Eiköhän viimeistään Ukraina tosiaan ole opettanut, että hommaan pitää meilläkin ottaa ihan uusi asenne. Kaikki vanha ei ole p*kaa ja mikä tahansa vastaanottavassa päässä vaikuttava ase voi lopulta puolustaa paikkaansa. Puolustusta ei pidä rakentaa romuraudan ympärille, mutta reliikitkin voivat olla ok ja kivoja olemassa niin kauan kuin niille löytyy varastosta ammuttavaa.
ZU-23-2 "Sergei" 23 Itk 61: Käyttö modernissa sodankäynnissä ja modernisoinnit
- Viestiketjun aloittaja Corto
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- 23 itk 61 ilmatorjunta sergei
Samovarius
Ylipäällikkö
Niin, onhan huonokin ase parempi kuin ei asetta lainkaan. Vähimmäisehtona voitaneen pitää, ettei mistään järjestelmästä tule luopua ilman että sen korvaaja on riittävän täysimääräisesti käytössä.
Vastapainona ovat toki sitten vaihtoehtoiskustannukset. Vanha järjestelmä voi sitoa yllättävän paljon henkilöstöä ja työtunteja, joita ei voida käyttää sitten johonkin hyödyllisempään. Sama pätee määrärahoihin. Kun vielä Ukrainan sota on osoittanut, että täydennyksien saaminen varastoiltaan ohuilta liittolaisilta ja kauppakumppaneilta voi takkuilla, ei ole kovin kestävällä pohjalla sekään, että kalustoa hankitaan vain koulutukseen välttämätön määrä ja toivotaan lisäostoksia sitten harmaassa vaiheessa tai kovassa tilanteessa. Olemme nähneet, että silloin on mitä todennäköisimmin myöhäistä.
En oikein näe miten tällaisen yhtälön voisi ratkaista muutoin, kuin korottamalla hankintamäärärahoja pidemmäksi aikaa vähintään nykyiselle tasolle. Ei tässä ole oikotietä onneen, mutta pari kultareunustakin pilvellä on:
- Suomessa on kokoonsa nähden ihan tyydyttävän tasoinen puolustusvälineteollisuus, ainakin pyöräajoneuvojen, ampumatarvikkeiden, käsiaseiden ja viestivälineiden osalta. Ne ovat juuri sellaista perustason tavaraa mistä voi tulla uupelo ja minkä uupelo voi jumiuttaa koko toiminnan. Osa kustannuksista siis palautuu kotimaan talouteen.
- Nyt NATO:n jäsenenä (en vieläkään kykene käsittämään sitä. Olen tulevaisuudessa ja Apulanta on nykyään faijarokkia) Suomen voisi olla erittäin edullista neuvotella maaperälleen NATO:n (käytännössä USA:n) asevarikkoja. Täällä sitä tavaraa joka tapauksessa tarvittaisiin, mikäli pilliin vihelletään ja erityisesti raskaan huoltokaluston kanssa voi olla hankalaa mikäli se ei ole ajoissa perillä. Norjassahan on tietääkseni useampikin vuonoon louhittu varikkotunneli enemmän tai vähemmän täynnä kylmän sodan aikaisia kuorma-autoja, katerpillareita, kuivamuonakontteja jne. Liittouma siis, omista puolustusveloitteistamme tinkimättä, voi keventää varautumistaakkaa. NATO:lle tuskin edes olisi tarpeen tai edullista varastoida tällaista kamaa vaikka jossain Hollannissa tai Portugalissa, joten rytöläjän voi hillota vaikka johonkin (suljettuun) varuskuntaan.
Viimeksi muokattu:
Einomies1
Respected Leader
En sanonut tykkiä hyödyttömäksi, vaan hieman haastoin sitä hokemaa, jolla ko. aseen käyttöä edelleen puolustellaan foorumilla. Itk 61 /61-95 täydentää kyllä ilmatorjuntaa, mutta sen merkitystä on minusta hieman ylikorostettu suhteessa sen suorituskykyyn. Onko sulla tuosta Hostomelista ja Sergein käytöstä siellä jotain lähteitä?
Sinne se kohdealueen viereen kyllä menee ilman muuta, enkä aseen taktista sijoitusta kyseenalaistanut. Lähinnä sen että onko Sergei sellainen sateentekijä nykyään että muutama tykki kentän laidalla estää koko maahanlaskun? Kyllä torjunta tehdään pääosin sen kantaman ulkopuolelta. Jos n. 2km päähän ne hekot päästetään, paikallaan kököttävät tykit ovat helppoja poimittavia saattokoptereille, joita varmasti tulee mukana. Sergei ei kykene vaihtamaan paikkaansa tulenavauksen jälkeen samanlailla kuin vaikkapa Stinger-ampuja/jaos. Itk 61 tykillä on myös sää- ja pimeätoimintakyvyssä vakavia puutteita.
Okei
Ehkä en kommetoi tuota tilitystäsi videopeleistä. Nuo periaatteet kyllä tunnen, mutta hyvä että kertasit ne.Oletko pohtinut että Sergeit saisivat tulta silmilleen maasta ja ilmastakin, koska ne ovat staattisia aseita? Manpadit (ammu ja unohda) ampuvat tehtävän saatuaan ja liikkuvat nopeasti pois, joten niillä on paljon suurempi mahdollisuus selviytyä taistelussa. Venäjän maahanlaskujoukoilla on sinkoja ja Shmel-raketteja, joilla voidaan tulittaa muiden tukiaseiden kanssa myös paikallaan nököttäviä tykkejä.
Voin olla outolintu, enkä väitä tietäväni asiasta, mutta oma konseptini olisi tässä maahanlaskun torjunnassa seuraava:
- ilmatorjuntaa (MANPAD, tykit, sensorit ym.) omien ja vihollisen oletettuun käyttöön soveltuville, tilapäiskentille. Nämä kentät ovat ilmavoimien toiminta-alueella täysin tai osittain. Paikallisjoukkoja+tykistöä riittävästi alueella, tukikohdan oman suojausjoukon lisäksi.
- omaan käyttöön soveltumattomille, mutta vihollisen taktista käyttöä palvelevat kentät sulutetaan, kaivetaan kuopille ja valvotaan (tykistön tiedustelu ja maalikoordinaatit). Huomioidaan paikallispuolustuksen suunnitteluss(varmistus ja riittävän nopea siirtymä).
- päätukikohtien lentokentät saavat tietysti parhaan suojauksen ilmatorjunnan ja suojausjoukkojen suhteen.
Jos tämä menee liian tunteisiin, niin tätä keskustelua en enää jatka. Sergei-vääntöä on ollut liikaa ja liian kauan tällä foorumilla.
Jospa ne saattokopterit tulivatkin ammutuksi alas jo lähestymisvaiheessa? Ei tuo ole mikään peruste hylätä asejärjestelmää vain sen takia, että "joku voi ampua takaisinkin." Jos joku alligaattori pääsikin läpi, niin se sergei on kuitenkin parempi sitä vastaan kuin itko tai rynkyt. Sää- ja pimeäongelmat ovat totta, mutta niiden korjaaminen nykypäivänä maksaa satasia, enintään muutamia tuhansia per ase.
No totta vitussa on sinkoa ja rakettia. Onko kenttää puolustavien paikallisjoukkojen helpompi pärjätä pelkästään rynkyillä ja kesseillä, kantama samaa luokkaa noiden shmellien kanssa, vai ottaa pakettiin lisäksi sergeitä, kantama 2km enemmän kuin maahanlaskujoukkojen singoilla? Vai kuvitteletko että ne meidän joukot vaan paistavat makkaraa sormi perseessä ja toinen nenässä kun kuperkeikkasupersankarit räiskivät tulta naamalle?
Älä unohda, että yksikään noista ei jää hankkimatta sen takia, että sergeit pidettäisiin rivissä. Meillä edelleenkin koulutetaan joka vuosi enemmän varusmiehiä kuin sodan ajan joukkojen ylläpitämiseen tarvitaan. Niiden kaikkien "turhien" varusmiesten kouluttamiseen tarvitaan joka tapauksessa kalusto, kouluttajat, kasarmit ja budjetit. Kun tuo koulutus maksetaan joka tapauksessa, niin sen koulutuksen voi hyvin tehdä sergeillä ja sijoittaa ne esimerkiksi juuri noiden sulutettujen kenttien valvontaan. Vihollistoiminnan ilmestyessä tulenavaus on paljon nopeampi alueella jo olevalla aseella, kuin odottamalla ylempää että alueen paikallispatteri ehtii siirtyä kantaman sisälle.
Sergein paras ominaisuus on se, että meillä on niitä paljon. Ironisesti se on myös sergein heikoin ominaisuus, koska ammukset vanhenevat ja ison määrän korvaaminen luonnollisesti maksaa. Mutta olisi pelkästään typeryyttä hävittää aseet, joiden ylläpidon kulut maksamme joka tapauksessa 100% jatkossakin, niin kauan kuin niille riittää ammuksia varastossa. Kun ammukset vanhenevat, pitää tietysti tehdä hyöty-kustannusarviot uusien hankinnasta vs. joku muu hankinta.
Raveni
Greatest Leader
Oppia jostain ottaakseen pitäisi tietää miten todellisuudessa on suoriuduttu. Mulla ei ainakaan ole tietoa miten Ukrainan ilmatorjunta on kokonaisuudessa suoriutunut tai miten sen tietyt osat ovat suoriutuneet. Yksittäisistä videoista ei voi oikein vetää minkäänlaista johtopäätöstä. Esimerkiksi sergei.. Onko sillä saatu pudotuksia aikaiseksi? Millaisen määrän 1 saatu pudotus on vaatinut ns. rautaa ilmaan? Tuon päälle pitää vielä miettiä, että onko saatu pudotus ollut kaikilta osin kustannustehokas vai olisiko jollain toisella järjestelmällä saatu sama aikaiseksi pienemmällä resurssilla.
Keskityt vastauksessasi juuri ilmatorjuntaan, jossa vanhat aseet ovat kaikkein epätodennäköisimmin tehokkaita. Eiväthän ne olleet sitä edes käyttöön tullessaan puoli vuosisataa sitten. Ilmatorjunta-aseilla on kuitenkin merkittävä tulivoima, jota kannattaa hyödyntää omasuoja-aseina ja kohteiden ja vaikkapa lentokentän tyyppisten kiinteiden kohteiden suojana niin kauan, kuin edullisesti ylläpidettävää tavaraa riittää. Paikallisjoukoille satunnaiseen tarpeeseen oivallisia välineitä, kun resursseja minkäänlaisiin uushankintoihin ei ole ja tuskin tuleekaan. Sergein poistaminen ei mahdollistaisi myöskään minkäänlaista ohjushankintaa tms tykkejä korvaamaan, vaan nämä ovat kaksi toisistaan irrallista asiaa.
Uskottava ilmatorjunta vaatii varmasti nykyaikaisia välineitä, siinä olet täsmälleen oikeilla jäljillä.
Corto
Alikersantti
Sergein potentiaali olisi mielestäni tärkeä lunastaa siitä syystä että sitä löytyy paljon ja ohjuksia ja laukaisulaitteita taas ei, kun vertaa ukrainan ohjusaseistuksen määrää. Lyhyen kantaman ilmatorjunta on osa kerroksellista puolustusta. Ukrainan sota on näyttänyt että sota saattaa olla aika raakaa kulutussotaa. Eri vaiheissa ovat korostuneet eri asejärjestelmät ja loppua ei ole vielä edes nähty.
Tämä on totta. Kokonaiskuva ei aukea ainakaan julkisista lähteistä, paitsi se että ilmatorjunta on tärkeää ja lähes kaikki keinot on käytössä. Toisaalta Sergein tehon johtopäätöksiä ei voi suoraan vetää ukrainasta ellei samalla tiedetä koulutustasoa, käyttötapaa, ennakkotietoa maaleista, maalinosoitusta jne. Yksittäiset taistelut ovat jossakinmäärin anekdootteja koska olosuhteet eivät suoraan toistu. Esim hostomelissa lentokentällä tosiaan sergei struutasi aikansa ja sai jotakin aikaankin ilmeisesti, toisaalta sanottiin että henkilökunnassa ollut petturi oli maalittanut ilmatorjunnan valmiiksi, yksi muistelija sanoi että ilmatorjunnalla ei ilmeisesti ollut ammuksia ja se ei ollut laajemmin alueella valmiudessa syistä joita ei halunnut spekuloida. Hyvä haastattelu. https://teletype.in/@tysknip/HostomelEN#y4Z6
Tahtoo sanoa että käyttömenestys ei suoraan kerro asejärjestelmän potentiaalista. Aavikkosotien perusteella millään ilmatorjunnalla ja panssarilla ei tee mitään. Ukraina on saanut vanhoista neukkujohjusjärjestelmistä aika paljon irti.
Ihan hyväkin toisaalta keskittyä ilmatorjuntaan tässä ketjussa
onhan se totta että wanha-Seppo on potentiaalinen maataisteluvehjes, foorumin naureskeluista huolimatta sitä on ilmeisesti siinä roolissa käytetty, sille on syynsä varmasti. Onko meidän paikallisjoukoilla ja kohteensuojaajilla niin raskasta ja modernia kalustoa että on varaa naureskella tälle tai varoitella että miten vaarallista on lähteä sergeillä hippasille. En oikeasti tiedä.
Siinä olet mielestäni väärässä että kevyt it ei olisi ollut syntyessään tehokas. Sillä on pudotettu ww2 ja vietnamissa paljon koneita ja tehty lähi-ilmatuki vaikeaksi. Irakissakin taidettiin todeta syvät kopteri-iskut riskaabeleiksi jonkun kokeilun jälkeen. Ylipäänsä ilmatorjunta toimii kuin maalivahti, kaikkea ei voi torjua mutta vastustaja voi pelata eri tavalla jos sitä ei ole ja jälki olisi rumaa.
Tässäkin ketjussa on ollut kiivailun ja löysien heittojen ohella mielenkiintoisia konkreettisia ideoita, minulle uutta tieota ja asiallista kriittistä pohdintaa. Sergeit ovat luultavasti seuranamme ainakin 10-15v? Pohditaan miten niitä konkreettisesti tehokkaimmin käytetään ja jopa modernisoidaan.
Tuosta maahanlaskun torjunnasta vaikka en siitä(kään) paljon mitään tiedä:Olen ymmärtänyt että kohdetta suojaavat tykit ei jökötä paikoillaan vaan ovat auton lavalla. Luulisi että asemia pitää vaihtaa sitkeästi ainakin kerran päivässä. Valemaalit käyttöön. Tässä on varmaan vähän liikkuvuus vs. naamioituminen ja linnottautuminen. Hostomelissa ka-50 helikopterit tuhosivat puolustajien ajoneuvoja alakatveesta ammutuilla ohjuksilla. Hakeutuvatko nämä tutkalla, kuvasensorilla vai ulkoisella maalinosoituksella?
Voisikohan sergeit laittaa myös vähän masia kevyemmän auton lavalle. Niille valmisteltaisiin sitten useita vaihtoehtoisia sirpalesuojia joihin ne voidaan nopeasti ajaa. Lavan reunoissa voisi olla kiskot jotka tukeutuvat pesäkkeen reunoihin sitä varten mitotettuihin elementteihin, tukeva alusta +mahd valmiit viestintäyhteydet. Tämä toimisi varsinkin hyvin jos olisi tutkaohjattu tai muulla ulkoisella maalinosoituksella toimiva patteri niin sijainti ja data olisi valmiina. Massiivisessa maahanlaskussa tosin varmaan ihan vanha vanilja-sergei on suhteessa parhaimmillaan.
Pitäisikö noita ww2 henkisiä ballistisia suojia kehitellä ihan tykkiin? Suomessa on ilmeisesti kokeiltu jonkinlaista kevlartelttaa sergeille joskus Tälle ei ole kyllä mitään lähdettä antaa.
Sergei-patterin raskasta miehitystä on kritisoitu paljon. Eikö toisaalta riittävä miehistö ole hyvä tällaisissa vartiointi- ja päivystystehtävissä missä pidetään jatkuvaa valmiutta yllä. Peloittava vartija on it-spolle "eroottisen zushkansa" kanssa.
Tämä on totta. Kokonaiskuva ei aukea ainakaan julkisista lähteistä, paitsi se että ilmatorjunta on tärkeää ja lähes kaikki keinot on käytössä. Toisaalta Sergein tehon johtopäätöksiä ei voi suoraan vetää ukrainasta ellei samalla tiedetä koulutustasoa, käyttötapaa, ennakkotietoa maaleista, maalinosoitusta jne. Yksittäiset taistelut ovat jossakinmäärin anekdootteja koska olosuhteet eivät suoraan toistu. Esim hostomelissa lentokentällä tosiaan sergei struutasi aikansa ja sai jotakin aikaankin ilmeisesti, toisaalta sanottiin että henkilökunnassa ollut petturi oli maalittanut ilmatorjunnan valmiiksi, yksi muistelija sanoi että ilmatorjunnalla ei ilmeisesti ollut ammuksia ja se ei ollut laajemmin alueella valmiudessa syistä joita ei halunnut spekuloida. Hyvä haastattelu. https://teletype.in/@tysknip/HostomelEN#y4Z6
Tahtoo sanoa että käyttömenestys ei suoraan kerro asejärjestelmän potentiaalista. Aavikkosotien perusteella millään ilmatorjunnalla ja panssarilla ei tee mitään. Ukraina on saanut vanhoista neukkujohjusjärjestelmistä aika paljon irti.
Ihan hyväkin toisaalta keskittyä ilmatorjuntaan tässä ketjussa
onhan se totta että wanha-Seppo on potentiaalinen maataisteluvehjes, foorumin naureskeluista huolimatta sitä on ilmeisesti siinä roolissa käytetty, sille on syynsä varmasti. Onko meidän paikallisjoukoilla ja kohteensuojaajilla niin raskasta ja modernia kalustoa että on varaa naureskella tälle tai varoitella että miten vaarallista on lähteä sergeillä hippasille. En oikeasti tiedä.Siinä olet mielestäni väärässä että kevyt it ei olisi ollut syntyessään tehokas. Sillä on pudotettu ww2 ja vietnamissa paljon koneita ja tehty lähi-ilmatuki vaikeaksi. Irakissakin taidettiin todeta syvät kopteri-iskut riskaabeleiksi jonkun kokeilun jälkeen. Ylipäänsä ilmatorjunta toimii kuin maalivahti, kaikkea ei voi torjua mutta vastustaja voi pelata eri tavalla jos sitä ei ole ja jälki olisi rumaa.
Tässäkin ketjussa on ollut kiivailun ja löysien heittojen ohella mielenkiintoisia konkreettisia ideoita, minulle uutta tieota ja asiallista kriittistä pohdintaa. Sergeit ovat luultavasti seuranamme ainakin 10-15v? Pohditaan miten niitä konkreettisesti tehokkaimmin käytetään ja jopa modernisoidaan.
Tuosta maahanlaskun torjunnasta vaikka en siitä(kään) paljon mitään tiedä:Olen ymmärtänyt että kohdetta suojaavat tykit ei jökötä paikoillaan vaan ovat auton lavalla. Luulisi että asemia pitää vaihtaa sitkeästi ainakin kerran päivässä. Valemaalit käyttöön. Tässä on varmaan vähän liikkuvuus vs. naamioituminen ja linnottautuminen. Hostomelissa ka-50 helikopterit tuhosivat puolustajien ajoneuvoja alakatveesta ammutuilla ohjuksilla. Hakeutuvatko nämä tutkalla, kuvasensorilla vai ulkoisella maalinosoituksella?
Voisikohan sergeit laittaa myös vähän masia kevyemmän auton lavalle. Niille valmisteltaisiin sitten useita vaihtoehtoisia sirpalesuojia joihin ne voidaan nopeasti ajaa. Lavan reunoissa voisi olla kiskot jotka tukeutuvat pesäkkeen reunoihin sitä varten mitotettuihin elementteihin, tukeva alusta +mahd valmiit viestintäyhteydet. Tämä toimisi varsinkin hyvin jos olisi tutkaohjattu tai muulla ulkoisella maalinosoituksella toimiva patteri niin sijainti ja data olisi valmiina. Massiivisessa maahanlaskussa tosin varmaan ihan vanha vanilja-sergei on suhteessa parhaimmillaan.
Pitäisikö noita ww2 henkisiä ballistisia suojia kehitellä ihan tykkiin? Suomessa on ilmeisesti kokeiltu jonkinlaista kevlartelttaa sergeille joskus
Tälle ei ole kyllä mitään lähdettä antaa.Sergei-patterin raskasta miehitystä on kritisoitu paljon. Eikö toisaalta riittävä miehistö ole hyvä tällaisissa vartiointi- ja päivystystehtävissä missä pidetään jatkuvaa valmiutta yllä. Peloittava vartija on it-spolle "eroottisen zushkansa" kanssa.
Jos vertaa kevyen ammusilmatorjunnan saavutuksia vaikkapa akselilla WWS-Korea-Vietnam, niin kyllähän ilmatorjunnan pudotukset per lentosuorite lentokoneiden osalta romahtivat. Ja aina vain vaikeammaksi käy, kun koneiden ohella myös niiden kantamat asejärjestelmät kehittyvät. Näin tapahtui ihan luonnollisista syistä, koska asejärjestelmien ominaisuudet yksinkertaisesti loppuivat. Voi sanoa, että fysiikan lait tulivat vastaan etenkin silloin, kun ampuma-arvoja ei saatu laskimelta, vaan mukana oli silmämääräinen arvio. Toisessa maailmansodassa Sergei olisi ollut kova peli.
Toisella puolella kolikkoa on taas uudet maalityypit, joita on ilmaantunut ja ilmaantumassa. Esim. Shahedin tyyppiset hitaat ja isot dronet ovat paljon ww2 lentokoneitakin helpompia maaleja. Halvan ja massamaisesti käytettävän aseen torjuntaan halpa ja massamaisesti käytettävä ase sopii jopa runollisen hyvin. Sergei kyllä olisi vähintäänkin tähtäinpäivityksen tarpeessa, jos sen käyttöä aiotaan jatkaa myös nykyisten ammusten vanhennuttua. Onneksi teknologia halpenee sielläkin puolella koko ajan.
Valonheitin näkyy ainakin olevan taas voimissaan.
Corto
Alikersantti
Tein nopean tsekkausken mitä tietoa zu-23-2 käytölle on Ukrainasta tihkunut. Tuntuu että tiukentunut tuo mitä kerrotaan ja kuinka tarkasti. Siitä oli ilmeisesti käsky että shahed ja risteilyohjusten pudotuksista ei saa sotilaat eikä siviilit jakaa kuvia etteinse auta suunnittelemaan hyökkäyksiä. Paljon löytyi kuitenkin juttuja joista muutamia linkkaa tähän.
Lyhyt tiivistys on että sitä on ilmeisesti käytetty aika paljon maataisteluaseena vuoden 2014 jälkeisissä kähinöissä. Silloin ei ole paljon lentokoneita lennellyt mutta uaveja vastaan ilmeisesti ihan ok. Suurimmaksi heikkoudeksi todettu luonnollisesti tähtäimet ja hieman yllättäen putkien kestävyys. Isoja laukausmääriä kertynyt ja tavoitteena on ollut alkaa valmistamaan kestävämpiä joita ei tarvitsisi vaihtaa 100 laukauksen jälkeen. Tästä oli uutisia että olisi tuotantoa saatu pystyyn.
nova.net.ua
Näitä sotakuvauksia riittää. Se selvisi että sergeillä ei voi ampua kunnolla jos molemmat aseet eivät ammu. Hätä ei lue lakia, yhdellä kierollakin piipulla pärjää.
www.chaszmin.info
Uusimmista kuvista ja uutisista päätellen modernisaatiota ei ole jatkettu sillä all-inclusive paketilla mitä ennen isoakovaa esiteltiin. Viime ja tämän vuoden kuvissa näkyy jonkinlaisia päivityksiä tähtäimissä.
Uusiakin juttuja on bakhmutista että käytetään tulitukeen ja uav-torjuntaan kuorma-autojen lavoilta. Jatkuva asemanvaihto tärkeää. Päästy tuhoamaan dronea, lancetin, ajoneuvoja, kaksi BMP:tä 3km päästä. Yöhyökkäyksen torjuntaan osallistuttu, luulisi että optiikkaa on silloin päivitetty.
focus.ua
Tässä yksi erikoinen juttu 2022 loppukeväältä että ammutaan muun ohella sirpaletta ilman näköyhteyttä dronetähystyksellä
defence-ua.com
Tuore juttu sotaharjoituksesta, droneja torjutaan sergeillä lavalta, vähän epäselvä mutta näyttäisi että saattaa olla päivitetyt tähtäimet. Ilmeisesti kuukauden treenillä pääsee it-mieheksi
siinä saa kyllä työ tekijäänsä opettaa.
Joukkojen koulutusta sergeille, näissä on selkeästi ihan uuden tyyppiset tähtäimet. Mikähän tuo boksi optiikan vieressä on? Joku näyttö? Aika pieni kapistus on.
armyinform.com.ua
Sokerina pohjalla mielenkiintoisin juttu. Mobiileja partioita jotka metsästävät orlaneja, lancetteja, shahedeja ja jopa risteilyohuksia eri lähi-ilmatorjunta-aseilla. Sergeillä pudotettu jopa yksi risteilyohjus. Erikoista että haastateltava sanoo ettei suoraa osumaa tarvita vaan ammukset räjähtävät dronen reitillä ja sirpalepilvi tuhoaa sen. Ovatko bulgarian burstammukset käytössä vai ovatko ukrainalaiset naittaneet ajastinsytyttimen tavalliseen sirpalekranaattiin?
armyinform.com.ua
Lyhyt tiivistys on että sitä on ilmeisesti käytetty aika paljon maataisteluaseena vuoden 2014 jälkeisissä kähinöissä. Silloin ei ole paljon lentokoneita lennellyt mutta uaveja vastaan ilmeisesti ihan ok. Suurimmaksi heikkoudeksi todettu luonnollisesti tähtäimet ja hieman yllättäen putkien kestävyys. Isoja laukausmääriä kertynyt ja tavoitteena on ollut alkaa valmistamaan kestävämpiä joita ei tarvitsisi vaihtaa 100 laukauksen jälkeen. Tästä oli uutisia että olisi tuotantoa saatu pystyyn.
Протипіхотна зенітка: історія ЗУ-23-2 в українській армії - Nova
Зенітна гармата ЗУ-23-2 калібру 23 мм уже понад 50 років знаходиться на озброєнні армій колишніх країн Радянського Союзу, і не тільки. Попри свою відверту
nova.net.ua
Näitä sotakuvauksia riittää. Se selvisi että sergeillä ei voi ampua kunnolla jos molemmat aseet eivät ammu. Hätä ei lue lakia, yhdellä kierollakin piipulla pärjää.
Позивний “Злий”: Не бояться лише дурні, але командир не повинен показувати свій страх
Ця історія про одного з тих українців, які розкрили свої найкращі якості у суворих умовах війни. Роман Кліпач міг би відсидітися в тилу, але у найкритичніший момент новітньої історії України не залишився просто спостерігачем. З перших днів протистояння він з пригодами буквально проривається на...
www.chaszmin.info
Uusimmista kuvista ja uutisista päätellen modernisaatiota ei ole jatkettu sillä all-inclusive paketilla mitä ennen isoakovaa esiteltiin. Viime ja tämän vuoden kuvissa näkyy jonkinlaisia päivityksiä tähtäimissä.
Uusiakin juttuja on bakhmutista että käytetään tulitukeen ja uav-torjuntaan kuorma-autojen lavoilta. Jatkuva asemanvaihto tärkeää. Päästy tuhoamaan dronea, lancetin, ajoneuvoja, kaksi BMP:tä 3km päästä. Yöhyökkäyksen torjuntaan osallistuttu, luulisi että optiikkaa on silloin päivitetty.
"Знищуємо від БТРів до "Ланцетів": як працює зенітний розрахунок ЗУ-23-2 у Бахмуті (фото)
За словами командира екіпажу з позивним "Генерал", головне у їхній роботі — маневреність. Потрібно постійно змінювати позицію, оскільки ЗС РФ полюють на подібні машини.
focus.ua
Tässä yksi erikoinen juttu 2022 loppukeväältä että ammutaan muun ohella sirpaletta ilman näköyhteyttä dronetähystyksellä
Воїни-зенітники розповіли, чи ефективні "гантраки" із ЗУ-23-2 у боях проти рашистів | Defense Express
Бійці ЗСУ розповідають, як використовують "зушки" проти російських окупаційних військ
defence-ua.com
Tuore juttu sotaharjoituksesta, droneja torjutaan sergeillä lavalta, vähän epäselvä mutta näyttäisi että saattaa olla päivitetyt tähtäimet. Ilmeisesti kuukauden treenillä pääsee it-mieheksi
siinä saa kyllä työ tekijäänsä opettaa.Joukkojen koulutusta sergeille, näissä on selkeästi ihan uuden tyyppiset tähtäimet. Mikähän tuo boksi optiikan vieressä on? Joku näyttö? Aika pieni kapistus on.
Десять із десяти: зенітники бригади ТрО тренуються знищувати ворожу техніку
На Волині в районі відповідальності бригади Сил тероборони ЗСУ проведено заняття з... Война с Украиной 2022, Война с Украиной последние новости сегодня, Новости война с Украиной 2022 последние на сегодня, Будет ли война между Украиной и Россией и когда, Война с Украиной в 2022 году будет или...
Sokerina pohjalla mielenkiintoisin juttu. Mobiileja partioita jotka metsästävät orlaneja, lancetteja, shahedeja ja jopa risteilyohuksia eri lähi-ilmatorjunta-aseilla. Sergeillä pudotettu jopa yksi risteilyohjus. Erikoista että haastateltava sanoo ettei suoraa osumaa tarvita vaan ammukset räjähtävät dronen reitillä ja sirpalepilvi tuhoaa sen. Ovatko bulgarian burstammukset käytössä vai ovatko ukrainalaiset naittaneet ajastinsytyttimen tavalliseen sirpalekranaattiin?
Повітряний простір Донеччини під надійним захистом воїнів-зенітників
— Наші підрозділи мають достатньо озброєння, яке може ефективно нищити ворожі повітряні... Война с Украиной 2022, Война с Украиной последние новости сегодня, Новости война с Украиной 2022 последние на сегодня, Будет ли война между Украиной и Россией и когда, Война с Украиной в 2022 году будет...
John Hilly
Ylipäällikkö
Olisiko pinta-ammuntatähtäin.
Corto
Alikersantti
Varmasti tuo putki ainakin on koska noissa ei ole enää sitä t-3 pinta-ammuntatähtäimen putkea laskimessa kiinni. Osasta on jopa poistettu koko laskin. mutta mietin sitä tähtäimen vieressä olevaa osaa.
Einomies1
Respected Leader
Minä ampuisin alas ne joukkojenkuljetuskopterit, koska ilman niitä ei maahanlaskua tule. Sergein kantama on iso ongelma. Venäläiset ohjukset, kuten Vikhr kantavat helposti n. 10 km ja vaikka puolet tuosta riittää. Sergei havaitaan lämppärillä tai viimeistään kun se alkaa ruilia tultaan ja se on soronnoo. Raketeillakin on kantamaa niin että yksi ryöppy tekee selvää paikallaan kököttävästä tykistä. Mi-28 panssarointi kestää jopa 30mm ammukset eli ei 23mm sirpalekranaateilla saa paljon hyötyä. Onhan se näyttävää tietysti ammuskella sitä sarjaa, mutta ääni tai suuliekit eivät vaikutusta tee, vaan tehokkaat osumat.
Tuo tykki vain dronetorjuntaan on aika kapea suorituskyky ja peruste säilyttää ne ilmatorjunnan runkona. Yksi ammuttu risteilyohjus ja onnenkantamoinen lähes 1000 ammutun ohjuksen joukossa ei merkitse mitään. Kyllä sitä joskus sen neulan sieltä heinäkasastakin löytää kun jaksaa yrittää
Tuo Itk61-95- päivitys on tehty vain kouralliseen tykkejä ja jos se olisi ollut edullinen niin eiköhän noita tykkejä olisi moodattu 28 vuoden aikana aika paljon enemmän? Pelkät II+ gen NVG-lasit ampujalle kustantaa sen 2000+ euroa ja siinä ei ole vielä mitään integrointia laskimeen helpottamaan. Lämppäri on tämän päivän sana ja integroitu laser-etäisyysmittari yhdistettynä digitaaliseen laskimeen jos meinataan jotakin todellista hyötyä saada.
En siis usko tuohon kustannusväitteeseen.
Tuo on paljon kuultu hokema. Se on osin totta, mutta kaikkea voi vertailla tietysti eri suhteessa. Sergei vs. rynkky on tietysti ilmatorjunnassa etu, mutta jos ajatus on se että turvaudutaan nyt ja jatkossakin vanhoihin tykkeihin pääosin, se vie tarvetta kehittää EKITOa tulevaisuudessa. Tosipaikassa voi olla shokki kun huomataan että tykki ei pysty kuin osittaiseen suorituskykyyn (koska niitä oli paljon ja ei maksa hankkia uutta).
Kuten sanoin, en näe että kaikkea tulisi hävittää ja esimerkiksi kuvat Sergeistä ka:n lavalla ovat esimerkki toimivasta ratkaisusta liikkeellä olevien joukkojen suojaksi. Kohdepuolustuksessa en näe että niitä kannattaisi enää pitää ilmatorjunnan runkona. Tukena kyllä, mutta ohjuksiin verrattuna suoja-ala on pieni ja osumatarkkuus huono. Ottaen huomioon muut, jo mainitut puutteet, en pidä järkevänä toimia enää jatkossa tuon kaluston varassa, vaikka koulutettuja huru-ukkoja löytyisi tykin varteen kuinka. Se ei vain tuota sellaista suorituskykyä ja pelotetta, mitä tarvitaan lähi-ilmatorjuntaan.
Maataistelukyky on sitten ihan eri asia ja käyttöön paikallisjoukoissa en osaa ottaa kantaa,
Ei mitään runkona, vaan runsaahkona oksastona. Se yksi ainoa alasammuttu ohjus voi olla sen 9 miljardin ydinvoimalan pelastus. Missä sanotaan Havocin panssarin kestävän 30mm suoran osuman? Kaikki mitä minä löydän lupaa vain 12,7mm ja sirpaleet 20mm asti. Mi-28:n roottorin napa ja lavat myöskään eivät ole panssaroituja, ja tehtävätapon aiheuttavia pehmeitä paikkoja on paljon muitakin. Se panssari lentäjien ympärillä ei paljon lämmitä kun moottorit sammuvat muutamaan ylimääräiseen 23mm reikään.Minä ampuisin alas ne joukkojenkuljetuskopterit, koska ilman niitä ei maahanlaskua tule. Sergein kantama on iso ongelma. Venäläiset ohjukset, kuten Vikhr kantavat helposti n. 10 km ja vaikka puolet tuosta riittää. Sergei havaitaan lämppärillä tai viimeistään kun se alkaa ruilia tultaan ja se on soronnoo. Raketeillakin on kantamaa niin että yksi ryöppy tekee selvää paikallaan kököttävästä tykistä. Mi-28 panssarointi kestää jopa 30mm ammukset eli ei 23mm sirpalekranaateilla saa paljon hyötyä. Onhan se näyttävää tietysti ammuskella sitä sarjaa, mutta ääni tai suuliekit eivät vaikutusta tee, vaan tehokkaat osumat.
Tuo tykki vain dronetorjuntaan on aika kapea suorituskyky ja peruste säilyttää ne ilmatorjunnan runkona. Yksi ammuttu risteilyohjus ja onnenkantamoinen lähes 1000 ammutun ohjuksen joukossa ei merkitse mitään. Kyllä sitä joskus sen neulan sieltä heinäkasastakin löytää kun jaksaa yrittää
95 lisätuotanto nyt olisikin tyhmä ajatus. Maksaisi paljon enemmän kuin alunperin, kun kaikkien komponenttien tuotantolinjat pitäisi perustaa ihan nollasta uudestaan. Ei noin vanhaa teknologiaa saa enää mistään. Tuolle sun vaatimuslistalle sen sijaan on jopa tuotemerkki ja se on peräti kotimainen: https://senop.fi/product/husky-fcts/
En siis ole vieläkään hieronut sun naamaa riittävästi siihen, että MUN TARKOITUS EI OLE KORVATA UUSHANKINTOJA SERGEIN PITÄMISELLÄ! Vai vittuillaksesiko keksit asioita mitä minä en ole sanonut?
Ihan samaa mieltä olen siitä että IT:n runko on moderneissa ohjuksissa, mutta sitä alueellista kattavuutta tarvitaan PALJON enemmän kuin on varaa hankkia edes kattavuusohjelman määrärahoilla. Kohdepuolustukseenkin ehdotan niitä vain sinne, missä vaihtoehtona on vapaa tila ilman mitään puolustusta. Huskyt tähtäimiksi jos ja vain jos päätetään hankkia uudet ammukset, mutta silloin pitää jo vertailla mitä muuta silläkin pienellä rahalla saa.
Edes taistelupanssarivaunu ei ilman muuta kestä 30mm osumaa. Helikopterin kohdalla tuo olisi melkoinen saavutus.
Tuossa esitellään MI-24:n panssarointia:
Ei tuolla sisällä olisi kovin kivaa edes 7.62 osuessa sopivaan kohtaan ja 23 mm menee läpi mistä vaan.
MI-28 vaikuttaa kestävämmältä ohjaamon osalta:
Uudemmissa versioissa saattaa olla jollakin tavalla parannettua panssarointia, mutta eiköhän nuo tule alas 23 mm osumasta kriittiseen paikkaan.
Siellä saattaa olla kohtia jotka sietävät 30 millisen HE ammuksen osuman, esim. roottorin lapa kestää x minuuttia osuman jälkeen, mutta jos siihen osuu esim. 23 millisen sarja, niin alkaa varmasti olla varsin valmista. AP ammukset sitten erikseen.
Varmasti on paikkoja, joista kranaatti myös holahtaa huomaamatta läpi.
Riippuu siitä, että käytetäänkö HE vai AP ammusta. Toki saattaa olla, että tuon ammuksen sytytin tekee yllätyksen tässä tapauksessa, se kun toimii pienellä viiveellä tuottaakseen enemmän vahinkoa lentokoneen rungon sisällä, mutta en oikein usko että noissa koptereissa olisi mitään materiaalia mikä ei laukaisisi sitä sytytintä.