Johtuisiko siitä että tukialuskone ja tukilaiva kääntää vastatuuleen nousuissa ja laskuissa ?
Ei ole konesuunnittelun tarvinut panostaa tuohon ominaisuuteen. . . .
Yleisilmailu
- Viestiketjun aloittaja JR49
- Aloitus PVM
Ei ole konesuunnittelun tarvinut panostaa tuohon ominaisuuteen. . . .
viimeinen mohikaani
Majuri
Räyskälän kentällä suunta 26 on pahin, koska kiitotienjatkeella on vain taimikkoa ja metsää. Toiseen suuntaan toimittaessa alle jäävät Räyskälän kylän pellot ja suunnassa 30 on Särkijärvi. Liian matalalta aloitettu kaarto takaisin kentälle on koitunut monen lentäjä kohtaloksi. Parempi tosiaan rysäyttää mahdollisimman hallitusti vaikka sitten latvustoon kuin sakata selälleen. Hyvin harmillinen onnettomuus joka tapauksessa.
Räyskälän lentoturma | Paikallinen teki huolestuttavan havainnon ennen lentoturmaa: Moottorin ääni loppui yhtäkkiä
Kaksi kuoli pienlentokoneen pudottua maahan Räyskälän lentokentällä keskiviikkona. Paikalle tullut Petri Kohonen pohti, olisiko moottorihäiriö voinut aiheuttaa onnettomuuden.www.hs.fi
Moottorihäiriöltä tämä vaikuttaa. Nousussa matalalla pahin hetki saada moottorihäiriö. Aikaa reagointiin alle sekunti eli nokkaa välittömästi alas moottorin vedon loppuessa. Muutoin seurauksena sakkaus ja matalalla se tarkoittaa lorun loppua.
Mahdollista myös että yritettiin liian matalalta moottorin piiputtaessa kiitotielle paluuta. Joudutaan kaartamaan liian tiukasti, kaartosakkaus ja maahansyöksy.
Matalalla moottori piiputtaessa muuta ei ole tehtävissä kuin ohjattu lasku etusektoriin. Olipa edessä sitten mitä tahansa.
Kone vielä aika haastavan lennettävän maineessa. Ei varmasti helpottanut moottorin vedon loppuessa pilotin tehtävää.
rukkaskikka
Majuri
Onnettomuushetken tuulen suunta näkyy IL:n kuvasta. Tuuli painaa savun kuvassa oikealle metsään, jossa se tyynemmässä nousee ylös.
www.iltalehti.fi
Yksi Lentopostin kuvista suunnilleen samasta suunnasta:
Kaksi kuollut lento-onnettomuudessa Lopella – Kone putosi maahan ja syttyi palamaan
Pienlentokone putosi maahan Räyskälän lentokentällä Lopella.
www.iltalehti.fi
Yksi Lentopostin kuvista suunnilleen samasta suunnasta:
Eilen illalla lueskelin hiukkasen konetyypin ohjaajan käsikirjaa. Ohjekirjan perusteella kone on toki herkkä, mutta lähestyvä sakkaus siinä pitäisi tuntua (tärinää + nokka ylhäällä) ja ohjekirjan mukaan kone pysyy hallinnassa kun vetoa löysää heti. Sauva takana kone toki kiepsahtaa. Epäilen, että Texanin "hankala" maine tulee suuntaherkkyydestä lähdössä ja laskussa eli sitä joutuu ohjaamaan melkeinpä pysähdyksiin asti, jos yrittää kiemurrella. Todennäköisesti suomalainen VL Pyry oli vaativampi lentää. Pitää muistaa, että monet nykyisistä Texanin vaatuvuutta korostavista ohjaajista on ikäpolvea, jonka koko lentokoulutus on tehty nokkapyöräkoneilla. Jyrki Laukkanen taisi joskus kertoa, että sitä Gauntletia moni kokenutkin yritti lentää, mutta kun ei ole kannuspyörärutiinia, niin ei homma toiminut.Räyskälän lentoturma | Paikallinen teki huolestuttavan havainnon ennen lentoturmaa: Moottorin ääni loppui yhtäkkiä
Kaksi kuoli pienlentokoneen pudottua maahan Räyskälän lentokentällä keskiviikkona. Paikalle tullut Petri Kohonen pohti, olisiko moottorihäiriö voinut aiheuttaa onnettomuuden.
Moottorihäiriöltä tämä vaikuttaa. Nousussa matalalla pahin hetki saada moottorihäiriö. Aikaa reagointiin alle sekunti eli nokkaa välittömästi alas moottorin vedon loppuessa. Muutoin seurauksena sakkaus ja matalalla se tarkoittaa lorun loppua.
Mahdollista myös että yritettiin liian matalalta moottorin piiputtaessa kiitotielle paluuta. Joudutaan kaartamaan liian tiukasti, kaartosakkaus ja maahansyöksy.
Matalalla moottori piiputtaessa muuta ei ole tehtävissä kuin ohjattu lasku etusektoriin. Olipa edessä sitten mitä tahansa.
Kone vielä aika haastavan lennettävän maineessa. Ei varmasti helpottanut moottorin vedon loppuessa pilotin tehtävää.
Tuota "laske suoraan eteen, älä käänny" -ohjetta moottorin hyydyttyä on ohjaajille ainakin yritetty takoa päähän varmaan yli 100 vuotta. Mutta ei mene perille.
tulikomento
Supreme Leader
Laukkasen Jyrkiä tarinoitettu.
yle.fi
Lentäjä Jyrki Laukkanen kuvailee konetyyppiä tyypilliseksi isolla moottorilla varustetuksi kannusperäkoneeksi, joka on vaativa lentää.
– Kannusperäkone on taivaalla helppo lentää, mutta laskussa ja nousussa sen ohjaus on vaativaa, koska se lähtee helposti kiertämään sivulle.
Juuri kolmas pyörä aiheuttaa sen, että kone voi laskussa tai nousussa lähteä kallistumaan.
– Tämä koskee vain lähtökiitoja ja laskukiitoja maassa. Jos kone pääsee ilmaan ongelma poistuu, Laukkanen sanoo.
Laukkanen tunsi myös onnettomuudessa olleen lentokoneen, sillä hän oli mukana kokoamassa sitä, kun se vuonna 2020 tuli Yhdysvalloista Suomeen.
Lentäjä Jyrki Laukkasen ensikohtaaminen mallin kanssa tapahtui Yhdysvalloissa Ohiossa vuonna 1988. Hän oli saanut paikallisilta ystäviltään kutsun tulla lentämään arvostettua yhdysvaltalaista Mustang-hävittäjää.
Osoittaakseen taitonsa kannusperäkoneiden kanssa, hänen piti ensin lentää niin sanottu taitolento SNJ-3:lla. Taitolennossa opettaja seuraa lentäjän takana, tekeekö tämä kaiken oikein.
– Tarkastuslennossa minun piti tehdä koneella viisi laskua ja lähtöä. Jos ei tunne kannusperäkoneiden tapaa alkaa kiertää, niin koneen helposti rikkoo, Laukkanen sanoo.
– Ystäväni sanoivat, että saat sinä Mustangilla lentää, kun osaat kerran tällä lentää. Se lento oli elämäni lottovoitto.
Lopen turmakone oli tuttu kokeneelle suomalaislentäjälle – kertoo nyt, miten vaikeaa sillä on lentää
Kotkalainen lentäjä Jyrki Laukkanen oli kokoamassa onnettomuudessa tuhoutunutta historiallista lentokonetta vuonna 2020, kun se saapui Suomeen Yhdysvalloista.
yle.fi
Lentäjä Jyrki Laukkanen kuvailee konetyyppiä tyypilliseksi isolla moottorilla varustetuksi kannusperäkoneeksi, joka on vaativa lentää.
– Kannusperäkone on taivaalla helppo lentää, mutta laskussa ja nousussa sen ohjaus on vaativaa, koska se lähtee helposti kiertämään sivulle.
Juuri kolmas pyörä aiheuttaa sen, että kone voi laskussa tai nousussa lähteä kallistumaan.
– Tämä koskee vain lähtökiitoja ja laskukiitoja maassa. Jos kone pääsee ilmaan ongelma poistuu, Laukkanen sanoo.
Laukkanen tunsi myös onnettomuudessa olleen lentokoneen, sillä hän oli mukana kokoamassa sitä, kun se vuonna 2020 tuli Yhdysvalloista Suomeen.
Lentäjä Jyrki Laukkasen ensikohtaaminen mallin kanssa tapahtui Yhdysvalloissa Ohiossa vuonna 1988. Hän oli saanut paikallisilta ystäviltään kutsun tulla lentämään arvostettua yhdysvaltalaista Mustang-hävittäjää.
Osoittaakseen taitonsa kannusperäkoneiden kanssa, hänen piti ensin lentää niin sanottu taitolento SNJ-3:lla. Taitolennossa opettaja seuraa lentäjän takana, tekeekö tämä kaiken oikein.
– Tarkastuslennossa minun piti tehdä koneella viisi laskua ja lähtöä. Jos ei tunne kannusperäkoneiden tapaa alkaa kiertää, niin koneen helposti rikkoo, Laukkanen sanoo.
– Ystäväni sanoivat, että saat sinä Mustangilla lentää, kun osaat kerran tällä lentää. Se lento oli elämäni lottovoitto.
Mustang on lähdössä ja laskussa helpompi kone kuin tuo SNJ-3.Laukkasen Jyrkiä tarinoitettu.
Lopen turmakone oli tuttu kokeneelle suomalaislentäjälle – kertoo nyt, miten vaikeaa sillä on lentää
Kotkalainen lentäjä Jyrki Laukkanen oli kokoamassa onnettomuudessa tuhoutunutta historiallista lentokonetta vuonna 2020, kun se saapui Suomeen Yhdysvalloista.
Lentäjä Jyrki Laukkanen kuvailee konetyyppiä tyypilliseksi isolla moottorilla varustetuksi kannusperäkoneeksi, joka on vaativa lentää.
– Kannusperäkone on taivaalla helppo lentää, mutta laskussa ja nousussa sen ohjaus on vaativaa, koska se lähtee helposti kiertämään sivulle.
Juuri kolmas pyörä aiheuttaa sen, että kone voi laskussa tai nousussa lähteä kallistumaan.
– Tämä koskee vain lähtökiitoja ja laskukiitoja maassa. Jos kone pääsee ilmaan ongelma poistuu, Laukkanen sanoo.
Laukkanen tunsi myös onnettomuudessa olleen lentokoneen, sillä hän oli mukana kokoamassa sitä, kun se vuonna 2020 tuli Yhdysvalloista Suomeen.
Lentäjä Jyrki Laukkasen ensikohtaaminen mallin kanssa tapahtui Yhdysvalloissa Ohiossa vuonna 1988. Hän oli saanut paikallisilta ystäviltään kutsun tulla lentämään arvostettua yhdysvaltalaista Mustang-hävittäjää.
Osoittaakseen taitonsa kannusperäkoneiden kanssa, hänen piti ensin lentää niin sanottu taitolento SNJ-3:lla. Taitolennossa opettaja seuraa lentäjän takana, tekeekö tämä kaiken oikein.
– Tarkastuslennossa minun piti tehdä koneella viisi laskua ja lähtöä. Jos ei tunne kannusperäkoneiden tapaa alkaa kiertää, niin koneen helposti rikkoo, Laukkanen sanoo.
– Ystäväni sanoivat, että saat sinä Mustangilla lentää, kun osaat kerran tällä lentää. Se lento oli elämäni lottovoitto.
Potkurin kierto toki tuossa Texanissa suht voimakas. Mutta kun verrataan sen konetehoa (600 hp) täysiveriseen WWII-warbirdiin, niin niiden n. 2000 hp on kyllä eri luokkaa. Ja potkurikin on niissä vastaavasti isompi ja vääntää enemmän. Ehkä kaikkein hankalimman maineessa oli Vought Corsair, joka lokinsiipineen on allekirjoittaneen mielestä se siistein warbird ikinä. Mutta se siis kääntyi kovin herkästi nousussa ja laskussa selälleen ellei pilotti ollut tarkkana.
Tuossa menee asiat hiukan sekaisin. Esimerkiksi Corsairin pääongelmat eivät johdu potkurin väännöstä. Hyvä verrokki on saman tehoinen F6F, jota pidetään hyvin helppona nousta, laskea ja lentää.
Vonka
Supreme Leader
Totta turiset. Jos nousussa moottori pysähtyy noin matalalla, pitää antaa sakata eteen eikä yrittää kaartaa. Tosin en tästä osaa sanoa, mitä lentäjät tekivät.
Moottori on kai vielä yhtenä kappaleena. Jotain muutakin kuvista näkyy. Potkurin lavat eivät ole mutkalla, joten moottori ei ollut käynnissä, kun tuli tonttiin.
Moottorin pysähtymisen syy ehkä selviää. Tekninen vika (todella monta mahdollisuutta) vai tarkistusten pettäminen (hana kiinni / väärä tankki valittuna).
Ikarus
Respected Leader
Sen verran täsmennän, että laskeutua etusektoriin ohjattu lasku, ei sakata.
Sakkauksessa kone ei ole enää lapasessa. Matalalla tapahtuva koneen sakkauttaminen on kuolemaksi. Sakkaus on oikaistavissa helposti, mutta matalalla tila ei riitä. Löysätään vetoa, nokkaa alas, lisää vauhtia, virtaus tarttuu siipeen takaisin ja kone on ohjattavissa jälleen.
Kaartosakkaus joillakin koneilla kehittyy nopeasti syöksykierteeksi. Matalalla tämä, taas kuoltiin. Sakkaus voi tapahtua kaarrossa tai suorassa lennossa siivet horisontin kanssa vaaterissa.
Jos moottori käy sakkauksen tapahtuessa ja antaa normaalisti tehoa, korkeutta oikaisussa ei paljoa menetetä. Vetoa sauvasta löysätään sen verran, että nokka hivenen on horisontin alapuolella ja lämä tiskiin. Virtaus tarttuu heti kiinni ja kone on ohjattavissa jälleen.
Pahin on tilanne matalalla koneen sakatessa ilman moottoritehoa, silloin ei ole juuri mitään tehtävissä. Tila ei vaan riitä oikaisuun. Jos koneessa on asennettu pelastusvarjo, se on viimeinen keino yrittää pelastaa henki, kone yleensä on lunarissa silläkin alas tultaessa.
Viimeksi muokattu:
Vonka
Supreme Leader
Kyllä kyllä. Tarkoitan lähinnä, että mennään suoraan vaikka siellä olisi latvoja. Tuossa korkeudessa, missä oletetaan koneen olleen, ei kai oikein ehdi hakea nopeutta nokkaa laskemalla.
Samovarius
Ylipäällikkö
On kai sellainenkin mahdollisuus kuin tukkeutunut polttoainesuodatin mahdollinen. Tai vaikka polttoainepumpun rikkoutuminen. Sähköjen simahtaminen tuskin, eiköhän Texanissa ole wanhan kansan magneetot joilla sytytys toimii.
Ikarus
Respected Leader
Ehtii nokan laskea, kone on pidettävä ohjattavana. Ainoa keino nousussa moottorin sammuessa nokan välitön työntäminen alaspäin. Tätä muuten harjoitellaan ja melko paljon. Oikean toiminnan pitää lähteä selkäytimestä.
Mutta kova tilanne on eri kuin harjoitus. Joku saa 150 % itsestään irti, toinen jäätyy ja ei mitään. Jäätyjä tuossa tilanteessa on erittäin heikoilla.
Vonka
Supreme Leader
Minä en ainakaan tiedä, menikö ohjattuna vai ei.
Ikarus
Respected Leader
En tiedä minäkään, mutta niin pystyssä tuli että epäilen, että ei mennyt. Puhtaasti hihasta vedetty arvaus:moottori meni, pilotti lähti kaartamaan takaisin kiirtotielle. Kaartosakkaus, josta muljahti syöksykierteeseen.
arix
Respected Leader
Tuossa taisi olla 3 eri vaihtoehtoa:
"Kokoojasäiliötä ei Texanissa hänen mukaansa ole, vaan polttoainesäiliöistä voi valita vasemman, oikean tai varasäiliön."
Nyt puhuu Jouni, joka vaihtoi Lopen turmakoneeseen moottorin kuukausi sitten
Asiantuntijoiden mukaan hävittäjälentäjien kouluttamiseen käytetty kone on varmatoiminen, mutta sen lentäminen vaatii kokemusta.
www.iltalehti.fi
Harvinainen jättiläinen vieraili Tampere-Pirkkalan lentoasemalla – ”Kuulin, että nyt on jotain poikkeuksellista liikkeellä”
Boeing 747 -jumbot olivat aikoinaan maailman suurimpia matkustajakoneita.
www.aamulehti.fi
Eikös tuo National Airlines len aika paljon noita jenkkiarmeijan rahtilentoja. Mielikuva et tällainen samanlainen kone tuli joskus Afganistanissa tonttiin kun humweet oli päässy irtoamaan nousussa.