ZU-23-2 "Sergei" 23 Itk 61: Käyttö modernissa sodankäynnissä ja modernisoinnit

Meinaatko että meillä on vara ostaa ja laittaa 100 stingeriä ja ukkoa istumaan kohteen suojaukseen?
Meillä on sama homma kuin Venäjällä, miehet on halpoja ja kalusto kallista. Siksi olemassa oleva kalusto aka Sergeit ja miehet on halpoja Suomen Erikoisolosuhteisiin.
Onko meillä varaa olla ostamatta? Olen eri mieltä tuosta, että meillä olisi samanlainen positiivinen ongelma mitä Venäjälle; miehet olisivat halpoja. Taitaa yhden suomalaisen hinta olla valtiolle useamman miljoonaa eli yksilön tuotto odotus.

Meillä operatiivivisten joukkojen määrä on myös aika pieni vaikka reservi suuri onkin. Tuollainen Sergei patteri vaatii paljon miehistöä ja logistiikkaa toimiakseen. Ehkäpä sillekin huollolle olisi parempaa käyttöä muualla?
Lopulta merkitystä on sillä millainen teho aseesta saadaan ja väitän, että aika on ajanut ohitse näistä pieni kaliiberisista it aseista. Aseeseen ja ampumatarvikkeeseen tarvitaan älyä ja tehoa jota ei 23mm ammukseen mahdu. Jos ammusilmatorjuntaa halutaan vaikkapa heitteiden ja dronejen torjuntaa niin kyllä sitä täytyy alkaa hommaamaan jostain muusta värkistä kuin Sergeistä.
 
Viimeksi muokattu:
Sanopas yksikin toimiva laser vehje tällä hetkellä, sit edullinen ja saatavissa oleva... eli odotellaans nyt yks 15-20vuotta eteenpäin. Sit kun Israel ottaa sen käyttöön joka päiväseksi, niin voidaan puhua että se ehkä on valmis.

Jaa, no siinä Israelilaisten järjestelmä. Ei suinkaan ainoa mitä maailmasta löytyy, mutta kun israelilaista kerran kysyit. Mutta pysy silti uskossa vahvana sergei voi vielä nousta pelin muuttavaksi kostoaseeksi:rolleyes: Hinnoista eos, mutta tulevaisuus on tässä eikä ikivanhojen tykkien tekohengittämisessä, sen pitäisi olla kaikille alaa vähääkään seuraaville itsestään selvä asia.
 
Kun Sergein suuremmat ampumatarvikevarastot ovat tulossa ikänsä päähän, niin lähinnä Sergejevitsin (ITK 95) ylläpito lienee järkevää nimenomaan it-ohjuspattereiden katveita varten. Toki voi olla, että esim. maantietukikohdissa Sergeit toimivat myös jossain käyttötarkoituksessa vielä pitkäänkin, en osaa sanoa.
Sen mitä olen asiasta ymmärtänyt kuulopuheiden perusteella on että ItK 95 ei ole olemassa kuin kourallinen, eikä sillä mualimmaa muuteta. Modernisoinnit on ilmeisesti lopetettu jo kauan sitten ja nuokin komponentit tuskin löytyvät enää linjastoilta (25 v.+).

Miksi tykkejä ei ole modernisoitu lisää kun siihen kerran aikaa ja tupakkia kulutettiin aikanaan? Syytä pohtia tätä kysymystä tarkkaan ennenkuin himoitsee jäljelläolevien perusversioiden muokkaamista taas uudeksi versioksi.

Maavoimat (nykyään ilmavoimat) päätti hankkia rahoilla 2000-luvun alkupuolella sensijaan ohjusjärjestelmiä EKITOon ja vielä 2015 hankkeessa lisää manpadejä. Miksi ei panostettu sergein moodaukseen ja tuotantoon silloin? Onko varustauduttu taas siihen väärään sotaan vai onko kenties asiaa tutkittu suorituskykyperustaisesti ja tuotos/panos suhteessa?
 
Sen mitä olen asiasta ymmärtänyt kuulopuheiden perusteella on että ItK 95 ei ole olemassa kuin kourallinen, eikä sillä mualimmaa muuteta. Modernisoinnit on ilmeisesti lopetettu jo kauan sitten ja nuokin komponentit tuskin löytyvät enää linjastoilta (25 v.+).

Miksi tykkejä ei ole modernisoitu lisää kun siihen kerran aikaa ja tupakkia kulutettiin aikanaan? Syytä pohtia tätä kysymystä tarkkaan ennenkuin himoitsee jäljelläolevien perusversioiden muokkaamista taas uudeksi versioksi.

Maavoimat (nykyään ilmavoimat) päätti hankkia rahoilla 2000-luvun alkupuolella sensijaan ohjusjärjestelmiä EKITOon ja vielä 2015 hankkeessa lisää manpadejä. Miksi ei panostettu sergein moodaukseen ja tuotantoon silloin? Onko varustauduttu taas siihen väärään sotaan vai onko kenties asiaa tutkittu suorituskykyperustaisesti ja tuotos/panos suhteessa?
Tarpeesta torjua droneja tulevaisuudessa on ollut mainintoja jo useamman vuoden ajan. En muista yhtäkään kirjoitusta jossa Sergei olisi samassa yhteydessä mainuttu edes mahdollisena vaihtoehtona joten ratkaisut tulevat varmaankin muualta.

Myöskään Sergein korvaaminen Stingerillä tms ei taida ajatuksena olla tästä maailmasta. Tykithän on käsittääkseni jo siirretty ainakin pääosin otsakkeen omasuoja-it alle eli häiritsemään vihollista ja buustaamaan omien moraalia taivaita pyyhkivillä valojuovavanoilla. Käyttäjinä erittäin usein ihan muut kuin it-yksiköt eli noita voi olla vaikkapa huollon oto-aseina. Tuollaiseen käyttöön ei vähiä ohjusrahoja budjetoida. Tykit poistuvat aikanaan ja sitten ollaan ilman. Muilla momenteilla ohjuksia varmasti hankitaan jatkossakin mutta silloin ei olla edes muodollisesti Sergeitä korvaamassa.
 
Puolustusvoimien omat asiakirjat on sun kanssa eri mieltä. Alla on eri it-aseiden tehokkaat vaikutusetäisyydet. Näitä on täällä aina silloin tällöin kyselty, niin tässä ne nyt on. Samat punaiset leimat löytyy, kun oli Hesarin Viestikoelaitosuutisessakin. Mutta ei kannata pelästyä; ei nämä nyt enää oo salaisia. 23 ItK:n lukema korkeussuuntaan on kuin onkin juuri se 1000 m. Vaakasuuuntaan 2000 m ja kaaviota tarkaan lukien löytyy vielä muinaisen 20 mm it-tykin 1400 m. Ylöspäin siis taas se mainittu 2 sek lentoaika. Tällä etäisyydellä nopeudella 200 m/s ohittavaan maaliin ennakoksi tulee siis 400 m. Ja maalin suunta on ainoastaan arvioitu ja laitettu sormituntumalla tykkilaskimeen. Korkeuden pienentyessä tehokas amet kasvaa päätyen pinta-ammunnan 2000 metriin. Pinta-ammunnassa maali on paikoillaan tai liikkuu hitaasti niin ennakolla ei oo samaa merkistystä.

Kun otat kantaa toisten osaamiseen itse asiasta vääntämisen sijaan, niin kiinnostaisi kuulla millainen sitten on sun oma it-kokemus. Kirjoittamasi perusteella se taitaa rajoittua ainoastaan vm-palvelukseen ja mahdollisiin kertauksiin? Siten esimerkiksi leirikertomuksia et ole koskaan lukenu. Niitähän ei näytetä varusmiehille.

Katso liite: 70859
Mielenkiintoinen huomio: 30-57mm kaliibereissa tehokas kantama kaksin-kolminkertaistuu tutkakeskuslaskimen avulla. (Joo joo, ei täysin samat aseet joten ei 100% vertailukelpoista. Jos vituttaa niin vedä kännit.) Jos sama kerroin pätisi pienemmissäkin kaliibereissa, ja oletetaan eo+lem kombon vastaavan tutkaa tulenjohdollisesti, niin älytähtäimellä ja lennossa räjähtävällä/aukeavalla ammuksella "modattu" sergei voisi olla yllättävän tehokas. (Modattu lainausmerkeissä, koska modernin tähtäimen kiinnittäminen ja toisenlaisten laukausten vyöttäminen ei mikään iso operaatio ole.) Kustannustehokkuus riippuu sitten noiden hinnoista, saatavuushan on jo todennettu, verrattuna modernin vastaavan järjestelmän hintaan. Ja kaiken muun mitä on liian vähän hintoihin.
Vaan eikö löydy kevyemmin huollettavaa, kevyemmin liikutettavaa, miehistöä vähemmän vievää järjestelmää vastaavaa iskukykyä antamaan
Nyt vähän harjoittelet luetun ymmärtämistä. En minä sanonut että kukaan lähtisi sergeitä siirtämään sitä maahanlaskua torjumaan. Mutta ne liikkuvammat, kevyemmät, kalliimmat ja harvalukuisemmat osastot eivät ehdi paikalle ajoissa jos se maahanlasku tapahtuu suoraan maakunnan lentokentälle tai ruutitehtaan pihalle, mitä kohdetta nyt sitten mietitäänkin suojattavan. Siksi sergeitä noiden aukeiden reunoille, ja maahanlasku tapahtuu kauempana => liikkuvat joukot ehtivät sen kimppuun ennen kuin kohde on vihollisen hallussa.

Jumalauta tuntuu ettei täällä enää tajuta edes sitä et maata puolustaa muutakin väkeä kuin yksi sergei-tykki ja yhteistoimintaa saa harjoittaa...
Onko meillä varaa olla ostamatta? Olen eri mieltä tuosta, että meillä olisi samanlainen positiivinen ongelma mitä Venäjälle; miehet olisivat halpoja. Taitaa yhden suomalaisen hinta olla valtiolle useamman miljoonaa eli yksilön tuotto odotus.
Noista odotetuista miljoonista menetetään joka ainoa sentti jos hävitään sota. Rauhanajan ihmishengen laskennallinen arvo ei ole todellakaan sama kuin sodan ajan sotilaan arvo. Meillä on heittää varusmies-reserviläinen moneen sellaiseen tehtävään jonka toisessa maassa hoitaisi kuukausipalkkaa nostava ammattisotilas. Se on ihan oikeasti olemassa oleva suomalainen erityisolosuhde.
Meillä operatiivivisten joukkojen määrä on myös aika pieni vaikka reservi suuri onkin. Tuollainen Sergei patteri vaatii paljon miehistöä ja logistiikkaa toimiakseen. Ehkäpä sillekin huollolle olisi parempaa käyttöä muualla?
Huollon kapasiteettihan tulee pääosin ottokalustosta. Nykysuunnitelmissa käsittääkseni jopa merkittävissä osin ostokapasiteettina. Operatiivisten määrä on pieni, koska panssari- ja rynnäkkövaunut ovat pirun kalliita. Puolet nykyisestäkin on olemassa vain 90-luvun kirpputorilöytöjen ansiosta.
Lopulta merkitystä on sillä millainen teho aseesta saadaan ja väitän, että aika on ajanut ohitse näistä pieni kaliiberisista it aseista. Aseeseen ja ampumatarvikkeeseen tarvitaan älyä ja tehoa jota ei 23mm ammukseen mahdu. Jos ammusilmatorjuntaa halutaan vaikkapa heitteiden ja dronejen torjuntaa niin kyllä sitä täytyy alkaa hommaamaan jostain muusta värkistä kuin Sergeistä.
Me kuitenkin tarvitaan halpojen mopodroneparvien uhkaa vastaan jotain juuri siihen lokeroon, jossa sergei tällä hetkellä elää. Hyvin laajalle levitettävää, pitkään valmiudessa pysyvää matalakorkeuksien torjuntaa. Tässä ne vaihtoehdot mitä tulee mieleen. Saa ihan vapaasti kaivella hintaluokkia mitä millekin ratkaisulle tulee ja miettiä miten tehokkaita ne loppujen lopuksi ovat.
  • Sergeiden päivitys, älytähtäimet + uudet ammukset
  • Tuhansia ITKK:ta, älytähtäimet + ammukset
  • Satoja MANPAD-laukaisimia + ohjukset
  • Satoja uusia konetykkejä + ammukset
  • Satoja laser-aseita
 
Tulen aloitus etäisyys 2400m, häirinnässä 3000m. Pinta-ammunta 3000m. Eli tehokas kantama ei tosiaankaan ole 1000m. Ei tuo mikään itkk ole.
Ammunnoissa It miehillä ei ole tarvetta huijata.

Maahanlaskujen torjunta ja niiden arviointi it miesten hommia. Ei ehkä kannata kenttätykkimiehen näillä päätään vaivata.

Kyllä maahanlaskun torjuntaa hinkattiin Sergei-patterilla , joka kertausharjoituksessa, joita patterin päällikkönä johdin.
 
Nyt vähän harjoittelet luetun ymmärtämistä. En minä sanonut että kukaan lähtisi sergeitä siirtämään sitä maahanlaskua torjumaan. Mutta ne liikkuvammat, kevyemmät, kalliimmat ja harvalukuisemmat osastot eivät ehdi paikalle ajoissa jos se maahanlasku tapahtuu suoraan maakunnan lentokentälle tai ruutitehtaan pihalle, mitä kohdetta nyt sitten mietitäänkin suojattavan. Siksi sergeitä noiden aukeiden reunoille, ja maahanlasku tapahtuu kauempana => liikkuvat joukot ehtivät sen kimppuun ennen kuin kohde on vihollisen hallussa.

Jumalauta tuntuu ettei täällä enää tajuta edes sitä et maata puolustaa muutakin väkeä kuin yksi sergei-tykki ja yhteistoimintaa saa harjoittaa...
Kai se sergei jaoksineen täytyy siirtää jostakin jonnekin, jotta voisi olla jossakin torjumassa yhtään mitään. Ei niitäkään joka ikiseen strategisesti tärkeään kohteeseen riitä jokaista torjuntasuuntaa kattamaan ilman siirtelyä.

Peräänkuulutin vain korvaavia mobiilimpia miehistöä vähemmän sitovia järjestelmiä. Niitä ON, ei tuo vanha letkupyssy ole se the maaginen rakkinen mikä tekee ihmeitä ilmaiseksi.
 
Mielenkiintoinen huomio: 30-57mm kaliibereissa tehokas kantama kaksin-kolminkertaistuu tutkakeskuslaskimen avulla. (Joo joo, ei täysin samat aseet joten ei 100% vertailukelpoista. Jos vituttaa niin vedä kännit.) Jos sama kerroin pätisi pienemmissäkin kaliibereissa, ja oletetaan eo+lem kombon vastaavan tutkaa tulenjohdollisesti, niin älytähtäimellä ja lennossa räjähtävällä/aukeavalla ammuksella "modattu" sergei voisi olla yllättävän tehokas. (Modattu lainausmerkeissä, koska modernin tähtäimen kiinnittäminen ja toisenlaisten laukausten vyöttäminen ei mikään iso operaatio ole.) Kustannustehokkuus riippuu sitten noiden hinnoista, saatavuushan on jo todennettu, verrattuna modernin vastaavan järjestelmän hintaan. Ja kaiken muun mitä on liian vähän hintoihin.

Tätä itsekin olen miettinyt. Tunteet kuumenevat ja asiaa puidaan helposti ilman kunnon lähtötietoja. Sergein kantaman ja tehokkuuden arvioimiseksi pitäisi pyrkiä auttavasti määrittelemään ainakin muutamat asiat.

1. Paljonko nykyiset maksimikantamat ovat kiinni alkeellisesta ja suuripiirteisestä laskimesta ja alkuperäisistä hitaista ja epävarmoista tavoista mitatta nopeus ja etäisyys. Yllättävän vähän on tietoa suoraan zu-23 ominaisuuksista. Llähinnä näistä tehokkaista ampumaetäisyyksistä. Ne taas riippuvat paljon myös maalin nopeudesta ja liikehtimiskyvystä. Linkkaamassani modernisaatioblogissa todettiin että uudella laskimella kantamaa voitiin kasvattaa. Näin on ilmoitettu myös puolalaisten projekteista. Osa kantaman lisäyksestä tulee varmaan uudesta ammuksesta. Itse mietin tuota korkeusulottuvuutta @Old Boy linkkaamassa tehokkaiden ampumaetäisyyksien kaaviossa (kiitos siitä) Miksihän on rajattu niin alas (1000m)TS-210.gifTämän taulukon mukaan korkeuden ei pitäisi vaikuttaa noin voimakkaasti lentoaikaan ja kantamaan, vai luenko väärin noita käppyröitä. Eikö mainitun 2s päästä laaki pitäisi olla jo korkeammalla? Ja mikä tämä 2s raja on? Haluaisin laskea vähän eri skenaarioita mutta meinaa kaatua lähtötietojen puutteeseen.


2. Jos jonkun kärsivällisyys vielä riittäisi muihinkin kuin tiktokkeihin ja twiitteihin niin voisi vaikka silmäillä läpi nuo muutamat aloitusviestissä linkitetyt paperit. Kohteen nopeus, koko, etäisyys, tulittavien aseiden määrä ja kohteen liikehtiminen kaikki vaikuttavat niin valtavasti osumismahdollisuuksiin että on todella laiskaa sanoa että Sergeillä ei tee mitään nykyisellä taistelukentällä. Pitäisi miettiä juuri tiettyä käyttötapaa ja kohdetta. Jos jotakin tuolta ukrainasta voi jo sanoa niin sen että yhdellä aseella ilmatorjuntaa ei ratkaista. Siihen tarvitaan koko "ekosysteemi"

3. Pitäisi arvioida potentiaalisten kohteiden lisäksi käyttötilanteet. Mitkä on tyypillisen tuliaseman rajat havainnolle tulen avaukselle. Mitä reaktioaikoja tarvitaan. Onko liikkuvuudella väliä vai ei. Onko tyypillinen kohde lähtökohtaisesti kantaman sisällä. Sitten on vielä nämä vaihtoehtoiset tavat ratkaista ongelmat ja niiden kustannukset. Kannattaako näistä lähteä vääntämään ennen kuin on enemmän faktoja pöydässä.

Lisäksi. Tuo airburst ammus olisi aidosti kiinnostava katsoa teoriatasolla tarkemmin läpi. Nostaa huimasti tutkimusten mukaan osumamahdollisuutta pieneen tai liikehtivään kohteeseen. Kuka on itkolla tai sergeillä lohtajalla paahtanut pientä maalilennokkia niin tietää että hankalaa on. Tuota warrior- airburst ammusta voisi verrata 35 mm oerlikon AHEAD. Miksiköhän siinä oli päädytty pyöreisiin pelletteihin? Eikös lieriöt todettu paremmin pureviksi ja pakkautuvat tiheämpään. Jollakin valmistajalla on tosin myös 40mm ammuksissa pyöreitä kuulia. Jos tuohon 23mm ammukseen on ängetty n.30 pellettiä niin ovatkohan ne samassa kokoluokassa 3,3g. Mitähän sellainen pelletti tekee jos se kopsahtaa parin kilsan päässä 300-400m/s vauhdilla droneen tai iraninmopoon? näissä ei taida räjähdysaine tuottaa nopeutta vaan ammuksen oma vauhti. + mahdollinen kohteen nopeus.
 
Kai se sergei jaoksineen täytyy siirtää jostakin jonnekin, jotta voisi olla jossakin torjumassa yhtään mitään. Ei niitäkään joka ikiseen strategisesti tärkeään kohteeseen riitä jokaista torjuntasuuntaa kattamaan ilman siirtelyä.

Peräänkuulutin vain korvaavia mobiilimpia miehistöä vähemmän sitovia järjestelmiä. Niitä ON, ei tuo vanha letkupyssy ole se the maaginen rakkinen mikä tekee ihmeitä ilmaiseksi.
No ne strategiset siirtymät (esim. perustamispaikalta kohteelle) eivät välitä siitä meneekö järjestelmän pakkaamiseen kuljetuskuntoon 5 minuuttia vai tuntia. Niitä ei tehdä ilmatilannekuvan mukaan vaan isomman suunnitelman osana, eikä niin tiheään että tuolla kuljetuksen kankeudella olisi todellista merkitystä. Suojattavia kohteita joudutaan tosiaankin priorisoimaan, ei jokainen vessapaperitehdas ole yhtä tärkeä suojattava kuin Vihtavuoren ruutitehdas näin esimerkkinä.

Enkä minä väitä ettei muita, suorituskykyisempiä järjestelmiä olisi. Miehistön vähentäminen vaan ei ole itseisarvo, eikä ne muut järjestelmät mitä on saatavilla ole mitään maagisia ihmeentekijöitä myöskään, vaikka maksavatkin yhtä paljon kuin sellainen.
 
Ok. Jos otetaan tavoitteeksi suojata pistemaali Sergeillä. Vaikkapa tuo Vihtavuoren ruutitehdas. Maahanlaskua todennäköisempää on se, että toiminta olisi pitkälti samaa mitä se on nyt Ukrainassa ollut eli se kohde on tarkoitus tuhota ei vallata ehjänä. Pystyykö Sergeillä pudottamaan ballistisen ohjuksen? Useamman risteilyohjuksen? Voisin väittää että, kun puhutaan tilanteesta, että mahdollisuuksia saa vain sen yhden niin ei onnistu. Kohde tuhotaan on siinä kehällä se Sergei tai ei. Maahanlaskun torjunnassa näksin, että lentävään kuljetuskalustoon kannattaa vaikuttaa ohjuksilla jolloin ne todennäköisesti saadaan paremmin alas. Jos maahanlasku on jo tehty niin siinäkin tilanteessa epäsuora olisi sergeitä tehokkampi jossa istutaan aika avoimella paikalla.

En yksinkertaisesti näe järjestelmälle jonka kantama on hyvin rajoittunut ja jonka tulen teho perustuu massamaiseen käyttöön enää nykyaikaisella taistelukentällä sellaista tarvetta, että järjestelmää kannattaisi ylläpitää. Noita tarvitaan järkyttävä määrä jos halutaan edes teoriassa jonkinlainen teho aikaiseksi. Paljonko Sergein miehistö on? 6 per. tykki? Patterissa 6 tykkiä eli 36 miestä. Nämä äijät tarvitsevat ruokaa sekä muuta huoltoa. Riittääkö yksi patteri tärkeän kohteen suojaamiseen? Epäilen kun ilmansuuntia on monta ja kantama on verrattain lyhyt. Pistetään vaikka neljä patteria per kohde. Nyt ollaan 24 tykissä ja 144 miehessä. Jokainen tykki tarvitsee ajoneuvon eli 24 ajoneuvoa joille tarvitaan polttoainetta ja huolto- evakuointi ajoneuvo. Kenttäkeittiölle vielä oma ajoneuvo + muut ajoneuvot. Yksi kohde edelleenkin kyseessä joka edelleenkin voidaan tuhota kyllästämällä torjunta.

En saa tuota matematiikkaa toimimaan niin, että siitä tulisi järkevää mitenkään päin. Onko meillä oikeasti niin paljon ylimääräistä resurssia, että on varaa istuttaa lähemmäs 200 ukkoa odottamassa ja siitä huolimatta todennäköisyys sille, että kohde tuhotaan on merkittävä?
 
Tätä itsekin olen miettinyt. Tunteet kuumenevat ja asiaa puidaan helposti ilman kunnon lähtötietoja. Sergein kantaman ja tehokkuuden arvioimiseksi pitäisi pyrkiä auttavasti määrittelemään ainakin muutamat asiat.

1. Paljonko nykyiset maksimikantamat ovat kiinni alkeellisesta ja suuripiirteisestä laskimesta ja alkuperäisistä hitaista ja epävarmoista tavoista mitatta nopeus ja etäisyys. Yllättävän vähän on tietoa suoraan zu-23 ominaisuuksista. Llähinnä näistä tehokkaista ampumaetäisyyksistä. Ne taas riippuvat paljon myös maalin nopeudesta ja liikehtimiskyvystä. Linkkaamassani modernisaatioblogissa todettiin että uudella laskimella kantamaa voitiin kasvattaa. Näin on ilmoitettu myös puolalaisten projekteista. Osa kantaman lisäyksestä tulee varmaan uudesta ammuksesta. Itse mietin tuota korkeusulottuvuutta @Old Boy linkkaamassa tehokkaiden ampumaetäisyyksien kaaviossa (kiitos siitä) Miksihän on rajattu niin alas (1000m)Katso liite: 70889Tämän taulukon mukaan korkeuden ei pitäisi vaikuttaa noin voimakkaasti lentoaikaan ja kantamaan, vai luenko väärin noita käppyröitä. Eikö mainitun 2s päästä laaki pitäisi olla jo korkeammalla? Ja mikä tämä 2s raja on? Haluaisin laskea vähän eri skenaarioita mutta meinaa kaatua lähtötietojen puutteeseen.


2. Jos jonkun kärsivällisyys vielä riittäisi muihinkin kuin tiktokkeihin ja twiitteihin niin voisi vaikka silmäillä läpi nuo muutamat aloitusviestissä linkitetyt paperit. Kohteen nopeus, koko, etäisyys, tulittavien aseiden määrä ja kohteen liikehtiminen kaikki vaikuttavat niin valtavasti osumismahdollisuuksiin että on todella laiskaa sanoa että Sergeillä ei tee mitään nykyisellä taistelukentällä. Pitäisi miettiä juuri tiettyä käyttötapaa ja kohdetta. Jos jotakin tuolta ukrainasta voi jo sanoa niin sen että yhdellä aseella ilmatorjuntaa ei ratkaista. Siihen tarvitaan koko "ekosysteemi"

3. Pitäisi arvioida potentiaalisten kohteiden lisäksi käyttötilanteet. Mitkä on tyypillisen tuliaseman rajat havainnolle tulen avaukselle. Mitä reaktioaikoja tarvitaan. Onko liikkuvuudella väliä vai ei. Onko tyypillinen kohde lähtökohtaisesti kantaman sisällä. Sitten on vielä nämä vaihtoehtoiset tavat ratkaista ongelmat ja niiden kustannukset. Kannattaako näistä lähteä vääntämään ennen kuin on enemmän faktoja pöydässä.

Lisäksi. Tuo airburst ammus olisi aidosti kiinnostava katsoa teoriatasolla tarkemmin läpi. Nostaa huimasti tutkimusten mukaan osumamahdollisuutta pieneen tai liikehtivään kohteeseen. Kuka on itkolla tai sergeillä lohtajalla paahtanut pientä maalilennokkia niin tietää että hankalaa on. Tuota warrior- airburst ammusta voisi verrata 35 mm oerlikon AHEAD. Miksiköhän siinä oli päädytty pyöreisiin pelletteihin? Eikös lieriöt todettu paremmin pureviksi ja pakkautuvat tiheämpään. Jollakin valmistajalla on tosin myös 40mm ammuksissa pyöreitä kuulia. Jos tuohon 23mm ammukseen on ängetty n.30 pellettiä niin ovatkohan ne samassa kokoluokassa 3,3g. Mitähän sellainen pelletti tekee jos se kopsahtaa parin kilsan päässä 300-400m/s vauhdilla droneen tai iraninmopoon? näissä ei taida räjähdysaine tuottaa nopeutta vaan ammuksen oma vauhti. + mahdollinen kohteen nopeus.
Tutun näköinen kaavio. Taitaa tosin se kranaatin itsetuho iskeä tuossa 7,5s kohdalla (vai oliko se säädettävissä) .
Mielenkiintoisia nuo uudet haulikko ammukset.
 
Pystyykö Sergeillä pudottamaan ballistisen ohjuksen? Useamman risteilyohjuksen? Voisin väittää että, kun puhutaan tilanteesta, että mahdollisuuksia saa vain sen yhden niin ei onnistu.
Onnistumistodennäköisyys on tasan 0%. Saman tuloksen saa aikaiseksi heittelemällä kiviä kohti taivasta. Käytännössä millään meillä käytössä olevalla ohjuksellakaan ei saada osumaa ballistiseen, paitsi ehkä vahingossa.
 
Olen jonkun verran ollut teknisissä kehitysprosesseissa mukana, vaikka en insinööri olekaan. Sivuhuomiona voin todeta että olen hyvin joustava, enkä väitä että insinöörit olisivat aina väärässä. Näen kuitenkin asiat usein toisella tavalla, ja joskus osun oikeaan, usein en.

Mikä Sergeissä on heikoin osuus ja mitkä ovat vahvuudet? Onko itse aseessa vikaa, onko se riittävän tarkka jos tähtäys on hyvä? Ammukset, niiden saatavuus ja kehitettävyys?

Olen ymmärtänyt niin, että laskin ja tähtäin ovat heikko lenkki. Nopeus ja etäisyys pitää arvioida, ja sitten ukon osata veivata ja tähdätä? Voisiko tähän löytyä muuta parannusta kuin ilmeisen kallis päivitys tutkaohjatuksi?

Jos kaadetaan muutama aita ja mietitään minkälaista tekniikkaa siviilipuolella on käytössä, ei pitäisi olla mahdotonta - tai edes erityisen vaikeaa - korvata suuntaajat servoilla ja järjestää tähtäys vähän sivummalle. Hyvän näkyvyyden vallitessa se voisi olla jopa helppoa, myös pimeällä, suurimman haasteen ehkä toisi sumu ja sade.

Ehdotin jossakin keskustelussa sukellusveneiden paikallistamista helikoptereista laskettavilla hydrofoneilla. Setti voisi olla järkevän kokoinen, jolloin sen voisi tarpeen mukaan ottaa mukaan rajan koptereihin, pelastuskoptereihin tai kuljetuskoptereihin. Sotilaspuolen vehkeet ovat kuulemma liian kalliita, ja siviilipuolen värkeillä ei voi kuunnella sukellusveneiden aiheuttamia ääniä. Miksi ei, se ei selvinnyt minulle, mutta ei kai sitten voi.

Ennen ajatusten tyrmäystä otan esimerkin. Jos Hostomelin kentän maahanlasku olisikin onnistunut ja Kiova kaatunut kuten ennakko-olettama oli, ja ajatus venjäjän armeijan mahtavuudesta eläisi vahvana. Mitä sanottaisiin tänään niille, jotka ehdottaisivat että pudotetaan Venäjän armeijaa vastaan siviilidroneista kranaatteja, joihin on 3D-tulostettu pyrstöt?

Olisiko vastaus "hiukan" nihkeä no way.
 
Mikä Sergeissä on heikoin osuus ja mitkä ovat vahvuudet? Onko itse aseessa vikaa, onko se riittävän tarkka jos tähtäys on hyvä? Ammukset, niiden saatavuus ja kehitettävyys?

Ammuksien kehitettävyys ja kustannustehokkuus on ongelma, jos halutaan torjua tehokkaasti uusia maalityyppejä. Pieni älyammus tulee kalliiksi suhteessa suorituskykyyn. (23 mm kranaatin paino alle 200 g, vrt. 35 mm AHEAD kranaatin paino 750 g.) Älykäs sytytin maksaa saman kuin isoonkin ammukseen, kenties enemmänkin jos joudutaan miniatyrisoimaan, ja se on pois kranaatin räjähtävästä osuudesta.

Olen ymmärtänyt niin, että laskin ja tähtäin ovat heikko lenkki. Nopeus ja etäisyys pitää arvioida, ja sitten ukon osata veivata ja tähdätä? Voisiko tähän löytyä muuta parannusta kuin ilmeisen kallis päivitys tutkaohjatuksi?

Voisi. Koska Sergei ei toimi tyhjiössä, vaan optimistisesti ajateltuna torjuu ilmatilannekuvassa olevia maaleja, niin tykkimiehistölle voidaan tuoda "tuliasemapäätteelle" maalin nopeus. (Tosin koska siinä tiedossa on hieman viivettä, niin maalin alkaessa väistellä Sergein sarjat menevät mihin sattuu, mutta auttaisi se varmaan tulenavauksessa.) Etäisyyden voi mitata käsikäyttöisellä LEM:llä.

Jos kaadetaan muutama aita ja mietitään minkälaista tekniikkaa siviilipuolella on käytössä, ei pitäisi olla mahdotonta - tai edes erityisen vaikeaa - korvata suuntaajat servoilla ja järjestää tähtäys vähän sivummalle. Hyvän näkyvyyden vallitessa se voisi olla jopa helppoa, myös pimeällä, suurimman haasteen ehkä toisi sumu ja sade.

9 tykin Sergei-patteriin Sprinterin alustalle rakennettu kevyt taistelunjohtokeskus tutkalla ja generaattorilla, tykkien servosuuntaus/-laukaisu ja sähkö-/datayhteydet taistelunjohtokeskuksesta tykeille kaapelilla. Kustannus useiden satojen tykkien modifikaatiossa alle 5 miljoonaa euroa per patteri, päälle ampumatarvikehankinnat.

Heikkoudet:

-Siirrettävä järjestelmä, ei liikkuva
-Vaatimaton torjuntatilavuus
-Ampumatarvikeyhteensopimattomuus länsimaisten kumppanien kanssa
-Heikkotehoisen tutkan alttius ELSO:lle
-Tutkan havaittavuus
-Kasvanut huoltorasite rauhanaikana

Vahvuudet:

-Tulen tarkkuuden giganttinen parantuminen
-Huonoissa näkyvyysolosuhteissa operoinnin giganttinen parantuminen
-Giganttisesti pienentynyt logistinen rasite sodan aikana, patterin operointi jopa vain muutamalla miehellä ja ajoneuvolla
 
Olen jonkun verran ollut teknisissä kehitysprosesseissa mukana, vaikka en insinööri olekaan. Sivuhuomiona voin todeta että olen hyvin joustava, enkä väitä että insinöörit olisivat aina väärässä. Näen kuitenkin asiat usein toisella tavalla, ja joskus osun oikeaan, usein en.

Mikä Sergeissä on heikoin osuus ja mitkä ovat vahvuudet? Onko itse aseessa vikaa, onko se riittävän tarkka jos tähtäys on hyvä? Ammukset, niiden saatavuus ja kehitettävyys?

Olen ymmärtänyt niin, että laskin ja tähtäin ovat heikko lenkki. Nopeus ja etäisyys pitää arvioida, ja sitten ukon osata veivata ja tähdätä? Voisiko tähän löytyä muuta parannusta kuin ilmeisen kallis päivitys tutkaohjatuksi?

Jos kaadetaan muutama aita ja mietitään minkälaista tekniikkaa siviilipuolella on käytössä, ei pitäisi olla mahdotonta - tai edes erityisen vaikeaa - korvata suuntaajat servoilla ja järjestää tähtäys vähän sivummalle. Hyvän näkyvyyden vallitessa se voisi olla jopa helppoa, myös pimeällä, suurimman haasteen ehkä toisi sumu ja sade.

Ehdotin jossakin keskustelussa sukellusveneiden paikallistamista helikoptereista laskettavilla hydrofoneilla. Setti voisi olla järkevän kokoinen, jolloin sen voisi tarpeen mukaan ottaa mukaan rajan koptereihin, pelastuskoptereihin tai kuljetuskoptereihin. Sotilaspuolen vehkeet ovat kuulemma liian kalliita, ja siviilipuolen värkeillä ei voi kuunnella sukellusveneiden aiheuttamia ääniä. Miksi ei, se ei selvinnyt minulle, mutta ei kai sitten voi.

Ennen ajatusten tyrmäystä otan esimerkin. Jos Hostomelin kentän maahanlasku olisikin onnistunut ja Kiova kaatunut kuten ennakko-olettama oli, ja ajatus venjäjän armeijan mahtavuudesta eläisi vahvana. Mitä sanottaisiin tänään niille, jotka ehdottaisivat että pudotetaan Venäjän armeijaa vastaan siviilidroneista kranaatteja, joihin on 3D-tulostettu pyrstöt?

Olisiko vastaus "hiukan" nihkeä no way.
Hyvä näkökulma. Luulen että syvän rauhan aikana nämä aidat on mahdoton ylittää turvallisuussyistä ja "uskottavuussyistä" Puhtoinen nato-morsian sotii vain hi-tecilla. sitten kun sotilasta ja siviiliä kuolee niin otetaan 3d printterit ja kolvit esiin.

Tekemällä vehkeet milspecs osista, ohjelmistot vesiputousmallilla ja pakkaamalla kaiken painavaan harmaanvihreään laatikkoon saadaan näitä 2milj markan modeja. Hyviähän ne on ja esim nämä sanlatyyliset elektroniikat on oikeasti kestäviä ja kasarielektroniikka muutenkin.

Olen hupimielessä pyöritellyt mielessä muutamaa minimitason "modernisaatiota" Mikrokontrollerien ja minitietokoneiden laskentateho ja tehontarve on mennyt viime vuosina niin paljon eteenpäin että monimutkaisemmatkin ballistiikat ja signaalinkäsittelyt alkaa olla aika helppo nakki ja homma pyörisi muutamalla makitan akulla vs nuo vanhat lyijymöhkäleet.

Tutkahan se olisi se kallis osa järjestelmää. Optiset taas halvempi tapa hankkia maalitietoa.
 
9 tykin Sergei-patteriin Sprinterin alustalle rakennettu kevyt taistelunjohtokeskus tutkalla ja generaattorilla, tykkien servosuuntaus/-laukaisu ja sähkö-/datayhteydet taistelunjohtokeskuksesta tykeille kaapelilla. Kustannus useiden satojen tykkien modifikaatiossa alle 5 miljoonaa euroa per patteri, päälle ampumatarvikehankinnat.
Tätäpä tarkoitin.

Silloin kun ei (haluta) ajatella asiaa toisesta kulmasta, paukahtaa vastaus että x miljoonaa, ennen kuin vaihtoehtoja on edes pohdittu laajasti ja ennakkoluulottomasti. Mutta ei siinä mitään, kuvio on tuttu enkä käy tästä vääntämään.

Vastaa kuitenkin siihen hypoteettiseen kysymykseen - Venäjä olisi edelleen maailman 2. kovin armeija ja ehdottaisin, että aletaan tuhoamaan niiden sotavoimaa pudottamalla kranuja siviilidroneilla. Mitä vastaisit?
 
Back
Top