Yleisilmailu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja JR49
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
juhannus-16.webp
Hyvää jussia foorumin ilmailuväelle!
Kuva otettu 700 jalkaa maanpinnasta Suomalaisen suvimaiseman päällä 24.6-16 klo 19.30.
Varhaisesta alkuillasta huolimatta muutamia kokkojakin saatiin bongatuksi. Leppeän lämmin ja tuuleton kesäilta, jopa nostot loistivat poissaolollaan, kone lensi kuin linnunmaidossa:)
 
ELT-hätälähetin:
http://www.aircraftspruce.com/catalog/avpages/elt406.php


11-06395-1.jpg

(Click image for a larger view)
Make Selection(s) Below To Order


From $439.00 to $449.00

The E-04 ELT is a direct replacement for the more than 62,000 model E-01 ELT's (by ACK) on the market today. The E-04 fits directly into the current E-01 mounting trays and uses the same remote control panel indicator. The E-04 external antenna will utilize your current antenna mounting and wiring installations.

Retrofit Kit does not include remote
 
Viimeksi muokattu:
Tiedetuubissa mielenkiintoinen lento:

http://www.tiedetuubi.fi/paikat/etelanavan-vaarallinen-pelastuslento-onnistui-katso-kuvat

JARI MÄKINEN - June 22, 2016

ETELÄNAVAN VAARALLINEN PELASTUSLENTO ONNISTUI (KATSO KUVAT)
  • 2


Dramaattinen pelastuslento etelänavalla sijaitsevalle yhdysvaltalaiselle Amundsen-Scott -tutkimusasemalle on päättymässä hyvin. Kaksimoottorinen Twin Otter -lentokone saapui tänään brittiläiselle Rotheran asemalle etelänavalta kaksi potilasta mukanaan, ja matka jatkuu pian eteenpäin kohti Chileä.


Kuten kerroimme viime lauantaina, on etelänavalla olevan tutkimusaseman 48-henkisen miehistön yksi jäsen sairastunut niin vakavasti, että hänet pitää tuoda asemalta pois keskellä Etelämantereen yötä. Normaalisti lentokoneet eivät liikennöi asemalla maaliskuun ja lokakuun välisenä aikana lainkaan huonojen sääolojen, kaamoksen ja erittäin kylmän lämpötilan vuoksi.

Vastaavia lentoja on tehty aikaisemmin vain kaksi ja muutamia kertoja lentokoneet ovat käyneet pudottamassa tarvikkeita asemalle kesken ankaran talven.

Nyt lennosta vastaa aikaisemmat kaksi pelastuslentoa tehnyt kanadalainen Etelämantereen huoltolentoja normaalisti kesäaikaan hoitava yhtiö, joka kaksi konetta lähti viime viikolla pitkälle matkalleen Kanadasta kohti Etelämannerta pysähtyen matkalla useita kertoja tankkaamaan. Ne saapuivat toissa päivänä Iso-Britannian napatutkimusorganisaation ylläpitämälle Rotheran asemalle Etelämantereen Chilen puoleisessa osassa ja koneista toinen jatkoi eilen aamulla polttoainetäydennyksen jälkeen kohti Amundsen-Scott -asemaa noin 2400 kilometrin päässä.

Sää oli suotuisa koko lennon ajan, joten kaikki sujui parhaalla mahdollisella tavalla. Kone viipyi etelänapa-asemalla kymmenen tunnin ajan, jotta lentäjät ehtivät levätä hieman ja kone voitiin tankata uudelleen. Sään tarkistamisen ja potilaiden kyytiin ottamisen jälkeen kone lähti takaisin kohti Rotheraa, minne se saapui tänään illansuussa Suomen aikaa.

Koneista toinen oli Rotheran asemalla valmiina lähemään apuun, mikäli toiselle koneelle olisi tullut vaikeuksia etelänavalla.

Lennolla oli siis mukana kaksi potilasta: yksi vakavasti sairastunut työntekijän ja toinen henkilön, joka oli loukkaantunut jo aiemmin vain lievästi. Jälkimmäisen tila ei olisi vaatinut välitöntä siirtoa parempien hoitopaikkojen ääreen, mutta sellaisen ollessa tarjolla, hänetkin päätettiin lennättää pois asemalta.

Etelänavan tutkimusasemaa ylläpitävä Yhdysvaltain tiedesäätiö NSF ei ole kertonut potilaista ja heidän tilanteestaan muuta kuin sen, että he ovat asemaa ylläpitävän Lockheed Martin -yhtiön työntekijöitä ja että heidät kuljetetaan nyt saamaan sairaalahoitoa. Todennäköisesti he jäävät hoitoon Chileen, missä on lähimmät normaalisti varustetut sairaalat.

Aiemmilla evakuointilennoilla vuosina 2001 ja 2003 syinä ovat olleet sappirakon tulehdus ja sappikivet.


Olosuhteet asemalla olivat hyvät ottaen huomioon vuodenajan: lämpötila "vain" -63°C ja tuuli 28 km/h. Ilmanpaine on 679 millibaaria ja lämpötila tuntuu samalta kuin -88° C. Seisokin aikana koneen moottorit peitettiin, jotta ne eivät jäähdy liikaa ja polttoainetta lämmitettiin hyytymisen välttämiseksi.

Juttu perustuu NSF:n tiedotteeseen ja kuviin.

(Tekstiin on lisätty aamulla 23.6. täsmennys lentokoneista ja edellisten lentojen lääketieteellisestä syystä.)
 
Viimeksi muokattu:
Ilmaliikenne onnettomuus keskisuuri;

Pienkone joutunut veden varaan Iissä


Julkaistu: 12.7. 19:44

ONNETTOMUUS
Pienkoneen epäillään joutuneen veden varaan Yli-Olhavan lähellä.
Hälytys pelastuslaitokselle tuli tiistaina seitsemän jälkeen. Hälytys ilmaliikenneonnettomuudesta kirjattiin kello 19.11.

Päivystävän palomestarin mukaan kohteeseen ei ole vielä päästy, eikä henkilövahingoista siksi ole vielä tietoa.

– Pienkone on laskeutunut vesistöön, muuta emme tiedä, Oulu-Koillismaan päivystävä palomestari Kimmo Virkkala sanoo IS:lle.

Matkaa kohteeseen on sen verran paljon, että pelastuslaitoksen yksiköt eivät pääse paikalle hetkessä.

– Yksiköitä on menossa paikan päälle, mutta henkilövahingoista ei ole vielä mitään tietoa, palomestari Virkkala sanoo.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001218873.html
 
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...uslaitos-nouti-kaksi-henkiloa-vedesta/732922/

Pahkeinen, meni ilmeisesti kellukekone laskussa ympäri. Hyvä ettei henkilövahinkoja.

edit: Normisetti. Veteen laskeutuminen on varsin huolella tehtävä homma, puolinaiset suoritukset päättyy juuri näin.
Puuska otti pinnassa ja mahdollista on, että kuskilta loppui taidot.

Laskeutuessaan ultrakevyt lentokone oli joutunut tuulenpuuskan riepottelemaksi ja mennyt etuosansa kautta nurin.

Koneessa oli kaksi henkilöä, jotka pelastuslaitoksen henkilöstö haki pois järveltä. Henkilöt olivat onnistuneet kipuamaan ohjaamosta koneen päälle.

Henkilöt eivät pelastuslaitoksen mukaan loukkaantuneet vakavasti.
 
Viimeksi muokattu:
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...uslaitos-nouti-kaksi-henkiloa-vedesta/732922/

Pahkeinen, meni ilmeisesti kellukekone laskussa ympäri. Hyvä ettei henkilövahinkoja.

edit: Normisetti. Veteen laskeutuminen on varsin huolella tehtävä homma, puolinaiset suoritukset päättyy juuri näin.
Puuska otti pinnassa ja mahdollista on, että kuskilta loppui taidot.

Laskeutuessaan ultrakevyt lentokone oli joutunut tuulenpuuskan riepottelemaksi ja mennyt etuosansa kautta nurin.

Koneessa oli kaksi henkilöä, jotka pelastuslaitoksen henkilöstö haki pois järveltä. Henkilöt olivat onnistuneet kipuamaan ohjaamosta koneen päälle.

Henkilöt eivät pelastuslaitoksen mukaan loukkaantuneet vakavasti.
Niin, onko aurinko killottanut ja hämännyt veden pinnan paikkaa? 20-30-luvun lentojutuista mitä lukenut, niin olet oikeassa tuossa huolellisuudessa. Ei olisi eka kuski, joka tekee virheen.
Pois se tietenkin minusta että itse osaisin, mutta vaatii lentäjältä jotain tuo vesikonehomma.
 
Niin, onko aurinko killottanut ja hämännyt veden pinnan paikkaa? 20-30-luvun lentojutuista mitä lukenut, niin olet oikeassa tuossa huolellisuudessa. Ei olisi eka kuski, joka tekee virheen.
Pois se tietenkin minusta että itse osaisin, mutta vaatii lentäjältä jotain tuo vesikonehomma.

Toki mahdollista, jos kuski on tehnyt laskun kuten normaalille kiitotielle tehdään. Eli perstuntumalla, loppuveto ajoitetaan silmällä pinnan mukaan.
Vesilentämisessä lasku pitäisi tehdä ns. moottorilaskuna, koneen annetaan vajota vakionopeudella suurella kohtauskulmalla eli vedetyssä asennossa kosketukseen asti. Kun ponttoonit ottaa kosketuksen veteen sauva on täysin takana vedettynä.

Lasku, joka pyöräkoneella olisi ollut enintään kovahko, ei vaurioita, päätyy vesikoneella kaatoon. Lentämisen haastellisin laji. Itselläni ei kokemusta, kerran olen ollut kellukeultran kyydissä.

Pitäsin todennäköisenä, että puuska vajotti konetta nopeasti, kova kosketus, pomppu ja seuraavasta kosketuksesta katolleen.
Mahdollista on myös, että sivutuuli puuska kallisti konetta, toinen ponttooni otti ensin kosketuksen ja kimposi siitä nokan kautta ympäri.
 
Toki mahdollista, jos kuski on tehnyt laskun kuten normaalille kiitotielle tehdään. Eli perstuntumalla, loppuveto ajoitetaan silmällä pinnan mukaan.
Vesilentämisessä lasku pitäisi tehdä ns. moottorilaskuna, koneen annetaan vajota vakionopeudella suurella kohtauskulmalla eli vedetyssä asennossa kosketukseen asti. Kun ponttoonit ottaa kosketuksen veteen sauva on täysin takana vedettynä.

Lasku, joka pyöräkoneella olisi ollut enintään kovahko, ei vaurioita, päätyy vesikoneella kaatoon. Lentämisen haastellisin laji. Itselläni ei kokemusta, kerran olen ollut kellukeultran kyydissä.

Pitäsin todennäköisenä, että puuska vajotti konetta nopeasti, kova kosketus, pomppu ja seuraavasta kosketuksesta katolleen.
Mahdollista on myös, että sivutuuli puuska kallisti konetta, toinen ponttooni otti ensin kosketuksen ja kimposi siitä nokan kautta ympäri.
Minähän olen kertonut sinulle tästä yhdestä tuttavastani, vesikonehuimasta...:eek: Että kaikenlaisia on liikkeellä, vaikka luulisi kokeneiksi, niin ottavat koko ajan äärimmäisiä riskejä.
 
Iltasanoman täydentävä juttu vesikoneen kippaamisesta, taisi myötätuulellakin olla osuutta kaatoon:

Pienkoneesta pelastunut lentäjä IS:lle: ”Siinä olisi voinut tulla kaksi ruumista”
f708c952c0cf4893b6349c728566453c.jpg

Kone kääntyi katolleen laskeutuessaan Kaihuanjärveen. (KUVA: Ville Honkonen)

Julkaistu: 13.7. 5:49

Heikki Kokkonen.

– Siinä olisi voinut tulla kaksi ruumista, tai yksi ruumis, IS:n tavoittama Kokkonen huokaa.

Kaikki alkoi illalla kuuden jälkeen noin 30 kilometrin päässä turmapaikasta. Kokkonen ja hänen muutamaa vuotta nuorempi veljensä lähtivät rutiinilennolle Ranualta.

– Velipojan kanssa oli tarkoitus siirtää kone Litjojärveltä Kaihuanjärvelle, lentäjä Kokkonen sanoo.

Ilmassa oli ukkosluontoisia pilviä ja veljekset joutuivat aluksi odottamaan sateen loppumista.

Lento sujui hyvin, mutta yllättävät ongelmat ilmenivät laskeutuessa.

– Lasku oli poispäin lähimmästä sadepilvestä. Siinä oli lievä myötätuuli. Mutta niin lievä, että pystyi hyvin laskemaan, Kokkonen kertoo.

– Laskeuduin ihan normaalisti ja sain normaalin kosketuksen vedenpintaan.

e8f7c3cdb56b416c8adfd43cbc6222fb.jpg

Lentokoneen päällä odotelleet veljekset pääsivät rantaan pelastuslaitoksen veneellä. (KUVA: Ville Honkonen)


Sitten tapahtui jotakin yllättävää.

– Tuulenpuuskaksi sitä luulen. Pyöräytti ja kone kääntyi sivuttainkin ja meni välittömästi nokan kautta ympäri, Kokkonen kuvailee.

– Saman tien oltiin veden alla.

– Siellä on pimeä, ei siellä näe mitään, Kokkonen kertoo.


Taisi olla viimeinen lento, mutta ei nyt hätiköidä.

Veteen iskeytymisen jälkeen lentokone oli väärinpäin ja alkoi upota välittömästi. Matkustajan mukanaolo hätäännytti lentäjää muutenkin pahassa tilanteessa.

– Ensin oli hätä, että saako oman vyön auki ja pääseekö veden alta pois. Sitten heti välittömästi, että mitä jos velipoika ei ole saanut vyötä auki niin kuinka minä saan sen sieltä auki, Kokkonen kertoo.

– Se oli suuri helpotus, kun velipoika oli pinnalla siellä.

Onneksi Kokkosen vaimo oli rannalla odottamassa miestään ja hänen veljeään.

– Meillähän siinä ei ollut hätää enää, kun koneen pohja oli vedenpinnan tasolla.

– Vaimo oli oletettavasti hädissään, mutta sai kuitenkin soitettua hätäkeskukseen, Kokkonen kertoo ja kehuu vaimoaan reippaaksi.

Veljekset seisoivat lentokoneen päällä muutaman kymmenen minuuttia ennen avun tuloa ja pääsyä rantaan.

d49f2c77fe17473db47ae2d26244d118.jpg

Pelastuslaitoksen henkilökunta mietti tiistai-iltana, mitä tehdä vedessä olleelle pienkoneelle.(KUVA: Ville Honkonen)


– Tuossa jo kerkesin sanoa, että taisi olla viimeinen lento, mutta ei nyt hätiköidä, Kokkonen sanoo.

Lupakirja Kokkosella on ollut yli 25 vuotta. Aiemmin hän on lentänyt muilla pienkoneilla ja nyt ultrakevyellä lentokoneellakin lähemmäs 200 tuntia. Hän vakuuttaa olevansa hurjasta laskusta huolimatta täysin kunnossa.

– Omasta mielestäni olen kunnossa, mutta haluavat käyttää lääkärissä, Kokkonen sanoo.
Lauri Lähteenmäki
 
Trafin ilmailujohtaja Pekka Henttu pitää ehdotusta pimeiden lentojen lopettamisesta Itämerellä hyvänä ja lentoturvallisuutta edistävänä ehdotuksena.

http://yle.fi/uutiset/trafin_ilmail...pumisesta_itamerella_hyvin_myonteinen/9023706

Jos Nato ja Venäjä todella pääsisivät sopuun pimeiden lentojen lopettamisesta Itämerellä, voisi mallia Hentun mukaan parhaassa tapauksessa monistaa muillekin merialueille, joilla on vastaavia ongelmia.

Siviili-ilmailun turvallisuutta sopimus lisäisi toteutuessaan niin, että siviili- ja sotilaskoneiden turvaetäisyydet voitaisiin varmistaa entistä paremmin ja matkustajakoneiden, transponderin käyttöön perustuva törmäyksensuojajärjestelmä toimisi myös sotilaskoneisiin nähden.

Finavia saa tiedon ilman transponderia liikkuvasta sotilaskoneesta yleensä joko puolustusvoimilta tai omalla tutkallaan. Tieto toimitetaan välittömästi alueelliseen lennonjohtoon, joka ohjaa siviilikoneet kiertoreitille.

Tosin venäläinen sotilasalan analyytikko Pavel Felgenhauer toteaa ettei Venäjä pysty vastaamaan presidentti Niinistön Putinille esittämään ehdotukseen pitää koneiden transponderit päällä.

– Venäläisissä sotilaskoneissa ei ole transpondereita, joten ei ole mitään, mitä ne voisivat pistää päälle, Felgenhauer tekstissään toteaa.

Nato vastasi Yle Uutisille sähköpostitse, että sotilasliiton koneissa on transponderit, jotka pidetään päällä "rutiininomaisesti, kun lennetään Euroopassa." Venäjän mukaan Nato-maiden koneita lentää Itämerellä pimeinä kaksi kertaa enemmän kuin venäläiskoneita.
 
Ponderi lähtee halvimmillaan noin 1000 €:lla. Ei vie paljoa tilaa eilä paina paljon. Hieman vaikea uskoa tuota väitettä.

Ja juuri äskenhän se iivanan uusi SIGINT-Tupolev lensi Suomen rajaa myötäilen transponderi päällä. Eli halusivat tulla huomatuksi ihan julkisestikin.

Tupolev_Tu-214R_inflight.webp

Flightradar24:ssa ilmeisesti joskus näkee myös ruotsalaisten tiedustelukoneiden pörräävän Kaliningradin lähistöllä. Ja tämähän venäläisiä ärsyttää. NATOn ja amerikkalaisten toimista en tiedä pitävätkö transpondereita päällä vaiko ei.
 
atc-transponder-from-an-aircraft-control-panel-DXAB8P.jpg

Laitehan on simppeli vehje, kuvassa ei ihan uusinta huutoa oleva tranponderi. Numeronäyttöön ruuvataan lennonjohdon antama nelinumeroinen koodi ja siviilitutkassakin koneen tarkka paikka että korkeus näkyy. Yleisilmailukoneilla lennetään ilman lentosuunnitelmaa koodilla 2000.

  • 7000 - Transponderi koodi, joka yksilöi VFR-lennoille;
  • 7500 - Transponderi koodi , kone kaapattu (lentäjä kääntää koodin 7500, lennonjohto tietää koneen olevan kaapattu)
  • 7600 - Transponderi koodi, joka yksilöi, että radio ei ole kunnossa
  • 7700 - Transponderi koodi valittu hätätilanteessa Generic aluksella;
  • 2000 - valitun transponderin koodin ilma ei ohjeistettu valita mitään koodia, esimerkiksi valvomattomassa ilmatilassa;
  • 0000 - Koodi on varattu perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin, yleisiin tarkoituksiin.
 
Back
Top