ZU-23-2 "Sergei" 23 Itk 61: Käyttö modernissa sodankäynnissä ja modernisoinnit

Tämä. Manpadilla saa 2 sotilasta ainakin 3x vaikutusalueen ja osumatodennäköisyys on huomattavan paljon korkeampi. Stingerillä miehistö voi väistää välittömästi eikä jäädä ottamaan osumaa tykistöstä tai UCAVsta jne.

Niille sotilaille olisi paljon muutakin käyttöä, jotka Sergeitä operoivat kuin istuttaa tykkien kanssa toivotaan, toivotaan meinigillä.

Sijoittamattomassa reservissä on satoja tuhansia miehiä. Siitä sopii ammentaa reilulla kädellä ennen kuin tarvitsee siirtää Sergei-miehiä tärkeämpiin tehtäviin.
 
Sergeimiehen elämä se on leppoisaa, kun sillä paskatykillä ei kuitenkaan osu mihinkään on sen vierellä turha väijyä ammuttavana. Hitsaa putkista vaikka pontikkapannun, niin on laitteesta sentään jotain iloa!

Ps. Tämä ei ole huumorilla kirjoitettu.
Suurin osa Sergeistä on muualla kuin lähelläkään etulinjaa, ja jos tarvii pelätä vihollisen tykistöä niin rintamalinja menee jossain Tornion suunnalla.
 
Sijoittamattomassa reservissä on satoja tuhansia miehiä. Siitä sopii ammentaa reilulla kädellä ennen kuin tarvitsee siirtää Sergei-miehiä tärkeämpiin tehtäviin.
Jep. Sergei-miehistö ilman Sergeitä on ainoita resursseja jota meillä on riittävästi.
 
Ennakoiva soihdutus (ennen laukaisua) toimii erinomaisesti perinteisiin lämpöhakuisiin ohjuksiin. Ohjuksen soihdunväistömenetelmät eivät yleensä voi toimia ennen laukaisua. Eli ennen onnistunutta lukitusta ja laukaisua pitäisi ohjuksen nähdä kohde ilman soihtua. Muuten menee todennäköisesti soihtuun eikä ampuja voi laukaisuhetkellä tietää mistä ohjus on saanut lukituksen.

Ampujan pitää varmistua ennen laukaisua, että hakupää todella seuraa maalia eikä vain laukaista heti, kun lukitus johonkin on saatu. Soihtuhan tippuu ja/tai jää jälkeen nopeasti, joten ampumalaitteen äänisignaalista pitäisi olla pääteltävissä, onko lukitus maalissa vaiko soihdussa. Suosittelen alapuolisesta ACQUISITION ja UNCAGING -osioita.

 
Helikopteri voisi roikottaa "leivänpaahdinta" vaijerin päässä, kuten Super-Hornet hinaa sitä radiomajakkaa perässään
 
voisiko joku kertoa; voiko 23mm ammukseen vaihtaa kemikaalit tai muut vanhenevat? ja näin jatkaa ammuksen elämää?

Ammus on se mikä lähtee putken suusta. Tarkoitat siis koko laukausta.

Sergein laukaus on kuin mikä hyvänsä patruuna. Mitä komponentteja kiväärinpatruunassa on? Ammus (luoti), hylsy, ruuti ja nalli. Samat peruskomponentit pätenee Sergeinkin ampumatarvikkeeseen, mitä nyt Sergein ammus on tyypillisesti räjähtävä.


Voisi luulla Sergein ampumatarvikkeiden elinkaaren olevan pidennettävissä. Kyllähän kiväärinpatruunoitakin jälleenladataan ammuttuun hylsyyn.

Mutta onko siinä mitään järkeä? Uusi nalli, uusi ruuti, uusi ammus (tai vanha ammus, jos ammuksen kuoresta pystytään järkevästi poistamaan räjähtävät aineet ja vaihtamaan ne uusiin, mihin suhtaudun epäilevästi)... Kiväärinpatruunoita valmiista komponenteista (luoti, hylsy, ruuti ja nalli) ladattaessa hylsy muodostaa noin puolet patruunan komponenttien kokonaishinnasta. Ei kuitenkaan kannata innostua, ettäkö olisi potentiaali säästää 50% verrattuna uusien ampumatarvikkeiden ostoon, jos kunnostetaan Sergein vanhat ampumatarvikkeet. Komponenttien lisäksi tulee myös työn ja välineiden osuus - ja tässä tapauksessa myös se, että vanha Sergein laukaus puretaan atomeiksi, räjähtävät komponentit hävitetään vastuullisesti ja sitten hylsy hyödynnetään uusien laukauksien valmistuksessa.

Mutulla heitän, että säästöpotentiaali vanhojen hylsyjen käytöllä on enintään n. 20-30%, kenties ei sitäkään. Halvempaa kuin täysin uudet ampumatarvikkeet, mutta silti kallista.
 
Ampujan pitää varmistua ennen laukaisua, että hakupää todella seuraa maalia eikä vain laukaista heti, kun lukitus johonkin on saatu. Soihtuhan tippuu ja/tai jää jälkeen nopeasti, joten ampumalaitteen äänisignaalista pitäisi olla pääteltävissä, onko lukitus maalissa vaiko soihdussa. Suosittelen alapuolisesta ACQUISITION ja UNCAGING -osioita.

Soihtu antaa ihan saman äänen kuin lentokone, aurinko tai muu voimas lämmönlähde, taustakohinan tai esim. pilven voi erottaa äänestä. UNGAGINGin jälkeen ampujalla ei ole mitään käsitystä mihin maaliin ohjus on lukossa, hakupää on vapautettu seuraamaan vahvinta havaitsemaansa signaalia. "Manuaalista" hyvin näkee, että ase ei ole mikään tarkkuuskivääri, jossa maali laitetaan ristikon keskelle, eihän siinä edes ole ristikkoa. Ase suunnattaan sinne päin ja ääni hoitaa loput, paitsi jos useita lämmönlähteitä on lähekkäin.

Hyvin nopeasti soihtu toki hiipuu ja silloin lukitus ja ääni muuttuvat huonoiksi. No tällöin pitää vapauttaa UNGAGING-nappi ja hakea uusi lukitusääni maalista, mutta silloin pitäisikin jo lähteä seuraava soihtu. Jos näet tähtäimestä soihdun ja maalin yhtä aikaa, et voi tietää kumpaan ohjus on lukossa.
 
Viimeksi muokattu:
Soihtu antaa ihan saman äänen kuin lentokone, aurinko tai muu voimas lämmönlähde, taustakohinan tai esim. pilven voi erottaa äänestä. UNGAGINGin jälkeen ampujalla ei ole mitään käsitystä mihin maaliin ohjus on lukossa, hakupää on vapautettu seuraamaan vahvinta havaitsemaansa signaalia. "Manuaalista" hyvin näkee, että ase ei ole mikään tarkkuuskivääri, jossa maali laitetaan ristikon keskelle, eihän siinä edes ole ristikkoa. Ase suunnattaan sinne päin ja ääni hoitaa loput, paitsi jos useita lämmönlähteitä on lähekkäin.

Hyvin nopeasti soihtu toki hiipuu ja silloin lukitus ja ääni muuttuu huonoksi. No tällöin pitää vapauttaa UNGAGING-nappi ja asetta heiluttamalla hakea uusi lukitusääni maalista, mutta silloin pitäisikin jo lähteä seuraava soihtu.

Niin, UNCAGINGin jälkeen hakupää nappaa itse kiinni jostakin kuumasta. Kuitenkin manuaali kehottaa seuraamaan maalia UNCAGINGin jälkeen. Tästä herää luonnollisesti kysymys, tuottaako maalista sivussa oleva soihtu erilaisen signaalin siitä syystä, että hakupää katsoo liikaa sivulle tähtäyslinjasta? Ohjushan voisi välittää laukaisulaitteelle tiedon, paljonko hakupää katsoo tähtäyslinjasta poispäin ja äänisignaalia voitaisiin muuttaa sen mukaisesti - siis sen lisäksi, että ohjus kertoo laukaisulaitteelle, kuinka "kuumaa" IR-säteilyä hakupää "näkee". Toinen, ja kenties uskottavampi, selitys maalinseurannalle UNCAGINGin jälkeen on tietysti se, ettei maalia hukata, vaan se saadaan siirretyksi oikean ennakon määrittävään alaretikkeliin (lower reticle, C, D, E).

Joka tapauksessa ampujan on mahdollista päätellä (oli se mainitsemastasi soihdun sammumisesta taikka edellä spekuloimastani johtuen), onko hakupää lukittunut soihtuun vai maaliin. Olisin siis taipuvainen pitämään virheellisenä aiempaa väittämääsi, ettei "ampuja voi laukaisuhetkellä tietää mistä ohjus on saanut lukituksen". Siitä on mahdollista ottaa selko ja pitäisikin.

Muilta osin en pysty olemaan perustellusti erimielinen. Soihdutus on ongelma olkapääohjusampujalle, mutta se ei toivonmukaan johda soihtujen perään ammuttuihin ohjuslaukauksiin ainakaan hirveän usein.

Fig3-5b.gif
 
Ammus on se mikä lähtee putken suusta. Tarkoitat siis koko laukausta.

Sergein laukaus on kuin mikä hyvänsä patruuna. Mitä komponentteja kiväärinpatruunassa on? Ammus (luoti), hylsy, ruuti ja nalli. Samat peruskomponentit pätenee Sergeinkin ampumatarvikkeeseen, mitä nyt Sergein ammus on tyypillisesti räjähtävä.


Voisi luulla Sergein ampumatarvikkeiden elinkaaren olevan pidennettävissä. Kyllähän kiväärinpatruunoitakin jälleenladataan ammuttuun hylsyyn.

Mutta onko siinä mitään järkeä? Uusi nalli, uusi ruuti, uusi ammus (tai vanha ammus, jos ammuksen kuoresta pystytään järkevästi poistamaan räjähtävät aineet ja vaihtamaan ne uusiin, mihin suhtaudun epäilevästi)... Kiväärinpatruunoita valmiista komponenteista (luoti, hylsy, ruuti ja nalli) ladattaessa hylsy muodostaa noin puolet patruunan komponenttien kokonaishinnasta. Ei kuitenkaan kannata innostua, ettäkö olisi potentiaali säästää 50% verrattuna uusien ampumatarvikkeiden ostoon, jos kunnostetaan Sergein vanhat ampumatarvikkeet. Komponenttien lisäksi tulee myös työn ja välineiden osuus - ja tässä tapauksessa myös se, että vanha Sergein laukaus puretaan atomeiksi, räjähtävät komponentit hävitetään vastuullisesti ja sitten hylsy hyödynnetään uusien laukauksien valmistuksessa.

Mutulla heitän, että säästöpotentiaali vanhojen hylsyjen käytöllä on enintään n. 20-30%, kenties ei sitäkään. Halvempaa kuin täysin uudet ampumatarvikkeet, mutta silti kallista.
kiitos hyvästä vastauksesta.
Tähän kun kehittää ilman käsityötä toimivan linjaston, joka purkaa latauksen. Sekä lataa uudestaan kemikaalit (myös ammukseen) ja nallin. Tuleeko säästöä enempi? Ammus/kranaatti, onko se vaikea uudelleen ladata näin pieneen?
 
@Huhta Ongelma kulminoituu siihen, että ohjus ottaa herkästi kiinni soihtuun ja soihtuja ammutaan muutaman sekunnin välein. Ampujan on siinä lyhyessä ajassa, kun edellinen soihtu on hävinnyt ohjuksen näkökentästä ja uusi soihtu laukaistaan, mahdotonta ehtiä varmistamaan ohjuksen lukittuminen oikeaan kohteeseen, painaa UNGAGE, siirtää tähtäyspiste oikeaan ennakkopisteeseen, painaa laukaisunappia ja odottaa, että ohjus lähtee tyypillisesti 1-2 sekunnin viiveellä.
 
Sijoittamattomassa reservissä on satoja tuhansia miehiä. Siitä sopii ammentaa reilulla kädellä ennen kuin tarvitsee siirtää Sergei-miehiä tärkeämpiin tehtäviin.
Onhan siellä kaikenlaista porukkaa, mutta jos noita it-miehiä on kertautettu ja ovat alle 50-v. niin ehkä niillä tekee jotakin muutakin. Iso osa reserviläisistä ei saa edes tetsaria päälle kun maha ottaa kiinni.

Ollaan nyt ihan rehellisiä kuitenkin siinä että määrä ei korvaa laatua aina. Suurella osalla suomen reserviläisillä olisi syytä katsoa peiliin. Siellä ei liikesodankäyntiin ole porukkaa hirveästi. Pelkkä tahto ei riitä jos ei ole yhtään pitänyt itsestään huolta ja harrastanut muutakin liikuntaa kuin kävelyä parkkipaikalla.
 
Aseella ampuneet korjatkoon, mutta ei sergein tarkkuutta rajoita se, näkeekö ampuja kuinka tarkasti maalin tähtäimen läpi vaan laskimeen syötettyjen arvojen oikeellisuus ja aseen suuntaaminen riittävän tarkasti ja nopeasti. Nykyinen tähtäin on myös NVG-yhteensopiva. Ehkä paremmasta tähtäimestä olisi apua hitaasti liikkuvien pienien dronejen pudottamiseen, mutta se ei taida edelleenkään olla meillä sergein ensisijainen käyttötarkoitus.

Toimivan, automaattisesti ennakon laskevan tähtäimen rakentaminen asekohtaisesti onkin sitten ITK95-luokan juttu. Mikä voisi toimia, olisi patterikohtainen tulenjohtolaite, josta maalin arvot välittyisivät aseiden uusituille optisille tähtäimille ennakon näyttämistä varten. Tällöinkin rajoittavaksi tekijäksi jäisi käsisuuntauksen hitaus ja epätarkkuus, jolloin kalliin päivityksen jälkeen ei edelleenkään päästäisi ITKK88:n tarkkuuteen.
 
Viimeksi muokattu:
Aseella ampuneet korjatkoon, mutta ei sergein tarkkuutta rajoita se, näkeekö ampuja kuinka tarkasti maalin tähtäimen läpi vaan laskimeen syötettyjen arvojen oikeellisuus ja aseen suuntaaminen riittävän tarkasti ja nopeasti. Nykyinen tähtäin on myös NVG-yhteensopiva. Ehkä paremmasta tähtäimestä olisi apua hitaasti liikkuvien pienien dronejen pudottamiseen, mutta se ei taida edelleenkään olla meillä sergein ensisijainen käyttötarkoitus.

Toimivan, automaattisesti ennakon laskevan tähtäimen rakentaminen asekohtaisesti onkin sitten ITK95-luokan juttu. Mikä voisi toimia, olisi patterikohtainen tulenjohtolaite, josta maalin arvot välittyisivät aseiden uusituille optisille tähtäimille ennakon näyttämistä varten. Tällöinkin rajoittavaksi tekijäksi jäisi käsisuuntauksen hitaus ja epätarkkuus, jolloin kalliin päivityksen jälkeen ei edelleenkään päästäisi ITKK88:n tarkkuuteen.
Miten vartalosuunnattava ITKK88 voi olla niin paljon tarkempi?
 
@Huhta Ongelma kulminoituu siihen, että ohjus ottaa herkästi kiinni soihtuun ja soihtuja ammutaan muutaman sekunnin välein. Ampujan on siinä lyhyessä ajassa, kun edellinen soihtu on hävinnyt ohjuksen näkökentästä ja uusi soihtu laukaistaan, mahdotonta ehtiä varmistamaan ohjuksen lukittuminen oikeaan kohteeseen, painaa UNGAGE, siirtää tähtäyspiste oikeaan ennakkopisteeseen, painaa laukaisunappia ja odottaa, että ohjus lähtee tyypillisesti 1-2 sekunnin viiveellä.

Tätä sivuten, Lappi väitti kirjassaan että Igla-M:n soihdunväistö oli niin hyvä ettei ohjus suostunut lukittumaan aikaisemmin käytettyihin maalisoihtuihin. Tosin ei tainnut kertoa tarkalleen mitä tapahtui, lähtikö ohjus putkesta eikä ohjautunut, vai ei suostunut lähtemään ollenkaan?

Moraalinkohotusvideo: Sergei & joukkio ak-jamppoja ampuu alas ohi pörräävän Lancetin. Maali lentää jo poispäin eli osuma tullee tuurilla.
 
Onko tietoa millä hujakoilla hajonta liikkuu? En oikein löytänyt täsmällistä tietoa asiasta. Jossakin sanottiin että putket on tarkoituksella löysässä että saadaan hajontaa. Löysin jonkun shilkan simulaattorin speksit josta laskin että hajonta olisi vähän alle 4mrad. Luulisi että tutkaohjatussa vesijäähdytetyssä systeemissä ne on aika tukevasti kiinni. Eli onko tuo tarkin mihin pystyy?

Saako ne normi sergeissä lukittua jotenkin. Hämärästi muistelen jonkun kertoneen että niitä voi kiristää ja löysentää.
Putket on siis irti. Juuri sen takia että tulee hajontaa. Eli taivaalle saadaan isompi peitto. Maamaaliammuntaan tuolla on enempi moraalinen vaikutus.
 
Minulle on kerrottu, että sergein toinen ase on tiukasti kiinni ja ampuu tarkasti toisen tuottaessa hajontakuvion.
 
Back
Top