Käsittääkseni n. 1200 euroon saa tämän asennettuna koneeseensa. Ei paha.FLARM on paremminkin pieniin koneisiin sopiva törmäysvaroitin, mutta niitä on harvassa yleisilmailukoneessa.
https://flarm.com
https://fi.wikipedia.org/wiki/FLARM
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Käsittääkseni n. 1200 euroon saa tämän asennettuna koneeseensa. Ei paha.FLARM on paremminkin pieniin koneisiin sopiva törmäysvaroitin, mutta niitä on harvassa yleisilmailukoneessa.
https://flarm.com
https://fi.wikipedia.org/wiki/FLARM
Keinot on vähänä tuolloin, valmistajan ohje on, että välitön tehon pudotus ja pyrittävä autorotaatioon. Mutta se taitaa olla noissa tilanteissa sellainen juttu, että vaihdelaatikko pettää juurikin silloin, kun on throttle täysin pohjaan käännettynä ja kollektorilla annetaan pääroottorille jyrkästi "lapaa" eli nousussa, kantaessasi jotain, tiukassa kaarrossa. Tällöin mahdollisuus autorotaation alkuun salamannopeaan on tosi huono. Ei riitä tila tai nopeus tai roottorin kierrosluku.
Keinot on vähänä tuolloin, valmistajan ohje on, että välitön tehon pudotus ja pyrittävä autorotaatioon. Mutta se taitaa olla noissa tilanteissa sellainen juttu, että vaihdelaatikko pettää juurikin silloin, kun on throttle täysin pohjaan käännettynä ja kollektorilla annetaan pääroottorille jyrkästi "lapaa" eli nousussa, kantaessasi jotain, tiukassa kaarrossa. Tällöin mahdollisuus autorotaation alkuun salamannopeaan on tosi huono. Ei riitä tila tai nopeus tai roottorin kierrosluku.
Tähän onnettomuuteen mennäkseni voin vain ihmetellä paria valintaa jotka juuri johtivat onnettomuuteen.
1. Katsokaa miten nopeaan kippari vetää korkeutta
2. Vaakanopeus -15 km/h eli "leijuu" takaperin
3. Raju täydentehon nousu kestää yli 25-30 sekunttia
Miten minä kipparina olisin lähtenyt tuostakin paikasta:
Varovainen koeleijunta, selvästi irti esteistä n. 2 jalan korkeudessa, kunnes lämpötilat vaihteistossa tasaantuu ja siitä vastatuulen suuntaan rauhallisella kollektorikäden liikkeellä nousukaartoon ja nimenomaisesti pyrkisin maanopeuteen 50 kts ennenkuin alkaisin täydentehon nousun. Kun Vr on saavutettu silloin throttle 99% ja kollektori ylös ja takaan, että jos matkustaja on vaatinut nopeita vertikaalinousuja (tämä heppu tunnettiin näyttävistä stadikalta poistumisistaan) niin mahaa kouristaa vielä 3000 jalankin korkeudessa, koska pääroottorin aiheuttama nostovoiman kasvu pyörimisliikkeen ja eteenpän liikkeen yhdistelmänä on noilla kopukoilla erittäin tehokas keino lisätä korkeutta. Siksi toisekseen olisi sitä nopeutta heti maanpinnassa, jos paska iskee tuulettimeen...
Mielestäni vaihteiston leikkautuminen aiheutti tuon onnettomuuden.. Lämpöleikkautuminen.
Juuri noin! Aina ensin hiukan ylös, sitten vastatuuleen liikkeelle ja sitten runtua kollektorilla, nousee kuin koneyhtymän hissi pilvenpiirtäjässä!Eli pilotti ei pyrkinyt varmistamaan mahdollisessa ongelmatilanteessa tarvittavaa ilmanopeutta ja antoi runtua koneelle kuin vieraalle sialle.
Jopa minä täytenä helikopterilentämisen maallikkona katselin sitä peruuttamalla pystyyn nousua huuli pyöreänä.. sekin oli tietona, että ensin pinnassa vauhtia ja sitten ''lapaa'', lähtee kuin hauki rannasta.
Hesarin kuukausiliitteessä juttu Sipilän lentämisestä Mooneyllä. Pahvi Sipilällä on ollut parikytvuotta, mutta lentotunnit jäi epäselväksi lukumäärältään.
Kiintoisa konstruktio. Näyttää enempikin purjekoneelta, johon perinteisen mäntämoottorin tilalle apumoottoriksi on laitettu kaksi pientä suihkuturbiinia.
Noniiin, aeromystiikkaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Harvinainen tila, mutta tapahtuu jokaisella lennolla... eli ei niin harvinaisuus sittenkään.Helikopterin roottorin pyörrevirtaustila. @TBman voisi halutessaan vääntää rautalangasta meille maallikoille, mitä termi tarkoittaa, mitkä syyt johtavat pyörrevirtaustilaan ja miten tuosta tilasta päästään pois. (Muuten kuin kaputeeraamalla.)
Onko kyse roottorin lavan sakkaamisesta?
https://turvallisuustutkinta.fi/mat...tutkintaselostus/b42009l_tutkintaselostus.pdf
Kiitos, selvensi. Jostakin luin, että pelkällä tehoreservillä, joka pitäisi olla kaksinkertainen, selviää pyörrevirtaustilasta yksi ainut kopukkamalli kevyellä kuormalla.Noniiin, aeromystiikkaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Harvinainen tila, mutta tapahtuu jokaisella lennolla... eli ei niin harvinaisuus sittenkään.
Liitteen kuva selittää enemmän kuin tuhat sanaa, mutta karkeasti ottaen homma meneen näin. Kun tehoa on suhteessa rootorin lapakulmaan siten, että ollaan lavan sivusuhteen murto-osateholla juuri sopivasti tietyllä ilmavirtanopeudella ja roottorin pyörintänopeudella niin lavan tekemä nosava pyörre pitäisi olla stabiili, mutta se perhanan lavan sivusuhde generoi just tietyssä tilanteessa tämän pahamaineisen vortexpyörteen joka suuntautuukin sitten juuri toisin kuin sen pitäisi olla.
Tämä tila on ohimenevä ja normilennolla sitä ei havaitse muuna, kuin turbiinin tehohuojuntana jollain tietyllä kuormituksella ja tuulella suhteessa varsinaiseen ilmanopeuteen ja tuulen suuntaan sekä roottorin kierrosnopeuteen. Jokainen kopukkapilotti on tietämättään törmännyt tähän ilmiöön ja "raaka-arskat" eivät koskaan edes eroita tätä tilaa mittareista tai perseestään, kun eivät huomaa mitään muutakaan, mutta jos joutuu tekemään kopukalla kovalla kuormalla nopeita päätöksiä ja täytyy painaa kone voimalla maahan äkkiä, kuten tässä nimenomaisessa tapauksessa on tehty, niin silloin tämä peeveli iskee, yleensä kun vortex ring state VRS iskee se tulee ja mitään et voi muuta tehdä, kuin oikaista runko maakosketukseen edullisesti ja toivoa, että turbiini ehtii ottaa kierroksia, että saat hissin pysähtymään.
Sivullinen erottaa tilanteen sellaisena perkeleellisenä roottorilapojen paukuttamisen kaltaisena äänenä. Hiukan kuten Huey-1 vietnamin sodan dokkareissa jytkyttivät joka johtui valtavasta lapakuormasta 2 lapaisen roottorin myötä. Mutta onnettomuuskopukalla sen kuulee sisällekkin ohjaamomelun läpi valtavana hakkaamisena...
Selvensikö yhtään??
Kiitos, selvensi. Jostakin luin, että pelkällä tehoreservillä, joka pitäisi olla kaksinkertainen, selviää pyörrevirtaustilasta yksi ainut kopukkamalli kevyellä kuormalla.
Meneekö lavan kärki yli äänen nopeuden, josta se pauke?
Tuo kopukkailmailu näyttää sisältävän riskejä vähintäänkin yhtä paljon, kuin kiinteäsiipisellä, ellei enemmänkin..
Voiko roottori sakata ja jos voi, missä tilanteessa siihen joudutaan?
Kieltämättä olisi hienoa joskus päästä kokeilemaan, mitenkä se kopukka tottelisi kiinteäsiipisen lentäjää.