Yleisilmailu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja JR49
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Nasan polttoainetta säästävä siipi, lupaus jopa -50%:
Every bit of weight on an aircraft increases the fuel, emissions and money required to put it in the air. NASA and Boeing have been working together to design a longer, thinner and lighter wing – so different from typical commercial transport aircraft wings that it requires a brace, or truss, to provide the wing extra support.

Researchers expect the lighter weight, lower drag truss-braced wing to reduce both fuel burn and carbon emissions by at least 50% over current technology transport aircraft, and by 4 to 8% compared to equivalent advanced technology conventional configurations with unbraced wings.

The wind tunnel model tested has a 50% greater wingspan than a comparable aircraft with current wing technology. Engineers are using detailed computer modeling of aerodynamics to iterate the design. Using computational results showing how air would flow around the model, they modify the dimensions and shape of the wing and truss to improve areas that may generate undesirable air flow that would increase drag and reduce lift. Then engineers test models in a wind tunnel using multiple experimental techniques to validate the computations and aircraft performance predictions.

In this image, Greg Gatlin, NASA aerospace research engineer from NASA’s Langley Research Center, inspects the truss-braced wing during testing in the Unitary Plan Wind Tunnel complex at NASA’s Ames Research Center in Silicon Valley.

NASA and Boeing engineers are analyzing results from the recent test and plan to further explore the wing design. The truss- braced wing is part of NASA’s Advanced Air Transport Technology project, which addresses the challenge of developing energy efficiency improvements to reduce emissions and perceived community noise dramatically without adversely affecting safety.

Every U.S. aircraft uses NASA-developed technology. The agency is committed to transforming aviation by reducing its environmental impact, maintaining safety and revolutionizing aircraft shapes and propulsion.
http://www.nasa.gov/image-feature/a...g-expected-to-reduce-fuel-and-emissions-by-50
 

Liitteet

  • upload_2016-4-6_7-43-49.webp
    upload_2016-4-6_7-43-49.webp
    58.9 KB · Luettu: 7

OH-XDZ%20K%C3%84YTT%C3%96%20VAIN%20J%C3%84MIJ%C3%84RVEN%20LENTO-ONNETTOMUUDEN%20YHTEYDESS%C3%84!!


Siinä Nasan vehkeessä on siipituki, kuten tuossa Jämijärvellä tuhoutuneessa CompAirissa ja monessa muussa yleisilmailu koneessa. Sinänsä kaikki ylimääräiset ulokkeet aiheuttavat ilmanvastusta, muuta tuossa Nasan koneessa on erittäin pitkä siipi, sillä kai se polttoainetaloudellisuus on haettu.
 
OH-XDZ%20K%C3%84YTT%C3%96%20VAIN%20J%C3%84MIJ%C3%84RVEN%20LENTO-ONNETTOMUUDEN%20YHTEYDESS%C3%84!!


Siinä Nasan vehkeessä on siipituki, kuten tuossa Jämijärvellä tuhoutuneessa CompAirissa ja monessa muussa yleisilmailu koneessa. Sinänsä kaikki ylimääräiset ulokkeet aiheuttavat ilmanvastusta, muuta tuossa Nasan koneessa on erittäin pitkä siipi, sillä kai se polttoainetaloudellisuus on haettu.
Jotain tuonkaltaista. Eksottisempaa (ja vielä enemmän säästöjä):
NASA Research Could Save Commercial Airlines Billions in New Era of Aviation

Researchers with NASA's Environmentally Responsible Aviation project coordinated wind-tunnel tests of an Active Flow Control system -- tiny jets installed on a full-size aircraft vertical tail that blow air -- to prove they would provide enough side force and stability that it might someday be possible to design smaller vertical tails that would reduce drag and save fuel.
Credits: NASA/Dominic Hart

The nation’s airlines could realize more than $250 billion dollars in savings in the near future thanks to green-related technologies developed and refined by NASA’s aeronautics researchers during the past six years.



These new technologies, developed under the purview of NASA’s Environmentally Responsible Aviation (ERA) project, could cut airline fuel use in half, pollution by 75 percent and noise to nearly one-eighth of today’s levels.



“If these technologies start finding their way into the airline fleet, our computer models show the economic impact could amount to $255 billion in operational savings between 2025 and 2050,” said Jaiwon Shin, NASA’s associate administrator for aeronautics research.



Created in 2009 and completed in 2015, ERA’s mission was to explore and document the feasibility, benefits and technical risk of inventive vehicle concepts and enabling technologies that would reduce aviation’s impact on the environment. Project researchers focused on eight major integrated technology demonstrations falling into three categories – airframe technology, propulsion technology and vehicle systems integration.



By the time ERA officially concluded its six-year run, NASA had invested more than $400 million, with another $250 million in-kind resources invested by industry partners who were involved in ERA from the start.



“It was challenging because we had a fixed window, a fixed budget, and all eight demonstrations needed to finish at the same time,” said Fayette Collier, ERA project manager. “We then had to synthesize all the results and complete our analysis so we could tell the world what the impact would be. We really did quite well.”



Here is a brief summary of each of the eight integrated technology demonstrations completed by the ERA researchers:

  • Tiny embedded nozzles blowing air over the surface of an airplane’s vertical tail fin showed that future aircraft could safely be designed with smaller tails, reducing weight and drag. This technology was tested using Boeing’s ecoDemonstrator 757 flying laboratory. Also flown was a test of surface coatings designed to minimize drag caused by bug residue building up on the wing’s leading edge.
  • NASA developed a new process for stitching together large sections of lightweight composite materials to create damage-tolerant structures that could be used in building uniquely shaped future aircraft that weighed as much as 20 percent less than a similar all-metal aircraft.
  • Teaming with the Air Force Research Laboratory and FlexSys Inc. of Ann Arbor, Michigan, NASA successfully tested a radical new morphing wing technology that allows an aircraft to seamlessly extend its flaps, leaving no drag-inducing, noise-enhancing gaps for air to flow through. FlexSys and Aviation Partners of Seattle already have announced plans to commercialize this technology.
  • NASA worked with General Electric to refine the design of the compressor stage of a turbine engine to improve its aerodynamic efficiency and, after testing, realized that future engines employing this technology could save 2.5 percent in fuel burn.
  • The agency worked with Pratt & Whitney on the company’s geared turbofan jet engine to mature an advanced fan design to improve propulsion efficiency and reduce noise. If introduced on the next-generation engine, the technology could reduce fuel burn by 15 percent and significantly reduce noise.
  • NASA also worked with Pratt & Whitney on an improved design for a jet engine combustor, the chamber in which fuel is burned, in an attempt to reduce the amount of nitrogen oxides produced. While the goal was to reduce generated pollution by 75 percent, tests of the new design showed reductions closer to 80 percent.
  • New design tools were developed to aid engineers in reducing noise from deployed wing flaps and landing gear during takeoffs and landings. Information from a successful wind-tunnel campaign, combined with baseline flight tests, were joined together for the first time to create computer-based simulations that could help mature future designs.
  • Significant studies were performed on a hybrid wing body concept in which the wings join the fuselage in a continuous, seamless line and the jet engines are mounted on top of the airplane in the rear. Research included wind-tunnel runs to test how well the aircraft would operate at low speeds and to find the optimal engine placement, while also minimizing fuel burn and reducing noise.


As part of the closeout work for the ERA project, information and results regarding each of these technology demonstrations were categorized and stored for future access and use by the aerospace industry, and will be discussed at the American Institute of Aeronautics and Astronautics Sci-Tech Conference in San Diego this week.
http://www.nasa.gov/press-release/n...cial-airlines-billions-in-new-era-of-aviation
 
Wingleteillä on myös haettu polttoaineen kulutuksen säästöjä., siiven kärkipyörteitä vähentämällä.
 
Mitäs mieltä on arvon raati tästä virityksestä?


Tämähän tulee alle 70 kg:n painoluokkaan eli lupakirjaa eikä medikaalia ei tarvita. Saksassa on vastaava alle 120 kg:n lentolaitteelle lupakirjavapaa luokka. Molemmat ovat käytännössä lentokokemusta omaavien lentolaitteita. Mahdollisesti medikaali ei enää mene läpi, hommataan lentovehjes, jonka ohjaamiseen sitä ei tarvita.

Jos tuohon tai painavampaan koneeseen istutetaan kaveri, joka ei osaa lentää, ruumisauto kannattaa kutsua paikalle samantien. Mainostaminen jokapojan lentolaitteena on Flynanolla tai muullakaan lupakirjavapaalla lentolaitteella on varsin arveluttavaa.

Onneksi pääosalla ihmistä on aivan toimiva itsesuojeluvaisto.

Muutenhan tuo Flynano on oikein hauska harrastusväline, jahka se sarjatuotantoon saadaan.
 
Aerolite%20103.jpg

Saksan alle 120 kg:n luokkaan sopiva kone. Kevytrakenteisesta koneesta on kysymys.


Miksiköhän Suomessa raja on 70kg ja esim. Saksassa 120kg? 70kg saadaan tehtyä lupavapaa kone, mutta pidän sitä kyllä vaarallisempana kuin tuota 120kg laitetta vaikka molemmat on kyllä aikamoisia virityksiä näin maallikon silmistä.
 
Miksiköhän Suomessa raja on 70kg ja esim. Saksassa 120kg? 70kg saadaan tehtyä lupavapaa kone, mutta pidän sitä kyllä vaarallisempana kuin tuota 120kg laitetta vaikka molemmat on kyllä aikamoisia virityksiä näin maallikon silmistä.

Se meidän painoluokkaraja on muistaakseni alle 85 kg. Easa Liite II-koneet ovat kansallisen päätösvallan ja säädösten alla, esim. Saksan koneiden (ilman lupakirjaa ja medikaalia lennettävien) painoraja on ylempi kuin meidän.


Mitkä ovat kriteerit EASA LIITE II -koneisiin kuulumiselle?
ELA1- ja ELA2-koneet ovat siis EASA-ilma-aluksia, eli ne kuuluvat EU-sääntelyn piiriin. EASA ei kuitenkaan määrää kaikista lentävistä laitteista vaan on jättänyt kansainvälisesti tyyppihyväksymättömät ”pienimmät ja harvinaiset” konetyypit toimivaltansa ulkopuolelle. Nämä ilma-alusluokat on luetteloitu EASA:n perusasetuksen liitteessä II, ja niihin kuuluvat hieman yksinkertaistaen:

a) historialliset ilma-alukset, joilla on ollut joko erityinen historiallinen merkitys tai joiden tyyppisuunnittelu on tapahtunut ennen 1.1.1955 ja valmistus lopetettu ennen 1.1.1975

b) erityiskäyttöön, kuten tieteellisiin tutkimuslentoihin, suunnitellut ilma-alukset

c) harrasterakenteiset ilma-alukset

d) asevoimien käytössä olleet ilma-alukset

e) ultrakevyet lentokoneet ja helikopterit

f) autogyrot

g) liitimet ja varjoliitimet

h) ryhmien a ja d jäljitelmät eli replikat

i) miehittämättömät ilma-alukset

Nämä ilma-alusluokat ovat siis EASA:n toimivallan ulkopuolella, eli niistä säädellään erikseen kunkin maan kansallisessa lainsäädännössä. EASA-perusasetus antaa mahdollisuuden säännellä näistä kansallisesti ja laatia omat määräykset niin lentokelpoisuuden, huoltotoiminnan, lupakirjojen kuin itse lentotoiminnan osalta.

Tämä on se säädösperusta, joka on mahdollistanut muun muassa Britannian ja Saksan uudet, erittäin kevyet määräykset yksipaikkaisille ultrakevytkoneille. Sen sijaan eräät EU-komission suoraan julkaisemat säädökset, kuten lentosäännöt (SERA) ja vaatimus radioiden 8,33 kilohertsin kanavajaosta, koskevat yhtä lailla niin Liite II -ilma-aluksia kuin EASA-koneitakin.

Vaikka kone täyttää Liite II:n kriteerit, sille ei automaattisesti myönnetä lupaa ilmailuun Suomessa, joka on edellytys OH-rekisteröintiin. Ohjenuorana tässä on Suomen ilmailulain 9. pykälä ”Eräitä muita ilma-aluksia ja laitteita koskevat poikkeukset”. Esimerkiksi ultrakevyt helikopteri ei ole 9. pykälän luettelossa, eikä sille löydy suomalaista ilmailumääräystä, joten sellaisen pysyvä rekisteröinti Suomeen ei ole vielä mahdollista.
 
Ai saakeli ! Tuonne tekisi niin mieli loppukesästä.

http://www.forsvarsmakten.se/sv/aktuellt/uppvisningar-och-evenemang/huvudflygdagar-2016/program/


Ohjelma vaikuttaa laadukkaalta jo nyt ja täsmentyy vielä varmasti lisää.


Ö 1 Tummelisa

Sverige

SK 12 Stieglitz

Sverige

SK 15 Klemm 35

Sverige

SK 25 Bestmann

Sverige

SK 16 Harvard

Sverige

T 79 Dakota

Sverige

J 28 Vampire

Sverige

J 29 Tunnan

Sverige

J 32 Lansen

Sverige

J 34 Hunter

Sverige

SK 35 Draken

Sverige

SK 60

Sverige

AJS 37 Viggen

Sverige

JAS 39 Gripen

Sverige

JAS 39 Gripen 4-grp

Sverige

TP 84 Hercules

Sverige

S 100 Argus

Sverige

S 102 Korpen

Sverige

HKP5 Huges

Sverige

HKP6 Jet Ranger

Sverige

HKP 14 NH90

Sverige

HKP15 Agusta 105

Sverige

HKP 16 Blackhawk

Sverige

F/A-18

Schweiz
 
Tuon rysäyttäminen metsään tekisi kyllä kipeää. :eek:

Totta. Ei mitään suojaa koneen rakenteista tai ohjaamosta.

Nuokin lentää ison peltoalueen ympärillä, koneen saa laskettua melkeinpä mihin vaan.
Matkalentoja harrastaville purjelentäjille maastolaskut ovat aivan normi hommia. Kun nostot loppuu, loppuu aika äkkiä myös matkanteko.
Katsellaan peltoaukea ja siihen kone laskuun. Purjekoneissa on tehokkaat siipijarrut, ne saa laskettua hyvinkin lyhyelle pellolle.
Soitellaan kaveri koneenkuljetusputken kanssa paikalle , siivet irti, kone putkeen ja henkilöauton perässä kotikentälle.
 
Aika moni 2. maailmansodan saksalaispilotti kai oppi lentämään tuollaisella: video Schneider SG-38 purjekoneesta, alakuvassa sen edeltäjä Zögling RRG-1.

PS. Mikä tuossa videolla on lentäjän vasemmassa kädessä? Selfie-keppi tai vastaava sinänsä lentämiseen liittymätön?




https://en.wikipedia.org/wiki/DFS_SG_38_Schulgleiter

Kaveri selvästi tykkää!:D Olisi kyllä hienoa päästä joskus kokeilemaan lentämistä ihan IRL, mutta saattaa olla liian kallis harrastus mulle.
 
Back
Top