WW2 Hävittäjät

Natsien sotateollisuuden perinpohjainen dilemma oli että natsit eivät halunneet liikaa rasittaa kotirintamaa. Keisarikunta oli kaatunut kotirintaman nälänhädän ja puutteen kannustamaan vallankumoukseen eikä saman haluttu toistuvan. Kotirintamalle oli siis riitettävä ruokaa ja kulutustavaroita ja sellainen "totaalinen sota" johon esimerkiksi NL ryhtyi oli Saksan johdolle pitkään kauhistus. Siksi Saksan sotateollisuus oli käytettäviin resursseihin nähden aika vaatimaton mikä pakotti tekemään kovia valintoja sen suhteen suunnitellaanko uutta vai jatketaanko vanhan rakentamista ja vasta 1943 alettiin päästä vähän parempiin mobilisaatioasteisiin.

Tämähän näkyi hyvin myös siinä kuinka (huonosti) Saksa mobilisoi naisensa varutelutyöhön. Jos verrataan vaikkapa brittejä - tai Neuvostoliittoa - Saksaan, niin Saksassa asetelma oli aivan toinen. Naiset pysyttelivät kotona huomattavan pitkään eikä heidän työpanosta hyödynnetty läheskään samassa mitassa mitä em. valtioissa. Tai Yhdysvalloissakaan, jossa naiset astuivat merkittävässä määrin varusteluteollisuuteen ja hyvinkin raskaisiin tehtäviin telakoille etc.

Jos jätetään eettinen pohdiskelu sikseen, niin voidaan miettiä hyötyikö Saksa orjatyövoimastakaan lähellekään siinämäärin mitä kuvittelivat sen hyödyttävän heidän varustelu- ja muuta teollisuutta. Orjatyövoiman työn tuottavuus nyt ei kuitenkaan useammasta syystä johtuen noussut riittävän korkealle, sen ohella siihen sisältyi aina olemassa oleva riski sabotaaseista (jonka saksalaiset varmaan huomioivat ja katsoivat hyödyn olevan riskiä suuremman - oliko se?)

En nyt kuitenkaan ole erityisen hyvin perehtynyt varusteluteollisuuteen toisen maailmansodan aikana ja kuinka hyvin itsekukin maa siitä suoritui, joten jos jollakulla on vinkata laajoja aihetta käsitteleviä artikkeleja/tutkimuksia kirjoista puhumattakaan niin otan kiitollisuudella vastaan.

vlad
 
Kiitos tästä, vierailin tuon innoittamana tapahtuman sivulla ja päätin lähteä. Koska sinne tulee Bleriot! Sen haluan erityisesti nähdä, siihen liittyy niin vahvasti ilmailun varhaishistoriaa.
Ja vieläpä lauantaille lupasi kohtuullista säätä.

Toivottavasti sää suosii tapahtumaa. Jämillä on aina ollut mukavan rento tunnelma.

Vielä kun joskus saisivat tämän saksalaisen Messerschmitt-säätiön Bf 109:n esiintymään, mutta ei ole kovinkaan realistinen toive.

96275.jpg
 
Oi oi oi... Millä sen saisi tänne? Vai lähdetäänkö sen luokse?

Vastaus on helppo, koneen saisi Suomeen ISOLLA rahalla. Jostain Saksasta päin katsottuna Suomi ja varsinkin Jämi ovat perähärölää ja Mersun siirtolento Keski-Euroopasta tänne ja esiintyminen tulisi maksamaan roimasti. Ymmärtääkseni saksmannit ovat lentäneet muutenkin melko nihkeästi Saksan ulkopuolella, muistaakseni kerran Tanskassa (jossa sattui pakkolaskutilanne) ja kerran tai pari Britanniassa (taisi olla joku Battle of Britainin muistelulentonäytös).

Yleensä Jämin warbirdit ovat tulleet Ruotsista, etuna lyhyehköt siirtymiset ja se, että jämiläiset ovat erittäin hyvissä väleissä ruotsalaisten alan kärkinimien ja harrastajien kanssa. Mersusta voidaan vaan haaveilla, valitettavasti. Jos vaikka saisivat oikean Bf 109:n Suomeen 2018 kun ilmavoimat täyttää sata vuotta...
 
Viimeksi muokattu:
Vastaus on helppo, koneen saisi Suomeen ISOLLA rahalla. Jostain Saksasta päin katsottuna Suomi ja varsinkin Jämi ovat perähärölää ja Mersun siirtolento Keski-Euroopasta tänne ja esiintyminen tulisi maksamaan roimasti. Ymmärtääkseni saksmannit ovat lentäneet muutenkin melko nihkeästi Saksan ulkopuolella, muistaakseni kerran Tanskassa (jossa sattui pakkolaskutilanne) ja kerran tai pari Britanniassa (taisi olla joku Battle of Britainin muistelulentonäytös).

Yleensä Jämin warbirdit ovat tulleet Ruotsista, etuna lyhyehköt siirtymiset ja se, että jämiläiset ovat erittäin hyvissä väleissä ruotsalaisten alan kärkinimien ja harrastajien kanssa. Mersusta voidaan vaan haaveilla, valitettavasti. Jos vaikka saisivat oikean Bf 109:n Suomeen 2018 kun ilmavoimat täyttää sata vuotta...

Se on sitten Berliinin Ila tai joku vastaava edessä.
 
Suuri kysymys on sekin, olisivatko natsit edes voineet tehostaa tuotantoa kovin paljon enemmän. Muistelen, että käsitys mobilisaatioihmeestä on peräisin aika pitkälti Albert Speerin hyvin kyseenalaisista kilvenkiillotusmuistelmista, ja myöhempi tutkimus on todennut, että Saksa oli efektiivisesti konkurssissa jo sodan alkuvaiheissa. Adam Toozen kirja "Wages of Destruction" kuvaa mielestäni aika uskottavasti kokonaisuutta ja argumentoi, että natsien varusteluohjelma olisi päättynyt totaaliseen konkurssiin joskus 1940-luvun alkupuolella, jos sotaa ei olisi syttynyt; näin ollen Hitlerin oli pakko hyökätä ja aloittaa sota ostaakseen vähän lisää aikaa. Taloustilanne oli kuitenkin sellainen, että Saksalla oli varaa vain lyhyeen sotaan. Natsit käytännössä hävisivät sodan kun britit eivät tehneetkään Ranskan kaatumisen jälkeen rauhaa, ja olisivat luultavasti hävinneet (tosin hitaammin) vaikka eivät olisikaan olleet pakotettuja hyökkäämään Neuvostoliiton raaka-aineiden lähteille.

Vasta isompien rakennusohjelmien loppuminen tai lopettaminen tuossa 1942-43 tienoilla (esim. synteettisen polttoaineen tuotantolaitosten hyvin kunnianhimoinen rakennusprojekti keskeytettiin) vapautti isommin resursseja asetuotantoon. Oma vaikutuksensa oli varmasti myös halulla välttää kotirintaman rasittamista, ainakin sodan alkuvaiheessa, mutta näyttää hyvin luultavalta että vaikka halua olisi ollutkin, kykyä merkittävään tuotannonlaajennukseen toteutunutta mainittavasti nopeammalla aikataululla ei olisi ollut.

Nojaa, en ole Toozen kirjaa lukenut, mutta angloamerikkalaisissa arvioissa on mielestäni usein vähän sellainen fatalistinen asenne - "näin oli määrä tapahtua ja tämän takia mitään ei olisi voitu muuttaa". Epäilemättä Tooze on oikeassa jos pitäydytään sellaisissa 'rauhan ajan' talousmekanismeissa mutta sotakommunismilla saa ihmeitä aikaan.
Saksa tuotti muistaakseni neljä kertaa enemmän terästä kuin Neuvostoliitto, ja myös enemmän hiiltä eikä näissä luvuissa ole vielä miehitetty Eurooppa mukana. Mutta tällä perustuotannolla NL tuotti yhtä paljon lentokoneita, paljon enemmän tankkeja ja todella paljon enemmän tykkejä kuin Saksa.
 
Nojaa, en ole Toozen kirjaa lukenut, mutta angloamerikkalaisissa arvioissa on mielestäni usein vähän sellainen fatalistinen asenne - "näin oli määrä tapahtua ja tämän takia mitään ei olisi voitu muuttaa". Epäilemättä Tooze on oikeassa jos pitäydytään sellaisissa 'rauhan ajan' talousmekanismeissa mutta sotakommunismilla saa ihmeitä aikaan.
Saksa tuotti muistaakseni neljä kertaa enemmän terästä kuin Neuvostoliitto, ja myös enemmän hiiltä eikä näissä luvuissa ole vielä miehitetty Eurooppa mukana. Mutta tällä perustuotannolla NL tuotti yhtä paljon lentokoneita, paljon enemmän tankkeja ja todella paljon enemmän tykkejä kuin Saksa.

Joo, Tooze(kin) tosin käsittelee sitä, miksi sisäisesti varsin hajanaisen natsihallinnon olisi ollut luultavasti halutessaankin vaikea saada aikaan kunnon sotakommunismia.

Epäilemättä touhua olisi voitu tehostaa, kysymys lienee, kuinka paljon.
 
Ja natsit olivat tietysti myös sikäli oikeassakin että suosio olisi varmaan romahtanut jos kansa olisi pistetty kovin tiukoille. Kommunismin peikko oli tuohon aikaan oikeasti pelätty ja oli myötävaikuttamassa myös Japanin antautumispäätökseen.
Muistan kun takavuosina telkkarista tuli saksalainen elokuva Munchausenin paronista. Elokuva oli värillinen, lavasteet massiivisia, pukuloisto fantastista, rahaa oli selvästi poltettu kunnolla. Arvelin että elokuva olisi tehty joskus 60-luvun alussa. Leffan loputtua tarkistin lehdestä vuoden - 1943! Huh...

Natsien taloushallinto oli tosiaan kaukana saksalaisesta täsmällisyydestä, asiaa käsitellään myös Valtosen kirjassa "Bf-109 ja Saksan sotatalous".
 
Vaikuttaa siltä, ettei naapurissa ole ennen eikä nyt kunnioitettu tavan kansaa, heitä on haaskattu surutta "tykinruoaksi", on luotettu massaan ja sen voimaan.

Jenkit tuppaavat sanomaan ainakin seuraavaa, muistan jonkun boeing- lentokoneinsinöörin sanoneen näin.
"Quantity is something that anyone can count, quality is something that is counted upon."

Määriä pystyy kuka tahansa laskemaan, (hyvän) laadun varaan sen sijaan on tukeuduttava. ;)


Täytyy myöntää etten ole ihan hirveä natsi-ideologian ystävä, mutta saksalaisten monimutkaiset asejärjestelmät ovat kyllä mielenkiintoisia. Saksa oli käsittääkseni tuolloin maailman kehittynein valtio ja sen aseet edustivat oman aikansa ylivoimaisinta huippua. Hitler halusi että Saksan joukot taistelevat mahdollisimman uudenaikaisilla ja teknisillä aseilla, maksoi mitä maksoi. Hän uskoi vakaasti että uusin teknologia voittaa aina kookkaamman vastustajan. Toisaalta, näinhän se juuri menikin että Saksalaisten aseet olivat yleensä parempia ja tehokkaampia kuin heikommin varustautunut vastustaja, jonka myötä sotaonni oli aluksi Saksalaisille edullinen. Kuitenkin sodan pitkittyessä muutkin oppivat sotimaan ja lopulta sota voitettiin resursseilla.


jenkeilläkin oli hyvin paljon huipputeknologiaa, elikkä ei sakut missään mielessä olleet maailman kehittyinein valtio yleisesti katsottuna. Periaatteessa muutamilla osa-alueilla saku olivat edellä, mutta muilla osa-alueilla sakut olivat jäljessä tai samalla viivalla.

Sakujen erityisiä etuja olivat lentokonesuunnittelu, aerodynamiikka, asesuunnittelu, rakettiteknologia, suihkumoottorit.

Jenkeillä oli myös erinomaista teknologiaa ja briteillä. Neukuilla enempi oli sitten vähemmän hienostunutta, mutta silti periaatteessa hyvinkin kuranttia kalustoa ottaen huomioon maailmansodan massasota-olosuhteet.

Pitää osin paikkansa, mutta on vain osatotuus. Kyllähän Saksakin surutta haaskasi ihmishenkiä *köh holokausti* ja toisinaan ihan sotatoimissakin. Toisaalta myös USA:ssa ja Britanniassa teknillinen tietotaito oli kilpailukykyistä ja tuotti ehkä erilaisella suunnittelufilosofialla tehtyjä, mutta täysin vertailukelpoisia tuotteita sotanäyttämölle. Taistelu Britanniasta ja Spitfire on varmasti kaikille tuttu esimerkki. Sama pätee taktiseen ajatteluun, missä britit mm. käyttivät tutkaa huomattavasti tehokkaammin, kuin saksalaiset. Amerikasta taas tulee mieleen sellaisia tuotteita kuin P-51 Mustang, bazooka ja M1 carbine (huom! jo toisen maailmasodan alussa amerikkalaisten palvelusaseet olivat itselataavia. Milloin seuraava valtio pääsi tähän? 50-luvun puolivälissä?), jotka olivat joko suorituskyvyltään huippuluokkaa tai kokonaan uutta ajattelua.


Jenkeillä hyviä teknologioita WW2 aikoina.
  • ydinteknologia (suuri yllätys:D)
  • maanviljely, kaivosteollisuus, öljyteollisuus (kaikki pyörivät huipputasoilla WW2 aikoina, minun käsittääkseni)
  • lääketiede ja lääketeollisuus, USA ja Britannia olivat huippumaita.
  • rakettiteknologiassa jenkit keksivät sinkoaseet. Sakut kopioivat keksinnön jälkikäteen. Syntyi panzerschreck, jonka isä oli ollut bazooka. Tietenkin voipi väitellä nousiko poika isäänsä ylemmäs... elikkä hieman tehokkaampi vaikutti olleen panzerschreck läpäisyssä loppujalopuksi. Korean sodassa sitten oli super-bazooka muistaakseni.
  • tietokoneet ja sellaiset laitteet
  • laivanrakennus ja suunnittelu; sotalaivat ja siviililaivat ja sukellusveneet
  • lentokoneteollisuus (turboahtimet vissiin kehiteltiin jenkeissä ja niistä oli hyvinkin hyötyä isoilla korkeuksilla lennettäessä). Toisaalta sakut käyttivät nesteboosteja turboahtimen sijasta lentokonemoottoreissa.
  • tuotantotalous (tuotantotaloudelliset menetelmät olivat tehokkaita; automaatioteknologia ja teollisuusrobotit olivat korkealla tasolla jenkeissä, esim. Rockford Arsenal ammustehdas 1945, jossa oli käytetty huomattavasti teollisuusrobotiikkaa. tuo tehdas valmisti haupitsin ammuksia)
  • elektroniikkateollisuus (tutkateknologia yms. härpäkkeet, lisäksi radiot ja muut laiteet)
  • aseteollisuus (jenkkien tykistö yleisesti ottaen oli laadullisesti maailman paras tykistö; parempi kuin suomi-tykistö tai sakujen)
  • Jenkit olivat ainut sotaakäyvä maa, joka varusti jokaisen etulinjan kiväärimiehen puoliautomaattikiväärillä. Varastonvartija-ukot pärjäsivät vanhoilla 1ms. pulttilukko kivääreillä. Mutta kun maasodankäynti eskaloitui, niin perusjenkillä oli joko konepistooli tai puoliautomaattikivääri, tai konekivääri. (neuvostoliitto oli 1941 samoissa aikeissa upgreidata perus-mosurin aseistusta pois kolmen linjan kivääristä --> SVT-tokarev puoliautomaattiin. Saksan hyökkäys keskeytti uudelleen aseistuksen pahasti koska tehtaita menetettiin ja niitä evakuoitiin jolloin tuotanto hidastui käsittääkseni)
  • autoteollisuus ja kevyet ajoneuvot (ilmeisesti autoja ja puolitelavaunuja oli enemmän kuin Jumalalla, ja niitä riitti jopa lahjoittaa neukuille... jenkkijalkaväki kulki tyylikkäästi ja ajanmukaisesti puolitelavaunuilla ja kuorma-autoilla, ei tarvittu hevosia eikä häkäpönttöjä :p)
Huonoa teknologiaa jenkeillä
  • panssarivaunuteknologiat, ja niiden raskaat moottorit jne... (jostain syystä suurin osa jenkkien tankeista olivat paskoja)
  • periaatteessa sherman vs panzer 4 oli tasaväkinen tappelu. Mutta tiikerit ja pantherit olivat pahoja vastuksia.
  • pershing tankki oli kuitenkin huippuluokkaa, mutta se ilmestyi vasta sodan lopussa taistelukentille. Pershing pystyi kurmottamaan kaikkia sakujen vaunuja.
  • pershing myös kurmotti Korean sodassa pohjois- korealaisia T-34 vaunuja. (britit lähettivät centurion vaunujaan koreaan, ja jenkeillä oli myös shermaneja)
 
toisen maailmansodan paras panssarivaunu oli periaattessa
Pershing
tai
Centurion

Panther oli hippasen liian epäluotettava moottori (eikös Kurskin taistelua ennen menetetty huomattavia määriä panttereita moottorin kärähtämiseen kesken moottorimarssin?). Etuna pantherille oli halvat tuotantokustannukset sodan lopussa.

Kingtiger hippasen liian huono moottori suhteessa ylipainoon, ja maasto-ominaisuudet. Liian kallis ja hidas tuottaa yleisesti.

Tiger liian kallis ja hidas tuottaa, ja huolto ei ollut kovinkaan vaivatonta venäjän mutaisissa olosuhteissa.
 
Tiger ja panther olivat kuitenkin hyviä taisteluominaisuuksiltaan. Varsinking G-mallin panther joka tuli vasta sodan lopussa.

Tiger I, oli karmean huonot tuotantoluvut. Syynä oli vaunun monimutkaisuus massasodankäyntiin ja massatuotantoon ja huonot tuotantomenetelmät tehtailla (ainakin mitä muistelisin katsoneeni aiheesta luennon, aiheena oli siis ollut psv-tuotanto 2.ms aikana.)


hyviä puolia tigerissä oli alun perin
-panssariteräksen tehokkuus
-vaunukanuunan tehokkuus
-maasto-ominaisuudet olivat ihan ok
-vaunun nopeus ja liikeominaisuudet olivat ihan ok
-optiikka ja laitteet hyvää laatua

huonoa tigerissä
-huollon monimutkaisuus kenttähuollossa. Esim. liian leveät telat perusmallissa junakuljetusta varten. Jolloin täytyi kuljettaa kuljetus-telat asennettuina. Sitten juna-asemalla täytyi vaihtaa taistelu-telat alle, ennenkuin mikään toimi kunnolla (niin ettei jäisi sitten jumiin venäläiseen mutaan)
-korkea massa vaikeutti vaunun evakuointia taistelukentältä korjattavaksi (vaadittiin hulluja hinausmenetelmiä, joita kuvailtiin Otto Cariuksen kirjassa tigers in the mud)
 
Viimeksi muokattu:
Yksi asia, missä saksalaiset olivat ykkösiä oli optiset laitteet. Zeiss -kiikarit paras esimerkki, mutta muukin optiikka oli huippuluokkaa.
 
Mikä kone tuo on? Mulle tulee mieleen vain https://en.wikipedia.org/wiki/Douglas_SBD_Dauntless

Kone makaa siististi pellossa: Kävimme Jämin turmapaikalla
KOTIMAA16.7. 21.39 Päivitetty 21.41

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/kone-makaa-siististi-pellossa-kavimme-jamin-turmapaikalla/

23793338-730x548.jpg
 
Back
Top