Yleisilmailu
- Viestiketjun aloittaja JR49
- Aloitus PVM
Ikarus
Respected Leader
Hienoa hommaa tuo puskapilotointi
Kannuspyöräkoneita lähes kaikki, kävi siinä yksi nokkapyöräkone telinettä testaamassa.Tarvitaan koneelta hyvät hidaslento ja lasku ominaisuudet, hyvä teho-paino suhde ja kannuspyöräkone isoilla maastolaskuun soveltuvalla renkailla. Pilotilta myös kokemusta.
200 metrin pätkälle olen ultralla laskeutunut. Onnistuu vastatuuleen sekä kosketus on saatava heti kiitotien alussa, puoleen kenttään ei ole vara lillutella. Lähdössä ei ultra vastatuuleen tarvitse yksi päällä kuin 50 metriä. Etenkään talvella, tiheässä pakkasilmassa. Kesällä helteellä ei viiteenkymmeneen metriin irtoa, tarvitaan 25 metriä enemmän. (Samalla painolla.)
tulikomento
Supreme Leader
Lentoveneiden historiaa.
Ikarus
Respected Leader
Amazing video of Etihad A380 crosswind landing at Heathrow - Airline Ratings
An amazing video of an Etihad A380 landing in severe crosswinds demonstrates how tough the Airbus superjumbo is, not to mention the skill of the Etihad pilots. The video was taken this week at Heathrow which was battered by severe weather. Typically aircraft land and take-off into the wind to...
www.airlineratings.com
Etihadin A380 ravakassa sivutuulessa laskuun. Jokin kämmi siinä lopulta tuli, kun ajoivat nurmikolle.
Leaderdog
Kaukopartio
Suomen Kuvalehti:
Selvitys vahvisti: Malmin kentän esirakentamisesta valtavat hiilipäästöt – Parempia materiaaleja kehitetään, Helsinki ei aio odottaa
Toistaiseksi Malmi työllistää lähinnä juristeja. Kaupungin ja ilmailijoiden riitaa vuokrasopimuksen irtisanomisesta puidaan käräjillä.
KOTIMAA 17.2.2020 20:28
JYRI RAIVIO
Malmin lentokenttä Helsingissä 28. lokakuuta 2019. © MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
HELSINGIN Malmin lentoasema-alueen esirakentaminen eli savikon muuttaminen 25 000 asukkaan lähiön rakentamiseen kelpaavaksi rakennusmaaksi aiheuttaa ainakin 343 miljoonan kilon hiilidioksidipäästöt. Näin kerrotaan vasta valmistuneessa, Infrayhtiö Rambollin toteuttamassa selvityksessä.
Yksi selvityksen tekijöistä on Helsingin kaupungin massakoordinaattori, projektinjohtaja Mikko Suominen. Hän kuvasi päästöjä ”järkyttäviksi” jo viime loppusyksystä, kun selvityksen tulokset alkoivat valmistua.
Malmin esirakentamisen kokonaispäästöt ovat vielä paljon selvityksessä kerrottuja suuremmat. Laskelmassa selvitettiin vain päästöjä, joita syntyy katujen, puistojen ja pihojen esirakentamisessa. Se tehdään pääosin niin sanotulla pilaristabiloinnilla eli savikkoon kairataan satojatuhansia reikiä, jotka täytetään sementillä.
Lisäksi savikosta on esirakennettava myös ne kohdat, joiden päälle nousee taloja.
Talojen alle juntataan teräsbetonipaaluja, joissa yhdistyvät kaksi kasvihuonekaasujen kannalta ongelmallisimpiin kuuluvaa teollista tuotetta eli sementti ja teräs.
Niistä syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä ei ole otettu mukaan laskelmaan, koska talojen täsmälliset paikat ja niin muodoin myös esirakentamistarve täsmentyvät vasta yksityiskohtaisen kaavoituksen myötä.
Koko esirakentamisurakan hoitaa ja maksaa Helsingin kaupunki. Malmista vastaavan projektipäällikön Kimmo Kuisman mukaan kaupunki tarjoaa rakentajille valmiiksi esirakennettuja tontteja.
Destian vuonna 2017 tekemän rakennuttamisselvityksen mukaan katujen, puistojen ja pihojen esirakentaminen maksaa kaupungille noin 300 miljoonaa euroa.
Talojen pohjan vahvistaminen maksaa kaupungille halvimmillaan 80 euroa, kalleimmillaan jopa 470 euroa kerrosneliömetriltä. Osaa kentän reuna-alueilla olevista tonteista ei tarvitse esirakentaa lainkaan.
Kaupungin on kustannettava myös kunnallistekniikka ja raitiotieyhteys. Kaupungin investoinnit nousevat vähintään puoleen miljardiin euroon. Suunnitellulla asukasmäärällä kaupunki ei konsulttiyhtiö FCG:n arvion mukaan saa omiaan takaisin.
MALMIN esirakentamisen satojentuhansien tonnien hiilidioksidipäästöt sopivat huonosti kaupungin keskeiseen tavoitteeseen, hiilineutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2035 mennessä.
Hiilineutraalisuus edellyttää päästöjen leikkaamista 80 prosentilla. Loput 20 prosenttia hoidetaan kompensoimalla eli niin, että Helsinki huolehtii päästöjen vähentämisestä muualla.
Hiilineutraali Helsinki eli HNH-suunnitelmat on koottu 129-sivuiseksi toimintaohjelmaksi. Esirakentamisesta ja sen päästöistä ohjelmassa ei juuri puhuta.
Kuitenkin yksin Malmin esirakentaminen aiheuttaa saman suuruusluokan päästöt kuin mitä on mahdollista saavuttaa olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta parantamalla (576 000 tonnia).
Päästöjen osalta avainaine on sementti, jota käytetään ns. pilari- ja massastabiloinnissa. Sementin osuus kaikista Malmin esirakentamisen päästöistäon yli 95 prosenttia. Valtavien sementtimäärien kuljetus satojen kilometrien päästä, lähinnä Paraisilta ja Lappeenrannasta, ja työkoneiden vuosia kestävä käyttö aiheuttavat vain vähän päästöjä sementtiin verrattuna.
Raportti valaa kuitenkin uskoa tulevaisuuteen. Tekniikka kehittyy ja teräs- ja sideaineteollisuuden sekä työkoneiden kehitys pienentää päästöjä.
Laskelmat on tehty perinteisellä suomalaisella sementillä, jonka hiilidioksidipäästöt ovat noin 600 kiloa sementtitonnia kohti. Uusilla, kierrätyspohjaisilla sideaineilla voidaan päästä selvästi alle 50 kiloon.
Malmin esirakentaminen pyritään raportin mukaan toteuttamaan ”suurelta osin vaihtoehtoisin ratkaisuin, joilla hiilidioksidipäästöt voivat jäädä jopa alle kolmannekseen tässä raportissa esitetyistä”.
Ongelmana on kuitenkin ajoitus.
Teräsyhtiö SSAB:n nettisivujen mukaan uudenlaisen, tuotantovaiheessa vain vähän tai ei lainkaan hiiltä päästävän teräksen valmistus alkaa jo 2026 mutta kokonaan hiilivapaaksi tuotanto kehitetään vasta 2045 mennessä.
Suuren sementinvalmistajan Finnsementin ympäristöpäällikkö Ulla Leveelahtisanoo, että tuotannon päästöjä yritetään pienentää ja on pienennettykin koko ajan. Alle 50 prosentin päästövähennyksiin päästään kuitenkin vasta vuoden 2040 jälkeen.
JOS kaupunki ottaa tosissaan ilmastonmuutoksen ja hiilineutraalin Helsingin, eikö sen kannattaisi odottaa, kunnes käytettävissä on nykyistä sementtiä parempia vaihtoehtoja ja esirakentamisen päästöjä pystytään oikeasti vähentämään.
”Ei käy”, sanoo Malmista vastaava projektipäällikkö Kimmo Kuisma.
Malmin rooli Helsingin asuntotuotannossa tällä vuosikymmenellä on niin tärkeä, ettei aikataulua ole mahdollista siirtää.
”Tavoitteita ei saavuteta, ellei asiassa edistytä koko ajan. Mitään ei pystytä viivyttämään sen vuoksi, että odotettaisiin tekniikan kehittymistä.”
Hänen mielestään tärkeintä juuri nyt on saada kenttä mahdollisimman nopeasti kaupungin hallintaan.
TATTARISUON muuttaminen sementtisuoksi ei silti pääse alkuun ihan heti. Pikaisten toimien esteenä eivät kuitenkaan ole ilmastohuolet vaan kenttää käyttävät ilmailijat.
Kaupunki halusi häätää kentällä kolmen vuoden ajan lentotoimintaa harjoittaneen Malmin lentokenttäyhdistyksen jo vuodenvaihteessa. Yhdistys riitautti vuokrasopimuksensa irtisanomisen ja liikenne- ja viestintävirasto Traficom ilmoitti pitävänsä kentän pitoluvan voimassa, kunnes riitaan on saatu lainvoimainen ratkaisu.
Kaupunki ei halua neuvotella yhdistyksen kanssa, joten kiistaa käydään nyt käräjäoikeudessa.
Osapuolet nostivat siellä turvaamiskanteet.
Kaupunki vaati alueen välitöntä luovuttamista häädön uhalla ja yhdistyksen omaisuuden takavarikoimista 142 000 euron edestä. Lentoasemayhdistys vaati kohtuuttomana pitämänsä vuokrasopimuksen muuttamista toistaiseksi voimassa olevaksi. Aikaisintaan kaupunki voisi irtisanoa sen vuoden 2022 lopussa puolen vuoden irtisanomisajalla.
Käräjäoikeus hylkäsi molemmat turvaamiskanteet. Nyt käsitellään niin sanottua pääjuttua eli vuokrasopimuksen irtisanomisen laillisuutta.
Kaupunki sanoo turvaamiskanteiden asiakirjoissa olevansa varma voitostaan, mutta myöntää, että asian ratkaisu venyy ”maltillisestikin arvioiden reilulla puolella vuodella”.
Kaupungin juristi Jenni Rope muistuttaa myös, että käräjäoikeuden päätöksestä voi valittaa.
Lentotoiminta Malmilla voi siis jatkua hyvinkin pitkään ja toistaiseksi Malmi työllistää maanrakennusurakoitsijoiden asemasta lähinnä juristeja.
Myös seuraava iso riita on jo näköpiirissä.
Kaupunki neuvottelee kentän vuokraamisesta lähes koko kesäksi kolmeen eri tilaisuuteen. Näistä ensimmäinen on 9.–10.5., toinen, 3.6.–20.7. ja kolmas 27.7.–14.8.
Arvio vuokratuotoista on 150 000 euroa. Vuokraamisia hoitaa Tukkutori. Tapahtumien sisällöstä ei tässä vaiheessa ole saatavissa tarkempaa tietoa.
Selvitys vahvisti: Malmin kentän esirakentamisesta valtavat hiilipäästöt – Parempia materiaaleja kehitetään, Helsinki ei aio odottaa
Toistaiseksi Malmi työllistää lähinnä juristeja. Kaupungin ja ilmailijoiden riitaa vuokrasopimuksen irtisanomisesta puidaan käräjillä.
KOTIMAA 17.2.2020 20:28
JYRI RAIVIO
Malmin lentokenttä Helsingissä 28. lokakuuta 2019. © MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
HELSINGIN Malmin lentoasema-alueen esirakentaminen eli savikon muuttaminen 25 000 asukkaan lähiön rakentamiseen kelpaavaksi rakennusmaaksi aiheuttaa ainakin 343 miljoonan kilon hiilidioksidipäästöt. Näin kerrotaan vasta valmistuneessa, Infrayhtiö Rambollin toteuttamassa selvityksessä.
Yksi selvityksen tekijöistä on Helsingin kaupungin massakoordinaattori, projektinjohtaja Mikko Suominen. Hän kuvasi päästöjä ”järkyttäviksi” jo viime loppusyksystä, kun selvityksen tulokset alkoivat valmistua.
Malmin esirakentamisen kokonaispäästöt ovat vielä paljon selvityksessä kerrottuja suuremmat. Laskelmassa selvitettiin vain päästöjä, joita syntyy katujen, puistojen ja pihojen esirakentamisessa. Se tehdään pääosin niin sanotulla pilaristabiloinnilla eli savikkoon kairataan satojatuhansia reikiä, jotka täytetään sementillä.
Lisäksi savikosta on esirakennettava myös ne kohdat, joiden päälle nousee taloja.
Talojen alle juntataan teräsbetonipaaluja, joissa yhdistyvät kaksi kasvihuonekaasujen kannalta ongelmallisimpiin kuuluvaa teollista tuotetta eli sementti ja teräs.
Niistä syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä ei ole otettu mukaan laskelmaan, koska talojen täsmälliset paikat ja niin muodoin myös esirakentamistarve täsmentyvät vasta yksityiskohtaisen kaavoituksen myötä.
Koko esirakentamisurakan hoitaa ja maksaa Helsingin kaupunki. Malmista vastaavan projektipäällikön Kimmo Kuisman mukaan kaupunki tarjoaa rakentajille valmiiksi esirakennettuja tontteja.
Destian vuonna 2017 tekemän rakennuttamisselvityksen mukaan katujen, puistojen ja pihojen esirakentaminen maksaa kaupungille noin 300 miljoonaa euroa.
Talojen pohjan vahvistaminen maksaa kaupungille halvimmillaan 80 euroa, kalleimmillaan jopa 470 euroa kerrosneliömetriltä. Osaa kentän reuna-alueilla olevista tonteista ei tarvitse esirakentaa lainkaan.
Kaupungin on kustannettava myös kunnallistekniikka ja raitiotieyhteys. Kaupungin investoinnit nousevat vähintään puoleen miljardiin euroon. Suunnitellulla asukasmäärällä kaupunki ei konsulttiyhtiö FCG:n arvion mukaan saa omiaan takaisin.
MALMIN esirakentamisen satojentuhansien tonnien hiilidioksidipäästöt sopivat huonosti kaupungin keskeiseen tavoitteeseen, hiilineutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2035 mennessä.
Hiilineutraalisuus edellyttää päästöjen leikkaamista 80 prosentilla. Loput 20 prosenttia hoidetaan kompensoimalla eli niin, että Helsinki huolehtii päästöjen vähentämisestä muualla.
Hiilineutraali Helsinki eli HNH-suunnitelmat on koottu 129-sivuiseksi toimintaohjelmaksi. Esirakentamisesta ja sen päästöistä ohjelmassa ei juuri puhuta.
Kuitenkin yksin Malmin esirakentaminen aiheuttaa saman suuruusluokan päästöt kuin mitä on mahdollista saavuttaa olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta parantamalla (576 000 tonnia).
Päästöjen osalta avainaine on sementti, jota käytetään ns. pilari- ja massastabiloinnissa. Sementin osuus kaikista Malmin esirakentamisen päästöistäon yli 95 prosenttia. Valtavien sementtimäärien kuljetus satojen kilometrien päästä, lähinnä Paraisilta ja Lappeenrannasta, ja työkoneiden vuosia kestävä käyttö aiheuttavat vain vähän päästöjä sementtiin verrattuna.
Raportti valaa kuitenkin uskoa tulevaisuuteen. Tekniikka kehittyy ja teräs- ja sideaineteollisuuden sekä työkoneiden kehitys pienentää päästöjä.
Laskelmat on tehty perinteisellä suomalaisella sementillä, jonka hiilidioksidipäästöt ovat noin 600 kiloa sementtitonnia kohti. Uusilla, kierrätyspohjaisilla sideaineilla voidaan päästä selvästi alle 50 kiloon.
Malmin esirakentaminen pyritään raportin mukaan toteuttamaan ”suurelta osin vaihtoehtoisin ratkaisuin, joilla hiilidioksidipäästöt voivat jäädä jopa alle kolmannekseen tässä raportissa esitetyistä”.
Ongelmana on kuitenkin ajoitus.
Teräsyhtiö SSAB:n nettisivujen mukaan uudenlaisen, tuotantovaiheessa vain vähän tai ei lainkaan hiiltä päästävän teräksen valmistus alkaa jo 2026 mutta kokonaan hiilivapaaksi tuotanto kehitetään vasta 2045 mennessä.
Suuren sementinvalmistajan Finnsementin ympäristöpäällikkö Ulla Leveelahtisanoo, että tuotannon päästöjä yritetään pienentää ja on pienennettykin koko ajan. Alle 50 prosentin päästövähennyksiin päästään kuitenkin vasta vuoden 2040 jälkeen.
JOS kaupunki ottaa tosissaan ilmastonmuutoksen ja hiilineutraalin Helsingin, eikö sen kannattaisi odottaa, kunnes käytettävissä on nykyistä sementtiä parempia vaihtoehtoja ja esirakentamisen päästöjä pystytään oikeasti vähentämään.
”Ei käy”, sanoo Malmista vastaava projektipäällikkö Kimmo Kuisma.
Malmin rooli Helsingin asuntotuotannossa tällä vuosikymmenellä on niin tärkeä, ettei aikataulua ole mahdollista siirtää.
”Tavoitteita ei saavuteta, ellei asiassa edistytä koko ajan. Mitään ei pystytä viivyttämään sen vuoksi, että odotettaisiin tekniikan kehittymistä.”
Hänen mielestään tärkeintä juuri nyt on saada kenttä mahdollisimman nopeasti kaupungin hallintaan.
TATTARISUON muuttaminen sementtisuoksi ei silti pääse alkuun ihan heti. Pikaisten toimien esteenä eivät kuitenkaan ole ilmastohuolet vaan kenttää käyttävät ilmailijat.
Kaupunki halusi häätää kentällä kolmen vuoden ajan lentotoimintaa harjoittaneen Malmin lentokenttäyhdistyksen jo vuodenvaihteessa. Yhdistys riitautti vuokrasopimuksensa irtisanomisen ja liikenne- ja viestintävirasto Traficom ilmoitti pitävänsä kentän pitoluvan voimassa, kunnes riitaan on saatu lainvoimainen ratkaisu.
Kaupunki ei halua neuvotella yhdistyksen kanssa, joten kiistaa käydään nyt käräjäoikeudessa.
Osapuolet nostivat siellä turvaamiskanteet.
Kaupunki vaati alueen välitöntä luovuttamista häädön uhalla ja yhdistyksen omaisuuden takavarikoimista 142 000 euron edestä. Lentoasemayhdistys vaati kohtuuttomana pitämänsä vuokrasopimuksen muuttamista toistaiseksi voimassa olevaksi. Aikaisintaan kaupunki voisi irtisanoa sen vuoden 2022 lopussa puolen vuoden irtisanomisajalla.
Käräjäoikeus hylkäsi molemmat turvaamiskanteet. Nyt käsitellään niin sanottua pääjuttua eli vuokrasopimuksen irtisanomisen laillisuutta.
Kaupunki sanoo turvaamiskanteiden asiakirjoissa olevansa varma voitostaan, mutta myöntää, että asian ratkaisu venyy ”maltillisestikin arvioiden reilulla puolella vuodella”.
Kaupungin juristi Jenni Rope muistuttaa myös, että käräjäoikeuden päätöksestä voi valittaa.
Lentotoiminta Malmilla voi siis jatkua hyvinkin pitkään ja toistaiseksi Malmi työllistää maanrakennusurakoitsijoiden asemasta lähinnä juristeja.
Myös seuraava iso riita on jo näköpiirissä.
Kaupunki neuvottelee kentän vuokraamisesta lähes koko kesäksi kolmeen eri tilaisuuteen. Näistä ensimmäinen on 9.–10.5., toinen, 3.6.–20.7. ja kolmas 27.7.–14.8.
Arvio vuokratuotoista on 150 000 euroa. Vuokraamisia hoitaa Tukkutori. Tapahtumien sisällöstä ei tässä vaiheessa ole saatavissa tarkempaa tietoa.
Mili
Eversti
Ilmanpaine laski liian alas, lentokoneita ei päästetty lentoon.
thebarentsobserver.com
Extremely low pressure brought down air traffic over northern Norway
Airline company Widerøe has in its almost 90 year history never experienced this kind of weather.
thebarentsobserver.com
tulikomento
Supreme Leader
Oli tänään lähellä tilaisuus päästä tällaisen kyytiin. Valitettavasti peruutti tulonsa viime hetkillä. 
tulikomento
Supreme Leader
Atol Avion
www.youtube.com
Leaderdog
Kaukopartio
29.3. klo 17.40 Evakuointikone räjähti Filippiineillä
Filippiinien pääkaupungin Manilan lentokentällä on räjähtänyt lentokone, jonka oli määrä lennättää koronapotilas Japaniin.
Lion Air -yhtiön West Wind 24 -tyyppisessä liikesuihkukoneessa oli yksi potilas, hänen saattajansa, kolme terveydenhoitohenkilöstön jäsentä ja kolme miehistön jäsentä. He kaikki menehtyivät turmassa.
Koneen kerrotaan olleen nousukiidossa, kun se syttyi tuleen ja räjähti. Lentokentän palokunta ei ehtinyt paikalle sammuttamaan paloa ennen räjähdystä.
Turman syytä ei tiedetä.
Reuters
yle.fi
Filippiinien pääkaupungin Manilan lentokentällä on räjähtänyt lentokone, jonka oli määrä lennättää koronapotilas Japaniin.
Lion Air -yhtiön West Wind 24 -tyyppisessä liikesuihkukoneessa oli yksi potilas, hänen saattajansa, kolme terveydenhoitohenkilöstön jäsentä ja kolme miehistön jäsentä. He kaikki menehtyivät turmassa.
Koneen kerrotaan olleen nousukiidossa, kun se syttyi tuleen ja räjähti. Lentokentän palokunta ei ehtinyt paikalle sammuttamaan paloa ennen räjähdystä.
Turman syytä ei tiedetä.
Reuters
Uusimmat tiedot koronaviruksesta: EU-parlamentti ja jäsenmaat sopuun koronatodistuksesta, yliopistoissa yhä luennot etänä syksyllä
Seuranta tässä artikkelissa on lopetettu.
yle.fi
tulikomento
Supreme Leader
tulikomento
Supreme Leader
Ilma-aluksista avustuksia saavat:
- Douglas DC-3 OH-LCH "Hotelli" (1942) moottorin ja apulaitteiden kunnostukseen
- Focke Wulf Fw44J Stieglitz (1940) rungon ja siipien verhoiluun ja maalaukseen
- Fournier RF-4D Tuulia (1969) moottorin ja potkurin peruskorjaukseen
- Fouga CM 170 Magister (1963) jarrulaitteiden kunnostukseen
- Gloster Gauntlet II (1936) siipien kiinnityskorvakkeiden ja potkurin kunnostukseen
- PIK-15 Hinu (1969) moottorin ja rungon peruskunnostukseen
- PIK-15 Hinu (1968) rungon, siipien, sivu-ja korkeusvakaajien sekä moottorin suojapeltien kunnostukseen
- Douglas DC-3 OH-LCH "Hotelli" (1942) moottorin ja apulaitteiden kunnostukseen
- Focke Wulf Fw44J Stieglitz (1940) rungon ja siipien verhoiluun ja maalaukseen
- Fournier RF-4D Tuulia (1969) moottorin ja potkurin peruskorjaukseen
- Fouga CM 170 Magister (1963) jarrulaitteiden kunnostukseen
- Gloster Gauntlet II (1936) siipien kiinnityskorvakkeiden ja potkurin kunnostukseen
- PIK-15 Hinu (1969) moottorin ja rungon peruskunnostukseen
- PIK-15 Hinu (1968) rungon, siipien, sivu-ja korkeusvakaajien sekä moottorin suojapeltien kunnostukseen
tulikomento
Supreme Leader
Tämä heppu omistaa maailman suurimmat yksityiset ilmavoimat.
www.thedrive.com
This Man Owns The World's Most Advanced Private Air Force After Buying 46 F/A-18 Hornets
We talked to the owner of Air USA about probably the most incredible private aircraft purchase of all time and the future of his adversary business.
www.thedrive.com
tulikomento
Supreme Leader
Virtuaalinen museokierros.
vantaakanava.fi
vantaakanava.fi
Virtuaalimatka museoihin: Suomen ilmailumuseon Konna - Vantaa-kanava
Videolla museolehtori Tiia Fynes kertoo, millainen Convair Metropolitan OH-LRB on kokoelma- ja näyttelyesineenä.
vantaakanava.fi
Virtuaalimatka museoihin: Suomen ilmailumuseon Junnu - Vantaa-kanava
Miljoonat lentomatkustajat ovat nähneet Junnun eli Junkers A 50 Junior -urheilukoneen. Moniko heistä tietää, että Junnu kuuluu Suomen ilmailumuseon kokoelmaan?
vantaakanava.fi