Yleisilmailu
- Viestiketjun aloittaja JR49
- Aloitus PVM
Kopteri on kuin kanamunalla lentämistä, todella herkkä ja labiili. Ehkä voisi verrata tilanteeseen, että on pyöreäpohjainen pata kumollaan ja siinä vaneri jonka päällä seisoo ja tasapainoilee.Olen kokeillut simulla muutaman kerran kopukkaa.... aina on mennyt lasit rikki.
Eipä mikään ihme, kun ei ole kopukka koulutusta vähääkään.
pitää ajatella lentämistä siten jotta mielikuvittelee silmät roottorin pyörintätasoon ja kun kaarrat niin sitä tasoa poikkeutetaan muuttamalla haluttuun suuntaan kallistusta. Ei nyt sotketa tähän jäykällä pylonilla varustettuja sotakoptereita, joilla voi lentää temppua. Sen vioin selittää sitten myöhemmin..
kun kiinteäsiipisellä poikkeutat lentosuuntaa, niin se tapahtuu siivekkeillä ja peräsimellä, kopukassa muutat nostovoimakuvioa roottorin pyörintäalalla ja perämelalla melot keulaa oikeaan suuntaan, jotta pysyy runko ja katselusuunta oikein... eli voit myös runkoa kääntämättä kaartaa ja vaihtaa lentosuuntaa, mutta eihän eteen mnäe, jos lennät takaperin eli jalkaa jotta nenä näyttää menosuuntaan..
kollektorilla tehoa ja nostovoimaa, eli nopeutta. Pitää vaan oppia kaivamaan nenää kävellessään ja puhelimeen puhuessaan yhtäaikaa, eli enemän juttuja jotka voi sitten tiukanpaikan tullen unohtaa.
Ikarus
Respected Leader
RVL:n kopukkapilottia pääsin kerran jututtamaan. Kiinteäsiipisellä peruskoulutus ja siitä kopteriin.Olen kokeillut simulla muutaman kerran kopukkaa.... aina on mennyt lasit rikki.
Eipä mikään ihme, kun ei ole kopukka koulutusta vähääkään.
Noin 10 h lentokoulutusta hänen mukaansa vaatii, että kiinteäsiipisen pilotti ohjaa auttavasti hyvissä olosuhteissa kopteria.
Pystymetsästä (ilmailun parissa) revitty pilottioppilas vaatii varmaankin enemmän.
Ei tietenkään hyvin eikä vielä erikoistilantenteita, mutta lentoon pääsee ja alaskin.
(Aikoinani ensimmäinen yksinlento ultralla. Jossain määrin siinä tilanteessa voi olla vähän ylimääräistä puristusta sauvasta, riippuu henkilöstäkin. Siinä oli joku kokenut pilotti katselemassa lähtövalmisteluja. ''Ole rauhallinen, kukaan ei ole koskaan ylös jääny, kaikki on alas tulleet, tavalla tai toisella.''
Näiden kannustusten saattelemana lento menikin sitten aivan hyvin.)
tulikomento
Supreme Leader
RVL:n kopukkapilottia pääsin kerran jututtamaan. Kiinteäsiipisellä peruskoulutus ja siitä kopteriin.
Noin 10 h lentokoulutusta hänen mukaansa vaatii, että kiinteäsiipisen pilotti ohjaa auttavasti hyvissä olosuhteissa kopteria.
Pystymetsästä (ilmailun parissa) revitty pilottioppilas vaatii varmaankin enemmän.
Ei tietenkään hyvin eikä vielä erikoistilantenteita, mutta lentoon pääsee ja alaskin.
(Aikoinani ensimmäinen yksinlento ultralla. Jossain määrin siinä tilanteessa voi olla vähän ylimääräistä puristusta sauvasta, riippuu henkilöstäkin. Siinä oli joku kokenut pilotti katselemassa lähtövalmisteluja. ''Ole rauhallinen, kukaan ei ole koskaan ylös jääny, kaikki on alas tulleet, tavalla tai toisella.''
Eikös Laukkasen Jyrki jossain vaiheessa todennut ettei pyöriväsiipisillä lentäminen ollut hänen juttunsa ?
Muistelenpa että on ainakin Hughes 500:sta kokeillut ja vissiin jotain muutakin mutta siihen se on jäänyt.
JSP
Kersantti
”Lääkärilennot ovat väliaikaisesti tauolla” – Seura tutki: Mitä Aslak-pelastushelikopteri tekee keräysrahoilla?
Lappilaiselle Aslak-pelastuskopterille kerättiin jatkuvasti rahaa ”lentävien lääkärien” nimissä, vaikka se ei ole tehnyt lääkintälentoja sitten vuoden 2017 helmikuun.
Jukka Heinonen
TUTKITUT 12.11.2018 20:23
Puhelu tuli tuntemattomasta numerosta, mutta 80-vuotias itäsuomalainen leskimies vastasi silti.
Soittaja kertoi edustavansa Aslakia, Sodankylässä tukikohtaansa pitävää pelastushelikopteria. Nyt tarvittaisiin rahaa, jotta kopteri pidetään ilmassa.
Entisen Finlandia-hiihtäjän korvaan ajatus kuulosti kannatettavalta. Voihan tunturissa käydä pahastikin. Mies tiesi myös maakunnan pitkät etäisyydet ja sen, että joskus apu ehtii erämaahan ajoissa vain lentäen.
Sekin vaikutti hyvältä, että kopterissa kulkee mukana lääkäri. Niin soittaja miehen muistikuvan mukaan sanoi.
Soittaja ehdotti 135 euron tukisummaa, mutta mies empi. Kun soittaja laski tarjouksensa 75 euroon, mies sanoi harkitsevansa asiaa.
Lopuksi sovittiin, että mies saa taskukalenterin vastineeksi tuesta.
Lasku saapui viime heinäkuussa. Kalenterin ja Aslakin lehden puolikkaan vuosikerran hinnaksi oli merkitty 70 euroa, minkä päälle tuli viiden euron toimitusmaksu.
Tukituotteen myyjäksi ilmoitettiin oululainen Novia Finland Oy, maksun saajaksi Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry.
Kuvio alkoi mietityttää miestä. Paljonko rahasta menisi Aslakille?
Mies jätti laskun maksamatta.
Vasta eräpäivän jälkeen posti toi kirjeen, joka sisälsi kalenterin. Mies palautti lähetyksen avaamattomana.
Sitten hän pyysi Seuraa selvittämään, onko Aslakin varainhankinnassa varmasti kaikki kunnossa.
”Lääkärilennot tauolla”
Aslakin nettisivulla huomion varastaa kuva helikopterista ja maastoautosta. Kopteri on Dauphin, lääkintätehtävissä paljon käytetty malli, joka ei tosin enää ole lajinsa parhaimmistoa.
Kuvan alla kerrotaan, miten Aslakin toiminta kiteytyy logossa: ”Punainen väri viestii nopeudestamme ja lääkinnällisestä avusta…”. Etusivulla esiintyy myös sanapari ”lentävät lääkärit”.
Vähemmästäkin voisi tulla vaikutelma, että jos saa Lapin selkosilla sairauskohtauksen, Aslak lennättää paikalle lääkärin.
Näin ei ole ollut pitkään aikaan.
Helmikuussa 2017 yhdistyksen lappilainen lento-operaattori Heliflite menetti oikeutensa lääkintähelikopteritoimintaan, koska sen käytössä ollut Dauphin myytiin pois.
Nettisivulla todetaan: ”Pelastushelikopteri Aslak järjestää parhaillaan lentotoimintaansa uudelleen, josta johtuen lääkärilennot ovat väliaikaisesti tauolla.” Sitä ei kerrota, että taukoa on kestänyt yli puolitoista vuotta.
Äskettäin, lokakuun lopussa Heliflite sai taas luvan lääkintälentoihin. Se osoitettiin yhtiön Bölkow-kopterille, joka on suorituskyvyltään heikompi kuin Dauphin. Aslak pyrkii saamaan valmiuden aikaan marraskuussa.
Uusi lupa ei takaa, että lääkintälennot alkavat suuressa mitassa. Esimerkiksi vuonna 2016 Aslak teki niitä vain kymmenisen kappaletta.
Jos Lapin erämaissa joutuu hätään, ilman apua ei tarvitse silti jäädä. Jo lähes seitsemän vuoden ajan lääkintälennoista on vastannut valtio, jonka kopteri nousi Lapissa viime vuonna ilmaan yli 600 kertaa.
Miksi Aslakin tukiyhdistys siis kerää enää rahaa?
Toiminta supistui
Lääkintähelikopteritoiminnan käynnistivät Suomessa Medi-Heli ja muut yhdistystoimijat 1990-luvulla. Ne keräsivät varansa kansalaisilta, RAY:ltä ja valtiolta. Rahojen hankkimiseen ja käyttöön liittyi useita epäselvyyksiä.
Kun valtion omistama Finnhems-yhtiö otti toiminnan kokonaan haltuunsa 2012, tarkoituksensa kadottaneet tukiyhdistykset lopettivat varainkeruun ja lääkintälennot. Ainoa poikkeus oli Lapin yhdistys, joka jatkoi Aslakin nimissä sitkeästi kumpaakin.
Lapin sairaanhoitopiiriltä herui kuitenkin vain harvoin ensihoitotehtäviä Aslakin kopterille, enimmilläänkin alle 20 kappaletta vuodessa.
Nykyään Aslak auttaa Lapin pelastuslaitoksen kumppanina hädänalaisia, mutta toiminta on supistunut murto-osaan vuosikymmenen alusta.
Kopterilla evakuoidaan hätään joutuneita, autetaan liikenneonnettomuuksissa, kuljetetaan ihmisiä ensihoidon pariin sekä tarkkaillaan ja sammutetaan maastopaloja. Tehtäviä hoidetaan myös Aslakin autolla.
Lisäksi Aslakilla on oma lääkäriasema Sodankylässä.
Mutta miksi Aslak puhuu lentävistä lääkäreistä, vaikka yhdistys on tehnyt lääkintälentoja vain niukasti ja yli puoleentoista vuoteen ei ollenkaan?
Entä ovatko Novia Finlandin puhelinmyyjät pyytäneet ihmisiltä rahaa Aslakin lääkintälentoihin aikana, jolloin niihin ei ollut edes lupaa?
”Sanojensa mittainen”
”Onko asiakashankintasi buustauksen tarpeessa?” Novia kysyy sivullaan.
Yhtiö esittelee verkossa myös jokapäiväistä tekemistään ohjaavat arvot, joista yksi on vastuu: ”Se on sitä, että on sanojensa mittainen”.
Novia ja Lapin Pelastushelikopterin Tuki kehuvat sivustolla pidäkkeettömästi 2012 alkanutta yhteistyötään. Maaliskuisen tiedotteen mukaan Aslakin ”toimintaan kuuluu pelastushelikoptereiden lisäksi myös lääkäriasema Aslakin ylläpito, jossa ’lentävät lääkärit’ päivystävät hälytysten väliaikoina”.
Toimitusjohtaja Lippo Mikola, olisiko Novian pitänyt kertoa toiminnan tauosta?
”Kyllä siellä voisi olla siitä maininta”, hän myöntää.
Miten myyjiä on ohjeistettu?
”Myyjiä on pyydetty kertomaan asiakkaille, että lääkärijohtoinen helikopteritoiminta on tauolla. On tietysti mahdollista, että joku myyjä on tehnyt virheen.”
”Kyllä vaan, kyllä vaan”
Tarkkaan ottaen tämä ei ole ensimmäinen keskustelumme. Pari viikkoa aiemmin soitin Novian asiakaspalveluun esittäytyen Aslakin tukemista harkitsevaksi kansalaiseksi. Puheluun vastasi toimitusjohtaja itse.
Keskustelimme ensin varainhankinnan kuluista ja rahojen käytöstä. Sitten kysyin lääkärilennoista.
Minua kiinnostaisi tukea sitäkin, että Lapissakin saadaan lääkäri helikopterin avulla nopeasti potilaan luo. Tekeekö Aslak edelleen sellaisiakin lentoja?
”Kyllä vaan, kyllä vaan. Sitähän se siellä nimenomaan tekee.”
Kun kysyin samasta asiasta uudestaan, vastaus muuttui.
Niin, että siellä lääkäri lentää, jos tunturissa käy jotain?
”Siinä on välillä ollut haasteita siinä, että onko saatu lääkärihelikopteritoimintaa kuinka ylläpidettyä. Aslakillahan on oma lääkäriasema ja lääkäri paikan päällä. Toiminnanjohtaja osaa paremmin sanoa, mikä on ajantasainen tieto siitä, että miten lääkäri on mukana lennoilla, mutta ainakin hoitaja, pelastushenkilökunta lähtee mukaan, kun kutsu tulee.”
Tämäkään vastaus ei pitänyt kutiaan. Aslakin kopterilla ei ollut tuolloin lupaa viedä hoitajaa potilaan luo.
Luen Mikolalle aiemman keskustelumme ydinkohdat puhelimessa läpi.
”Onneksi olkoon, sait minut lankaan”, hän sanoo heti ensimmäisen vastauksensa kuultuaan.
Hieman myöhemmin Mikola sanoo tarkoittaneensa vastauksellaan vain sitä, että Novia toimii Aslakin varainhankkijana. Lisäksi hän korostaa selventäneensä lääkintäkopteriasian oikean tolan toisessa vastauksessaan.
”Ei se ole oikein”
Aslakin toiminnanjohtaja Eero Anneberg vastaa puhelimeen työmatkaltaan.
Kerron, ettei myyntipuhelun saanut ikämies pitänyt hyvänä asiana mainintaa siitä, että kopterissa lentää lääkäri.
”Ei tietenkään se ole oikein”, Anneberg sanoo, mutta korostaa, ettei hän tiedä, ovatko myyjät antaneet harhaanjohtavaa tietoa.
Hänen mukaansa tukiyhdistys on ohjeistanut Novian puhelinmyyjiä kertomaan, että Aslak harjoittaa pelastustoimintaa.
”Heillä on tieto, että meillä ei ole lääkintähelikopteritoimintaa”, hän sanoo.
Anneberg ei pidä ongelmana Aslakin sivuston viittauksia lääkintälentoihin.
”Sanotaanhan siellä myös, että se toiminta on tilapäisesti tauolla.”
Haastattelu tehtiin ennen kuin Aslakin operaattori sai uudestaan luvan lääkintälentoihin.
Hätätehtävät maksavat
Eero Anneberg puhuisi mieluummin rahasta.
”Pystyisimme tekemään Finnhemsin Rovaniemen tukikohdan tehtävät korkeintaan kahdella kolmasosalla heidän kustannuksistaan”, hän sanoo.
On kuitenkin vaikea nähdä tilannetta, jossa valtio palauttaisi lääkintälentojen järjestämisen yhdistyksille. Periaatepäätös valtiollistamisesta tehtiin jo 2009, ja yhdistykset hävisivät taistelun asiasta viimeistään 2010-luvun alussa.
Aslakin osaksi on vastaisuudessakin jäämässä vain paikkaajan rooli niinä hetkinä, kun valtion yksiköt ovat kiinni muissa tehtävissä. Eikä tällaisia tilanteita ole usein.
Mutta katsotaan silti kustannuksia.
Valtion Rovaniemen tukikohdan lääkintälennot ja ambulanssi kustansivat veronmaksajille viime vuonna noin 5,6 miljoonaa euroa.
Summaan sisältyvät toimintamenojen lisäksi tukikohdalle jyvitetty osuus Finnhemsin yleiskuluista sekä Lapin sairaanhoitopiirin kulut. Valtion yhdestä taskusta toiseen siirtyvä arvonlisävero on jätetty laskelman ulkopuolelle.
Tukikohdan ensihoitajat saapuivat loukkaantuneiden, sydänkohtauksen saaneiden tai muuta apua tarvinneiden luo yhteensä 548 kertaa. Tehtävät jakautuvat jokseenkin tasan kopterin ja auton välille.
Rovaniemen yhden kohteeseen asti suoritetun tehtävän hinnaksi tuli siis noin 10 200 euroa.
Se ei ole vähän. Lentäminen maksaa, samoin ympärivuorokautinen päivystys vuoden jokaisena päivänä. Lisäksi tukikohdan ambulanssin vaativan hoitotason yksikkö on Lapin laadukkain.
Moninkertaiset kulut
Eero Anneberg kieltäytyy lähettämästä yhdistyksensä tilinpäätöstä, mutta kertoo vuosikulujen olevan noin 3 miljoonaa euroa, josta lääkäriaseman osuus on noin puoli miljoonaa.
Aslakin pelastustoiminta maksaa siis noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa, kun huomioidaan myös hallinnon ja varainhankinnan kulut. Niistä suurin erä on Annebergin mukaan Novialle tilitettävä noin miljoonan euron palkkio tukituotteiden myynnistä.
Viime vuonna pelastustoimen pyytämiä tehtäviä tehtiin Aslakin kopterilla 26 kertaa ja autolla 21 kertaa kohteeseen asti. Tilastoista ei käy ilmi, sisältyvätkö sairaanhoitopiirin antamat muutamat tehtävät lukuihin.
Iso kuva on silti selvä. Aslak suoritti tehtävän kohteeseen asti noin viisikymmentä kertaa vuodessa.
Näin Aslakin yhden tehtävän hinnaksi muodostuu noin 50 000 euroa. Se on lähes viisi kertaa enemmän kuin Finnhemsillä.
Kustannuseron merkitystä korostaa se, että Aslak päivystää vain aamukymmenestä iltakuuteen, kun Finnhemsin miehistö on valmiudessa koko vuorokauden. Tehtävän tullen Aslakiin hyppää kolme henkeä, Finnhemsin FH51:een neljä. Suorituskyvyssä ja varustelutasossa Aslak jää selväksi kakkoseksi.
Oma lukunsa on 2013 perustettu lääkäriasema Aslak, joka on ollut kaikki päättyneet toimintavuotensa tappiollinen.
Lapissa helikopterit pystyvät toimimaan varmimmin kauniilla säällä. © KAISA SIRÉN / OM-ARKISTO
Puolet rahoista kuluihin
Aslakin kymmeniä tuhansia tukijoita epäilemättä kiinnostaa, paljonko rahoista menee itse asiaan, ja mitä niillä saadaan aikaan.
Eero Annebergin mukaan tukituotteen hinnasta jää varsinaiseen toimintaan puolet, kun siitä vähennetään Novian myyntipalkkio sekä tuotteen ja sen postittamisen kulut.
Varsinaiseen toimintaan siirretystä tukieuron puolikkaasta osa on lohjennut lääkäriaseman tappioiden kattamiseen. Lopuilla rahoilla yhdistys on tuottanut vähäisen määrän pelastustehtäviä, joiden yksikköhinta on hätkähdyttävä.
Aslak on arvostellut valtiota rahojen tuhlaamisesta, mutta vaiennut omasta tehottomuudestaan.
Kaiken taustalla on se, että valtio hoitaa hälytystehtävät lähes poikkeuksetta määräysvallassaan olevalla kalustolla.
”Palvelujen tuotanto perustuu siihen, miten meille välitetään tehtäviä. Ei ole mitään mieltä, että meillä on tällaiset vehkeet ja varusteet, ja miehet seisovat tumput suorina”, Anneberg sanoo.
Tilanne vaivaa myös Heliflitea, joka toimitti 2016 virkamiehille kirpeän muistion hälytyslennoista. Sen mukaan rajavartiolaitos tekee pelastuslentoja liian järeillä ja kalliilla koptereilla, jotka ovat vähällä käytöllä.
Muistio kehottaa valtion myymään osan koptereista ja ostamaan pelastuslentoja edullisesti yksityisiltä. Ensihoitolennoistakin ainakin osa pitäisi siirtää yksityisille.
Muisto ei ottanut tulta.
Kaikki osapuolet silti tunnustavat, että Aslakillekin on tarvetta. Parhaiten asian kiteyttää Eero Anneberg.
”Jäihin pudonnutta ei lohduta paras apu, jos se on puoli tuntia myöhässä. Olemme jääneet toimimaan, koska sijaintimme on keskeinen.”
Matkailukeisari hyötyy
Kansantaloudellisesti Aslakin toiminta on silti uskomattoman kallista. Kuvaavaa on se, että kun Aslak työllistää Sodankylän tukikohdassa 15 henkeä, tukituotteiden puhelinmyynnillä elantonsa ansaitsee kokonaan tai osittain 20–30 henkilöä.
Näköpiirissä ei ole, että Aslakin tilanne muuttuisi. Lapin sairaanhoitopiirin mukaan Aslakille on uuden luvan myötä tarjolla ensihoitotehtäviä entiseen tapaan, siis vuodessa kymmenisen keikkaa tai vähemmän.
Hinnakkaan Aslakin suurimmiksi hyödyiksi jäävät sen työllistävä vaikutus sekä muutamat kymmenet vuosittain apua saavat suomalaiset.
Hyötyjiin lukeutuu myös Lapin matkailukeisari Pertti Yliniemi. Hänen yritysryppääseensä kuuluva Heliflite laskuttaa Annebergin mukaan tukiyhdistystä noin miljoonalla eurolla vuodessa. Se on paljon yhtiölle, jonka vuosittainen liikevaihto on ollut kahden viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan 1,2 ja 1,3 miljoonaa euroa.
Yhtiön muu liiketoiminta on lähinnä matkailijoiden kuljettamista. Näiden lentojen tuloilla olisi mahdotonta kattaa kopterin hankinta- ja ylläpitokulut sekä miehistön valmius.
Helifliten käyttämät kopterit omistaa Yliniemen konsernin emoyhtiö. Kun se myi Dauphin-kopterin pois helmikuussa 2017, jokin tökki pitkäaikaisten kumppanien väleissä.
”Ehkä heillä oli sellainen näkemys, että tämä yhteistyö ei heitä tyydytä”, Anneberg sanoo.
Nyt välit lienevät taas kunnossa. Mutta nähtäväksi jää, miten Helifliten ja Aslakin paluu lentävään ensihoitoon onnistuu, kun kopteri on entistä heikompi eikä lääkintälennoille tunnu edelleenkään juuri olevan kysyntää.
Lapissa eivät lääkärit lennä – ja pahalla säällä ei kukaan
Katkeruutta ja syytöksiä, valituksia ja riitoja. Niitä on Lapin lääkintälentojen historia täynnä.
Yhdistysvetoinen Aslak käynnisti toiminnan Sodankylässä 1998. Yli kymmenen vuotta se oli maakunnan ainoa lääkintälentoja tehnyt kopteri.
Tunteet kävivät kuumina, kun valtio-omisteinen Finnhems otti lääkintälennot haltuunsa koko maassa 2012 ja perusti Rovaniemelle pohjoisimman tukikohtansa.
Aslakin kumppani Heliflite hävisi kilpailutuksen Finnhemsin operaattorin tehtävästä, ja Sodankylän kokeneet ensihoitajat siirtyivät välineineen töihin Rovaniemelle. Sen jälkeen ensihoitotehtäviä herui Aslakille vain satunnaisesti.
Tukiyhdistyksen mukaan Aslakia ei pyydetty apuun aina silloinkaan, kun potilas oli hädässä ja heidän kopterinsa selvästi lähimpänä. Lapin sairaanhoitopiirin mukaan asiasta käyty keskustelu olisi ollut hyvin erilainen, jos he olisivat voineet avata potilastapauksia.
Yhteistyön kitkaisuudesta kertoo se, että tieto Aslakin sijainnista saatiin vasta 2014 sairaanhoitopiirin ensihoidon paikannusjärjestelmään.
Aslakin väki kummeksui Finnhemsin tukikohdan perustamista ison maakunnan eteläosaan. Heistä lentotoiminta olisi tullut osoittaa Aslakille, jonka sijainti 130 kilometriä pohjoisempana oli keskeisempi.
Kova mediasota
Aslakin lähipiiri jätti useita valituksia ja sai äänensä hyvin kuuluviin mediassa.
Yksi yhdistyksen perusviesteistä oli valtion toiminnan kalleus. Eero Anneberg ilmoitti Suomen Kuvalehdessä 2012, että tukiyhdistysten edellisenä vuonna saamalla 12 miljoonan euron valtionavustuksella olisi hoidettu koko maan lentopalvelut.
Se kuulosti huokealta tilanteessa, jossa Finnhemsin vuosikustannusten tiedettiin ylittävän 20 miljoonaa euroa. Yhdistysten kuluista tosin puuttuivat ne miljoonat eurot, jotka oli katettu yritysten ja yksityisten rahoista.
Tukiyhdistys jätti vähemmälle huomiolle myös sen, että Finnhemsin kopteri varustettiin painelukoneella, ja että se kykeni lentämään kentältä toiselle huonollakin näkyvyydellä – toisin kuin Aslak.
Aslakin väki arvosteli myös sitä, että Rovaniemi oli Finnhemsin kuudesta tukikohdasta ainoa, jossa lääkärit eivät lentäneet. Sodankylässä olisi ollut lääkäri valmiudessa, kiitos 2013 perustetun lääkäriasema Aslakin, yhdistyksestä muistutettiin.
Tosin ei lääkäri ollut aiemmin lentänyt Aslakissakaan. Anneberg totesikin 2011 Ylelle, että Lapin lääkintälennoilla tarvitaan vain harvoin lääkäriä.
Eivätkä Aslakin lääkäriaseman lääkäreistä suinkaan kaikki olleet ensihoitoon erikoistuneita.
Lapin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Eva Salomaa totesi 2014 Suomen Kuvalehdessä, että ”Aslakin nuorten lääkärien osaaminen on vaihdellut. Mielestäni meidän ensihoitajamme ovat olleet parempia.”
Seuran jututtaman asiantuntijan mukaan hätätilanteessa osaavasta ensihoitajasta on yleensä enemmän apua kuin yleislääkäristä.
Lisää autettuja
Tukikohdan sijoittamisesta Lapin tiheimmin asutulle alueelle seurasi enemmän keikkoja kuin Sodankylässä. Asiassa auttoi sekin, että Finnhemsin toiminta oli varakopterin ansiosta keskeytymätöntä, kun Aslak oli ollut korjausten vuoksi pelistä poissa joskus jopa viikkoja.
Entistä useampi hädänalainen sai apua. Kun Aslak kohtasi 2010 potilaan tai pelastettavan 269 kertaa, Finnhems saavutti 2013 ensihoitoa tarvitsevan 447 kertaa.
Rovaniemi on edelleen Finnhemsin ainoa tukikohta, jonka koptereissa eivät lääkärit lennä. Tilannetta ei ole muuttanut edes eduskunnan oikeusasiamiehen kannanotto, että myös Lappi pitäisi saada lääkärihelikopteritoiminnan piiriin.
Lapin avustuslentojen suurin ongelma on kuitenkin se, etteivät kopterit pysty juuri lentämään marras–helmikuun viimoissa.
Kun sää on riittävän paha, maakunnan kaikkien kopterien lavat jäätyvät. Silloin hälytystehtäviin ei parane lähteä, ja jos lähdetäänkin, niin kopteri voi jumiutua maastoon pitkäksi aikaa.
Ongelmaan olisi ratkaisu: kallis kopteri, joka lämmittää omat lapansa. Suomessa sellaisia on puolenkymmentä, kaikki etelässä. Investointia harvaan asuttuun Pohjois-Suomeen ei ole katsottu aiheelliseksi.
Aivan Lapin pohjoisosassa helpotusta tuo rikas Norja, jonka jäänpoistolla varustettu kopteri voidaan kutsua apuun Suomen puolelle silloinkin, kun sää on paha.
Seuran artikkeli
Lappilaiselle Aslak-pelastuskopterille kerättiin jatkuvasti rahaa ”lentävien lääkärien” nimissä, vaikka se ei ole tehnyt lääkintälentoja sitten vuoden 2017 helmikuun.
Jukka Heinonen
TUTKITUT 12.11.2018 20:23
Puhelu tuli tuntemattomasta numerosta, mutta 80-vuotias itäsuomalainen leskimies vastasi silti.
Soittaja kertoi edustavansa Aslakia, Sodankylässä tukikohtaansa pitävää pelastushelikopteria. Nyt tarvittaisiin rahaa, jotta kopteri pidetään ilmassa.
Entisen Finlandia-hiihtäjän korvaan ajatus kuulosti kannatettavalta. Voihan tunturissa käydä pahastikin. Mies tiesi myös maakunnan pitkät etäisyydet ja sen, että joskus apu ehtii erämaahan ajoissa vain lentäen.
Sekin vaikutti hyvältä, että kopterissa kulkee mukana lääkäri. Niin soittaja miehen muistikuvan mukaan sanoi.
Soittaja ehdotti 135 euron tukisummaa, mutta mies empi. Kun soittaja laski tarjouksensa 75 euroon, mies sanoi harkitsevansa asiaa.
Lopuksi sovittiin, että mies saa taskukalenterin vastineeksi tuesta.
Lasku saapui viime heinäkuussa. Kalenterin ja Aslakin lehden puolikkaan vuosikerran hinnaksi oli merkitty 70 euroa, minkä päälle tuli viiden euron toimitusmaksu.
Tukituotteen myyjäksi ilmoitettiin oululainen Novia Finland Oy, maksun saajaksi Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry.
Kuvio alkoi mietityttää miestä. Paljonko rahasta menisi Aslakille?
Mies jätti laskun maksamatta.
Vasta eräpäivän jälkeen posti toi kirjeen, joka sisälsi kalenterin. Mies palautti lähetyksen avaamattomana.
Sitten hän pyysi Seuraa selvittämään, onko Aslakin varainhankinnassa varmasti kaikki kunnossa.
”Lääkärilennot tauolla”
Aslakin nettisivulla huomion varastaa kuva helikopterista ja maastoautosta. Kopteri on Dauphin, lääkintätehtävissä paljon käytetty malli, joka ei tosin enää ole lajinsa parhaimmistoa.
Kuvan alla kerrotaan, miten Aslakin toiminta kiteytyy logossa: ”Punainen väri viestii nopeudestamme ja lääkinnällisestä avusta…”. Etusivulla esiintyy myös sanapari ”lentävät lääkärit”.
Vähemmästäkin voisi tulla vaikutelma, että jos saa Lapin selkosilla sairauskohtauksen, Aslak lennättää paikalle lääkärin.
Näin ei ole ollut pitkään aikaan.
Helmikuussa 2017 yhdistyksen lappilainen lento-operaattori Heliflite menetti oikeutensa lääkintähelikopteritoimintaan, koska sen käytössä ollut Dauphin myytiin pois.
Nettisivulla todetaan: ”Pelastushelikopteri Aslak järjestää parhaillaan lentotoimintaansa uudelleen, josta johtuen lääkärilennot ovat väliaikaisesti tauolla.” Sitä ei kerrota, että taukoa on kestänyt yli puolitoista vuotta.
Äskettäin, lokakuun lopussa Heliflite sai taas luvan lääkintälentoihin. Se osoitettiin yhtiön Bölkow-kopterille, joka on suorituskyvyltään heikompi kuin Dauphin. Aslak pyrkii saamaan valmiuden aikaan marraskuussa.
Uusi lupa ei takaa, että lääkintälennot alkavat suuressa mitassa. Esimerkiksi vuonna 2016 Aslak teki niitä vain kymmenisen kappaletta.
Jos Lapin erämaissa joutuu hätään, ilman apua ei tarvitse silti jäädä. Jo lähes seitsemän vuoden ajan lääkintälennoista on vastannut valtio, jonka kopteri nousi Lapissa viime vuonna ilmaan yli 600 kertaa.
Miksi Aslakin tukiyhdistys siis kerää enää rahaa?
Toiminta supistui
Lääkintähelikopteritoiminnan käynnistivät Suomessa Medi-Heli ja muut yhdistystoimijat 1990-luvulla. Ne keräsivät varansa kansalaisilta, RAY:ltä ja valtiolta. Rahojen hankkimiseen ja käyttöön liittyi useita epäselvyyksiä.
Kun valtion omistama Finnhems-yhtiö otti toiminnan kokonaan haltuunsa 2012, tarkoituksensa kadottaneet tukiyhdistykset lopettivat varainkeruun ja lääkintälennot. Ainoa poikkeus oli Lapin yhdistys, joka jatkoi Aslakin nimissä sitkeästi kumpaakin.
Lapin sairaanhoitopiiriltä herui kuitenkin vain harvoin ensihoitotehtäviä Aslakin kopterille, enimmilläänkin alle 20 kappaletta vuodessa.
Nykyään Aslak auttaa Lapin pelastuslaitoksen kumppanina hädänalaisia, mutta toiminta on supistunut murto-osaan vuosikymmenen alusta.
Kopterilla evakuoidaan hätään joutuneita, autetaan liikenneonnettomuuksissa, kuljetetaan ihmisiä ensihoidon pariin sekä tarkkaillaan ja sammutetaan maastopaloja. Tehtäviä hoidetaan myös Aslakin autolla.
Lisäksi Aslakilla on oma lääkäriasema Sodankylässä.
Mutta miksi Aslak puhuu lentävistä lääkäreistä, vaikka yhdistys on tehnyt lääkintälentoja vain niukasti ja yli puoleentoista vuoteen ei ollenkaan?
Entä ovatko Novia Finlandin puhelinmyyjät pyytäneet ihmisiltä rahaa Aslakin lääkintälentoihin aikana, jolloin niihin ei ollut edes lupaa?
”Sanojensa mittainen”
”Onko asiakashankintasi buustauksen tarpeessa?” Novia kysyy sivullaan.
Yhtiö esittelee verkossa myös jokapäiväistä tekemistään ohjaavat arvot, joista yksi on vastuu: ”Se on sitä, että on sanojensa mittainen”.
Novia ja Lapin Pelastushelikopterin Tuki kehuvat sivustolla pidäkkeettömästi 2012 alkanutta yhteistyötään. Maaliskuisen tiedotteen mukaan Aslakin ”toimintaan kuuluu pelastushelikoptereiden lisäksi myös lääkäriasema Aslakin ylläpito, jossa ’lentävät lääkärit’ päivystävät hälytysten väliaikoina”.
Toimitusjohtaja Lippo Mikola, olisiko Novian pitänyt kertoa toiminnan tauosta?
”Kyllä siellä voisi olla siitä maininta”, hän myöntää.
Miten myyjiä on ohjeistettu?
”Myyjiä on pyydetty kertomaan asiakkaille, että lääkärijohtoinen helikopteritoiminta on tauolla. On tietysti mahdollista, että joku myyjä on tehnyt virheen.”
”Kyllä vaan, kyllä vaan”
Tarkkaan ottaen tämä ei ole ensimmäinen keskustelumme. Pari viikkoa aiemmin soitin Novian asiakaspalveluun esittäytyen Aslakin tukemista harkitsevaksi kansalaiseksi. Puheluun vastasi toimitusjohtaja itse.
Keskustelimme ensin varainhankinnan kuluista ja rahojen käytöstä. Sitten kysyin lääkärilennoista.
Minua kiinnostaisi tukea sitäkin, että Lapissakin saadaan lääkäri helikopterin avulla nopeasti potilaan luo. Tekeekö Aslak edelleen sellaisiakin lentoja?
”Kyllä vaan, kyllä vaan. Sitähän se siellä nimenomaan tekee.”
Kun kysyin samasta asiasta uudestaan, vastaus muuttui.
Niin, että siellä lääkäri lentää, jos tunturissa käy jotain?
”Siinä on välillä ollut haasteita siinä, että onko saatu lääkärihelikopteritoimintaa kuinka ylläpidettyä. Aslakillahan on oma lääkäriasema ja lääkäri paikan päällä. Toiminnanjohtaja osaa paremmin sanoa, mikä on ajantasainen tieto siitä, että miten lääkäri on mukana lennoilla, mutta ainakin hoitaja, pelastushenkilökunta lähtee mukaan, kun kutsu tulee.”
Tämäkään vastaus ei pitänyt kutiaan. Aslakin kopterilla ei ollut tuolloin lupaa viedä hoitajaa potilaan luo.
Luen Mikolalle aiemman keskustelumme ydinkohdat puhelimessa läpi.
”Onneksi olkoon, sait minut lankaan”, hän sanoo heti ensimmäisen vastauksensa kuultuaan.
Hieman myöhemmin Mikola sanoo tarkoittaneensa vastauksellaan vain sitä, että Novia toimii Aslakin varainhankkijana. Lisäksi hän korostaa selventäneensä lääkintäkopteriasian oikean tolan toisessa vastauksessaan.
”Ei se ole oikein”
Aslakin toiminnanjohtaja Eero Anneberg vastaa puhelimeen työmatkaltaan.
Kerron, ettei myyntipuhelun saanut ikämies pitänyt hyvänä asiana mainintaa siitä, että kopterissa lentää lääkäri.
”Ei tietenkään se ole oikein”, Anneberg sanoo, mutta korostaa, ettei hän tiedä, ovatko myyjät antaneet harhaanjohtavaa tietoa.
Hänen mukaansa tukiyhdistys on ohjeistanut Novian puhelinmyyjiä kertomaan, että Aslak harjoittaa pelastustoimintaa.
”Heillä on tieto, että meillä ei ole lääkintähelikopteritoimintaa”, hän sanoo.
Anneberg ei pidä ongelmana Aslakin sivuston viittauksia lääkintälentoihin.
”Sanotaanhan siellä myös, että se toiminta on tilapäisesti tauolla.”
Haastattelu tehtiin ennen kuin Aslakin operaattori sai uudestaan luvan lääkintälentoihin.
Hätätehtävät maksavat
Eero Anneberg puhuisi mieluummin rahasta.
”Pystyisimme tekemään Finnhemsin Rovaniemen tukikohdan tehtävät korkeintaan kahdella kolmasosalla heidän kustannuksistaan”, hän sanoo.
On kuitenkin vaikea nähdä tilannetta, jossa valtio palauttaisi lääkintälentojen järjestämisen yhdistyksille. Periaatepäätös valtiollistamisesta tehtiin jo 2009, ja yhdistykset hävisivät taistelun asiasta viimeistään 2010-luvun alussa.
Aslakin osaksi on vastaisuudessakin jäämässä vain paikkaajan rooli niinä hetkinä, kun valtion yksiköt ovat kiinni muissa tehtävissä. Eikä tällaisia tilanteita ole usein.
Mutta katsotaan silti kustannuksia.
Valtion Rovaniemen tukikohdan lääkintälennot ja ambulanssi kustansivat veronmaksajille viime vuonna noin 5,6 miljoonaa euroa.
Summaan sisältyvät toimintamenojen lisäksi tukikohdalle jyvitetty osuus Finnhemsin yleiskuluista sekä Lapin sairaanhoitopiirin kulut. Valtion yhdestä taskusta toiseen siirtyvä arvonlisävero on jätetty laskelman ulkopuolelle.
Tukikohdan ensihoitajat saapuivat loukkaantuneiden, sydänkohtauksen saaneiden tai muuta apua tarvinneiden luo yhteensä 548 kertaa. Tehtävät jakautuvat jokseenkin tasan kopterin ja auton välille.
Rovaniemen yhden kohteeseen asti suoritetun tehtävän hinnaksi tuli siis noin 10 200 euroa.
Se ei ole vähän. Lentäminen maksaa, samoin ympärivuorokautinen päivystys vuoden jokaisena päivänä. Lisäksi tukikohdan ambulanssin vaativan hoitotason yksikkö on Lapin laadukkain.
Moninkertaiset kulut
Eero Anneberg kieltäytyy lähettämästä yhdistyksensä tilinpäätöstä, mutta kertoo vuosikulujen olevan noin 3 miljoonaa euroa, josta lääkäriaseman osuus on noin puoli miljoonaa.
Aslakin pelastustoiminta maksaa siis noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa, kun huomioidaan myös hallinnon ja varainhankinnan kulut. Niistä suurin erä on Annebergin mukaan Novialle tilitettävä noin miljoonan euron palkkio tukituotteiden myynnistä.
Viime vuonna pelastustoimen pyytämiä tehtäviä tehtiin Aslakin kopterilla 26 kertaa ja autolla 21 kertaa kohteeseen asti. Tilastoista ei käy ilmi, sisältyvätkö sairaanhoitopiirin antamat muutamat tehtävät lukuihin.
Iso kuva on silti selvä. Aslak suoritti tehtävän kohteeseen asti noin viisikymmentä kertaa vuodessa.
Näin Aslakin yhden tehtävän hinnaksi muodostuu noin 50 000 euroa. Se on lähes viisi kertaa enemmän kuin Finnhemsillä.
Kustannuseron merkitystä korostaa se, että Aslak päivystää vain aamukymmenestä iltakuuteen, kun Finnhemsin miehistö on valmiudessa koko vuorokauden. Tehtävän tullen Aslakiin hyppää kolme henkeä, Finnhemsin FH51:een neljä. Suorituskyvyssä ja varustelutasossa Aslak jää selväksi kakkoseksi.
Oma lukunsa on 2013 perustettu lääkäriasema Aslak, joka on ollut kaikki päättyneet toimintavuotensa tappiollinen.
Lapissa helikopterit pystyvät toimimaan varmimmin kauniilla säällä. © KAISA SIRÉN / OM-ARKISTO
Puolet rahoista kuluihin
Aslakin kymmeniä tuhansia tukijoita epäilemättä kiinnostaa, paljonko rahoista menee itse asiaan, ja mitä niillä saadaan aikaan.
Eero Annebergin mukaan tukituotteen hinnasta jää varsinaiseen toimintaan puolet, kun siitä vähennetään Novian myyntipalkkio sekä tuotteen ja sen postittamisen kulut.
Varsinaiseen toimintaan siirretystä tukieuron puolikkaasta osa on lohjennut lääkäriaseman tappioiden kattamiseen. Lopuilla rahoilla yhdistys on tuottanut vähäisen määrän pelastustehtäviä, joiden yksikköhinta on hätkähdyttävä.
Aslak on arvostellut valtiota rahojen tuhlaamisesta, mutta vaiennut omasta tehottomuudestaan.
Kaiken taustalla on se, että valtio hoitaa hälytystehtävät lähes poikkeuksetta määräysvallassaan olevalla kalustolla.
”Palvelujen tuotanto perustuu siihen, miten meille välitetään tehtäviä. Ei ole mitään mieltä, että meillä on tällaiset vehkeet ja varusteet, ja miehet seisovat tumput suorina”, Anneberg sanoo.
Tilanne vaivaa myös Heliflitea, joka toimitti 2016 virkamiehille kirpeän muistion hälytyslennoista. Sen mukaan rajavartiolaitos tekee pelastuslentoja liian järeillä ja kalliilla koptereilla, jotka ovat vähällä käytöllä.
Muistio kehottaa valtion myymään osan koptereista ja ostamaan pelastuslentoja edullisesti yksityisiltä. Ensihoitolennoistakin ainakin osa pitäisi siirtää yksityisille.
Muisto ei ottanut tulta.
Kaikki osapuolet silti tunnustavat, että Aslakillekin on tarvetta. Parhaiten asian kiteyttää Eero Anneberg.
”Jäihin pudonnutta ei lohduta paras apu, jos se on puoli tuntia myöhässä. Olemme jääneet toimimaan, koska sijaintimme on keskeinen.”
Matkailukeisari hyötyy
Kansantaloudellisesti Aslakin toiminta on silti uskomattoman kallista. Kuvaavaa on se, että kun Aslak työllistää Sodankylän tukikohdassa 15 henkeä, tukituotteiden puhelinmyynnillä elantonsa ansaitsee kokonaan tai osittain 20–30 henkilöä.
Näköpiirissä ei ole, että Aslakin tilanne muuttuisi. Lapin sairaanhoitopiirin mukaan Aslakille on uuden luvan myötä tarjolla ensihoitotehtäviä entiseen tapaan, siis vuodessa kymmenisen keikkaa tai vähemmän.
Hinnakkaan Aslakin suurimmiksi hyödyiksi jäävät sen työllistävä vaikutus sekä muutamat kymmenet vuosittain apua saavat suomalaiset.
Hyötyjiin lukeutuu myös Lapin matkailukeisari Pertti Yliniemi. Hänen yritysryppääseensä kuuluva Heliflite laskuttaa Annebergin mukaan tukiyhdistystä noin miljoonalla eurolla vuodessa. Se on paljon yhtiölle, jonka vuosittainen liikevaihto on ollut kahden viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan 1,2 ja 1,3 miljoonaa euroa.
Yhtiön muu liiketoiminta on lähinnä matkailijoiden kuljettamista. Näiden lentojen tuloilla olisi mahdotonta kattaa kopterin hankinta- ja ylläpitokulut sekä miehistön valmius.
Helifliten käyttämät kopterit omistaa Yliniemen konsernin emoyhtiö. Kun se myi Dauphin-kopterin pois helmikuussa 2017, jokin tökki pitkäaikaisten kumppanien väleissä.
”Ehkä heillä oli sellainen näkemys, että tämä yhteistyö ei heitä tyydytä”, Anneberg sanoo.
Nyt välit lienevät taas kunnossa. Mutta nähtäväksi jää, miten Helifliten ja Aslakin paluu lentävään ensihoitoon onnistuu, kun kopteri on entistä heikompi eikä lääkintälennoille tunnu edelleenkään juuri olevan kysyntää.
Lapissa eivät lääkärit lennä – ja pahalla säällä ei kukaan
Katkeruutta ja syytöksiä, valituksia ja riitoja. Niitä on Lapin lääkintälentojen historia täynnä.
Yhdistysvetoinen Aslak käynnisti toiminnan Sodankylässä 1998. Yli kymmenen vuotta se oli maakunnan ainoa lääkintälentoja tehnyt kopteri.
Tunteet kävivät kuumina, kun valtio-omisteinen Finnhems otti lääkintälennot haltuunsa koko maassa 2012 ja perusti Rovaniemelle pohjoisimman tukikohtansa.
Aslakin kumppani Heliflite hävisi kilpailutuksen Finnhemsin operaattorin tehtävästä, ja Sodankylän kokeneet ensihoitajat siirtyivät välineineen töihin Rovaniemelle. Sen jälkeen ensihoitotehtäviä herui Aslakille vain satunnaisesti.
Tukiyhdistyksen mukaan Aslakia ei pyydetty apuun aina silloinkaan, kun potilas oli hädässä ja heidän kopterinsa selvästi lähimpänä. Lapin sairaanhoitopiirin mukaan asiasta käyty keskustelu olisi ollut hyvin erilainen, jos he olisivat voineet avata potilastapauksia.
Yhteistyön kitkaisuudesta kertoo se, että tieto Aslakin sijainnista saatiin vasta 2014 sairaanhoitopiirin ensihoidon paikannusjärjestelmään.
Aslakin väki kummeksui Finnhemsin tukikohdan perustamista ison maakunnan eteläosaan. Heistä lentotoiminta olisi tullut osoittaa Aslakille, jonka sijainti 130 kilometriä pohjoisempana oli keskeisempi.
Kova mediasota
Aslakin lähipiiri jätti useita valituksia ja sai äänensä hyvin kuuluviin mediassa.
Yksi yhdistyksen perusviesteistä oli valtion toiminnan kalleus. Eero Anneberg ilmoitti Suomen Kuvalehdessä 2012, että tukiyhdistysten edellisenä vuonna saamalla 12 miljoonan euron valtionavustuksella olisi hoidettu koko maan lentopalvelut.
Se kuulosti huokealta tilanteessa, jossa Finnhemsin vuosikustannusten tiedettiin ylittävän 20 miljoonaa euroa. Yhdistysten kuluista tosin puuttuivat ne miljoonat eurot, jotka oli katettu yritysten ja yksityisten rahoista.
Tukiyhdistys jätti vähemmälle huomiolle myös sen, että Finnhemsin kopteri varustettiin painelukoneella, ja että se kykeni lentämään kentältä toiselle huonollakin näkyvyydellä – toisin kuin Aslak.
Aslakin väki arvosteli myös sitä, että Rovaniemi oli Finnhemsin kuudesta tukikohdasta ainoa, jossa lääkärit eivät lentäneet. Sodankylässä olisi ollut lääkäri valmiudessa, kiitos 2013 perustetun lääkäriasema Aslakin, yhdistyksestä muistutettiin.
Tosin ei lääkäri ollut aiemmin lentänyt Aslakissakaan. Anneberg totesikin 2011 Ylelle, että Lapin lääkintälennoilla tarvitaan vain harvoin lääkäriä.
Eivätkä Aslakin lääkäriaseman lääkäreistä suinkaan kaikki olleet ensihoitoon erikoistuneita.
Lapin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Eva Salomaa totesi 2014 Suomen Kuvalehdessä, että ”Aslakin nuorten lääkärien osaaminen on vaihdellut. Mielestäni meidän ensihoitajamme ovat olleet parempia.”
Seuran jututtaman asiantuntijan mukaan hätätilanteessa osaavasta ensihoitajasta on yleensä enemmän apua kuin yleislääkäristä.
Lisää autettuja
Tukikohdan sijoittamisesta Lapin tiheimmin asutulle alueelle seurasi enemmän keikkoja kuin Sodankylässä. Asiassa auttoi sekin, että Finnhemsin toiminta oli varakopterin ansiosta keskeytymätöntä, kun Aslak oli ollut korjausten vuoksi pelistä poissa joskus jopa viikkoja.
Entistä useampi hädänalainen sai apua. Kun Aslak kohtasi 2010 potilaan tai pelastettavan 269 kertaa, Finnhems saavutti 2013 ensihoitoa tarvitsevan 447 kertaa.
Rovaniemi on edelleen Finnhemsin ainoa tukikohta, jonka koptereissa eivät lääkärit lennä. Tilannetta ei ole muuttanut edes eduskunnan oikeusasiamiehen kannanotto, että myös Lappi pitäisi saada lääkärihelikopteritoiminnan piiriin.
Lapin avustuslentojen suurin ongelma on kuitenkin se, etteivät kopterit pysty juuri lentämään marras–helmikuun viimoissa.
Kun sää on riittävän paha, maakunnan kaikkien kopterien lavat jäätyvät. Silloin hälytystehtäviin ei parane lähteä, ja jos lähdetäänkin, niin kopteri voi jumiutua maastoon pitkäksi aikaa.
Ongelmaan olisi ratkaisu: kallis kopteri, joka lämmittää omat lapansa. Suomessa sellaisia on puolenkymmentä, kaikki etelässä. Investointia harvaan asuttuun Pohjois-Suomeen ei ole katsottu aiheelliseksi.
Aivan Lapin pohjoisosassa helpotusta tuo rikas Norja, jonka jäänpoistolla varustettu kopteri voidaan kutsua apuun Suomen puolelle silloinkin, kun sää on paha.
Seuran artikkeli
Onko foorumilaisilla kokemusta Norwegianilla lentämisestä jenkkeihin?
tulikomento
Supreme Leader
Ei noin pitkälle. Helsingistä Ruotsiin ja Norjaan on kyllä toiminut helkkarin hyvin. Parhaimmillani olen lentänyt Helsinki-Vantaalta Tukholman Arlandaan parilla kympillä suuntaansa. Tykkään yhtiöstä. Riittävän ajoissa kun varaa piletit niin pääsee edullisesti. Ja jos matkatavaraa ei ole kuin selkäreppu niin aina helpompi. Mistään ekstrahienouksista en ole maksanut, johtuu tosin siitä että lennot Tukholmaan ja Osloon eivät kauaa kestä.
Olen myös lentänyt Tukholmaan sekä Lontooseen norjalaisella. Nyt sitten on helmikuuksi lennot Floridaan. Isona plussana on ilmainen netti. Konetyyppi on Bojon 787 Dreamliner. Pelkistetyt on palvelut mutta niin on kyllä hintakin. Muutaman satasen.
tulikomento
Supreme Leader
Tämä liittyy Suomen Ilmailumuseon vakavaan tilanteeseen. Että skeittihallia jo kaavaillaan museon tilalle.
https://www.vantaansanomat.fi/artik...UUmLTgcEzLKOvXdNyDGvudKk3jMbmUPNgdKtt1R8EdpQA
vehamala
Kenraali
Edelleen näitä todella surullisia vanhojen koneiden onnettomuuksia, P-51 "Pecos Bill" tonttiin Texasissa
https://www.worldwarbirdnews.com/2018/11/18/two-killed-in-p-51d-mustang-pecos-bill-crash-in-texas/
Käsittämätöntä että tuollaiseen erikoismuseoon ei löydy rahaa.. Lentokenttäyhtiö tekee tulosta uusimpien oppien mukaan ja tuohon tuskin liikenee yhtään kun ei ydinliiketoimintaa. Ja Vantaa on muuten vain p.a eli ei kyllä hyvältä näytä nyt!!
Leaderdog
Kaukopartio
Lontooseen on lennetty, nahkapenkit ja siisti kuin mikä.
tulikomento
Supreme Leader
Mainio esimerkki siitä mitenkä ainoastaan talouden mittareilla ( = raha ) on nykypäivän Suomessa merkitystä. Kuvastuu hyvin tuossa Finavian asennoitumisessa. Ei kuulu ydintoimintoihin, joten ei vois vähempää kiinnostaa.
EDIT: Aamulehti kirjoittaa aiheesta.
https://www.aamulehti.fi/a/201312273
Viimeksi muokattu:
Ikarus
Respected Leader
Pitäisin kohtuullisen varmana, että persaukiset ei tuossa luokassa lentele.
Sanotaanko vaikka näin että on omaa henkilökohtaista kontaktipintaa aiheeseen.. Silloin kun Ilmailulaitos nimi muuttui Finavia oyj:ksi niin tällainen ajatusmalli sai ihan uutta puhtia. Tulos tai ulos..
arix
Respected Leader
Aika hyvin tuolla menee:
Konsernin avainluvut
2017 2016 2015
Liikevaihto, milj. euroa 373,6 380,9 353,1
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä,
milj. euroa 60,0 55,1 55,7
Liikevoitto ilman kertaluonteisia
eriä, % 16,1 14,5 15,8
Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä,
milj. euroa 127,6 114,8 104,8
Tilikauden tulos, milj. euroa* 37,7 28,3 40,0
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa 105,7 97,7 75,1
Investoinnit, milj. euroa 181,8 182,8 169,6
Oman pääoman tuotto, %* 6,2 4,8 7,1
Sijoitetun pääoman tuotto, %* 6,1 5,0 7,0
Omavaraisuusaste, %* 58,4 58,9 60,5
Nettovelkaantumisaste, %* 47,2 38,8 24,8
Kokonaismatkustajamäärä,
milj. matkustajaa 22,7 20,8 20,1
Henkilöstö keskimäärin, htv 2 172 2 394 2 317
Palkat ja palkkiot, milj. euroa 99,9 122,2 118,1
Konsernin avainluvut
2017 2016 2015
Liikevaihto, milj. euroa 373,6 380,9 353,1
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä,
milj. euroa 60,0 55,1 55,7
Liikevoitto ilman kertaluonteisia
eriä, % 16,1 14,5 15,8
Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä,
milj. euroa 127,6 114,8 104,8
Tilikauden tulos, milj. euroa* 37,7 28,3 40,0
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa 105,7 97,7 75,1
Investoinnit, milj. euroa 181,8 182,8 169,6
Oman pääoman tuotto, %* 6,2 4,8 7,1
Sijoitetun pääoman tuotto, %* 6,1 5,0 7,0
Omavaraisuusaste, %* 58,4 58,9 60,5
Nettovelkaantumisaste, %* 47,2 38,8 24,8
Kokonaismatkustajamäärä,
milj. matkustajaa 22,7 20,8 20,1
Henkilöstö keskimäärin, htv 2 172 2 394 2 317
Palkat ja palkkiot, milj. euroa 99,9 122,2 118,1
tulikomento
Supreme Leader
YLE:n juttu SIM:n tilanteesta.
https://yle.fi/uutiset/3-10511718
Museon pitää löytää itselleen uudet tilat, sillä sen vuokrasopimus Finavian tontilla päättyy vajaan neljän vuoden kuluttua, kesällä 2022.
Ilmailumuseo on saanut pyörittää toimintaansa tontilla ilmaiseksi, mutta pian valtionyhtiön suopeus päättyy.
Tonttien hinnat ovat nousseet huimasti Aviapoliksessa, ja Ilmailumuseon käytössä on ollut yksi alueen parhaista paikoista.
Finavian tekninen johtaja Henri Hansson rauhoittelee tilannetta ja kertoo, että yhtiö on pyrkinyt löytämään museolle vaihtoehdon, jolla se voisi jatkaa tontilla vielä jonkin aikaa.
Ilmailumuseon johtaja Pia Illikainen elää puolestaan siinä uskossa, että vuokra nousee niin korkeaksi, ettei museolla ei ole siihen varaa.
Lyhytaikainen lisäaika ei muutenkaan palvelisi museota, sillä se on riippuvainen valtion tuista.
Museolla on valtakunnallisen erikoismuseon status, ja siksi se on saanut korotettua valtiontukea. Statuksen saamiseksi museolla täytyy olla vähintään 15 vuoden hallintaoikeus tiloihinsa.
Uutta museota kaavaillaan Helsinki-Vantaan lentoaseman kylkeen, Finnairin entiseen rahtiterminaaliin, mutta rahat puuttuvat.
Suunnitelman hinta on noin viisi miljoonaa euroa, joista kolme on luvattu opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Päätöstä museon rahoituksesta ei vielä ole tehty, sillä ministeriö odottaa, onnistuuko Ilmailumuseo keräämään omarahoitusosuutensa kokoon. Museon pitäisi hankkia suunnitelman kaksi puuttuvaa miljoonaa, mutta sillä ei ole muuta omaisuutta kuin nykyinen museorakennus, joka ei kiinnosta sen enempää Finaviaa kuin Vantaan kaupunkiakaan.
Pahimmassa tapauksessa Ilmailumuseo joutuu ajamaan toimintansa alas, jos se ei onnistu rahoittamaan suunnitelmaansa uudesta ilmailumuseosta tai löydä sille vaihtoehtoista ratkaisua.
Siinä tapauksessa museon kokoelma lentokoneineen pitää lahjoittaa muille museoille, mutta kenen nurkkiin mahtuvat esimerkiksi Convair Metropolitan ja museon lukuisat sotilaskoneet? Museonjohtaja Illikaisen mukaan myös muissa kotimaisissa ilmailumuseoissa painitaan tilaongelmien kanssa.
https://yle.fi/uutiset/3-10511718
Museon pitää löytää itselleen uudet tilat, sillä sen vuokrasopimus Finavian tontilla päättyy vajaan neljän vuoden kuluttua, kesällä 2022.
Ilmailumuseo on saanut pyörittää toimintaansa tontilla ilmaiseksi, mutta pian valtionyhtiön suopeus päättyy.
Tonttien hinnat ovat nousseet huimasti Aviapoliksessa, ja Ilmailumuseon käytössä on ollut yksi alueen parhaista paikoista.
Finavian tekninen johtaja Henri Hansson rauhoittelee tilannetta ja kertoo, että yhtiö on pyrkinyt löytämään museolle vaihtoehdon, jolla se voisi jatkaa tontilla vielä jonkin aikaa.
Ilmailumuseon johtaja Pia Illikainen elää puolestaan siinä uskossa, että vuokra nousee niin korkeaksi, ettei museolla ei ole siihen varaa.
Lyhytaikainen lisäaika ei muutenkaan palvelisi museota, sillä se on riippuvainen valtion tuista.
Museolla on valtakunnallisen erikoismuseon status, ja siksi se on saanut korotettua valtiontukea. Statuksen saamiseksi museolla täytyy olla vähintään 15 vuoden hallintaoikeus tiloihinsa.
Uutta museota kaavaillaan Helsinki-Vantaan lentoaseman kylkeen, Finnairin entiseen rahtiterminaaliin, mutta rahat puuttuvat.
Suunnitelman hinta on noin viisi miljoonaa euroa, joista kolme on luvattu opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Päätöstä museon rahoituksesta ei vielä ole tehty, sillä ministeriö odottaa, onnistuuko Ilmailumuseo keräämään omarahoitusosuutensa kokoon. Museon pitäisi hankkia suunnitelman kaksi puuttuvaa miljoonaa, mutta sillä ei ole muuta omaisuutta kuin nykyinen museorakennus, joka ei kiinnosta sen enempää Finaviaa kuin Vantaan kaupunkiakaan.
Pahimmassa tapauksessa Ilmailumuseo joutuu ajamaan toimintansa alas, jos se ei onnistu rahoittamaan suunnitelmaansa uudesta ilmailumuseosta tai löydä sille vaihtoehtoista ratkaisua.
Siinä tapauksessa museon kokoelma lentokoneineen pitää lahjoittaa muille museoille, mutta kenen nurkkiin mahtuvat esimerkiksi Convair Metropolitan ja museon lukuisat sotilaskoneet? Museonjohtaja Illikaisen mukaan myös muissa kotimaisissa ilmailumuseoissa painitaan tilaongelmien kanssa.