Jopuni
Ylipäällikkö
Lautasäkeen levyjähän nuo on, hyvää uusio käyttöä.
![Stick Out Tongue :p :p](https://cdn.jsdelivr.net/gh/twitter/twemoji@14.0.2/assets/72x72/1f61b.png)
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Lautasäkeen levyjähän nuo on, hyvää uusio käyttöä.
Jumalauta, pohojanmaalla purotetahan lentokoneetkin puukolla.Sinulla oli esimerkkinä länsirannikon lentotukikohta, johon ei ole varaa pistää olkapääohjusta.
Onko meillä varaa olla ostamatta? Olen eri mieltä tuosta, että meillä olisi samanlainen positiivinen ongelma mitä Venäjälle; miehet olisivat halpoja. Taitaa yhden suomalaisen hinta olla valtiolle useamman miljoonaa eli yksilön tuotto odotus.Meinaatko että meillä on vara ostaa ja laittaa 100 stingeriä ja ukkoa istumaan kohteen suojaukseen?
Meillä on sama homma kuin Venäjällä, miehet on halpoja ja kalusto kallista. Siksi olemassa oleva kalusto aka Sergeit ja miehet on halpoja Suomen Erikoisolosuhteisiin.
No nyt löytyi lopullinen ratkaisu droonien, ja miksei kaiken muunkin ikävän ilmauhan, torjumiseen. Video on jostain syystä ranskaksi vaikka Bulgarialainen firma onkin innovaation takana, mutta arvannette mistä on kyse
Katso liite: 55067
https://www.bularmas.com/index.php/warrior-anti-drone-air-burst-ammunitions/
Sanopas yksikin toimiva laser vehje tällä hetkellä, sit edullinen ja saatavissa oleva... eli odotellaans nyt yks 15-20vuotta eteenpäin. Sit kun Israel ottaa sen käyttöön joka päiväseksi, niin voidaan puhua että se ehkä on valmis.
Sen mitä olen asiasta ymmärtänyt kuulopuheiden perusteella on että ItK 95 ei ole olemassa kuin kourallinen, eikä sillä mualimmaa muuteta. Modernisoinnit on ilmeisesti lopetettu jo kauan sitten ja nuokin komponentit tuskin löytyvät enää linjastoilta (25 v.+).Kun Sergein suuremmat ampumatarvikevarastot ovat tulossa ikänsä päähän, niin lähinnä Sergejevitsin (ITK 95) ylläpito lienee järkevää nimenomaan it-ohjuspattereiden katveita varten. Toki voi olla, että esim. maantietukikohdissa Sergeit toimivat myös jossain käyttötarkoituksessa vielä pitkäänkin, en osaa sanoa.
Tarpeesta torjua droneja tulevaisuudessa on ollut mainintoja jo useamman vuoden ajan. En muista yhtäkään kirjoitusta jossa Sergei olisi samassa yhteydessä mainuttu edes mahdollisena vaihtoehtona joten ratkaisut tulevat varmaankin muualta.Sen mitä olen asiasta ymmärtänyt kuulopuheiden perusteella on että ItK 95 ei ole olemassa kuin kourallinen, eikä sillä mualimmaa muuteta. Modernisoinnit on ilmeisesti lopetettu jo kauan sitten ja nuokin komponentit tuskin löytyvät enää linjastoilta (25 v.+).
Miksi tykkejä ei ole modernisoitu lisää kun siihen kerran aikaa ja tupakkia kulutettiin aikanaan? Syytä pohtia tätä kysymystä tarkkaan ennenkuin himoitsee jäljelläolevien perusversioiden muokkaamista taas uudeksi versioksi.
Maavoimat (nykyään ilmavoimat) päätti hankkia rahoilla 2000-luvun alkupuolella sensijaan ohjusjärjestelmiä EKITOon ja vielä 2015 hankkeessa lisää manpadejä. Miksi ei panostettu sergein moodaukseen ja tuotantoon silloin? Onko varustauduttu taas siihen väärään sotaan vai onko kenties asiaa tutkittu suorituskykyperustaisesti ja tuotos/panos suhteessa?
Mielenkiintoinen huomio: 30-57mm kaliibereissa tehokas kantama kaksin-kolminkertaistuu tutkakeskuslaskimen avulla. (Joo joo, ei täysin samat aseet joten ei 100% vertailukelpoista. Jos vituttaa niin vedä kännit.) Jos sama kerroin pätisi pienemmissäkin kaliibereissa, ja oletetaan eo+lem kombon vastaavan tutkaa tulenjohdollisesti, niin älytähtäimellä ja lennossa räjähtävällä/aukeavalla ammuksella "modattu" sergei voisi olla yllättävän tehokas. (Modattu lainausmerkeissä, koska modernin tähtäimen kiinnittäminen ja toisenlaisten laukausten vyöttäminen ei mikään iso operaatio ole.) Kustannustehokkuus riippuu sitten noiden hinnoista, saatavuushan on jo todennettu, verrattuna modernin vastaavan järjestelmän hintaan. Ja kaiken muun mitä on liian vähän hintoihin.Puolustusvoimien omat asiakirjat on sun kanssa eri mieltä. Alla on eri it-aseiden tehokkaat vaikutusetäisyydet. Näitä on täällä aina silloin tällöin kyselty, niin tässä ne nyt on. Samat punaiset leimat löytyy, kun oli Hesarin Viestikoelaitosuutisessakin. Mutta ei kannata pelästyä; ei nämä nyt enää oo salaisia. 23 ItK:n lukema korkeussuuntaan on kuin onkin juuri se 1000 m. Vaakasuuuntaan 2000 m ja kaaviota tarkaan lukien löytyy vielä muinaisen 20 mm it-tykin 1400 m. Ylöspäin siis taas se mainittu 2 sek lentoaika. Tällä etäisyydellä nopeudella 200 m/s ohittavaan maaliin ennakoksi tulee siis 400 m. Ja maalin suunta on ainoastaan arvioitu ja laitettu sormituntumalla tykkilaskimeen. Korkeuden pienentyessä tehokas amet kasvaa päätyen pinta-ammunnan 2000 metriin. Pinta-ammunnassa maali on paikoillaan tai liikkuu hitaasti niin ennakolla ei oo samaa merkistystä.
Kun otat kantaa toisten osaamiseen itse asiasta vääntämisen sijaan, niin kiinnostaisi kuulla millainen sitten on sun oma it-kokemus. Kirjoittamasi perusteella se taitaa rajoittua ainoastaan vm-palvelukseen ja mahdollisiin kertauksiin? Siten esimerkiksi leirikertomuksia et ole koskaan lukenu. Niitähän ei näytetä varusmiehille.
Katso liite: 70859
Nyt vähän harjoittelet luetun ymmärtämistä. En minä sanonut että kukaan lähtisi sergeitä siirtämään sitä maahanlaskua torjumaan. Mutta ne liikkuvammat, kevyemmät, kalliimmat ja harvalukuisemmat osastot eivät ehdi paikalle ajoissa jos se maahanlasku tapahtuu suoraan maakunnan lentokentälle tai ruutitehtaan pihalle, mitä kohdetta nyt sitten mietitäänkin suojattavan. Siksi sergeitä noiden aukeiden reunoille, ja maahanlasku tapahtuu kauempana => liikkuvat joukot ehtivät sen kimppuun ennen kuin kohde on vihollisen hallussa.Vaan eikö löydy kevyemmin huollettavaa, kevyemmin liikutettavaa, miehistöä vähemmän vievää järjestelmää vastaavaa iskukykyä antamaan
Noista odotetuista miljoonista menetetään joka ainoa sentti jos hävitään sota. Rauhanajan ihmishengen laskennallinen arvo ei ole todellakaan sama kuin sodan ajan sotilaan arvo. Meillä on heittää varusmies-reserviläinen moneen sellaiseen tehtävään jonka toisessa maassa hoitaisi kuukausipalkkaa nostava ammattisotilas. Se on ihan oikeasti olemassa oleva suomalainen erityisolosuhde.Onko meillä varaa olla ostamatta? Olen eri mieltä tuosta, että meillä olisi samanlainen positiivinen ongelma mitä Venäjälle; miehet olisivat halpoja. Taitaa yhden suomalaisen hinta olla valtiolle useamman miljoonaa eli yksilön tuotto odotus.
Huollon kapasiteettihan tulee pääosin ottokalustosta. Nykysuunnitelmissa käsittääkseni jopa merkittävissä osin ostokapasiteettina. Operatiivisten määrä on pieni, koska panssari- ja rynnäkkövaunut ovat pirun kalliita. Puolet nykyisestäkin on olemassa vain 90-luvun kirpputorilöytöjen ansiosta.Meillä operatiivivisten joukkojen määrä on myös aika pieni vaikka reservi suuri onkin. Tuollainen Sergei patteri vaatii paljon miehistöä ja logistiikkaa toimiakseen. Ehkäpä sillekin huollolle olisi parempaa käyttöä muualla?
Me kuitenkin tarvitaan halpojen mopodroneparvien uhkaa vastaan jotain juuri siihen lokeroon, jossa sergei tällä hetkellä elää. Hyvin laajalle levitettävää, pitkään valmiudessa pysyvää matalakorkeuksien torjuntaa. Tässä ne vaihtoehdot mitä tulee mieleen. Saa ihan vapaasti kaivella hintaluokkia mitä millekin ratkaisulle tulee ja miettiä miten tehokkaita ne loppujen lopuksi ovat.Lopulta merkitystä on sillä millainen teho aseesta saadaan ja väitän, että aika on ajanut ohitse näistä pieni kaliiberisista it aseista. Aseeseen ja ampumatarvikkeeseen tarvitaan älyä ja tehoa jota ei 23mm ammukseen mahdu. Jos ammusilmatorjuntaa halutaan vaikkapa heitteiden ja dronejen torjuntaa niin kyllä sitä täytyy alkaa hommaamaan jostain muusta värkistä kuin Sergeistä.
Tulen aloitus etäisyys 2400m, häirinnässä 3000m. Pinta-ammunta 3000m. Eli tehokas kantama ei tosiaankaan ole 1000m. Ei tuo mikään itkk ole.
Ammunnoissa It miehillä ei ole tarvetta huijata.
Maahanlaskujen torjunta ja niiden arviointi it miesten hommia. Ei ehkä kannata kenttätykkimiehen näillä päätään vaivata.
Kai se sergei jaoksineen täytyy siirtää jostakin jonnekin, jotta voisi olla jossakin torjumassa yhtään mitään. Ei niitäkään joka ikiseen strategisesti tärkeään kohteeseen riitä jokaista torjuntasuuntaa kattamaan ilman siirtelyä.Nyt vähän harjoittelet luetun ymmärtämistä. En minä sanonut että kukaan lähtisi sergeitä siirtämään sitä maahanlaskua torjumaan. Mutta ne liikkuvammat, kevyemmät, kalliimmat ja harvalukuisemmat osastot eivät ehdi paikalle ajoissa jos se maahanlasku tapahtuu suoraan maakunnan lentokentälle tai ruutitehtaan pihalle, mitä kohdetta nyt sitten mietitäänkin suojattavan. Siksi sergeitä noiden aukeiden reunoille, ja maahanlasku tapahtuu kauempana => liikkuvat joukot ehtivät sen kimppuun ennen kuin kohde on vihollisen hallussa.
Jumalauta tuntuu ettei täällä enää tajuta edes sitä et maata puolustaa muutakin väkeä kuin yksi sergei-tykki ja yhteistoimintaa saa harjoittaa...
Mielenkiintoinen huomio: 30-57mm kaliibereissa tehokas kantama kaksin-kolminkertaistuu tutkakeskuslaskimen avulla. (Joo joo, ei täysin samat aseet joten ei 100% vertailukelpoista. Jos vituttaa niin vedä kännit.) Jos sama kerroin pätisi pienemmissäkin kaliibereissa, ja oletetaan eo+lem kombon vastaavan tutkaa tulenjohdollisesti, niin älytähtäimellä ja lennossa räjähtävällä/aukeavalla ammuksella "modattu" sergei voisi olla yllättävän tehokas. (Modattu lainausmerkeissä, koska modernin tähtäimen kiinnittäminen ja toisenlaisten laukausten vyöttäminen ei mikään iso operaatio ole.) Kustannustehokkuus riippuu sitten noiden hinnoista, saatavuushan on jo todennettu, verrattuna modernin vastaavan järjestelmän hintaan. Ja kaiken muun mitä on liian vähän hintoihin.
No ne strategiset siirtymät (esim. perustamispaikalta kohteelle) eivät välitä siitä meneekö järjestelmän pakkaamiseen kuljetuskuntoon 5 minuuttia vai tuntia. Niitä ei tehdä ilmatilannekuvan mukaan vaan isomman suunnitelman osana, eikä niin tiheään että tuolla kuljetuksen kankeudella olisi todellista merkitystä. Suojattavia kohteita joudutaan tosiaankin priorisoimaan, ei jokainen vessapaperitehdas ole yhtä tärkeä suojattava kuin Vihtavuoren ruutitehdas näin esimerkkinä.Kai se sergei jaoksineen täytyy siirtää jostakin jonnekin, jotta voisi olla jossakin torjumassa yhtään mitään. Ei niitäkään joka ikiseen strategisesti tärkeään kohteeseen riitä jokaista torjuntasuuntaa kattamaan ilman siirtelyä.
Peräänkuulutin vain korvaavia mobiilimpia miehistöä vähemmän sitovia järjestelmiä. Niitä ON, ei tuo vanha letkupyssy ole se the maaginen rakkinen mikä tekee ihmeitä ilmaiseksi.
Tutun näköinen kaavio. Taitaa tosin se kranaatin itsetuho iskeä tuossa 7,5s kohdalla (vai oliko se säädettävissä) .Tätä itsekin olen miettinyt. Tunteet kuumenevat ja asiaa puidaan helposti ilman kunnon lähtötietoja. Sergein kantaman ja tehokkuuden arvioimiseksi pitäisi pyrkiä auttavasti määrittelemään ainakin muutamat asiat.
1. Paljonko nykyiset maksimikantamat ovat kiinni alkeellisesta ja suuripiirteisestä laskimesta ja alkuperäisistä hitaista ja epävarmoista tavoista mitatta nopeus ja etäisyys. Yllättävän vähän on tietoa suoraan zu-23 ominaisuuksista. Llähinnä näistä tehokkaista ampumaetäisyyksistä. Ne taas riippuvat paljon myös maalin nopeudesta ja liikehtimiskyvystä. Linkkaamassani modernisaatioblogissa todettiin että uudella laskimella kantamaa voitiin kasvattaa. Näin on ilmoitettu myös puolalaisten projekteista. Osa kantaman lisäyksestä tulee varmaan uudesta ammuksesta. Itse mietin tuota korkeusulottuvuutta @Old Boy linkkaamassa tehokkaiden ampumaetäisyyksien kaaviossa (kiitos siitä) Miksihän on rajattu niin alas (1000m)Katso liite: 70889Tämän taulukon mukaan korkeuden ei pitäisi vaikuttaa noin voimakkaasti lentoaikaan ja kantamaan, vai luenko väärin noita käppyröitä. Eikö mainitun 2s päästä laaki pitäisi olla jo korkeammalla? Ja mikä tämä 2s raja on? Haluaisin laskea vähän eri skenaarioita mutta meinaa kaatua lähtötietojen puutteeseen.
2. Jos jonkun kärsivällisyys vielä riittäisi muihinkin kuin tiktokkeihin ja twiitteihin niin voisi vaikka silmäillä läpi nuo muutamat aloitusviestissä linkitetyt paperit. Kohteen nopeus, koko, etäisyys, tulittavien aseiden määrä ja kohteen liikehtiminen kaikki vaikuttavat niin valtavasti osumismahdollisuuksiin että on todella laiskaa sanoa että Sergeillä ei tee mitään nykyisellä taistelukentällä. Pitäisi miettiä juuri tiettyä käyttötapaa ja kohdetta. Jos jotakin tuolta ukrainasta voi jo sanoa niin sen että yhdellä aseella ilmatorjuntaa ei ratkaista. Siihen tarvitaan koko "ekosysteemi"
3. Pitäisi arvioida potentiaalisten kohteiden lisäksi käyttötilanteet. Mitkä on tyypillisen tuliaseman rajat havainnolle tulen avaukselle. Mitä reaktioaikoja tarvitaan. Onko liikkuvuudella väliä vai ei. Onko tyypillinen kohde lähtökohtaisesti kantaman sisällä. Sitten on vielä nämä vaihtoehtoiset tavat ratkaista ongelmat ja niiden kustannukset. Kannattaako näistä lähteä vääntämään ennen kuin on enemmän faktoja pöydässä.
Lisäksi. Tuo airburst ammus olisi aidosti kiinnostava katsoa teoriatasolla tarkemmin läpi. Nostaa huimasti tutkimusten mukaan osumamahdollisuutta pieneen tai liikehtivään kohteeseen. Kuka on itkolla tai sergeillä lohtajalla paahtanut pientä maalilennokkia niin tietää että hankalaa on. Tuota warrior- airburst ammusta voisi verrata 35 mm oerlikon AHEAD. Miksiköhän siinä oli päädytty pyöreisiin pelletteihin? Eikös lieriöt todettu paremmin pureviksi ja pakkautuvat tiheämpään. Jollakin valmistajalla on tosin myös 40mm ammuksissa pyöreitä kuulia. Jos tuohon 23mm ammukseen on ängetty n.30 pellettiä niin ovatkohan ne samassa kokoluokassa 3,3g. Mitähän sellainen pelletti tekee jos se kopsahtaa parin kilsan päässä 300-400m/s vauhdilla droneen tai iraninmopoon? näissä ei taida räjähdysaine tuottaa nopeutta vaan ammuksen oma vauhti. + mahdollinen kohteen nopeus.
Onnistumistodennäköisyys on tasan 0%. Saman tuloksen saa aikaiseksi heittelemällä kiviä kohti taivasta. Käytännössä millään meillä käytössä olevalla ohjuksellakaan ei saada osumaa ballistiseen, paitsi ehkä vahingossa.Pystyykö Sergeillä pudottamaan ballistisen ohjuksen? Useamman risteilyohjuksen? Voisin väittää että, kun puhutaan tilanteesta, että mahdollisuuksia saa vain sen yhden niin ei onnistu.
Mikä Sergeissä on heikoin osuus ja mitkä ovat vahvuudet? Onko itse aseessa vikaa, onko se riittävän tarkka jos tähtäys on hyvä? Ammukset, niiden saatavuus ja kehitettävyys?
Olen ymmärtänyt niin, että laskin ja tähtäin ovat heikko lenkki. Nopeus ja etäisyys pitää arvioida, ja sitten ukon osata veivata ja tähdätä? Voisiko tähän löytyä muuta parannusta kuin ilmeisen kallis päivitys tutkaohjatuksi?
Jos kaadetaan muutama aita ja mietitään minkälaista tekniikkaa siviilipuolella on käytössä, ei pitäisi olla mahdotonta - tai edes erityisen vaikeaa - korvata suuntaajat servoilla ja järjestää tähtäys vähän sivummalle. Hyvän näkyvyyden vallitessa se voisi olla jopa helppoa, myös pimeällä, suurimman haasteen ehkä toisi sumu ja sade.
Hyvä näkökulma. Luulen että syvän rauhan aikana nämä aidat on mahdoton ylittää turvallisuussyistä ja "uskottavuussyistä" Puhtoinen nato-morsian sotii vain hi-tecilla. sitten kun sotilasta ja siviiliä kuolee niin otetaan 3d printterit ja kolvit esiin.Olen jonkun verran ollut teknisissä kehitysprosesseissa mukana, vaikka en insinööri olekaan. Sivuhuomiona voin todeta että olen hyvin joustava, enkä väitä että insinöörit olisivat aina väärässä. Näen kuitenkin asiat usein toisella tavalla, ja joskus osun oikeaan, usein en.
Mikä Sergeissä on heikoin osuus ja mitkä ovat vahvuudet? Onko itse aseessa vikaa, onko se riittävän tarkka jos tähtäys on hyvä? Ammukset, niiden saatavuus ja kehitettävyys?
Olen ymmärtänyt niin, että laskin ja tähtäin ovat heikko lenkki. Nopeus ja etäisyys pitää arvioida, ja sitten ukon osata veivata ja tähdätä? Voisiko tähän löytyä muuta parannusta kuin ilmeisen kallis päivitys tutkaohjatuksi?
Jos kaadetaan muutama aita ja mietitään minkälaista tekniikkaa siviilipuolella on käytössä, ei pitäisi olla mahdotonta - tai edes erityisen vaikeaa - korvata suuntaajat servoilla ja järjestää tähtäys vähän sivummalle. Hyvän näkyvyyden vallitessa se voisi olla jopa helppoa, myös pimeällä, suurimman haasteen ehkä toisi sumu ja sade.
Ehdotin jossakin keskustelussa sukellusveneiden paikallistamista helikoptereista laskettavilla hydrofoneilla. Setti voisi olla järkevän kokoinen, jolloin sen voisi tarpeen mukaan ottaa mukaan rajan koptereihin, pelastuskoptereihin tai kuljetuskoptereihin. Sotilaspuolen vehkeet ovat kuulemma liian kalliita, ja siviilipuolen värkeillä ei voi kuunnella sukellusveneiden aiheuttamia ääniä. Miksi ei, se ei selvinnyt minulle, mutta ei kai sitten voi.
Ennen ajatusten tyrmäystä otan esimerkin. Jos Hostomelin kentän maahanlasku olisikin onnistunut ja Kiova kaatunut kuten ennakko-olettama oli, ja ajatus venjäjän armeijan mahtavuudesta eläisi vahvana. Mitä sanottaisiin tänään niille, jotka ehdottaisivat että pudotetaan Venäjän armeijaa vastaan siviilidroneista kranaatteja, joihin on 3D-tulostettu pyrstöt?
Olisiko vastaus "hiukan" nihkeä no way.
Tätäpä tarkoitin.9 tykin Sergei-patteriin Sprinterin alustalle rakennettu kevyt taistelunjohtokeskus tutkalla ja generaattorilla, tykkien servosuuntaus/-laukaisu ja sähkö-/datayhteydet taistelunjohtokeskuksesta tykeille kaapelilla. Kustannus useiden satojen tykkien modifikaatiossa alle 5 miljoonaa euroa per patteri, päälle ampumatarvikehankinnat.