sen että tappioita tulee myös naapurille ja tämä on se mihin voimme vaikuttaa omalla toiminnalla, koulutuksella, taktiikalla ja rahoituksella. Mitä enemmän tappioita, kulutusta kykenemme naapurille tai hyökkääjälle ylipäätään tarjoamaan sen vaikeampi naapurin on perustella päämääränsä tärkeyttä. Mitä ammattimaisempi ja teknisempi sen armeija on sitä vähemmän se kulutusta sietää. Toki tämä pätee myös meihin. Se kulkeeko Suomi nyt sitä kultaista keskitietä mitä tulee uhkakuvaan (siihen todelliseen eikä rahoituksen mukaan muokattuun) ja käytettyihin panostuksiin vai kuljetaanko perässä on oma kysymyksensä. Omasta mielestäni armeijan kunto ei vastaa todellista uhkakuvaa ja riskinä on että se ei tule edes vastaamaan sitä. Puolustus velka jos sitä siksi voi sanoa kasvaa vuosi, vuodelta. On ihan tavallisenkin pulliaisen käsityskyvynpiirissä se seikka että naapuri vahvistaa hyökkäyskykyään samaan aikaan kun täällä lasketaan puolustuskykyä. Tämä luo aivan uusia riskejä. Se koska ero on niin huomattava että naapuri voi katsoa että omia tavoitteita on mahdollista ajaa sotilaallisin toimin niin että tappiot ja kulutus pysyy kohtuullisena, lähenee vuosi vuodelta. Naapurin itseluottamus samoin kuin nälkä kasvaa länsimaiden kyvyttömyydestä vastata esim. georgian ja ukrainan tapaisiin, venäjän etupiirissä tapahtuviin selkkauksiin.
 
Historiallisesta näkökulmasta voidaan todeta ettei tuollaiset yllätyshyökkäykset olleet täysin mahdottomia vastustajan lentokoneisiin.

Operaatio Barbarossa. Pommikoneiden onnistui pommittaa monet neuvostokoneet kentillä. Johtui ehkäpä Stalinin hulluudesta ja yleisestä neuvostoarmeijan kyvyttömyydestä noihin aikoihin. Tietenkin Luftwaffe oli tuolloin periaatteessa maailman parhaat ilmavoimat, jota ei myöskään pidä unohtaa.

Pearl Harbor. Hävittäjät tekivät rynnäköintejä ja syöksypommittajat pommittivat sotalaivoja. Amerikkalaiset koneet oli parkkeerattu yhteen hienoon nippuun jotta niitä olisi helpompi vartioida sabotöörien uhkan varalta. Lievästi sanottuna pieni virhearvio. Täytyy myös muistaa ettei oikesti Pearl Harbor ollut TÄYSI yllätys. Tukikohdan ulkopuolella oli ilmavalvontatutka-asemia, joista yksi paikansi japanilaisten hyökkäysmuodostelman. Tämä oli rehellisen tutkaa operoivan sotamiehen havainto tutkassa. Tyhjyys räjähti, sikäli kuin tutkaan oli uskominen. Kuitenkin, hänen havaintonsa jätettiin huomioimatta komentoketjussa. Esimies ohitti asian olankohautuksella: "Omia B-17 pommareita ne ovat kuitenkin."

Kuuden päivän sota. Israel teki tunnetun yllätyshyökkäyksensä.
 
Historiallisesta näkökulmasta voidaan todeta ettei tuollaiset yllätyshyökkäykset olleet täysin mahdottomia vastustajan lentokoneisiin.

Operaatio Barbarossa. Pommikoneiden onnistui pommittaa monet neuvostokoneet kentillä. Johtui ehkäpä Stalinin hulluudesta ja yleisestä neuvostoarmeijan kyvyttömyydestä noihin aikoihin. Tietenkin Luftwaffe oli tuolloin periaatteessa maailman parhaat ilmavoimat, jota ei myöskään pidä unohtaa.

Pearl Harbor. Hävittäjät tekivät rynnäköintejä ja syöksypommittajat pommittivat sotalaivoja. Amerikkalaiset koneet oli parkkeerattu yhteen hienoon nippuun jotta niitä olisi helpompi vartioida sabotöörien uhkan varalta. Lievästi sanottuna pieni virhearvio. Täytyy myös muistaa ettei oikesti Pearl Harbor ollut TÄYSI yllätys. Tukikohdan ulkopuolella oli ilmavalvontatutka-asemia, joista yksi paikansi japanilaisten hyökkäysmuodostelman. Tämä oli rehellisen tutkaa operoivan sotamiehen havainto tutkassa. Tyhjyys räjähti, sikäli kuin tutkaan oli uskominen. Kuitenkin, hänen havaintonsa jätettiin huomioimatta komentoketjussa. Esimies ohitti asian olankohautuksella: "Omia B-17 pommareita ne ovat kuitenkin."

Kuuden päivän sota. Israel teki tunnetun yllätyshyökkäyksensä.

Onhan tämäkin vaihtoehto.

Tosin alkaisiko homma pelkällä ilma-aseen yllätysiskulla jonka jälkeisenä aamuna alkaisi maavoimien erikoisiskut?
 
Operaatio Barbarossa. Pommikoneiden onnistui pommittaa monet neuvostokoneet kentillä. Johtui ehkäpä Stalinin hulluudesta ja yleisestä neuvostoarmeijan kyvyttömyydestä noihin aikoihin. Tietenkin Luftwaffe oli tuolloin periaatteessa maailman parhaat ilmavoimat, jota ei myöskään pidä unohtaa.

Tähän vaikutti muistaakseni myös se, että Stalin ei halunnut provosoida Hitleriä millään lailla, joten vältti joukkojen ja kaluston siirtoja. Stavkalla oli kyllä Barbarossan käynnistymisestä kohtuu hyvät tiedot.

Pearl Harbor. Hävittäjät tekivät rynnäköintejä ja syöksypommittajat pommittivat sotalaivoja. Amerikkalaiset koneet oli parkkeerattu yhteen hienoon nippuun jotta niitä olisi helpompi vartioida sabotöörien uhkan varalta. Lievästi sanottuna pieni virhearvio. Täytyy myös muistaa ettei oikesti Pearl Harbor ollut TÄYSI yllätys. Tukikohdan ulkopuolella oli ilmavalvontatutka-asemia, joista yksi paikansi japanilaisten hyökkäysmuodostelman. Tämä oli rehellisen tutkaa operoivan sotamiehen havainto tutkassa. Tyhjyys räjähti, sikäli kuin tutkaan oli uskominen. Kuitenkin, hänen havaintonsa jätettiin huomioimatta komentoketjussa. Esimies ohitti asian olankohautuksella: "Omia B-17 pommareita ne ovat kuitenkin."

Tätä ennen tietääkseni missään ei ollut tehty vastaavaa hyökkäystä, joten sen hetkisen ymmärryksen mukaan ei ollut niin järisyttävä virhearvio, varsinkin kun mitään käsillä olevaa välitöntä uhkaa ei koettu. Tiedustelun ja PH:n välinen yhteistyö oli ilman muuta kolossaalinen epäonnistuminen. Vähän samaan tapaan kuin Market-Gardenissa.
 
Pearl Harbor. Hävittäjät tekivät rynnäköintejä ja syöksypommittajat pommittivat sotalaivoja. Amerikkalaiset koneet oli parkkeerattu yhteen hienoon nippuun jotta niitä olisi helpompi vartioida sabotöörien uhkan varalta. Lievästi sanottuna pieni virhearvio. Täytyy myös muistaa ettei oikesti Pearl Harbor ollut TÄYSI yllätys. Tukikohdan ulkopuolella oli ilmavalvontatutka-asemia, joista yksi paikansi japanilaisten hyökkäysmuodostelman. Tämä oli rehellisen tutkaa operoivan sotamiehen havainto tutkassa. Tyhjyys räjähti, sikäli kuin tutkaan oli uskominen. Kuitenkin, hänen havaintonsa jätettiin huomioimatta komentoketjussa. Esimies ohitti asian olankohautuksella: "Omia B-17 pommareita ne ovat kuitenkin."

PH:n tapauksessahan tuo tutka oli vielä testausvaiheessa kyseisessä asemassa, olivatkohan saaneet sen asemiin edellisenä päivänä. Ja mantereeltahan oli kuin olikin tulossa B-17 pommikoneita ja olivat juuri laskeutumassa, kun hyökkäys tapahtui.
 
Täytyy myös muistaa ettei oikesti Pearl Harbor ollut TÄYSI yllätys. Tukikohdan ulkopuolella oli ilmavalvontatutka-asemia, joista yksi paikansi japanilaisten hyökkäysmuodostelman. Tämä oli rehellisen tutkaa operoivan sotamiehen havainto tutkassa. Tyhjyys räjähti, sikäli kuin tutkaan oli uskominen. Kuitenkin, hänen havaintonsa jätettiin huomioimatta komentoketjussa. Esimies ohitti asian olankohautuksella: "Omia B-17 pommareita ne ovat kuitenkin."

Tutka toimi aivan kuten piti ja sitä operoivat miehet toimivat ammattitaitoisesti. Sen sijaan päivystäjänä ollut upseeri oli pihalla kuin peräpukama. No onneksi sentään upseeriveljet valkopesivät kaverin "nooh älä välitä onhan meillä vielä Atlantin laivasto pinnalla...:D" Täytyy nyt kuitenkin muistaa, että kyseessä oli lähinnä peltikolariin verrattava "huolimattomuus".

Unit s/n 012 was at Opana Point, Hawaii on the morning of the seventh of December 1941 manned by two privates, George Elliot and Joseph Lockard. That morning the set was supposed to be shut down, but the soldiers decided to get in additional training time in since the truck scheduled to take them to breakfast was late. At 7:02 they detected the Japanese aircraft approaching Oahu at a distance of 130 miles (210 km) and Lockard telephoned the information center at Fort Shafter and reported "Large number of planes coming in from the north, three points east". The operator taking his report passed on the information repeating that the operator emphasized he had never seen anything like it, and it was "an awful big flight."


The report was passed on to an inexperienced and incompletely trained officer, Kermit Tyler, who had arrived only a week earlier. He thought they had detected a flight of B-17s arriving that morning from the US. There were only six B-17s in the group, so this did not account for the large size of the plot. The officer had little grasp of the technology, the radar operators were unaware of the B-17 flight (nor its size), and the B-17's had no IFF (Identification friend or foe) system, nor any alternative procedure for identifying distant friendlies as the British had developed during the Battle of Britain. The raid on Pearl Harbor started 55 minutes later, and signaled the United States' formal entry into World War II a day later.


http://en.wikipedia.org/wiki/SCR-270_radar

Itse asiassa tuo wikipedia juttukin on melkoinen valkopesu. Todellisuudessa Kermit hermostui vihollishavainnosta jankuttavaan aliupseeriin ja sain miehen hiljaiseksi toteamalla "mitäs se pikku aliupseeri oikein kuvittelee.."
 
Sekä Pearl Harborissa että 6 päivän sodassa oltaisiin iskussa onnistuttu paljon huonommin jos viesti olisi kulkenut ajoissa. Jordanian tutkat havaitsivat Israelin koneita mutta eivät saaneet viestiä perille ennen kuin pommit alkoivat pudota ja jenkkien tiedustelu sai vihiä että jotain oli tapahtumassa mutta varoitus tuli liian myöhään.
Jos joku NATO maa havaitsee että vanaja on lähdössä tulemaan meille päin niin kauanko kestää ennen kuin hälytys menee kentällä päälle?
 
Sekä Pearl Harborissa että 6 päivän sodassa oltaisiin iskussa onnistuttu paljon huonommin jos viesti olisi kulkenut ajoissa. Jordanian tutkat havaitsivat Israelin koneita mutta eivät saaneet viestiä perille ennen kuin pommit alkoivat pudota ja jenkkien tiedustelu sai vihiä että jotain oli tapahtumassa mutta varoitus tuli liian myöhään.
Jos joku NATO maa havaitsee että vanaja on lähdössä tulemaan meille päin niin kauanko kestää ennen kuin hälytys menee kentällä päälle?

Riippuu siitä miten paljon aikaisemmin silmät ja korvat maailmalla ovat havainneet, että jotain on tekeillä. Sen jälkeen tarkempi seuranta ja tarvittaessa sen perusteella valmiuden kohotus. Lopullinen varoitus tutkien tai muiden tiedustelukeinojen kautta. Edelleenkin pätee se nyrkkisääntö, että jos joku yllätetään housut kintuissa, on jotain mennyt tiedustelussa pieleen.
 
Riippuu siitä miten paljon aikaisemmin silmät ja korvat maailmalla ovat havainneet, että jotain on tekeillä. Sen jälkeen tarkempi seuranta ja tarvittaessa sen perusteella valmiuden kohotus. Lopullinen varoitus tutkien tai muiden tiedustelukeinojen kautta. Edelleenkin pätee se nyrkkisääntö, että jos joku yllätetään housut kintuissa, on jotain mennyt tiedustelussa pieleen.
Tarkoitin siis tuota viestiyhteyksien aiheuttamaa viivettä.
 
Tarkoitin siis tuota viestiyhteyksien aiheuttamaa viivettä.

Erittäin hyvä kysymys jonka vastaus on 100% varmuudella erittäin korkean turvaluokituksen punaleimalla varustettua tietoa.
 
Neuvostoliitto taisi tietää päivän, tai jopa tuntien tarkkuudella koska Saksan hyökkäys alkaa, ongelma vaan oli, että Stalin ei vainoharhaisena tähän uskonut.

Ilmavoimien suhteen Suomi on nyt vahvempi kuin koskaan verrattuna itänaapuriin.
 
Suomen kohdalla se onkin mielenkiintoista. Presidenttihän voi tehdä päätöksen valmiuden kohottamisesta ainakin. Muista tarkkaan onnistuuko valtioneuvostolta myös. Tässä mietin että komentoketjuun pyrittäneen vaikuttamaan alku vaiheessa voimakkaasti eli entäs jos presidenttin ja valtio neuvosto on pois pelistä? Mutta syyllistä ei tiedetä tai se viittaa jonnekin muualla kuin mitä on? Menee jo vähän elokuva touhuksi.. Eduskunnan voi olla tuollaisessa vaikea tehdä mitään ja joka tapauksessa aika olisi meitä vastaan. Tuollaisia skenaarioita on varmaankin mietitty mutta ne paperit ovat varmaankin hyvin punaisilla leimoilla varustettuja niin kuin joku täällä jo sanoikin.

Lähinnä jäin pohtimaan tilannetta että naapurin koneita tulee useampi suomen ilmatilaan. Kuka päättää toiminta kuviosta jos ne käyttäytyvät agressiivisesti? Jos siihen lähdetään hakemaan poliitikolta vastausta niin aikaa palaa.
 
Lähinnä jäin pohtimaan tilannetta että naapurin koneita tulee useampi suomen ilmatilaan. Kuka päättää toiminta kuviosta jos ne käyttäytyvät agressiivisesti? Jos siihen lähdetään hakemaan poliitikolta vastausta niin aikaa palaa.
Maanpuolustusalueiden ja aikaisempien sotilaspiirienkin komentajilla oli oikeus päättää valmiuden kohottamisesta riippumatta poliittisista päätöksistä. Mutta että voimankäytöstä? Se onkin toinen juttu sitten.
 
Maanpuolustusalueiden ja aikaisempien sotilaspiirienkin komentajilla oli oikeus päättää valmiuden kohottamisesta riippumatta poliittisista päätöksistä. Mutta että voimankäytöstä? Se onkin toinen juttu sitten.

Käsittääkseni puolustusministerillä on ns. laukasiunappi. Piloteilla on aina oikeus itsepuolustukseen.
 
Ilmavoimien suhteen Suomi on nyt vahvempi kuin koskaan verrattuna itänaapuriin.

Onkohan näin? Melkein arvelisin tilanteen olleen parempi viisi-kymmenen vuotta sitten, kun Venäjän ilmavoimien kalusto ei ollut vielä alkanut uusiutumaan kunnolla (viittaan Su-30, Su-35 ja Su-34 hankintoihin) ja lentotunnit olivat matalalla (20-25 tuntia vuodessa per pilotti (lähde)).
 
Onkohan näin? Melkein arvelisin tilanteen olleen parempi viisi-kymmenen vuotta sitten, kun Venäjän ilmavoimien kalusto ei ollut vielä alkanut uusiutumaan kunnolla (viittaan Su-30, Su-35 ja Su-34 hankintoihin) ja lentotunnit olivat matalalla (20-25 tuntia vuodessa per pilotti (lähde)).
Se on kato tää kaikkivoipa MLU2 josta syystä nyt ollaan parhaimmillaan.
 
Back
Top