tulikomento
Supreme Leader
Kartta julkaistiin tänään.
Yleisilmailu
- Viestiketjun aloittaja JR49
- Aloitus PVM
Ikarus
Respected Leader
Pitäis kyllä päästä taitolentokoneen kyytiin. Kuka lähtee kuskiksi, katsotaan saadanko kiskottua nuppi pimeeksi tai laatat syliin.
Huonovointisuutta en ole koskaan kokenut lentokoneen kyydissä ollessa tai itse ohjaajana toimiessa.
10 g:tä voisi kyllä tätä tilastoa muuttaa.. varmaan viisikin riittäisi.
Sinänsä erikoista, että matkapahoinvoinnista kärsivät eivät saa yleensä oireita silloin kun he itse ohjaa, kaverin ohjatessa heillä on puuskakelillä nokanpää valkoisena.
Voi perustua siihen, että ohjaimista välittyy tieto koneen aikomuksista, esim. kone sivutuulipuuskan vaikutuksesta lähtee kallistumaan. Ohjatessa tämä tieto on pilotilla jo ennen koneen reagointia.
Perstuntuma yhdistettynä ohjaimista tulevaan palautteeseen.
Pitäis kyllä päästä taitolentokoneen kyytiin. Kuka lähtee kuskiksi, katsotaan saadanko kiskottua nuppi pimeeksi tai laatat syliin.
Huonovointisuutta en ole koskaan kokenut lentokoneen kyydissä ollessa tai itse ohjaajana toimiessa.
10 g:tä voisi kyllä tätä tilastoa muuttaa.. varmaan viisikin riittäisi.
Sinänsä erikoista, että matkapahoinvoinnista kärsivät eivät saa yleensä oireita silloin kun he itse ohjaa, kaverin ohjatessa heillä on puuskakelillä nokanpää valkoisena.
Voi perustua siihen, että ohjaimista välittyy tieto koneen aikomuksista, esim. kone sivutuulipuuskan vaikutuksesta lähtee kallistumaan. Ohjatessa tämä tieto on pilotilla jo ennen koneen reagointia.
Perstuntuma yhdistettynä ohjaimista tulevaan palautteeseen.
Juu, totta tuliset. Ohjaimssa ei tule huono olo, mutta kun olen takatuutista temppua opettanut, niin kyllä joskus on ollut vaikeaa.
Olen "järkeillyt" asiaa niin, että kun lentäessä tietää mitä tekee ja tuntee koneen reagoinnin puuskiin ja pyörteisiin tällöin ei paha olo iske lainkaan... Mutta sitten on sattunut sellaisiakin pilotteja ja minulle "opetettavaksi" jotka ovat lentokäsialataan aivan loistavia ja ei tule minullakaan huono olla vaikken edes tiedä edeltäkäsin millaisia liikkeitä on tulossa, kun vapaan ohjelman antaa tehtäväksi... olenkin heti sanonut näille kavereille, että nyt kättesi taidot ovat parempia, kuin minulla...
Mutta on niitääkin kavereita, joiden käsiala on karkea ja kantikas.
Noista g määristä voin todeta, että lentäjänä olet tottunut jo gvoimiin ja alitajuisesti osaat hengittää oikein, jolloin voit kestää legendaarista vaakakaartoa "pultti pohjassa" pitkään, eli noin 6 g jatkuvaa, mutta näkökenttä menee pieneksi tunneliksi vaan.
Ikarus
Respected Leader
Juu, totta tuliset. Ohjaimssa ei tule huono olo, mutta kun olen takatuutista temppua opettanut, niin kyllä joskus on ollut vaikeaa.
Olen "järkeillyt" asiaa niin, että kun lentäessä tietää mitä tekee ja tuntee koneen reagoinnin puuskiin ja pyörteisiin tällöin ei paha olo iske lainkaan... Mutta sitten on sattunut sellaisiakin pilotteja ja minulle "opetettavaksi" jotka ovat lentokäsialataan aivan loistavia ja ei tule minullakaan huono olla vaikken edes tiedä edeltäkäsin millaisia liikkeitä on tulossa, kun vapaan ohjelman antaa tehtäväksi... olenkin heti sanonut näille kavereille, että nyt kättesi taidot ovat parempia, kuin minulla...
Mutta on niitääkin kavereita, joiden käsiala on karkea ja kantikas.
Noista g määristä voin todeta, että lentäjänä olet tottunut jo gvoimiin ja alitajuisesti osaat hengittää oikein, jolloin voit kestää legendaarista vaakakaartoa "pultti pohjassa" pitkään, eli noin 6 g jatkuvaa, mutta näkökenttä menee pieneksi tunneliksi vaan.
Temppukoneilla ei tietysti aloittelijat lentele edes koulua. Niitä ohjauskäsialaltaan loistaviakin on varmaan vastaan tullut.
Lentokäsiala muotoutuu ajan kanssa itse kullekin varsin yksilölliseksi. Asiaan vaikuttaa lentäjän luonne ja motoriikka. Kahta ihan samanlaista sauvan heiluttajaa ei taida olla.
Kaverin kyydissä, joka käyttää (yli)suuria poikkeutuksia nopeasti, saa kyllä mahan sekasin.
Jos hän on aloittelija, ajoituksetkin voi olla myöhässä ja kyyti on puuskakelillä todella poukkoilevaa.
Puuskakorjaus tulee myöhässä ja on liian suuri. Kone hyppii ja kallistelee kuin vuoristoradalla.
Ohjauskäsiala on hieno tai vähemmän hieno, mutta aina ja kaikissa tilanteissa pilotin pitää viedä konetta, eikä koneen pilottia.
Edit: Aloitelijoilla ohjauskäsiala on yleensä karmea, mutta hirvittävä.
Lensin aikoinani lennonopettajan kanssa koulua, silloin kun lentämään opettelin.
Kova puuskakeli. Korjailin myöhässä ja liian paljon.
Lennonopettaja sanoi: -Anna minä ohjaan, multa menee maha sekasin..
No hän otti ohjaimet. Ihmettelin, että herkesikö tuulemasta kun koneen meno vakaantui.
Ei tuuli laantunut, kaveri korjaili juuri sopivasti ja oikea aikaisesti.
Viimeksi muokattu:
Temppukoneilla ei tietysti aloittelijat lentele edes koulua. Niitä ohjauskäsialaltaan loistaviakin on varmaan vastaan tullut.
Lentokäsiala muotoutuu ajan kanssa itse kullekin varsin yksilölliseksi. Asiaan vaikuttaa lentäjän luonne ja motoriikka. Kahta ihan samanlaista sauvan heiluttajaa ei taida olla.
Kaverin kyydissä, joka käyttää (yli)suuria poikkeutuksia nopeasti, saa kyllä mahan sekasin.
Jos hän on aloittelija, ajoituksetkin voi olla myöhässä ja kyyti on puuskakelillä todella poukkoilevaa.
Puuskakorjaus tulee myöhässä ja on liian suuri. Kone hyppii ja kallistelee kuin vuoristoradalla.
Ohjauskäsiala on hieno tai vähemmän hieno, mutta aina ja kaikissa tilanteissa pilotin pitää viedä konetta, eikä koneen pilottia.
Edit: Aloitelijoilla ohjauskäsiala on yleensä karmea, mutta hirvittävä.
Lensin aikoinani lennonopettajan kanssa koulua, silloin kun lentämään opettelin.
Kova puuskakeli. Korjailin myöhässä ja liian paljon.
Lennonopettaja sanoi: -Anna minä ohjaan, multa menee maha sekasin..
No hän otti ohjaimet. Ihmettelin, että herkesikö tuulemasta kun koneen meno vakaantui.
Ei tuuli laantunut, kaveri korjaili juuri sopivasti ja oikea aikaisesti.
Yleensä on temppuun hyvät koneet hankalia muuten, kun ovat labiileja lennettäviä ja koko ajan on "lennettävä". Monelle taitolentokoneen haluavan kaverin suurin yllätys on ollut koneen valtava herkkyys. Kun alat miettimään nopeaa vaakakierteitä vasempaan, niin kone jo menee siihen, ennenkuin alat polkeen vasenta pohjaan ja sauvaa taakse... olen pyrkinyt teroittamaan opastettavan mieleen, että taitolento on oikeasti helppoa, kun lukee käsikirjan oikeasti ajatuksella läpi, tekee ohjelman ajatuksen kanssa siihen käsikirjaan sopivaksi ja PITÄÄ SUUNNITELLUN OHJELMAN koossa, eli aloituskorkeudet ja aloitusnopeudet on se tärkein juttu.
Sitten koneen tsekkaus on erittäin tärkeä, öljymäärä varmistettava, jotta separaattorille riittää öljy koko ohjelman ajalle, samoin gasoa... muistetaan sitten paljonko on reaalinen kulutus, kun käsketään isolla kädellä konetta. 300 heppaa jos puuhastelee kaikin voimin, niin kulutus on 90 litran pinnassa tunnille.... ja painopiste kondikseen, niin mikäs pilotin on sinitaivaalla hymyillä...
Myös sellainen juttu Pitää muistaa, että jos nouset ensimmäistä kertaa johonkin konetyyppiin, niin se ei ole temppukeikka, vaan tutustutaan rauhassa ja perusteellisesti koneeseen ja ETENKIN g-sakkaukseen sekä jyrkässä kaarrossa sakkaukseen..
Oikeaoppisesti suoritettuna se on upea liike, rauhallinen ja hauska.Minä olen miettinyt, miltä tuntuu pyrstöluisu.....
Upeaa katsottavaa....
Taitolennossa on myös sellainen perussääntö pahoinvointiin, että: pahoinvointi on vääjäämätöntä, jollei muuten tule oksettava olo, niin tahtia kovennetaan ja joka heppu oksentaa.
Oksentamissa ei ole muuta ohjetta, kuin että kun olet ylenantanyt kaiken vatsastasi pussiin, oksenna ohutsuolen ja paksusuolen sisältö siihen pussiin ja kun vieläkin tekee huonoa ja "nousee suuhun" oksennusta, joka on sellaista paksun tuntuista , sitkeää kielesi päällä, pahan makuistakin ja ilmeisesti hiukan karvainenkin, NIIN ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ oksenna sitä, se on sun perssilmä...
tulikomento
Supreme Leader
Upeaa katsottavaa....
Taitolennossa on myös sellainen perussääntö pahoinvointiin, että: pahoinvointi on vääjäämätöntä, jollei muuten tule oksettava olo, niin tahtia kovennetaan ja joka heppu oksentaa.
Oksentamissa ei ole muuta ohjetta, kuin että kun olet ylenantanyt kaiken vatsastasi pussiin, oksenna ohutsuolen ja paksusuolen sisältö siihen pussiin ja kun vieläkin tekee huonoa ja "nousee suuhun" oksennusta, joka on sellaista paksun tuntuista , sitkeää kielesi päällä, pahan makuistakin ja ilmeisesti hiukan karvainenkin, NIIN ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ oksenna sitä, se on sun perssilmä...
Eräs tuttavapiiriini kuuluva evp. ilmavoimalainen toimi uransa aikana myös lennonopettajana. Kertoi kerran, että hänellä oli tapana evästää ensilennolle lähteviä lentoreserviupseerikurssin oppilaita syömään ihan kunnon aamiaisen lentopäivän aamuna. Pelotteli poikia aina niin, että olisi kuulemma mukavampi oksentaa täyden mahan sisältöä ulos kuin katkeraa sappinestettä.
Ikarus
Respected Leader
Ilmavoimissa on ilmeisesti metodit hieman rankempia kuin harraste puolella.Eräs tuttavapiiriini kuuluva evp. ilmavoimalainen toimi uransa aikana myös lennonopettajana. Kertoi kerran, että hänellä oli tapana evästää ensilennolle lähteviä lentoreserviupseerikurssin oppilaita syömään ihan kunnon aamiaisen lentopäivän aamuna. Pelotteli poikia aina niin, että olisi kuulemma mukavampi oksentaa täyden mahan sisältöä ulos kuin katkeraa sappinestettä.
Tutustumislento tyynellä kelillä, korkealle 5000:een jalkaan, siellä rauhallisia kaartoja, vauhdin tunnetta ei korkealla juuri ole, kuin kelluisit painottomana avaruudessa.
Hieman avustettuna ohjaamista, tulevalla lentäjällä tunne, jumaliste hienoa hommaa, helppoa kuin heinänteko.
Totuus paljastuu sitten ensimmäisen koululentotunnin ensimäisessä laskeutumis yrityksessä.
Kuin sankko jääkylmää vettä naamalle. Tuntuu hankalalta, mutta lähes kaikki oppii. Vaatii toistoja, tuntejakin sen verran, että pahimmasta alkujännityksestä on päässyt yli. Vasta sitten alkaa lentämään oppiminen.
Ihmisen kapasiteetti on rajallinen ja alussa pelkästään koneen pitäminen jotenkin hallinnassa vie kaiken, esim.radiopuhelimen käyttö tämän kaiken muun kuormituksen päälle tuntuu vaikealta. Kuitenkin oppimisen edistyessä koneen ohjaaminen alkaa muuttua rutiiniksi, kapasiteettia vapautuu muuhun ja yllättäen huomaatkin, että radiopuhelinliikenne, sen fraseologia sekä muut manooverit sujuu.
Ensimmäiset koululentotunnit ovat oppilaalle rasittavia. Niiden jälkeen väsyttää. Johtunee jännityksestä sekä siitä että oppilaan kapasiteetti on todellakin täysin käytössä.
Lentämään oppimisen lyhyt oppimäärä kiteytettynä.
tulikomento
Supreme Leader
Såtenäs tänään. "Johan 56" on nyt SE-DXR.
Siirtolennon suoritti majuri evp. Stellan Andersson.
Siirtolennon suoritti majuri evp. Stellan Andersson.
Viimeksi muokattu:
Mites muuten nuo kääntyväsiipiset idän ja lännen välillä ? Jotenkin kuvittelisin, että variable geometry wing -periaate ja toteutus toimi paremmin länsikoneissa (F-111, F-14, Tornado) kuin itäraudassa (MiG-23, Su-24). Menikö vielä jotenkin niin, että länsikoneissa säätö meni automaatilla ja neukkuraudassa siipien kulmaa piti säätää manuaalisesti aina nopeuden mukaan ? Ainakin yhden amerikkalaislentäjän kommentti MiG-23 Floggerista oli kuvaava: "I ain't flying that piece of shit !"
Area 51 testeissä huomasivat ettei koneella kannata lentää kuten normaalilla hävittäjällä koska kone alkoi hajoamaan vähäistenkin g-voimien seurauksena.
Leaderdog
Kaukopartio
Lahti-Vesivehmaan EFLA:n Blue Skies kahvila aukeaa vappuna:
https://www.facebook.com/Lahti-Vesivehmaa-EFLA-115054855182437/?hc_ref=NEWSFEED&fref=nf
https://www.facebook.com/Lahti-Vesivehmaa-EFLA-115054855182437/?hc_ref=NEWSFEED&fref=nf
Ikarus
Respected Leader
No tuossa oli aikaa vielä reilusti siirtyä mittareiden varaan, mutta jos tuo kaikki tulee äkkiä, niin riskinsä siinä on.
Minun mielestä harjoittelulla saavuttaa sellaisen toimivan rutiininin, jossa "hyppy" visuaalista mittariin onnistuu muutamassa kymmenessä sekunnissa, edellyttäen, että koneessa on oikea varustus.
Hyvä myös treenata paikaantamista eri asemilla ja dme.llä.
Olen joskus pärtsäillyt noilla kerhohuoneella ja mielessä on käynyt, että ei olisi iso ponnistus laittaa keinohorisontti ja ILS varusteet koneeseen... Tietysti rahaa se ottaa ja tiukalla kerhot ovat...
+1
Alaskassa saa myös tietä käyttää lentopaikkana.