ZU-23-2 "Sergei" 23 Itk 61: Käyttö modernissa sodankäynnissä ja modernisoinnit

[Huhta]

USA ja länsiliittouma lienee tällä hetkellä erittäin tyytyväinen että Stingerin tuotantoa ei ehditty lopettaa, vaikka siitä luopumista suunniteltiin US ARMYssa kauan. Kustannustehokkaampaa korvaajaa ei ole löytynyt ja nyt tuotantomäärät nousevat. Luulenpa että emme ole nähneet vielä viimeisintä Stingerin tuotantoversiota, koska ase on edelleen erittäin luotettava ja tehokas. "Combat approved" leimaa on vaikea sivuuttaa.

Kyllä se uusi ohjus on tulossa. (Se ei tietenkään tarkoita, ettäkö nykyiset ohjukset katoaisivat silmänräpäyksessä tai muuttuisivat äkillisesti käyttökelvottomiksi. Monien maiden ilmavoimien varastoissa lienee vielä Sparrowejakin, vaikka Yhdysvallat itse siirtyi hankkimaan AMRAAM:ia jo ajat sitten.)

“The Stinger-Reprogrammable Microprocessor (RMP) will become obsolete in [FY]23 and Stinger Block I is undergoing a service life extension to extend its end of useful life,” the RFI notes. “The current Stinger inventory is in decline.”

According to the RFI, the Army plans to begin design and development of the replacement missile in FY23, which will lead to production of 10,000 M-SHORAD “Inc. 3″ missiles beginning in FY27.

US Army initiates plan to replace Stingers with next-gen interceptor

As the Army sends off Stinger and Javelin missiles to Ukraine, the service begins the process of replacing its aging Stinger missiles for short-range air defense.

www.defensenews.com

The FIM-92 Stinger Surface-To-Air Missile May Finally Get A Replacement

The Army says the iconic Stinger design is increasingly obsolete and its existing stockpiles are dwindling.

www.thedrive.com

Meillä tuon it:n rungon muodostaa pitkälle tulevaisuuteen vielä NASAMS II FIN, RBS-70 ja Stinger. Kaikki on hankittu suhteellisen vähän aikaa sitten ja uudet ohjushankinnat vahvistavat tätä oletusta. Kaikki järjestelmät ovat myös tuotannossa ja niitä on paljon maailmalla. Se takaa jatkuvan tuotetuen ja ohjusvalmistuksen.

Kyllä minustakin tuntuu siltä, että Hollannin Leopard-kauppa olisi voinut tapahtua viime viikolla. Mutta aika rientää. MLU:ta tilaaminen ITO 05:lle ja MLU:n suunnittelun aloittaminen ITO 12:lle alkaisi pian olla ajankohtaista, jos katsotaan takana olevia käyttövuosia.

ITO 05 (eli ASRAD-R) ja pieni määrä ITO 05M:ää (eli MANPADS-versio) tilattiin vuonna 2002 ja toimitettiin 2004-2008. Vuonna 2007 tilattiin lisää MANPADS-laukaisimia ja ohjuksia. Vuonna 2010 tilattiin jälleen lisää ohjuksia. Ja nyt sitten hiljattain taas lisää ohjuksia.

Aug 6/02: Finland signs a contract for an unspecified number of RBS-70 MANPADS, and 18 ASRAD-R mobile systems, with a coalition that includes Saab Bofors Dynamics, Germany’s STN ATLAS (now part of Rheinmetall) and Ericsson Microwave Systems (now part of Saab Group). These systems will include the new RBS-70 BOLIDE missiles, and a new RBS-70 night sight. The ASRAD-R systems will be mounted on Unimog 5000 trucks. First deliveries were in 2004, and were completed in June 2008.

Jan 18/07: Saab Bofors Dynamics announces a SEK 600 million (about $85.4 million) contract for the RBS-70 short-range, man-portable air defense system (MANPADS) with the Finnish army, including missiles and maintenance equipment. First delivery is expected at the end of 2008, and the order secures production of the RBS-70 until 2010. Saab release.

Jan 27/10: Saab announces a SEK 260 million (about $35.6 million) follow-on contract for further RBS-70 deliveries to the Finnish Army. First deliveries under the new contract are scheduled for 2011. Saab Group.

Finnish Army Buys More RBS-70 MANPADS

The domain of man-portable air defense missile systems (MANPADS) has 4 major competitors around the world. Saab's RBS-70 is used by 18 countries, and Finland continues to raise its order. Sweden's Nordic next-door neighbor uses the RBS-70 in

www.defenseindustrydaily.com

ITO 12 (eli NASAMS II) tilattiin 2009 ja toimitusten piti tapahtua 2011-2015.

The final contract is scheduled for autumn 2009, and deliveries will begin in 2011. Training of conscripts for the use of the new system will begin in 2012, in Parola near Hameenlinna. The new system is expected to become operational by 2015, at which point Finland expects to start phasing out its existing SA-11s.

Stinger tilattiin 2014 - siitäkin on jo lähes 10 vuotta. Materiaali oli käytettyä amerikkalaisylijäämää ja USA itse suunnittelee korvaajaa täyttä häkää. Uusista ohjuksista (ajoneuvolaukaistava K-versio) on tullut DSCA-laput, mutta ammutaanko ne näistä MANPADS-laukaisimista vaiko kenties ITO 05:stä tai joltakin ihan muulta alustalta.

Jan 24/14: SHORAD. The Helsingin Sanomat newspaper reports that Finland has committed to sign a EUR 90 million (about $123 million) contract for Raytheon’s FIM-92 Stinger RMP Block 1 missiles. That’s well short of the $330 million approved under their DSCA request (q.v. Oct 31/11), but it’s large enough that it will need to be cleared by the cabinet’s monetary policy committee next week.

Finland Updating Its Air Defense Systems

Control of the air isn't a cornerstone of Finland's defense, as it is for a country like Australia. Instead, Finland needs to make its airspace dangerous enough to deny enemies full air dominance, while its difficult terrain and mobile land forces bleed any

www.defenseindustrydaily.com

Nyt David Sling tulee vielä täydentämään kokonaisuutta, mutta sen osuus on kuitenkin kokonaisuudessa pieni toistaiseksi. En näe lyhyen kantaman ohjuksien suorituskykyä ongelmana, vaan olennaisena osana kokonaisilmapuolustusta. Ukrainan sodasta nähdään että mikä vaikutus niillä on venäjän ilmavoimien toimintaan. Se on juuri se mikä on aina ollut MANPADien tarkoitus eli pakottaa vihollinen korkeammalle, missä se havaitaan paremmin.

Lyhyen kantaman ohjukset ovat tarpeellisia aseita hillitsemään ryntökoneiden ja taisteluhelikopterien lentelyä omien joukkojen yläpuolella. Mutta toisaalta, kai se korkeammallakin lentävä vihollinen pitäisi tuhota? Ja entäs ballististen ohjusten ja risteilyohjusten torjunta?

Kyllä raskaammillekin ohjusjärjestelmille on iso tarve. Tavallaan jopa isompi. Ukraina on siinä suhteessa aika eri tilanteessa lukuisine OSA, TOR, BUK, S-300 ym. järjestelmineen. Ja niiden ohjusten loputtua Ukraina on varmasti myös erittäin tyytyväinen lännestä aseapuna saamiinsa vehkeisiin (Patriot, SAMP/T, NASAMS, IRIS-T SLM, HAWK, Aspide jne.).

 

[Einomies1]

Kyllä minustakin tuntuu siltä, että Hollannin Leopard-kauppa olisi voinut tapahtua viime viikolla. Mutta aika rientää. MLU:ta tilaaminen ITO 05:lle ja MLU:n suunnittelun aloittaminen ITO 12:lle alkaisi pian olla ajankohtaista, jos katsotaan takana olevia käyttövuosia.

Pv:n sivuilla sanotaan että MLU:a ei ole suunnitteilla ITO 05:e. Todennäköisesti sen ohjelmistoja päivitetään säännöllisesti, mutta ei varsinaisesti muuta tarvita. ITO 12 päivitys kyllä tulee aikanaan, joten siitä ei varmaan tarvitse huolestua. Kyseessä on alueilmatorjunnan runko meillä. Kaikille järjestelmille on elinkaari suunniteltu päivityksineen ja poistopäivä.

Kyllä se uusi ohjus on tulossa. (Se ei tietenkään tarkoita, ettäkö nykyiset ohjukset katoaisivat silmänräpäyksessä tai muuttuisivat äkillisesti käyttökelvottomiksi. Monien maiden ilmavoimien varastoissa lienee vielä Sparrowejakin, vaikka Yhdysvallat itse siirtyi hankkimaan AMRAAM:ia jo ajat sitten.)

En pidätä hengitystä. Korvaajaa on suunniteltu yli 20 vuotta ja Stingerin poistopäivää on siirretty sitäkin hyvin kauan. Venäjä, Puola ja Ranska kehittävät edelleen ip-ohjuksia ja niiden tehokkuus on edelleen nähtävissä nykypäivän taistelukentällä.

Stinger tilattiin 2014 - siitäkin on jo lähes 10 vuotta. Materiaali oli käytettyä amerikkalaisylijäämää ja USA itse suunnittelee korvaajaa täyttä häkää. Uusista ohjuksista (ajoneuvolaukaistava K-versio) on tullut DSCA-laput, mutta ammutaanko ne näistä MANPADS-laukaisimista vaiko kenties ITO 05:stä tai joltakin ihan muulta alustalta.

Ei ollut mitään ylijäämäpaskaa, vaan peruskunnostettuja ohjuksia a-laitteineen US-varastoista. Pv ei hankkisi niitä jos ne eivät olisi kuranttia. Alankomaista taidettiin saada jotakin järestelmiin liittyvää?
Tuosta K-versiosta en innostuisi suuremmin. DSCA-lapuissa on ennenkin nähty kaikenlaista virheellistä tietoa ohjusversioista (muista ATACMS T2KU sotku ja AIM-120 puuttuminen F-35:n järjestelmistä) ja todellista kauppahinnoista.

Lyhyen kantaman ohjukset ovat tarpeellisia aseita hillitsemään ryntökoneiden ja taisteluhelikopterien lentelyä omien joukkojen yläpuolella. Mutta toisaalta, kai se korkeammallakin lentävä vihollinen pitäisi tuhota? Ja entäs ballististen ohjusten ja risteilyohjusten torjunta?

Siihen korkeatorjuntaanhan tulee viimein se Skyceptor / Sling. ITO 12 varmaankin saa myös aikanaan AMRAAM-ER ohjuksia, joilla pääsee hieman korkeammalle myös. Risteilyohjustorjunta tosin ei vaadi tuota korkeutta, koska ne tulevat yleensä katveissa ja matalalla. Meillä on myös hävittäjätorjuntaa, jolla korkealla olevia kuritetaan. Se on myös eri tasolla kuin Ukrainassa.

Kyllä raskaammillekin ohjusjärjestelmille on iso tarve. Tavallaan jopa isompi. Ukraina on siinä suhteessa aika eri tilanteessa lukuisine OSA, TOR, BUK, S-300 ym. järjestelmineen. Ja niiden ohjusten loputtua Ukraina on varmasti myös erittäin tyytyväinen lännestä aseapuna saamiinsa vehkeisiin (Patriot, SAMP/T, NASAMS, IRIS-T SLM, HAWK, Aspide jne.).

Ukrainasta ei kannata ottaa liikaa suuntaa. S-300 suorituskyvystä ei ole saatu mitään luotettavaa analyysiä torjuntojen suhteen. Huhuja on sensijaan kuultu että IRIS-T olisi ollut erittäin tehokas ohjus- ja lennokkitorjunnassa, vaikka on lyhyen kantaman järjestelmä.

Ukrainan vastailmakyvyt + AG ovat lähellä nollaa, joita tarvitaan maaltalaukaistavien ohjusten ja vihollishävittäjien torjunnassa. Ukrainan taistelukoneet ovat vanhoja, eikä stand-off ohjuksia ole lainkaan. Ukraina taistelee tässä suhteessa toinen käsi sidottuna, koska se ei kykene vaikuttamaan vastapuolen ohjusten ja lennokkien laukaisualustoihin tai vihollisaluksiin mustallamerellä.

Ukraina ei myöskään kykene edes kiistämään vihollisen ilmatilanhallintaa lähellä rintamalinjoja ja se luo hieman synkän pilven vastahyökkäykselle.

 

[Corto]

USA ja länsiliittouma lienee tällä hetkellä erittäin tyytyväinen että Stingerin tuotantoa ei ehditty lopettaa, vaikka siitä luopumista suunniteltiin US ARMYssa kauan. Kustannustehokkaampaa korvaajaa ei ole löytynyt ja nyt tuotantomäärät nousevat.

Stingereiden valmistus kerettiin käytännössä lopettaa, koska USA ei niitä enää ostanut. Nyt on pitänyt suunnitella uusiksi osa ohjusta. Tuota stingeriä valmistettiin vain yhdelle ulkomaiselle asiakkaalle joka toimitti itse museo-osat tuotantoon. Kovat on varmaan paineet lähi-ilmatorjunnan kehittämiseen.

No easy answer for ramping up Stinger production, Pentagon No. 2 says - Breaking Defense

“There are some very specific issues with regard to Stinger and some obsolescence issues that we have to overcome,” Deputy Defense Secretary Kathleen Hicks said Tuesday. “That's because we in the US, we're focusing ourselves forward on new capability."

breakingdefense.com

Tuotannon nopea kasvattaminen ei ole välttämättä helppoa. Tämä on jo raskasta offtopiccia mutta mielenkiintoista juttua USA:n aseteollisuuden sulautumisesta ja siitä miten vähän rakettimoottoreiden valmistajia siellä on.

This chart explains why the US is running low on missiles

American defense contractors can't keep pace as Ukraine drains stockpile

qz.com

Tuo APKWS viritelmä on varmaan osavastaus näille ongelmille. Ilmeisesti jo ihan tosissaan käytössä ukrainassa kun mainittiin noissa oppaissa ensisijaiseksi keinoksi torjua dronet silloin kun on käytettävissä. Ohitetaan javelinien ja stingereiden rakettimoottoreiden pullonkaula käyttämällä noita hydra-raketteja joita on rutosti varastoissa. Ei ole niin kyvykäs mutta riittävä. Tästä ajattelusta pidän.


Yritetään nyt epätoivoisesti sitoa asiaa ketjun aiheeseen kyllähän suomessakin puolustusteollisuus on kapeilla harteilla. Liekö senopin kapasiteetti aikalailla nyt noissa vasta tilatuissa MPL-laitteissa ja päivityksissä. Pystyisivätkö tekemään sergei-modausta vaikka se tilattaisiin?
Vaadinkin että kriisitilanteen kapasiteetin nostamiseksi erilaisiin purkkainstrumentointeihin, tilataan heti Sergein kevytmodernisointi joltakin pieneltä ohjelmisto-integraattoriyritykseltä jolla ei ole mitään yhteyksiä nykyiseen puolustusteollisuuden klusteriin.

 

[Huhta]

Yritetään nyt epätoivoisesti sitoa asiaa ketjun aiheeseen kyllähän suomessakin puolustusteollisuus on kapeilla harteilla. Liekö senopin kapasiteetti aikalailla nyt noissa vasta tilatuissa MPL-laitteissa ja päivityksissä. Pystyisivätkö tekemään sergei-modausta vaikka se tilattaisiin?

Luokkaa satoja tähtäimiä (jos nyt näistä aiemmin ketjussa mainituista on kyse) Sergeille ei ole varmastikaan iso homma valmistuspuolelle. Pari inssiä syöttää ballistiikka-arvot laitteeseen ja laite viritetään Sergein kylkeen vaikkapa virkatyönä.

Laajennuskapasiteettiahan siellä on reippaasti. Pätkä aiemmasta tiedotteesta, jonka mukaan hankintoja tehdään yli 13 miljoonalla eurolla ja optiota viidelle vuodelle on 209 miljoonaa euroa.

Puolustusvoimat kehittää taistelijoiden pimeätaistelukykyä hankkimalla uusia valonvahvistimia ja maalinpaikantamislaitteita. Puolustusministeri Antti Kaikkonen on valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tekemään sopimuksen pimeätaisteluvälineiden ja maalinpaikannuslaitteiden hankinnasta kotimaiselta Senop Oy:ltä. Valonvahvistimien hankinta perustuu 22.5.2019 allekirjoitettuun aiesopimukseen ja on osa taistelijahanketta. Maalinpaikannuslaitteiden hankinta liittyy kranaatinheitinyksiköiden kehittämisen hankkeeseen. Senop toimittaa laitteet Puolustusvoimille vuoden 2021 loppuun mennessä, ja ne otetaan palveluskäyttöön vuodesta 2022 alkaen.


Nyt toteutettavan hankinnan arvonlisäverollinen arvo on kokonaisuutenaan yli 13 miljoonaa euroa. Sopimukseen sisältyy myös lisähankintavaraus asekiinnitteisten lasertähtäimien, valonvahvistimien ja maalinpaikannuslaitteiden hankinnasta. Viisivuotisen lisähankintavarauksen arvonlisäverollinen kokonaisarvo on noin 209 miljoonaa euroa. Hankinnan työllistävä vaikutus kotimaassa on 40 henkilötyövuotta ilman lisähankintavarauksen lunastamista.

Senop toimittaa Puolustusvoimille pimeänäkölaitteita - Senop

Puolustusvoimat kehittää taistelijoiden pimeätaistelukykyä hankkimalla uusia valonvahvistimia ja maalinpaikantamislaitteita. Puolustusministeri Antti Kaikkonen on valtuuttanut Puolustusvoimien…

senop.fi

 

[Huhta]

^Toki noita optioita tuosta 209 miljoonasta eurosta on jo osin lunastettu... mutta nähtävästi vain vajaalla 25 miljoonalla eurolla.

https://maanpuolustus.net/threads/puolustusvoimien-hankinnat-huhut-ilmoitukset-kilpailutukset-tilaukset-toimitukset.4682/post-1168020

Niitä Sergein päälle haviteltuja tähtäimiä on muutenkin jo hankittu. Tosin ilmeisesti körkin päälle.

https://maanpuolustus.net/threads/puolustusvoimien-hankinnat-huhut-ilmoitukset-kilpailutukset-tilaukset-toimitukset.4682/post-996019

 

[Einomies1]

Stingereiden valmistus kerettiin käytännössä lopettaa, koska USA ei niitä enää ostanut. Nyt on pitänyt suunnitella uusiksi osa ohjusta. Tuota stingeriä valmistettiin vain yhdelle ulkomaiselle asiakkaalle joka toimitti itse museo-osat tuotantoon. Kovat on varmaan paineet lähi-ilmatorjunnan kehittämiseen.

Ilmeisesti yksi kv-asiakas oli listalla ja maksoi päivityksistä puikkoihin. Stingeriin aloitettiin jo joitakin vuosia sitten P3I-ohjelma, jonka suomen puikotkin ovat varmasti saaneet, koska "peruskunnostetuista ohjuksista" puhuttiin ITO 15 hankinnassa.http://www.army-guide.com/eng/product2695.html

Ilmeisesti myös EADS:ä oli joskus lisenssi Stingerien valmistukseen, koska mm. Saksa käyttää sitä edelleen ainakin LeFlaSys- järjestelmässä.

Se lisäsi kykyä ja varmaankin elektroniikan osalta pääosin, koska RMP tuli 1989 tuotantoon ja block I sitten 90-luvulla. US ARMY haluaa lisää 1300 ohjusta ja tuotantoa lisää 50%. Nyt suunnitellaan IR+UV hakupään uusimista moderneista ja tuotannossa olevista komponenteista.https://www.janes.com/defence-news/...le-production-to-rise-50-by-2025-us-army-says

Stingeriin on myös suunniteltu ja testattu herätesytytin, jonka rahoitti itse Raytheon. Jokatapauksessa meidän järjestelmiin riittää varmasti vielä ohjuksia pitkälle 2030-luvulle saakka.

Tuo APKWS viritelmä on varmaan osavastaus näille ongelmille. Ilmeisesti jo ihan tosissaan käytössä ukrainassa kun mainittiin noissa oppaissa ensisijaiseksi keinoksi torjua dronet silloin kun on käytettävissä. Ohitetaan javelinien ja stingereiden rakettimoottoreiden pullonkaula käyttämällä noita hydra-raketteja joita on rutosti varastoissa. Ei ole niin kyvykäs mutta riittävä. Tästä ajattelusta pidän.

Viritelmistä on harvemmin pidemmälle hyötyä. Stingerin lisäkehittäminen ei ole mikään ongelma, mutta se vie tietysti aikaa, jota on hukattu jahkailuun 20 vuotta. USA:n lähtiessä hiekkamaakähinöihin, tarve lähi-it:e katosi ja Stingeristä ajateltiin luovuttavan vuosien saatossa. No, sitä päivämäärää on siirretty jatkuvasti, koska parempaa korvaajaa ei ole kehitelty. Ehkä paine kasvaa nyt?

RMP block II olisi lisännyt 2000-luvun alussa tuotantoon tullessaan kuvantavan hakupään ohjukseen, joka olisi ollut uniikki. Ehkä se olisi ollut liiankin hyvä, koska muut tuotannossa olevat ohjukset (Igla-S, Grom ja Mistral block II) eivät sitä käytä.

Vaadinkin että kriisitilanteen kapasiteetin nostamiseksi erilaisiin purkkainstrumentointeihin, tilataan heti Sergein kevytmodernisointi joltakin pieneltä ohjelmisto-integraattoriyritykseltä jolla ei ole mitään yhteyksiä nykyiseen puolustusteollisuuden klusteriin

Puolalla olisi valmis paketti tuohon(Sergei-pojille herkkua):
https://www.facebook.com/militaryle...nti-aircraft-twin-autocannon/523635911548700/

 

[mechanicus]

Ei ollut mitään ylijäämäpaskaa, vaan peruskunnostettuja ohjuksia a-laitteineen US-varastoista. Pv ei hankkisi niitä jos ne eivät olisi kuranttia. Alankomaista taidettiin saada jotakin järestelmiin liittyvää?

Jostain Euroopasta muistaakseni hankittiin lisäksi ihan oikeaa ylijäämäohjusta Stingeriin koulutusampumatarvikkeeksi.

 

[Kyylä]

Jostain Euroopasta muistaakseni hankittiin lisäksi ihan oikeaa ylijäämäohjusta Stingeriin koulutusampumatarvikkeeksi.

Tanskasta tuli vajaa 200 kpl A-version Stingereitä Lohtajalla ammuttavaksi.

 

[junailija]

https://twitter.com/x/status/1659477984582021120

Laivasto juttu, mutta Sergei muassa

 

[Corto]

https://twitter.com/x/status/1659477984582021120

Laivasto juttu, mutta Sergei muassa

Jännä, mikähän on ajanut tuohon. Ammushuolto? Näyttäis vähän että joku moderni versio on, optiikkaa ja näyttö taitaa näkyä kuvassa. Liekö venäläisten modi vai oma. Nykyään on kyllä triviaali homma lisätä noihin lämpökuvannin, laser ja näytöt, ihan siviilivehkeiden speksit riittää.


Tulee mieleen että mielenkiintoinen mutta itselleni hyvin tuntematon pala sergei historiaa on nuo suomalaiset laivamodit, jotka taitavat edelleen palvella kroatian laivastossa. Kehityksen huipentumana vuoden 87 versio.


Näistä olisi kiva kuulla tietoa jos jollakin on infoa. Vyösyöttöinen? Olen miettinyt että liittyykö näihin tykkeihin se että Suomessa oli ilmeisesti jossakin vaiheessa Sergein paukkujen valmistusta? APHC ammusta olisi Suomessa kehitelty joidenkin lähteiden mukaan. Tuli mieleen että vaativatko nämä laivatykit erilaista ammusta vai miksiköhän Suomessa ammusta kehiteltiin.

 

[Kyylä]

Jännä, mikähän on ajanut tuohon. Ammushuolto? Näyttäis vähän että joku moderni versio on, optiikkaa ja näyttö taitaa näkyä kuvassa. Liekö venäläisten modi vai oma. Nykyään on kyllä triviaali homma lisätä noihin lämpökuvannin, laser ja näytöt, ihan siviilivehkeiden speksit riittää.


Tulee mieleen että mielenkiintoinen mutta itselleni hyvin tuntematon pala sergei historiaa on nuo suomalaiset laivamodit, jotka taitavat edelleen palvella kroatian laivastossa. Kehityksen huipentumana vuoden 87 versio.
Katso liite: 78015

Näistä olisi kiva kuulla tietoa jos jollakin on infoa. Vyösyöttöinen? Olen miettinyt että liittyykö näihin tykkeihin se että Suomessa oli ilmeisesti jossakin vaiheessa Sergein paukkujen valmistusta? APHC ammusta olisi Suomessa kehitelty joidenkin lähteiden mukaan. Tuli mieleen että vaativatko nämä laivatykit erilaista ammusta vai miksiköhän Suomessa ammusta kehiteltiin.

Pari lähdettä, joista löytyy nippelitietoa mm. tuosta Sergein M85-evoluutiosta.

Laivaston Sergeit kehittyivät vaiheittain. Avaan asiaa muistivaraisesti muutamin detaljein. Suosittelen kuitenkin tutustumaan kirjallisuuteen, niin pääset asiassa paljon syvemmälle. Eli vastuuvapauslauseke kaikkeen alle kirjattuun.

Eri sukupolvia oli rinnan käytössä. 74 ilmeisesti päivitettiin uudemmiksi versioiksi, joten M74-nimikettä ei ole ollut käytössä. ( mahdollisesti poistettiin? )

Tykkeihin on matkan varrella lisätty komposiitista tehtyjä suojarakenteita, jotka vaikeuttavat alatyyppien tunnistamista. M77 ja M80 ovat sen myötä äkkiseltään hyvin samannäköisiä. Näkyviä eroja löytyy tähtäimen rakenteista.


23 80 74 2LT

Perus-Sergei sähköhydraulisella suuntauskoneistolla. Rengastähtäin ja sähköinen laukaisu.

23 80 77 2LT ( myöhemmin 23 M77 )

Paranneltu suuntauskoneisto ja kauko-ohjausmahdollisuus suuntauspylväältä. Tykillä istuvalle ampujalle lisättiin otsatuki, mikä paransi tuloksia rengastähtäimellä ammuttaessa.

23 80 80 2LT ( myöh. 23 M80 )

Hydrauliikkaa paranneltiin edelleen ja suuntausjärjestelmä oli muistaakseni jollain tapaa yhtenevä 40mm Boforsien kanssa, ainakin periaatteiltaan.

23 80 85 2LT ( myöh. 23 M85 )

Alkuperäinen lavetti heivattiin ja kehiteltiin kokonaan uusi. Tavoitteena oli tarkkuuden merkittävä parantaminen, eli käytännössä sisäänrakennetun hajonnan poistaminen. Alkuperäisestä konstruktiosta hyödynnettiin vain aseet. Tämä oli periaatteessa hieno ja aikalaistensa kanssa vertailukelpoinen ase, joka oli vakautettu ja varustettu lännestä hankituin tähtäimin yms. Käytössä se ei kuitenkaan ollut mikään menestys, mutta en osaa kertoa tarkemmin miksi ei. Ehkä joku täällä osaa? Tykin ja ampumatarvikkeen ominaisuudet lienevät ainakin käyneet kehittyneessä tykissä turhan vaatimattomiksi.

Aseeseen kehitettiin suurikapasiteettista kiinteää lipasta ( 200 laukausta?) ja niiden välillisesti edellyttämää putkien vesijäähdytystä, mutta nämä eivät toteutuneet. Ampumatarvikkeina olivat siis ne alkuperäiset, samoin lippaat.

Jatkokehitelmänä oli miinalaivoilla ja Rauma-luokalla käytetty M85 kuudella Mistral-ohjuksella, jotka olivat tykkien vaihtoaseena samalla lavetilla. Ilmeisesti Sadral oli nälkäbudjettiin liian arvokas ja ohjuslaukausten määrä arveluttavan pieni. Tykit piti alkuperäisen ajatuksen mukaan kyetä vaihtamaan pikana merellä, kun ohjukset loppuvat, mutta tämähän ei todellakaan toiminut. Varikolla tykit saatiin vaihdettua noin viikossa ( saatan hiemn liioitella ). Omatekoinen härpäke parhaasta päästä

- muutettu ja lisätty pari juttua

 

[Mölkky]

Loistavaa kuvamateriaalia jokaisen makkaranpaistajan unelmien uber-aseesta tositoimissa. Tällä kertaa torjutaan droneja! ”Lopputulos olisi ihan sama, muidenkin lentävien objektien kanssa. Tämä vaan lensi kelmisti suoraan yläpuolelle, ei siitä sitten hoksattu”: t. Igor-vainaa.

Edit. Huomaa miehistön määrä.

https://twitter.com/x/status/1689615779719741440

 

[Samovarius]

Loistavaa kuvamateriaalia jokaisen makkaranpaistajan unelmien uber-aseesta tositoimissa. Tällä kertaa torjutaan droneja! ”Lopputulos olisi ihan sama, muidenkin lentävien objektien kanssa. Tämä vaan lensi kelmisti suoraan yläpuolelle, ei siitä sitten hoksattu”: t. Igor-vainaa.

Edit. Huomaa miehistön määrä.

Mulle pisti tässä silmään kranaatin heikko vaikutus. Osuma tulee tykin oikealle puolelle ja pommi laukeaa, mutta ukkelssit lähinnä hyppivät paskat housussa kannelta ja vaunu lähtee liikkeelle. 2 jamppaa jää vaunun kannelle mutta liikkuvat, eli mahdollisesti haavoittuivat. Luulisi käsikranaatinkin tehneen enemmän vaikutusta. Onko nuo lennokin pommit jotain krkk:n kranaatteja 3D-tulostetulla pyrstöllä vai? Tässä olisi tuotekehitysideaa, terästää niitä pienellä määrällä sytytysmassaa.

 

[aab]

Loistavaa kuvamateriaalia jokaisen makkaranpaistajan unelmien uber-aseesta tositoimissa...

Ihmetyttää tämä jatkuva sergein mollaaminen, itse näen, että koska meillä niitä on, niin pitäisi kehittää ko. asejärjestelmää miehistön kuljetusvaunujen omasuojaksi ja maamaaleihin soveltuvaksi. Erinomainen ase kaupunkitaisteluihin ja asepesäkkeiden tuhoamiseen.

Sergei vaunun katolle ja ampuminen tapahtuu vaunun sisältä, ei luulisi olevan mitenkään vaikea toteuttaa.

 

[PEMM]

Ihmetyttää tämä jatkuva sergein mollaaminen, itse näen, että koska meillä niitä on, niin pitäisi kehittää ko. asejärjestelmää miehistön kuljetusvaunujen omasuojaksi ja maamaaleihin soveltuvaksi. Erinomainen ase kaupunkitaisteluihin ja asepesäkkeiden tuhoamiseen.

Sergei vaunun katolle ja ampuminen tapahtuu vaunun sisältä, ei luulisi olevan mitenkään vaikea toteuttaa.

Eli itkk:on korvaajaksi? Olisihan se aika miehekäs siinä Pasin katolla. Hydraulinen ohjaus ja kamera tähtäimeen. Siitähän ei tarvitsisi poistaa mitään, niin toimisi tarvittaessa myös manuaalisesti.

@Pzgnrl voisi mallinnella.

 

[Mikfin70]

Hydraulinen ohjaus

Ei hydrauliikka yhtään mihinkään vaan kunnon sähkömoottoreita. Syttyy vähemmän paloja.

 

[PEMM]

Ei hydrauliikka yhtään mihinkään vaan kunnon sähkömoottoreita. Syttyy vähemmän paloja.

Hyvä pointti.

Ja tällainen tähtäin näytöllä:

 

[Mölkky]

Ihmetyttää tämä jatkuva sergein mollaaminen, itse näen, että koska meillä niitä on, niin pitäisi kehittää ko. asejärjestelmää miehistön kuljetusvaunujen omasuojaksi ja maamaaleihin soveltuvaksi. Erinomainen ase kaupunkitaisteluihin ja asepesäkkeiden tuhoamiseen.

Sergei vaunun katolle ja ampuminen tapahtuu vaunun sisältä, ei luulisi olevan mitenkään vaikea toteuttaa.

Tuo juttu on moneen kertaan käyty läpi, ei sovellu tuohon käyttöön. Tähtäimet ei toimi ja jo lähtökohtaisesti epätarkka ase maakohteisiin. Aiheesta löytyy videomateriaalia Ukrainan sodasta, hupaisan näköistä kun valojuovaa lentää jokaiseen muuhun paikkaan paitsi tarkoitettuun kohteeseen.

 

[Pzgnrl]

Tuo juttu on moneen kertaan käyty läpi, ei sovellu tuohon käyttöön. Tähtäimet ei toimi ja jo lähtökohtaisesti epätarkka ase maakohteisiin. Aiheesta löytyy videomateriaalia Ukrainan sodasta, hupaisan näköistä kun valojuovaa lentää jokaiseen muuhun paikkaan paitsi tarkoitettuun kohteeseen.

Käsittääkseni epätarkkuus on alustasta ja putken kiinnityksestä johtuva, alun perin haluttu ominaisuus, joka alustaa vaihtamalla ja putket kiristämällä korjaantuu siedettävälle tasolle? Lisäksi laskemalla tulinopeutta voitaneen saada pientä parannusta kun koko laite ei värise kuin hullun elin.

 

[PEMM]

Tuo juttu on moneen kertaan käyty läpi, ei sovellu tuohon käyttöön. Tähtäimet ei toimi ja jo lähtökohtaisesti epätarkka ase maakohteisiin. Aiheesta löytyy videomateriaalia Ukrainan sodasta, hupaisan näköistä kun valojuovaa lentää jokaiseen muuhun paikkaan paitsi tarkoitettuun kohteeseen.

Mutta tapahtuuko tuo enemmänkin jalustasta? Ammuttaessa näkee, että koko jalusta liikahtaa ylöspäin, joka ei ajoneuvoon kiinnitettäessä luulisi olevan ongelma?

EDIT: Jos vakavasti puhutaan, niin se modaus maksaa. Sen sijaan voisihan sitä löytyä järkihintaan jokin ratkaisu, jonka voi suoraa asentaa pasiin ilman mitään modausta ja jolla saa ehkä parempaa jälkeä maamaaleihin. Kuten vaikka krkk.