Hesarin kuukausiliitteessä julkaistu seuraava KGB:n kuulustelupöytäkirja;
KUUKAUSILIITE
KGB:n tekemä Mathias Rustin kuulustelupöytäkirja
Julkaisemme kokonaisuudessaan KGB:n tekemän Rustin kuulustelun pöytäkirjan. Pöytäkirja toimitettiin Suomeen 25 vuotta sitten ja sitä säilytetään ulkoministeriön arkistossa. Pöytäkirjan salassa-pitoaika päättyi tänä vuonna.
KUUKAUSILIITE 1.12.2012 15:00
Käännös: Toivo Martikainen
SYLVIA KAUFMAN / LEHTIKUVA
Mathias Rust oikeudenkäynnissä Moskovassa 9. toukokuuta.
Kuuntele
PÖYTÄKIRJA VANGIN KUULUSTELUSTA
Moskova 29. syyskuuta 1987
Neuvostoliiton prokuraattorinviraston syyttäjä, oikeusosaston ylitarkastaja S. N.Tshistjakov yhdessä saksankielen kääntäjän V.I. Nikitinin kanssa noudattaen Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan rikoslain artikloja 150–151 kuulustelevat
MATHIAS RUSTIA, syntynyt 11. tammikuuta vuonna 1968 Hampurissa,
saksalainen, Saksan liittotasavallan kansalainen, suorittanut ylioppilastutkinnon,
naimaton, työskennellyt Schneider-yhtiön tietokonekeskuksen operaattorina,
asunut osoitteessa Gerhart-Hauptmann-Str. 48, Hampuri, Saksan liittotasavalta.
Kuulustelu alkoi kello 10.00.
Kääntäjä V.I. Nikitin antoi vangin tiedoksi Venäjän neuvostotasavallan rikoslain artiklan 57 mukaisesti hänen velvollisuutensa vastata kysymyksiin täysin ja tarkasti sekä hänen oikeutensa esittää huomautuksia siihen, mitä pöytäkirjaan kirjataan. Kääntäjä muistutti myös Venäjän neuvostotasavallan rikoslain artiklasta 191 käännöksen asianmukaisuudesta.
Vangitulle Mathias Rustille kerrottiin, että kuulustelu suoritetaan Suomen
oikeusministeriön puolesta, joka ilmoitti kirjeessään, että “perustuen Suomen
keskusrikospoliisin tutkimuksiin perustuen on aihetta epäillä, että Mathias Rust rikkoi 28. toukokuuta 1987 kello 12.21 Suomen aikaa Helsinki-Malmin lentokentältä Cessna-172 -lentokoneella suorittamansa lentonsa aikana Suomen ilmailulakia ulkomaanlentojen osalta toisin kuin hänen Malmin lentokentällä antamassaan lentosuunnitelmassa ilmoitettiin”.
KYSYMYS: Ymmärrättekö, minkä syiden vuoksi kuulustelunne tehdään?
VASTAUS: Kuulusteluni syyt on ilmoitettu minulle, ymmärrän ne, ja olen valmis
antamaan selitykseni esitettyihin kysymyksiin.
KYSYMYS: Kertokaa siviilisäädystänne, koulutuksestanne, työpaikastanne ja
palkastanne.
VASTAUS: Asun vanhempieni ja veljeni kanssa, olen naimaton. Isä: Karl-Heinz Rust, syntynyt vuonna 1936, insinööri, työskentelee AEG-yhtiössä. Äiti: Monika Rust, syntynyt vuonna 1940, kotiäiti. Veli: Ingo Rust, syntynyt vuonna 1972, opiskelee koulussa.
Vuonna 1985 päätin lukion ja jatkoin kouluttautumista pankkivirkailijoiden kurssilla.
Elokuusta 1986 lähtien työskentelin Schneider-yhtiön tietokonekeskuksen operaattorina. Palkkani oli 1 200 Länsi-Saksan markkaa kuukaudessa.
KYSYMYS: Milloin ja missä saitte harrastelentäjän lentolupakirjan?
VASTAUS: Sain harrastelentäjän lentolupakirjan 21. elokuuta vuonna 1986 kun
Hampurin paikallisen lentoseuran koulutuskurssi päättyi. Samaan aikaan minulle
myönnettiin todistus lentokurssin suorittamisesta sekä oikeus käyttää radioyhteyksiä
lentojen aikana. Lentokurssilta valmistuessani olin lentänyt 40 tuntia, ja 28. toukokuuta 1987 mennessä, lennettyäni Länsi-Euroopan ja Skandinavian yllä, lentoaika oli 135 tuntia.
KYSYMYS: Milloin teitte lopullisen päätöksen Neuvostoliittoon lentämisestä?
VASTAUS: Tein päätöksen lennosta Neuvostoliittoon Cessna-172P -lentokoneella
Länsi-Euroopan ja Skandinavian maihin suorittamani vapaa-ajan lentokierroksen
yhteydessä jo alkuvuodesta 1987 Hampurissa. Helmi-maaliskuussa ostin Neuvostoliiton lentonavigointikarttoja, merkitsin niihin lyijykynällä mahdollisen lentoreitin ja tein alustavia arvioita lennosta. Huomasin, että kätevin kaupunki, josta voisi lentää Neuvostoliittooon, on Helsinki. Suunnittelin lentäväni sieltä Neuvostoliittoon. Epäröin kuitenkin, ja lopullisen päätöksen tein vasta ollessani ilmassa. Ottaessani kurssin Malmin lentokentältä kohti Tukholmaa ajattelin, että toista tällaista mahdollisuutta minulle ei enää tulisi.
KYSYMYS: Yllyttikö joku teitä lentämään Neuvostoliittoon Suomessa viettämänänne
aikana?
VASTAUS: Ei, Suomessa viettämänäni aikana en puhunut kenenkään kanssa
suunnitelmastani lentää Neuvostoliittoon, eikä kukaan yllyttänyt minua suorittamaan
lentoa. En myöskään puhunut Suomessa kenenkään muun kanssa kuin lentokoneeni huoltohenkilöstön ja hotelli Hospizin, jossa asuin, henkilökunnan kanssa. Tiedän lehdistön version jostakin naisesta ja haluan todeta, että ainoa nainen jonka kanssa puhuin Malmin lentokentällä oli lentokentän asiakaspalvelun työntekijä, joka toi minulle toimistoon unohtamani tulli-ilmoituskaavakkeen.
KYSYMYS: Saitteko Suomessa mitään materiaalista tai muuta apua Neuvostoliitonlentoanne varten?
VASTAUS: Ei, en saanut mitään materiaalista tai mitään muutakaan apua
Neuvostoliiton-lentoani varten. Malmin lentoasemalla lentokoneelleni suoritettiin maksua vastaan teknisiä huoltotoimia ja sen polttoainetankit täytettiin. Mutta tämä tehtiin Tukholman-lentoani varten, jonka olin ilmoittanut lentosuunnitelmassani.
KYSYMYS: Mikä oli Moskovan-lentonne tarkoitus?
VASTAUS: Halusin tavata Neuvostoliiton valtiollisia johtajia keskustellakseni heidän
kanssaan rauhan ja aseistariisunnan kysymyksistä. Ajattelin, että lentoni vahvistaa
Saksan liittotasavallan ja Neuvostoliiton kansojen ystävyyttä.
KYSYMYS: Miten valmistauduitte Neuvostoliiton-lentoanne varten?
VASTAUS: En tehnyt Neuvostoliiton-lentoani varten mitään erityisiä
valmistautumistoimenpiteitä. Ostin vain Neuvostoliiton lentonavigointikarttoja ja
merkitsin yhteen niistä lyijykynällä reittiehdotuksen – magneettinen suunta oli
117 astetta Helsinki-Vantaan lentokentän ohjaushytistä katsoen kohti Moskovaa.
Ohjeiden mukaan magneettista suuntaa oli muutettava kun navigaatiokortti vaihtui.
Valmistautuessani lentoon pyysin lentokerhoani varustamaan lentokoneeni
kapasiteetiltaan 235 litran polttoainesäiliöillä. Mutta en tarvinnut suuria polttoainetankkeja vain Neuvostoliiton-lentoani varten, vaan myös lentoihini Euroopassa ja Skandinaviassa. Pisin lentoreittini oli toukokuun Bergen-Helsinki -lento. Kun lähdin Helsingistä, lentokoneeni polttoainetankit olivat täynnä.
KYSYMYS: Nautitteko 27.–28.5. välisenä aikana alkoholijuomia, huumausaineita tai
rauhoittavia aineita?
VASTAUS: En ylipäänsä juo alkoholia tai käytä huumeita, enkä myöskään tupakoi.
Valmistautuessani lentoon 27.–28.5. välisenä aikana en siis nauttinut alkoholijuomia
enkä käyttänyt huumaavia tai rauhoittavia aineita.
KYSYMYS: Saitteko 28. toukokuuta 1987 Malmin lentokentän lennonjohdolta ohjeet,
miten toimia länteen lennettäessä ja miten pitää yhteyttä lennonjohtoon?
VASTAUS: Ennen lähtöäni Malmin lentokentältä luovutin lentosuunnitelmani ja kysyin, onko [lennonjohdolla] erityisiä ohjeita Tukholmaan lentämiseksi. En saanut ylimääräisiä suosituksia tai radio-ohjeita. Lähdin lennolle tietäen yleiset lentomatkan edellytykset ja radion käytön vaatimukset.
KYSYMYS: Mitä lentoreittiä noudatitte Suomen ilmatilassa ja missä kohdin poikkesitte tältä reitiltä?
VASTAUS: Noustessani ilmaan Malmin lentokentältä otin kurssin kohti Tukholmaa
pitäen radioyhteyden Malmin lentoaseman lennonjohtoon. Lentäessäni 450 metrin
korkeudessa Hangon tutka-asemaa kohti käänsin lentokoneen radion pois päältä
ilman ennakkovartoiusta ja käännyin vasemmalle Suomenlahta kohti, lensin lahden
päällä noin 15–20 kilometriä kunnes käännyin jälleen vasemmalle ja suuntasin kohti
Helsinkiä. Lentoni magneettinen suunta oli 117 astetta ja käytin navigaatiokartta ONZ D-3:a. Käänsin oikealle ja lensin Suomenlahden yli kohti Neuvostoliittoa. Lentokoneen radiovastaanotinta en avannut.
KYSYMYS: Suorititko joitain toimenpiteitä poistuessasi Suomen radiopaikannusasemien [tutkajärjestelmän] kontrollialueelta?
VASTAUS: En suorittanut lentokoneessa minkäänlaisia toimenpiteitä siirtyessäni
Suomen tutkajärjestelmästä Neuvostoliiton tutkajärjestelmään. Lensin 600 metrin
korkeudessa, en nostanut konetta korkeammalle tai laskenut sitä alemmaksi. Olen
tietoinen lehdistössä esitetyistä väitteistä, joiden mukaan olisin johtanut Suomen
ilmailuviranomaisia harhaan, ja tähän liittyen minun on sanottava, että en tehnyt mitään toimia (kuten pudottanut öljysäiliötä Suomenlahteen). Haluan lisätä, että lentäessäni Suomenlahden yllä Hangon lähellä olin näkevinäni Suomenlahdessa suuren öljylautan. Luulen, että tämä on se asia, mistä lehdistössäkin on puhuttu.
KYSYMYS: Kertokaa laskitteko lentokorkeuttanne alimpaan sallittuun korkeuteen eli
150 metriin tai sen alle?
VASTAUS: Tiedän, että Suomessa sallittu minimilentokorkeus on 150 metriä, kuten
Saksan liittotasavallassakin. Lentäessäni Suomen ilmatilassa en laskeutunut tuohon
korkeuteen tai sen alle. Kuten kerroin jo aiemmin, lensin 450–600 metrin korkeudessa.
KYSYMYS: Myönnättekö syyllisyytenne ilmatilan käytöstä Suomessa annettujen
säännösten rikkomiseen?
VASTAUS: En rikkonut tarkoituksellisesti kansainvälisistä lennoista Suomen ilmatilassa annettuja sääntöjä. Ollakseni tarkka, muutin lentokoneen suuntaa Suomessa ilman lupaa tai lennonjohdolle ilmoittamista, en noudattanut antamaani lentosuunnitelmaa, poistuin Suomen ilmatilasta ilmoittamatta asiasta lentokoneeni radiolla, ylitin Suomen valtiollisen ulkorajan ilman lupaa, lensin vakiintuneiden lentoreittien ulkopuolella ulkomaisena pilottina ja lensin pois Suomesta noudattamatta vakiintuneita lentoliikenteen poistumisportteja. Sitä, lensinkö lentokoneille tarkoitettujen alueiden EG R25 ja EG R26 sisällä vai ilmailulta kielletyllä alueella EG R2 en tiedä, sillä sen jälkeen kun suljin lentokoneeni radion ja käänsin kurssiani Hangon seudulla, en enää katsonut lentonavigointikarttaa.
KYSYMYS: Teille annetaan lentonavigaatiokartta, merkitkää siihen käsin Cessna-172P-lentokoneella 28. toukokuuta 1987 Suomen ilmatilassa lentämänne reitti.
VASTAUS: Merkitsin minulle annettuun karttaan punaisella tussilla suurin piirtein sen reitin, jonka lensin Cessna-172P lentokoneella toukokuun 28. päivänä vuonna 1987 Suomen ilmatilassa. Pyydän, että kartta liitetään kuulustelupöytäkirjaan.
KYSYMYS:Onko teillä todistukseenne jotain lisättävää?
VASTAUS: Haluan mainita, että lentosuunnitelmaa rikottuani ymmärsin, että
suomalaisviranomaiset tulevat järjestämään etsinnän.
Kuulustelu päättyi kello 15.45. Kuulustelu keskeytyi lounaan ajaksi kello 12.45–15.00.
Olen lukenut kuulustelupöytäkirjan. Mathias Rustin kommentit on kirjoitettu oikein, eikä pöytäkirjaan tarvitse tehdä huomautuksia tai muutoksia. Kääntäjä Nikitin.
Kuulustelusta minulle saksaksi annettu suullinen käännös on todistukseni kanssa sopusoinnussa. En halua lisätä kuulustelun sisältöön huomautuksia. Vangittu Rust M.
Kuulusteli: Prokuraattorinviraston syyttäjä, oikeusosaston ylitarkastaja S. N.
Tshistjakov. Lainvoimaisuuden vakuutti: Neuvostoliiton prokuraattorinviraston kansliapäällikkö E. F. Vladimirov.