Yleisilmailu

Heh, kaveri on ollut "mekkomies", nykyään vaan lentää konevoimilla. Yllättäen en viitsi edes kysyä "mekkoa" lainaan... Tosin jossain polttari porukassa vois tulla housuun kun oltaisiin kentällä ja sanottaisiin että vedäs mekko päälle ja kone on ovi auki muutaman metrin päässä kutsuvasti...vois olla aika kova, tosin en suosittele.
 
Pitääkin tästä lähteä laitteen pesuun, josko sen asettaisi Vesiksen ilmailupäivän näytteillä olevien koneiden riviin . Liitän rivistä kuvan tähän illalla.

Tässä pari kuvaa Vesiksen ilmailupäivästä, huomaa Zlinin rekkari;

IMG_2559.JPG IMG_2560.JPG
 
Viimeksi muokattu:
He 178

He178-Flying.jpg


Heinkel_He_178_050602-F-1234P-002.jpg


He-178-Repro.jpg


Heinkel He 178 oli saksalainen, toisen maailmansodan aikainen, Heinkel Flugzeugwerken kehittämä maailman ensimmäinen suihkukoneen prototyyppi.

Heinkel Flugzeugwerke rahoitti Hans Joachim Pabst von Ohainin tekemää suihkuvoimalaitetutkimusta 1930-luvun alussa. Syyskuussa 1937 Heinkelin tehtaalla Rostockissa koekäytettiin ensimmäistä saksalaista suihkuturbiinia. Siitä kehitettiin HeS 3-moottori, jonka työntövoima oli noin 4 500 Newtonia. Heinkelillä työskennellyt lentokoneinsinööri Sigfried Gunther suunnitteli koelentokoneen, jossa uutta moottorityyppiä kokeiltiin. Heinkel He 178 -mallinimen saanut prototyyppi lensi ensi kerran 27. elokuuta 1939 koelentäjä Erich Warsitzin ohjaamana.

Kone esiteltiin Reichsluftfahrtministeriumia (suom. Valtakunnan ilmailuministeriö) johtaneille Ernst Udetille ja Erhard Milchille 1. marraskuuta 1939, mutta parhaita mäntämoottorikoneita hitaampana se ei herättänyt heissä kiinnostusta. Heinkelin tehdas oli valtiojohtoisessa järjestelmässä valittu valmistamaan ja kehittämään vain pommikoneita, ja osittain tästä syystä Heinkelin myöhemmin kehittämä He 280 ei päässyt sarjatuotantoon.

Prototyyppi sijoitettiin koelentojen jälkeen Deutsches Technikmuseumiin Berliiniin, jossa se tuhoutui liittoutuneiden ilmahyökkäyksessä vuonna 1943.

Lähde: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Heinkel_He_178
 
Heinkel oli showmies ja hänen tyylinsä oli pitää projekti salassa kunnes prototyyppi oli valmis ja sitten esitellä se näyttävin fanfaarein että katsokaapas, mitä mulla on! Ei ole kellään toisella. Tämä tyyli toimi hyvin syvän rauhan aikana (He-70 oli aikansa legenda) mutta kun RLM alkoi valmistautua sotaan ja joutui tasapainottelemaan suunnittelun ja palveluskoneiden käyttöön saamisen kanssa, ei Heinkelin sooloilu siinä hirveästi auttanut. Sekä He-100 ja He-178 esitettiin edellämainitulla tavalla eivätkä ne tietenkään sopineet RLM:n jo valmiisiin suunnitelmiin mitenkään. RLM:hän oli jo aloittanut oman suihkuhävittäjäprojektin, joskin se oli aika matalalla prioriteetilla.
 
fulcrum kirjoitti:
Heinkel oli showmies ja hänen tyylinsä oli pitää projekti salassa kunnes prototyyppi oli valmis ja sitten esitellä se näyttävin fanfaarein että katsokaapas, mitä mulla on! Ei ole kellään toisella. Tämä tyyli toimi hyvin syvän rauhan aikana (He-70 oli aikansa legenda) mutta kun RLM alkoi valmistautua sotaan ja joutui tasapainottelemaan suunnittelun ja palveluskoneiden käyttöön saamisen kanssa, ei Heinkelin sooloilu siinä hirveästi auttanut. Sekä He-100 ja He-178 esitettiin edellämainitulla tavalla eivätkä ne tietenkään sopineet RLM:n jo valmiisiin suunnitelmiin mitenkään. RLM:hän oli jo aloittanut oman suihkuhävittäjäprojektin, joskin se oli aika matalalla prioriteetilla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo, varmaankin juuri noin. Pari vuosikymmentä takaperin tuli luettua Ernst Heinkelin suomennetut muistelmat ja muistikuvani mukaan ukko tilittää siinä katkerasti kuinka Willy Messerschmitt ja muut kilpailijat olivat paremmissa väleissä ilmailuministeriöön. Tosin sellainen mielikuva syntyi rivien välistä, että muut osasivat juuri lukea tilannetta Heinkelia paremmin.
 
Minulle jäi Berliinin tekniikanmuseosta erityisesti mieleeni alakerrassa oleva Suomalainen pirtuvene, toki lentolaitteita oli runsaasti nähtävillä ja ne olivat tapansa mukaan kiinnostavia.

Niin ja tietty tämä kone, joka on tuttu suomen vierailija. Enkä epäile hetkeäkään ettei arvon raati tunnista tätä konetta ja sen historiaa.;

IMG_1918.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Niille jotka eivät yllä olevaa konetta tunnistanut ja sen mielenkiintoista historiaa, niin tässä wiki dataa;

Mathias Rust

Tämä artikkeli käsittelee harrastajalentäjää. Mathias Rust on myös ruotsalainen näyttelijä.

Mathias Rust vuonna 2012

Rustin käyttämä lentokone.
Mathias Rust (11. tammikuuta 1968, Hampuri, Saksa) on entinen saksalainen harrastajalentäjä, joka teki historiaa läpäisemällä Neuvostoliitonilmatilanvalvonnan ja laskeutumalla yksimoottorisella Cessna-pienkoneella Moskovassa Punaisen torin lähelle Suurelle Moskovajoen sillalle 28. toukokuuta 1987. Oikeudenkäynnissä Rust kertoi tehneensä huomiota herättäneen tempauksen edistääkseen maailmanrauhaa ja tavatakseen Mihail Gorbatšovin.[1]



Sisällysluettelo
[piilota]


Lento

Rustin lentoreitti.
Rust aloitti matkansa vuokratulla Cessna 172 -pienkoneella 13. toukokuuta 1987 Saksan liittotasavallasta Hampurin lähistöltä Uetersenista. Hän teki ensin lähes kaksiviikkoisen Pohjanmeren kiertomatkan lentäen Islannin ja Norjan kautta Suomeen, jossa laskeutui Helsinki-Malmin lentoasemalle 25. toukokuuta. Ennen tätä matkaa 18-vuotiaalla Rustilla oli virallista lentokokemusta vain noin 50 tuntia.[2]

Rust jatkoi matkaansa Helsingistä kolmen vuorokauden kuluttua 28. toukokuuta puolenpäivän jälkeen, ilmoitti määränpääkseen Tukholman ja lensi ensin länteen Nummelaan asti. Täältä hän kääntyi merelle ja suuntasi sitten kohti Moskovaa. Tampereen ilmavalvonta kadotti hänet tutkasta noin kello 13. Samoihin aikoihin havaittiin Sipoon tienoilla meressä öljyläikkiä, ja Suomessa aloitettiin pelastusetsintä.[2]

Rust saapui Viron ja Neuvostoliiton ilmatilaan ja jatkoi lentoaan noin 800 metrin korkeudessa.[2] Neuvostoliiton ilmavalvonta huomasi hänet tutkassa 14.29 ja lähetti kaksi hävittäjää matkaan. Toinen hävittäjistä havaitsi 14.48 Outovan kaupungin lähistöllä valkoisen pienkoneen, muttei saanut lupaa ampua sitä alas. Pian tämän jälkeen hävittäjät kadottivat Rustin tutkasta Staraja Russan kaupungin liepeillä.[3] Saksalainen Bunte-lehti spekuloi, että Rust mahdollisesti laskeutui matkalla jonnekin, koska matka kesti niin kauan suhteutettuna Cessnan nopeuteen ja säähän.[3] Noin kello 18 Rust saapui Moskovan ilmatilaan.[2] Hän oli harkinnut laskeutumista Kremliin, mutta päätyi laskeutumaan tilavammalle Punaiselle torille. Näin hän myös ajatteli saavansa enemmän huomiota; Kremlin muurien takana teko olisi voinut jäädä piiloon.[1][2] Rust joutui kiertelemään Punaisen torin väenpaljouden yllä jonkin aikaa löytämättä vapaata laskeutumistilaa, ja lopulta hän onnekkaasti laskeutui läheiselle leveälle sillalle, josta rullasi koneellaan lähes Punaiselle torille saakka, Pyhän Vasilin katedraalin edustalle. Väkijoukko suhtautui Rustiin uteliaasti. Noin tunnin kuluttua paikalle tuli kaksi kuorma-autollista sotilaita ja Rust pidätettiin.[2]

Lennon mahdollisti Neuvostoliiton rajaviranomaisten yleinen vapaapäivä, lukuisat Rustin kannalta onnekkaat sattumat ja ilmeisesti huono alailmatilan tutkaseurantajärjestelmä. Rustin saapuminen yllätti neuvostoviranomaiset täysin, ja tapahtuman seurauksena sadat virkamiehet menettivät työnsä, suurin osa heistä oli presidentti Gorbatšovin uudistuspolitiikan vastustajia.[2] Rustin lento paljasti Neuvostoliiton ilmavalvonnan heikkoja kohtia. Neuvostoliiton ilmavoimien komentaja Aleksander Koldunov erosi ja puolustusministeri Sergei Sokolov jäi eläkkeelle.

Mathias Rust tuomittiin neljäksi vuodeksi työleirille oikeudenkäynnissä, joka pidettiin 2.–4. syyskuuta 1987.[1] Rust kärsi rangaistusta elokuuhun 1988 asti moskovalaisessa tutkintavankilassa, kunnes hänet palautettiin Saksan liittotasavaltaan.[4][5]

Myöhemmät vaiheet
Rust tuomittiin Saksassa huhtikuussa 1991 tapon yrityksestä kahdeksi vuodeksi vankilaan, kun hän oli puukottanut sairaanhoitajaopiskelijatarta ollessaan siviilipalveluksessa hampurilaisessa sairaalassa marraskuussa 1989. Hän joutui kärsimään rangaistuksesta vain 15 kuukautta.[4] Vuonna 2001 hänet tuomittiin taas, kašmirvillapaidanvarastamisesta.[4]

Rust ryhtyi 1990-luvun jälkipuolella hindulaiseksi ja nai varakkaan intialaisen teekauppiaan tyttären.[6] Vuonna 2002 hän kertoi tekevänsä kansainvälistä rauhantyötä luxemburgilaisen yhtiön leivissä.[5] Vuonna 2007 Rust asui Berliinissä, oli eronnut toisesta vaimostaan ja kertoi toimivansa pokeriammattilaisena.[4][7] Rustin käyttämä Cessna on nykyisin esillä Berliinin tekniikkamuseossa.[8]

Saksalaiselle Stern-aikakauslehdelle vuonna 2012 antamassaan haastattelussa Rust kertoi ajattelutapansa muuttuneen ja piti 25 vuotta aikaisemmin tekemäänsä lentoa ”vastuuttomana”. Lehti kertoi Rustin vierailleen Moskovassa lentonsa 25-vuotispäivän alla ja käyneen myös vankilassa, jossa hän oli istunut tuomiotaan. Hänen kerrottiin parhaillaan opiskelevan joogaopettajaksi ja aikovan perustaa joogakoulun Hampuriin. [9]

Nykyään Mathias Rust toimii erään zürichiläisen investointipankin analyytikkona[10]

Lähteet
  1. ↑ Jump up to: a b c Rust tuomittiin työleirille Yle Elävä arkisto. Uutislähetykset 2.9. ja 4.9.1987.
  2. ↑ Jump up to: a b c d e f g Tom LeCompte The Notorious Flight of Mathias Rust Air & Space Magazine. 1.7.2005. Smithsonian.
  3. ↑ Jump up to: a b Руст – это по-нашему Novaja Gazeta 30.5.2002 (venäjäksi)
  4. ↑ Jump up to: a b c d Moskau-Flug: Der Kremlflieger pokert hoch Westdeutsche Zeitung 25.5.2007
  5. ↑ Jump up to: a b What happened next? Interview with Mathias Rust The Guardian 27.10.2002 (englanniksi)
  6. Jump up ↑ German daredevil grounded by court The Guardian 21.4.2001
  7. Jump up ↑ Risto Tähtinen: Siperia opetti Turun Sanomat. 3.6.2007. Viitattu 3.8.2009.
  8. Jump up ↑ Mathias Rustin Cessna palasi Japanista Saksaan Helsingin Sanomat. 30.5.2009. Viitattu 3.8.2009.
  9. Jump up ↑ Tommi Peltoniemi: Punaiselle torille pujahtanut lentäjä katuu nyt temppuaan. Aamulehti 27.5.2012, s. B11.
  10. Jump up ↑ German who flew to Red Square during cold war admits it was irresponsible Viitattu May 14, 2012.
Aiheesta muualla
 
laskeutui läheiselle leveälle sillalle, josta rullasi koneellaan lähes Punaiselle torille saakka, Pyhän Vasilin katedraalin edustalle. Väkijoukko suhtautui Rustiin uteliaasti. Noin tunnin kuluttua paikalle tuli kaksi kuorma-autollista sotilaita ja Rust pidätettiin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hmm...vieras lentokone laskeutuu Moskovan keskustaan Kremlin lähelle ja noin kauan kesti saada joukkoja paikalle. Luulisi että miliisit olisivat minuuteissa paikalla pidättämässä lentäjää.
 
Hesarin kuukausiliitteessä julkaistu seuraava KGB:n kuulustelupöytäkirja;

KUUKAUSILIITE
KGB:n tekemä Mathias Rustin kuulustelupöytäkirja
Julkaisemme kokonaisuudessaan KGB:n tekemän Rustin kuulustelun pöytäkirjan. Pöytäkirja toimitettiin Suomeen 25 vuotta sitten ja sitä säilytetään ulkoministeriön arkistossa. Pöytäkirjan salassa-pitoaika päättyi tänä vuonna.
KUUKAUSILIITE 1.12.2012 15:00
Käännös: Toivo Martikainen

SYLVIA KAUFMAN / LEHTIKUVA
1305624172576

Mathias Rust oikeudenkäynnissä Moskovassa 9. toukokuuta.
Kuuntele
PÖYTÄKIRJA VANGIN KUULUSTELUSTA

Moskova 29. syyskuuta 1987

Neuvostoliiton prokuraattorinviraston syyttäjä, oikeusosaston ylitarkastaja S. N.Tshistjakov yhdessä saksankielen kääntäjän V.I. Nikitinin kanssa noudattaen Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan rikoslain artikloja 150–151 kuulustelevat
MATHIAS RUSTIA, syntynyt 11. tammikuuta vuonna 1968 Hampurissa,
saksalainen, Saksan liittotasavallan kansalainen, suorittanut ylioppilastutkinnon,
naimaton, työskennellyt Schneider-yhtiön tietokonekeskuksen operaattorina,
asunut osoitteessa Gerhart-Hauptmann-Str. 48, Hampuri, Saksan liittotasavalta.
Kuulustelu alkoi kello 10.00.

Kääntäjä V.I. Nikitin antoi vangin tiedoksi Venäjän neuvostotasavallan rikoslain artiklan 57 mukaisesti hänen velvollisuutensa vastata kysymyksiin täysin ja tarkasti sekä hänen oikeutensa esittää huomautuksia siihen, mitä pöytäkirjaan kirjataan. Kääntäjä muistutti myös Venäjän neuvostotasavallan rikoslain artiklasta 191 käännöksen asianmukaisuudesta.

Vangitulle Mathias Rustille kerrottiin, että kuulustelu suoritetaan Suomen
oikeusministeriön puolesta, joka ilmoitti kirjeessään, että “perustuen Suomen
keskusrikospoliisin tutkimuksiin perustuen on aihetta epäillä, että Mathias Rust rikkoi 28. toukokuuta 1987 kello 12.21 Suomen aikaa Helsinki-Malmin lentokentältä Cessna-172 -lentokoneella suorittamansa lentonsa aikana Suomen ilmailulakia ulkomaanlentojen osalta toisin kuin hänen Malmin lentokentällä antamassaan lentosuunnitelmassa ilmoitettiin”.

KYSYMYS: Ymmärrättekö, minkä syiden vuoksi kuulustelunne tehdään?

VASTAUS: Kuulusteluni syyt on ilmoitettu minulle, ymmärrän ne, ja olen valmis
antamaan selitykseni esitettyihin kysymyksiin.

KYSYMYS: Kertokaa siviilisäädystänne, koulutuksestanne, työpaikastanne ja
palkastanne.

VASTAUS: Asun vanhempieni ja veljeni kanssa, olen naimaton. Isä: Karl-Heinz Rust, syntynyt vuonna 1936, insinööri, työskentelee AEG-yhtiössä. Äiti: Monika Rust, syntynyt vuonna 1940, kotiäiti. Veli: Ingo Rust, syntynyt vuonna 1972, opiskelee koulussa.

Vuonna 1985 päätin lukion ja jatkoin kouluttautumista pankkivirkailijoiden kurssilla.
Elokuusta 1986 lähtien työskentelin Schneider-yhtiön tietokonekeskuksen operaattorina. Palkkani oli 1 200 Länsi-Saksan markkaa kuukaudessa.

KYSYMYS: Milloin ja missä saitte harrastelentäjän lentolupakirjan?

VASTAUS: Sain harrastelentäjän lentolupakirjan 21. elokuuta vuonna 1986 kun
Hampurin paikallisen lentoseuran koulutuskurssi päättyi. Samaan aikaan minulle
myönnettiin todistus lentokurssin suorittamisesta sekä oikeus käyttää radioyhteyksiä
lentojen aikana. Lentokurssilta valmistuessani olin lentänyt 40 tuntia, ja 28. toukokuuta 1987 mennessä, lennettyäni Länsi-Euroopan ja Skandinavian yllä, lentoaika oli 135 tuntia.

KYSYMYS: Milloin teitte lopullisen päätöksen Neuvostoliittoon lentämisestä?

VASTAUS: Tein päätöksen lennosta Neuvostoliittoon Cessna-172P -lentokoneella
Länsi-Euroopan ja Skandinavian maihin suorittamani vapaa-ajan lentokierroksen
yhteydessä jo alkuvuodesta 1987 Hampurissa. Helmi-maaliskuussa ostin Neuvostoliiton lentonavigointikarttoja, merkitsin niihin lyijykynällä mahdollisen lentoreitin ja tein alustavia arvioita lennosta. Huomasin, että kätevin kaupunki, josta voisi lentää Neuvostoliittooon, on Helsinki. Suunnittelin lentäväni sieltä Neuvostoliittoon. Epäröin kuitenkin, ja lopullisen päätöksen tein vasta ollessani ilmassa. Ottaessani kurssin Malmin lentokentältä kohti Tukholmaa ajattelin, että toista tällaista mahdollisuutta minulle ei enää tulisi.

KYSYMYS: Yllyttikö joku teitä lentämään Neuvostoliittoon Suomessa viettämänänne
aikana?

VASTAUS: Ei, Suomessa viettämänäni aikana en puhunut kenenkään kanssa
suunnitelmastani lentää Neuvostoliittoon, eikä kukaan yllyttänyt minua suorittamaan
lentoa. En myöskään puhunut Suomessa kenenkään muun kanssa kuin lentokoneeni huoltohenkilöstön ja hotelli Hospizin, jossa asuin, henkilökunnan kanssa. Tiedän lehdistön version jostakin naisesta ja haluan todeta, että ainoa nainen jonka kanssa puhuin Malmin lentokentällä oli lentokentän asiakaspalvelun työntekijä, joka toi minulle toimistoon unohtamani tulli-ilmoituskaavakkeen.

KYSYMYS: Saitteko Suomessa mitään materiaalista tai muuta apua Neuvostoliitonlentoanne varten?

VASTAUS: Ei, en saanut mitään materiaalista tai mitään muutakaan apua
Neuvostoliiton-lentoani varten. Malmin lentoasemalla lentokoneelleni suoritettiin maksua vastaan teknisiä huoltotoimia ja sen polttoainetankit täytettiin. Mutta tämä tehtiin Tukholman-lentoani varten, jonka olin ilmoittanut lentosuunnitelmassani.

KYSYMYS: Mikä oli Moskovan-lentonne tarkoitus?

VASTAUS: Halusin tavata Neuvostoliiton valtiollisia johtajia keskustellakseni heidän
kanssaan rauhan ja aseistariisunnan kysymyksistä. Ajattelin, että lentoni vahvistaa
Saksan liittotasavallan ja Neuvostoliiton kansojen ystävyyttä.


KYSYMYS: Miten valmistauduitte Neuvostoliiton-lentoanne varten?

VASTAUS: En tehnyt Neuvostoliiton-lentoani varten mitään erityisiä
valmistautumistoimenpiteitä. Ostin vain Neuvostoliiton lentonavigointikarttoja ja
merkitsin yhteen niistä lyijykynällä reittiehdotuksen – magneettinen suunta oli
117 astetta Helsinki-Vantaan lentokentän ohjaushytistä katsoen kohti Moskovaa.
Ohjeiden mukaan magneettista suuntaa oli muutettava kun navigaatiokortti vaihtui.
Valmistautuessani lentoon pyysin lentokerhoani varustamaan lentokoneeni
kapasiteetiltaan 235 litran polttoainesäiliöillä. Mutta en tarvinnut suuria polttoainetankkeja vain Neuvostoliiton-lentoani varten, vaan myös lentoihini Euroopassa ja Skandinaviassa. Pisin lentoreittini oli toukokuun Bergen-Helsinki -lento. Kun lähdin Helsingistä, lentokoneeni polttoainetankit olivat täynnä.

KYSYMYS: Nautitteko 27.–28.5. välisenä aikana alkoholijuomia, huumausaineita tai
rauhoittavia aineita?

VASTAUS: En ylipäänsä juo alkoholia tai käytä huumeita, enkä myöskään tupakoi.
Valmistautuessani lentoon 27.–28.5. välisenä aikana en siis nauttinut alkoholijuomia
enkä käyttänyt huumaavia tai rauhoittavia aineita.

KYSYMYS: Saitteko 28. toukokuuta 1987 Malmin lentokentän lennonjohdolta ohjeet,
miten toimia länteen lennettäessä ja miten pitää yhteyttä lennonjohtoon?

VASTAUS: Ennen lähtöäni Malmin lentokentältä luovutin lentosuunnitelmani ja kysyin, onko [lennonjohdolla] erityisiä ohjeita Tukholmaan lentämiseksi. En saanut ylimääräisiä suosituksia tai radio-ohjeita. Lähdin lennolle tietäen yleiset lentomatkan edellytykset ja radion käytön vaatimukset.

KYSYMYS: Mitä lentoreittiä noudatitte Suomen ilmatilassa ja missä kohdin poikkesitte tältä reitiltä?

VASTAUS: Noustessani ilmaan Malmin lentokentältä otin kurssin kohti Tukholmaa
pitäen radioyhteyden Malmin lentoaseman lennonjohtoon. Lentäessäni 450 metrin
korkeudessa Hangon tutka-asemaa kohti käänsin lentokoneen radion pois päältä
ilman ennakkovartoiusta ja käännyin vasemmalle Suomenlahta kohti, lensin lahden
päällä noin 15–20 kilometriä kunnes käännyin jälleen vasemmalle ja suuntasin kohti
Helsinkiä. Lentoni magneettinen suunta oli 117 astetta ja käytin navigaatiokartta ONZ D-3:a. Käänsin oikealle ja lensin Suomenlahden yli kohti Neuvostoliittoa. Lentokoneen radiovastaanotinta en avannut.

KYSYMYS: Suorititko joitain toimenpiteitä poistuessasi Suomen radiopaikannusasemien [tutkajärjestelmän] kontrollialueelta?

VASTAUS: En suorittanut lentokoneessa minkäänlaisia toimenpiteitä siirtyessäni
Suomen tutkajärjestelmästä Neuvostoliiton tutkajärjestelmään. Lensin 600 metrin
korkeudessa, en nostanut konetta korkeammalle tai laskenut sitä alemmaksi. Olen
tietoinen lehdistössä esitetyistä väitteistä, joiden mukaan olisin johtanut Suomen
ilmailuviranomaisia harhaan, ja tähän liittyen minun on sanottava, että en tehnyt mitään toimia (kuten pudottanut öljysäiliötä Suomenlahteen). Haluan lisätä, että lentäessäni Suomenlahden yllä Hangon lähellä olin näkevinäni Suomenlahdessa suuren öljylautan. Luulen, että tämä on se asia, mistä lehdistössäkin on puhuttu.

KYSYMYS: Kertokaa laskitteko lentokorkeuttanne alimpaan sallittuun korkeuteen eli
150 metriin tai sen alle?

VASTAUS: Tiedän, että Suomessa sallittu minimilentokorkeus on 150 metriä, kuten
Saksan liittotasavallassakin. Lentäessäni Suomen ilmatilassa en laskeutunut tuohon
korkeuteen tai sen alle. Kuten kerroin jo aiemmin, lensin 450–600 metrin korkeudessa.

KYSYMYS: Myönnättekö syyllisyytenne ilmatilan käytöstä Suomessa annettujen
säännösten rikkomiseen?

VASTAUS: En rikkonut tarkoituksellisesti kansainvälisistä lennoista Suomen ilmatilassa annettuja sääntöjä. Ollakseni tarkka, muutin lentokoneen suuntaa Suomessa ilman lupaa tai lennonjohdolle ilmoittamista, en noudattanut antamaani lentosuunnitelmaa, poistuin Suomen ilmatilasta ilmoittamatta asiasta lentokoneeni radiolla, ylitin Suomen valtiollisen ulkorajan ilman lupaa, lensin vakiintuneiden lentoreittien ulkopuolella ulkomaisena pilottina ja lensin pois Suomesta noudattamatta vakiintuneita lentoliikenteen poistumisportteja. Sitä, lensinkö lentokoneille tarkoitettujen alueiden EG R25 ja EG R26 sisällä vai ilmailulta kielletyllä alueella EG R2 en tiedä, sillä sen jälkeen kun suljin lentokoneeni radion ja käänsin kurssiani Hangon seudulla, en enää katsonut lentonavigointikarttaa.

KYSYMYS: Teille annetaan lentonavigaatiokartta, merkitkää siihen käsin Cessna-172P-lentokoneella 28. toukokuuta 1987 Suomen ilmatilassa lentämänne reitti.

VASTAUS: Merkitsin minulle annettuun karttaan punaisella tussilla suurin piirtein sen reitin, jonka lensin Cessna-172P lentokoneella toukokuun 28. päivänä vuonna 1987 Suomen ilmatilassa. Pyydän, että kartta liitetään kuulustelupöytäkirjaan.

KYSYMYS:Onko teillä todistukseenne jotain lisättävää?

VASTAUS: Haluan mainita, että lentosuunnitelmaa rikottuani ymmärsin, että
suomalaisviranomaiset tulevat järjestämään etsinnän.

Kuulustelu päättyi kello 15.45. Kuulustelu keskeytyi lounaan ajaksi kello 12.45–15.00.

Olen lukenut kuulustelupöytäkirjan. Mathias Rustin kommentit on kirjoitettu oikein, eikä pöytäkirjaan tarvitse tehdä huomautuksia tai muutoksia. Kääntäjä Nikitin.

Kuulustelusta minulle saksaksi annettu suullinen käännös on todistukseni kanssa sopusoinnussa. En halua lisätä kuulustelun sisältöön huomautuksia. Vangittu Rust M.

Kuulusteli: Prokuraattorinviraston syyttäjä, oikeusosaston ylitarkastaja S. N.
Tshistjakov. Lainvoimaisuuden vakuutti: Neuvostoliiton prokuraattorinviraston kansliapäällikkö E. F. Vladimirov.
 
Leaderdog kirjoitti:
Kuten kerroin jo aiemmin, lensin 450–600 metrin korkeudessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Luulisi Cessna 172:n kokoisen koneen tutkassa tuosta korkeudesta hyvin näkyvän. Ja näkyikin, koska 2 hävittäjää löysi koneen, eivät vain saaneet lupaa alasampumiseen. Lennon onnistumisen vaikutti luullakseni oleellisesti se, että suurinpiirtein koko Neukkujen ilmavalvonta oli juhlapäivän johdosta ympäri päissään:D

Jos jotain vastaavaa temppua pitäisi lähteä kokeilemaan, niin aivan puunlatvoissa ja reitti siten, että mäkien / tunturien laaksot, jokiuomat ja muut maaston tarjoamat tutkakatveet tulisi käytettyä hyödyksi. Koneeksi joku tutkassa huonosti näkyvä kevyt kangaspuurihveli.
 
Leaderdog kirjoitti:
Muistaakseni alle 1000ft. ja alle näykyy jo tosi huonosti ja tarkka puunlatvojen yläpuolella liikkuminen ei juuri yhtään. Toki runsaat kännykkä tolpat asettaa omat haasteensa matala lento-operaatioissa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei ole mitään ohjearvoa minkä alapuolella voi lentää vapaasti. Lentokoneiden tutkillakin havaitaan matalalla lentävät (maavälke) maalit niin voisi kuvitella ongelman olevan vielä pienempi maatutkilla joilla vain esteen taakse lentämällä voi välttää havainnoinnin. Se on varsinkin etelä-suomessa vaikeaa kun tutkat ovat joka tapauksessa korkeimmissa maastonkohdissa.

Pelkästään Ilmavoimien kaukovalvontatutkilla saavutetaan valvontapeitto noin 500 m asti about koko suomen alueella (isossa osassa siis alle tuon). KEVAt siihen päälle niin tutkien määrä yli 3 kertaistuu. Kriisiaikana LÄVAt, asejärjestelmien tutkat sekä AIV niin ei paljon jää paikkoja josta pääsee havaitsematta lentämään.

Yksittäiset ilmailuharrastajat Cessnoillaan eivät ole se mihin ilmavalvonnalla varaudutaan.
 
Kävin tänään lentämässä Kuopiossa Fougaa. Tai paremminkin istumassa koneen takapenkillä. Mitäpä voi muuta sanoa kun että oli helvetin hauskaa.

lähtö 1.JPG

5.JPG

Käytiin aluksi Kuopion päällä maisemat katsomassa.

8.JPG

Ja sitten vedettiin loppuaika taitolentoa kentän päällä. Tynnyreitä, vaakakierteitä, silmukoita ja immelmanneja.

ilmassa3.JPG

Pakollinen selfie. Tässä taitaa olla menossa silmukan oikaisu. Hyvin tuntui g-voimat. Parhaimmillaan kuskin mukaan oli päälle 4. Käytiin myös vähän negatiivisen puolella. Ei tullut huono olo ja g:n kesti myös ihan hyvin.

10.JPG
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top