YHDYSVALTAIN suurimpiin vientiyrityksiin kuuluva ilmailuteollisuusyhtymä Boeing julkisti keskiviikkona vuoden 2019 viimeisen neljänneksen ja samalla koko
vuoden tuloksensa.
Luvut osoittivat, kuinka suuriin vaikeuksiin lentokiellossa oleva uusi matkustajakonetyyppi 737 MAX on yhtiön suistanut.
Kolmesta päätoimialasta koostuvan konsernin liiketulos koko vuodelta oli kaksi miljardia dollaria eli 1,8 miljardia euroa tappiollinen. Nettotappiota yhtiö teki 636 miljoonaa dollaria. Vuotta aiemmin kirjattiin yli 10 miljardin dollarin nettovoitto. Liikevaihto laski noin neljänneksen noin 76 miljardiin dollariin.
Suomessa Boeingin kasvavia vaikeuksia seurataan suurella mielenkiinnolla, mutta ei niinkään siviili- vaan sotilaspuolella.
Boeing on yksi viidestä yrityksestä, joiden valmistamista koneista on tarkoitus valita nykyisten Hornet-hävittäjien seuraaja. Yhtiön ehdokas on F/A-18 E/F Super Hornet ja sen elektroniseen sodankäyntiin tarkoitettu sisarkone Growler.
Koneiden sotilaallista soveltuvuutta Suomen tarpeisiin mitataan erittäin perinpohjaisessa valintaprosessissa. Yksi sen osista on Pirkkalan kentällä parhaillaan pyörivät testit, joihin Boeingin ehdokkaat saapuvat helmikuussa.
Valinnassa painavat – ainakin toivottavasti – sotilaallisten ominaisuuksien lisäksi myös muut seikat kuten turvallisuuspolitiikka ja 30 vuoden käyttökustannukset.
Boeingin osalta harkintaan kannattaa uusimpien lukujen valossa ottaa myös kaupallinen riski. Suomi sitoutuu uuden hävittäjänsä valmistajamaahan ja -yritykseen ainakin 30 vuodeksi.
Hävittäjien operointi on mahdotonta, jos niiden valmistaja on henkitoreissaan. Se on Boeingin kohdalla nyt varteenotettava mahdollisuus.
KRIISIN taustalla ovat Boeingin 737 MAX-matkustajakoneelle sattuneet kaksi tuhoisaa
onnettomuutta.
Syksyllä 2018 indonesialaisen Lion Airin uusi MAX syöksyi mereen ja maaliskuussa 2019 Ethiopian-lentoyhtiön kone putosi pian lentoonlähdön jälkeen. Kuolonuhrien määrä oli yhteensä 346.
Molemmissa tapauksissa merkittäväksi onnettomuuteen vaikuttaneeksi tekijäksi todettiin ongelmat koneen ohjausjärjestelmässä.
Boeing oli lisännyt siihen uuden toiminnon, mutta ei katsonut aiheelliseksi kertoa tästä MCAS-järjestelmästä koneen lentäjille, saati että olisi vaatinut heiltä asianmukaista koulutusta. Tyyppihyväksynnästä vastannut viranomainen, Yhdysvaltain ilmailuhallinto FAA oli kiltisti hyväksynyt kaiken.
MAX pantiin maailmanlaajuisen lentokieltoon maaliskuun 2019 puolivälissä. Panna jatkuu yhä.
Boeing valmisti MAX-koneita varastoon koko viime vuoden 42 koneen kuukausivauhdilla, mutta nyt
tuotanto on keskeytetty.
BOEINGIN silloinen toimitusjohtaja
Dennis Muilenburg vakuutteli pitkin viime vuotta, että ongelma hoituu pika pikaa. Hän joutui lopulta eroamaan vuoden lopulla.
Tilalle nostettiin yhtiön hallituksen jäsen
David Calhoun.
Valinta ei välttämättä ollut kovin fiksu, sillä yhtiön hallituksella oli oma roolinsa kriisiin johtaneissa päätöksissä ja mädäksi osoittautuneen
yrityskulttuurin luomisessa tai ainakin sietämisessä. Ulkopuolinen olisi ollut uskottavampi valinta.
Calhoun näyttää kuitenkin oppineen ainakin yhdestä edeltäjänsä virheestä. Hän ei lupaa lentokiellon pikaista loppua vaan ennakoi koneen pääsevän pannasta ehkä kesä- heinäkuussa.
Samaan varautuvat nyt myös ne lentoyhtiöt, joiden yli 300 konetta on seissyt maassa tyhjän panttina viime keväästä alkaen.
MAX-SKANDAALI on jo nyt tullut Boeingille järisyttävän kalliiksi. Yhtiön uusi arvio kokonaiskustannuksista nousee 18,6 miljardiin dollariin eli 16,9 miljardiin euroon.
Tuotannon pysäyttäminen ja uudelleen käynnistäminen maksaa noin neljä miljardia. Seisokki nostaa tuotannon kokonaiskustannuksia 6,3 miljardilla.
Asiakaslentoyhtiöille on maksettava korvauksia tuhansista ja taas tuhansista peruuntuneista lennoista. Korvausten kokonaismääräksi arvioidaan nyt 8,3 miljardia dollaria. Uhrien omaisillekin on maksettava korvauksia, mutta näihin summiin verrattuina ne ovat pikkurahoja.
Konetyypin tulevaisuus on yhä epävarma senkin jälkeen, kun lentokielto on purettu. Yhtiölle ja sen myydyimmälle tuotteelle eli MAX:ille on aiheutunut valtava mainehaitta.
Boeingin omissa selvityksissä kävi ilmi, että jopa 40 prosenttia lentomatkustajista ei halua enää milloinkaan nousta MAX:in kyytiin. Yhdysvalloissa tätä mieltä oli joka toinen vastaajista.
Jos nämä lukemat vastaavat lentokiellon purkamisen jälkeistä todellisuutta, lentoyhtiöt ovat ennen kokemattomassa tilanteessa.
Monet yhtiöt ovat jo nyt ilmoittaneet, että MAX-lennon varauksen voi vaihtaa jollakin toisella konetyypillä lennettävään lentoon. Liikennekoneiden leasing-vuokrauksen tähtinimi Steven Udvar-Hazy ehdotti, että matkustajien piinaa helpotettaisiin luopumalla kokonaan MAX-nimestä.
Jotkut ovat jopa vienosti vihjailleet, että Boeingin pitäisi luopua koko 737 MAX-hankkeesta ja kehitellä tilalle uusi konetyyppi. Tämä on mahdoton ajatus. Koneita on tilattu yli 4 400 kappaletta ja tilauskannan arvo ylittää 200 miljardia dollaria.
Jos tällaisia määriä alettaisiin alaskirjaamaan, Boeing olisi tuhon oma.
TUHOON nykyiset, suuret ongelmat tuskin kuitenkaan johtavat.
Yhtiön puolustus- ja avaruusbisneksissä on omat ongelmansa. Ne sekä yhtiön kolmas jalka eli huoltobisnes ovat kuitenkin yhä kannattavia eikä sijoittajien usko Boeingiin ole kokonaan kadonnut.
Huonojen uutisten keskiviikkona yhtiön osakekurssi nousi yli kaksi prosenttia. Boeingin markkina-arvo on yli 180 miljardia dollaria ja tilauskanta vuodenvaihteessa 463 miljardia dollaria.
Maailman lentoyhtiöissä Boeingin rämpimistä seurataan syvästi huolestuneina. Huolen jakavat sellaisetkin yhtiöt, joilla ei ole mitään tekemistä Boeingin tai MAX:in kanssa. Yksi sellainen yhtiö on Finnair.
Kukaan ei halua tilannetta, jossa merkittäviä matkustajalentokoneiden valmistajia olisi vain yksi eli eurooppalainen Airbus. Kovin hohdokkaita eivät nämä päivät tosin ole olleet sillekään.
Airbus ilmoitti maksavansa 3,6 miljardin euron sakot Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan viranomaisille päästäkseen irti vuosia kestäneistä lahjonta- ja korruptiotutkinnoista. Summa rasittaa yhtiön viime vuoden tulosta.
yle.fi
