Yleisilmailu


Osaako @TBman sanoa, onko mitään tehtävissä, jos pyrstöroottori on pelistä pois.
Leicesterin turma.
Keinot on vähänä tuolloin, valmistajan ohje on, että välitön tehon pudotus ja pyrittävä autorotaatioon. Mutta se taitaa olla noissa tilanteissa sellainen juttu, että vaihdelaatikko pettää juurikin silloin, kun on throttle täysin pohjaan käännettynä ja kollektorilla annetaan pääroottorille jyrkästi "lapaa" eli nousussa, kantaessasi jotain, tiukassa kaarrossa. Tällöin mahdollisuus autorotaation alkuun salamannopeaan on tosi huono. Ei riitä tila tai nopeus tai roottorin kierrosluku.
Tähän onnettomuuteen mennäkseni voin vain ihmetellä paria valintaa jotka juuri johtivat onnettomuuteen.
1. Katsokaa miten nopeaan kippari vetää korkeutta
2. Vaakanopeus -15 km/h eli "leijuu" takaperin
3. Raju täydentehon nousu kestää yli 25-30 sekunttia
Miten minä kipparina olisin lähtenyt tuostakin paikasta:
Varovainen koeleijunta, selvästi irti esteistä n. 2 jalan korkeudessa, kunnes lämpötilat vaihteistossa tasaantuu ja siitä vastatuulen suuntaan rauhallisella kollektorikäden liikkeellä nousukaartoon ja nimenomaisesti pyrkisin maanopeuteen 50 kts ennenkuin alkaisin täydentehon nousun. Kun Vr on saavutettu silloin throttle 99% ja kollektori ylös ja takaan, että jos matkustaja on vaatinut nopeita vertikaalinousuja (tämä heppu tunnettiin näyttävistä stadikalta poistumisistaan) niin mahaa kouristaa vielä 3000 jalankin korkeudessa, koska pääroottorin aiheuttama nostovoiman kasvu pyörimisliikkeen ja eteenpän liikkeen yhdistelmänä on noilla kopukoilla erittäin tehokas keino lisätä korkeutta. Siksi toisekseen olisi sitä nopeutta heti maanpinnassa, jos paska iskee tuulettimeen...
Mielestäni vaihteiston leikkautuminen aiheutti tuon onnettomuuden.. Lämpöleikkautuminen.
 
Keinot on vähänä tuolloin, valmistajan ohje on, että välitön tehon pudotus ja pyrittävä autorotaatioon. Mutta se taitaa olla noissa tilanteissa sellainen juttu, että vaihdelaatikko pettää juurikin silloin, kun on throttle täysin pohjaan käännettynä ja kollektorilla annetaan pääroottorille jyrkästi "lapaa" eli nousussa, kantaessasi jotain, tiukassa kaarrossa. Tällöin mahdollisuus autorotaation alkuun salamannopeaan on tosi huono. Ei riitä tila tai nopeus tai roottorin kierrosluku.
Tähän onnettomuuteen mennäkseni voin vain ihmetellä paria valintaa jotka juuri johtivat onnettomuuteen.
1. Katsokaa miten nopeaan kippari vetää korkeutta
2. Vaakanopeus -15 km/h eli "leijuu" takaperin
3. Raju täydentehon nousu kestää yli 25-30 sekunttia
Miten minä kipparina olisin lähtenyt tuostakin paikasta:
Varovainen koeleijunta, selvästi irti esteistä n. 2 jalan korkeudessa, kunnes lämpötilat vaihteistossa tasaantuu ja siitä vastatuulen suuntaan rauhallisella kollektorikäden liikkeellä nousukaartoon ja nimenomaisesti pyrkisin maanopeuteen 50 kts ennenkuin alkaisin täydentehon nousun. Kun Vr on saavutettu silloin throttle 99% ja kollektori ylös ja takaan, että jos matkustaja on vaatinut nopeita vertikaalinousuja (tämä heppu tunnettiin näyttävistä stadikalta poistumisistaan) niin mahaa kouristaa vielä 3000 jalankin korkeudessa, koska pääroottorin aiheuttama nostovoiman kasvu pyörimisliikkeen ja eteenpän liikkeen yhdistelmänä on noilla kopukoilla erittäin tehokas keino lisätä korkeutta. Siksi toisekseen olisi sitä nopeutta heti maanpinnassa, jos paska iskee tuulettimeen...
Mielestäni vaihteiston leikkautuminen aiheutti tuon onnettomuuden.. Lämpöleikkautuminen.

Eli pilotti ei pyrkinyt varmistamaan mahdollisessa ongelmatilanteessa tarvittavaa ilmanopeutta ja antoi runtua koneelle kuin vieraalle sialle.
Jopa minä täytenä helikopterilentämisen maallikkona katselin sitä peruuttamalla pystyyn nousua huuli pyöreänä.. sekin oli tietona, että ensin pinnassa vauhtia ja sitten ''lapaa'', lähtee kuin hauki rannasta.
 
Eli pilotti ei pyrkinyt varmistamaan mahdollisessa ongelmatilanteessa tarvittavaa ilmanopeutta ja antoi runtua koneelle kuin vieraalle sialle.
Jopa minä täytenä helikopterilentämisen maallikkona katselin sitä peruuttamalla pystyyn nousua huuli pyöreänä.. sekin oli tietona, että ensin pinnassa vauhtia ja sitten ''lapaa'', lähtee kuin hauki rannasta.
Juuri noin! Aina ensin hiukan ylös, sitten vastatuuleen liikkeelle ja sitten runtua kollektorilla, nousee kuin koneyhtymän hissi pilvenpiirtäjässä!
 
1541345229563.png
Punavalkoinen pienkone kulkee 310 kilometriä tunnissa.

PÄÄMINISTERI Juha Sipilän (kesk) uusi lentokone on lentäjäharrastajien keskuudessa suosittu punavalkoinen Mooney m20r Ovation 2 -pienkone, kertoo Helsingin Sanomat.

Mooney on yhdellä potkurilla varustettu neljäpaikkainen lentokone, joka kiihdyttää noin 310 kilometriin tunnissa. Sipilän kone on HS:n mukaan 14 vuotta vanha, ja pääministeri hankki koneen helmikuussa.


HS:n mukaan Juha Sipilä on ostanut punavalkoisen m20r Ovation 2 -pienkoneen.(KUVA: Frank Schwichtenberg / Wikimedia Commons)
Helsingin Sanomien mukaan Sipilä rahoitti Mooneyn oston myymällä kolmanneksen aiemmin omistamistaan helikopterista ja lentokoneesta.


Konemalli on suosittu pienkonelentäjien keskuudessa. (KUVA: Frank Schwichtenberg / Wikimedia Commons)
Sipilä ei paljasta HS:lle lentokoneen hintaa, mutta kyseisen mallin iäkkäämmät koneet maksavat verkon kauppasivustojen mukaan käytettynä keskimäärin 200 000–300 000 euroa.

Helsingin Sanomien mukaan Sipilä rahoitti Mooneyn oston myymällä kolmanneksen aiemmin omistamistaan helikopterista ja lentokoneesta.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005887542.html

Pääministeri Sipilä teki konekauppoja. Kyseessä on luokassaan liukas matkakone Mooney m20r. Sinällään erikoista, että ilmailuharrastaja pääministeri Sipilä ei ole käsittääkseni ottanut kantaa Malmin kohtaloon juuri millään tavalla. Soma Mooneyllä olisi Malmille pöräyttää.
 
Kova mimmi. :love: On lentänyt RAF:ssa palvellessaan Hawkilla (lennonopettaja) ja Tornadolla. Ensimmäinen nainen, joka valittiin Red Arrows -taitolentoryhmään. Nykyään lentää The Blades -nimisessä siviilitaitolentoryhmässä.

 
Kiintoisa konstruktio. Näyttää enempikin purjekoneelta, johon perinteisen mäntämoottorin tilalle apumoottoriksi on laitettu kaksi pientä suihkuturbiinia.

Hienosti näkyivät kevyttä konetta jaksavan liikutella. Toimintasäde pelkillä suihkumoottoreilla tuskin on kummoinen. Mutta startti noilla onnistuu, moottorit sisään ja purjelentämällä loppu reissu.

Edit: näyttää liikkuvan niin raikkaasti, että näin miettimään, mikähän on tyypillisesti purjekoneen suurin sallittu maksiminopeus?

Toinen juttu on mahdolliset lämpöongelmat peräsimessä. Startissa voi käydä lämpötila hetkellisesti korkeana.

Mutta hyvin tuuppaa. Pikahissi korkealle, moottori sisään ja purjelentämään.
 
Viimeksi muokattu:
Jet-JS1.jpg
shschroeder_MD_8420.jpg


Technical Data MD-TJ42

echnical data currently available:
Static thrust350 N (max. 420 N possible)
*Rotation30,000–97,000 RPM
Diameter164 mmLength425 mm
Weight (dry)3,65 kg
Specific fuel consumption1.3 l/min (can be further optimised)
FuelDiesel/Jet A1
https://md-flugzeugbau.de/en/areas-of-expertise/jet-antrieb-mdtj-42/technical-data-mdtj-42/

Leistung-Antrieb.jpg


https://jonkersailplanes.co.za/engine-systems-2/

Total-System-Side-View-2-1024x820.jpg





Jet Vid


JDU-Instrument.png



 
Helikopterin roottorin pyörrevirtaustila. @TBman voisi halutessaan vääntää rautalangasta meille maallikoille, mitä termi tarkoittaa, mitkä syyt johtavat pyörrevirtaustilaan ja miten tuosta tilasta päästään pois. (Muuten kuin kaputeeraamalla.)

Onko kyse roottorin lavan sakkaamisesta?

https://turvallisuustutkinta.fi/mat...tutkintaselostus/b42009l_tutkintaselostus.pdf
Noniiin, aeromystiikkaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Harvinainen tila, mutta tapahtuu jokaisella lennolla... eli ei niin harvinaisuus sittenkään.
Liitteen kuva selittää enemmän kuin tuhat sanaa, mutta karkeasti ottaen homma meneen näin. Kun tehoa on suhteessa rootorin lapakulmaan siten, että ollaan lavan sivusuhteen murto-osateholla juuri sopivasti tietyllä ilmavirtanopeudella ja roottorin pyörintänopeudella niin lavan tekemä nosava pyörre pitäisi olla stabiili, mutta se perhanan lavan sivusuhde generoi just tietyssä tilanteessa tämän pahamaineisen vortexpyörteen joka suuntautuukin sitten juuri toisin kuin sen pitäisi olla.
Tämä tila on ohimenevä ja normilennolla sitä ei havaitse muuna, kuin turbiinin tehohuojuntana jollain tietyllä kuormituksella ja tuulella suhteessa varsinaiseen ilmanopeuteen ja tuulen suuntaan sekä roottorin kierrosnopeuteen. Jokainen kopukkapilotti on tietämättään törmännyt tähän ilmiöön ja "raaka-arskat" eivät koskaan edes eroita tätä tilaa mittareista tai perseestään, kun eivät huomaa mitään muutakaan, mutta jos joutuu tekemään kopukalla kovalla kuormalla nopeita päätöksiä ja täytyy painaa kone voimalla maahan äkkiä, kuten tässä nimenomaisessa tapauksessa on tehty, niin silloin tämä peeveli iskee, yleensä kun vortex ring state VRS iskee se tulee ja mitään et voi muuta tehdä, kuin oikaista runko maakosketukseen edullisesti ja toivoa, että turbiini ehtii ottaa kierroksia, että saat hissin pysähtymään.
Sivullinen erottaa tilanteen sellaisena perkeleellisenä roottorilapojen paukuttamisen kaltaisena äänenä. Hiukan kuten Huey-1 vietnamin sodan dokkareissa jytkyttivät joka johtui valtavasta lapakuormasta 2 lapaisen roottorin myötä. Mutta onnettomuuskopukalla sen kuulee sisällekkin ohjaamomelun läpi valtavana hakkaamisena...
Selvensikö yhtään??
 

Liitteet

  • The+Aerodynamics+of+Settling+with+power+(Vortex+Ring+State).jpg
    The+Aerodynamics+of+Settling+with+power+(Vortex+Ring+State).jpg
    80.4 KB · Luettu: 9
  • The+Aerodynamics+of+Settling+with+power+(Vortex+Ring+State)-1.jpg
    The+Aerodynamics+of+Settling+with+power+(Vortex+Ring+State)-1.jpg
    77.9 KB · Luettu: 9
Noniiin, aeromystiikkaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Harvinainen tila, mutta tapahtuu jokaisella lennolla... eli ei niin harvinaisuus sittenkään.
Liitteen kuva selittää enemmän kuin tuhat sanaa, mutta karkeasti ottaen homma meneen näin. Kun tehoa on suhteessa rootorin lapakulmaan siten, että ollaan lavan sivusuhteen murto-osateholla juuri sopivasti tietyllä ilmavirtanopeudella ja roottorin pyörintänopeudella niin lavan tekemä nosava pyörre pitäisi olla stabiili, mutta se perhanan lavan sivusuhde generoi just tietyssä tilanteessa tämän pahamaineisen vortexpyörteen joka suuntautuukin sitten juuri toisin kuin sen pitäisi olla.
Tämä tila on ohimenevä ja normilennolla sitä ei havaitse muuna, kuin turbiinin tehohuojuntana jollain tietyllä kuormituksella ja tuulella suhteessa varsinaiseen ilmanopeuteen ja tuulen suuntaan sekä roottorin kierrosnopeuteen. Jokainen kopukkapilotti on tietämättään törmännyt tähän ilmiöön ja "raaka-arskat" eivät koskaan edes eroita tätä tilaa mittareista tai perseestään, kun eivät huomaa mitään muutakaan, mutta jos joutuu tekemään kopukalla kovalla kuormalla nopeita päätöksiä ja täytyy painaa kone voimalla maahan äkkiä, kuten tässä nimenomaisessa tapauksessa on tehty, niin silloin tämä peeveli iskee, yleensä kun vortex ring state VRS iskee se tulee ja mitään et voi muuta tehdä, kuin oikaista runko maakosketukseen edullisesti ja toivoa, että turbiini ehtii ottaa kierroksia, että saat hissin pysähtymään.
Sivullinen erottaa tilanteen sellaisena perkeleellisenä roottorilapojen paukuttamisen kaltaisena äänenä. Hiukan kuten Huey-1 vietnamin sodan dokkareissa jytkyttivät joka johtui valtavasta lapakuormasta 2 lapaisen roottorin myötä. Mutta onnettomuuskopukalla sen kuulee sisällekkin ohjaamomelun läpi valtavana hakkaamisena...
Selvensikö yhtään??
Kiitos, selvensi. Jostakin luin, että pelkällä tehoreservillä, joka pitäisi olla kaksinkertainen, selviää pyörrevirtaustilasta yksi ainut kopukkamalli kevyellä kuormalla.

Meneekö lavan kärki yli äänen nopeuden, josta se pauke?

Tuo kopukkailmailu näyttää sisältävän riskejä vähintäänkin yhtä paljon, kuin kiinteäsiipisellä, ellei enemmänkin..

Voiko roottori sakata ja jos voi, missä tilanteessa siihen joudutaan?

Kieltämättä olisi hienoa joskus päästä kokeilemaan, mitenkä se kopukka tottelisi kiinteäsiipisen lentäjää.
 
Kiitos, selvensi. Jostakin luin, että pelkällä tehoreservillä, joka pitäisi olla kaksinkertainen, selviää pyörrevirtaustilasta yksi ainut kopukkamalli kevyellä kuormalla.

Meneekö lavan kärki yli äänen nopeuden, josta se pauke?

Tuo kopukkailmailu näyttää sisältävän riskejä vähintäänkin yhtä paljon, kuin kiinteäsiipisellä, ellei enemmänkin..

Voiko roottori sakata ja jos voi, missä tilanteessa siihen joudutaan?

Kieltämättä olisi hienoa joskus päästä kokeilemaan, mitenkä se kopukka tottelisi kiinteäsiipisen lentäjää.

Periaatteessa silkalla voimalla selviää, mutta se normihetki kun VRS iskee tulisi antaa noususauvalla "periksi" hieman ja tehokahva pohjaan heti, mutta jos olet täydellä pokalla lähestymässä maata johon pitää kuorma heittää, edessä on metsänreuna ja alkaa tehomittarit heilumaan sekä kabiinin lasit täristä vitunmoisen jytinän säestämänä sekä noususauva menee pehmeeksi ja Master Caution uikuttaa kuin hinaaja merihädässä, Low Rotor Speed sireeni soi 100 desibelin voimalla sekä perämies huutaa vieressä että TEHOA HETI PERKELE MENEE METTÄÄN, niin uskotteko kun sanon, että hieman pitää olla hermo rautaa silloin ja tehdä ne justiin oikeat toimet oikeassa järjestyksessä ja oikeassa ajassa. Se on melkoinen stressi hetki.
Rotor Stall tila on silloin mahdollista, kun olet tiukassa kaarrossa tai suuressa ulkoisessa kuormassa ja turbiini menee ylikuorman vuoksi Power Lack tilaan, automaatyi puottaa tehoa ja tulee Rotor Low Speed warning. Jollei välittömästi paina noususauvaa lattiaan ja yritä autorotaatioon, niin se on sitten se viimeinen tilanne, eli PROPELLO STOPPO, MATKA FINITO tila ja pääroottori pysähtyy, vaikka tehoa olisi sen 40% tarjolla, muttei se riitä pitämään lapoja liikkeessä. Kone lentää yhtä hienosti siinä vaiheessa, kuin flyygeli parvekkeelta, eli lähestyy tiiliskiven liitosuhdetta ja se käy äkkiä.
kopterilla ilmailu on onnistuessaan aivan mahtavaa menoa, mutta kun alkaa tehdä duunia kopukoilla, niin pitää olla valmis mihin vaan ja kyllä, kiinteäsiipisellä on riskitilanteita vain 7% verrattuna koptereihin. Minä olen noin 1900 kopukkatunnin kokemuksella tehnyt 4 autorotaatiota (harjoitusten ulkopuolella) joista 1 oli epäonnistua ison kuorman vuoksi, pari VRS tilannetta joista toinen olisi voinut päättyä mättääseen, mutta oli säkää mukana kun olin korkealla ja ymmärsin heti mitä tapahtuu. Matkustaja paskansi housuihinsa tuossa keikassa, joten voitte kuvitella millainen tilanne on, kun se iskee päälle justiin silloin kun ei pitäisi ja sitten tulee eräs vitun nolo keikan keskeytyminen, eli unohdin tankata ja loppu kirassi, mutta tulin huoltikselle parkkipaikalle autorotaatiolla kuin vanha pieru konsanaan. Turbiini päästi sinisen pilven sammuessaan siihen parkkipaikalle, kun jalakset vastasi asfalttiin.
Siinä oli rekkamiehiä ja porukka kertyi ympär,ille ihmettelemään Hughes 500 päästellessä savumerkkejään siinä jolloin ulosnoustessa eräs kysyi, että tarviiko sammutinta, vastasin ettei ole palavia nesteitä enään... ;) kyllä äijät nauroi ja lähdettiin kahvit juomaan ja soitin löpöauton täyttämään tankit. ..
kaikkea tähänkin uraan mahtuu...
 
Back
Top