Maavoimat on itsenäisen Suomen historian parhaassa kunnossa, sanoo Maavoimien komentaja – ”Meillä on ylivoimaisesti Euroopan suurin tykistö”
Maavoimat panee paukkuja valmiuteen ja paikallispuolustukseen.
Maavoimien komentaja Petri Hulkko kertoi puolustushaaransa ajankohtaisista hankkeista keskiviikkona Helsingissä. (KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA LEHTIKUVA)
Jarmo Huhtanen HS
Julkaistu: 12.2. 14:25 , Päivitetty: 12.2. 14:51
KENRAALILUUTNANTTI Petri Hulkko ei kätke kynttilää vakan alle.
”Maavoimat on itsenäisen Suomen historiansa parhaassa kunnossa, suhteutettuna myös turvallisuusympäristöön”, hän sanoi keskiviikkona Maavoimien mediatilaisuudessa Helsingissä.
”Minulla ei ole mitään syytä Maavoimien komentajana nurkua lisää resursseja tai valittaa jostakin.”
Hulkko sanoi, että on turha kantaa huolta, että Maavoimat olisi jäämässä jotenkin Ilmavoimien ja Merivoimien suurhankintojen jalkoihin. Hän ottikin esimerkin talvisodasta ja muistutti, että 80 vuotta sitten helmikuussa elettiin kriittisiä hetkiä.
”Kyllähän meidän maavoimallinen suorituskyky suhteutettuna on ihan toista luokkaa kuin siihen aikaan.”
Hulkko korosti, että Suomella on Euroopan toiseksi suurimmat maavoimat Turkin jälkeen, mistä hän saa kuulemma aina kuulla kun hän tapaa ulkomaalaisia sotilaskollegojaan. Eikä siinä kaikki:
”Meillä on ylivoimaisesti Euroopan suurin tykistö. Ruotsilla on 24 kenttätykkiä, Norjalla samoin 24. Meillä on tuhat. Sen lisäksi meillä on niihin ampumatarvikkeita.”
MAAVOIMIEN kehittäminen on tällä hetkellä jäänyt julkisuudessa Ilmavoimien HX-hankkeen ja Merivoimien Laivue 2020 -hankkeen varjoon. Maavoimat on kuitenkin Puolustusvoimien pääpuolustushaara, jota kehitettiin aktiivisesti viime vuosikymmenellä.
Hulkko myöntää, että Maavoimien kehittämisessä kävi 2010-luvulla tuuria. Suomi sai ostettua keskeisiä asejärjestelmiä käytettynä eli selvästi uutta halvemmalla.
Tärkeimpiä niistä olivat Leopard-taistelupanssarivaunut, raskaat raketinheittimet ja K9-panssarihaupitsit.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
”Ellei niitä satojen miljoonien eurojen kauppoja olisi kyetty tekemään, niin keskusteltaisiin varmaan ihan eri asioista kuin miten HX tai Laivue 2020 etenevät, eli mitkä olisivat puolustushaarojen painotukset”, Hulkko sanoi.
”Nyt tätä kilpajuoksua ei tarvitse käydä.”
Hulkko kertoi avoimesti, että nykyisillä resursseilla Maavoimat ei olisi edes kyennyt ottamaan vastaan enempää uutta materiaalia koulutukseen ja operatiiviseen käyttöön.
MAAVOIMIEN keskeisiä painopisteitä ovat tällä hetkellä valmiuden ja paikallispuolustuksen kehittäminen.
Vuonna 2017 perustettuja noin komppanian suuruisia valmiusyksikköjä ollaan nyt kasvattamassa suuremmiksi valmiuspataljooniksi, joihin kuuluu satoja sotilaita.
Valmiuspataljoonakokeilu on aloitettu jo Porin prikaatissa ja Panssariprikaatissa.
Hulkko käyttää valmiusyksiköistä sanaa ”pienoisprikaati”, koska niissä ovat kaikki aselajit edustettuina.
Hänen mukaansa vapaaehtoisia varusmiehiä valmiusyksiköihin on toistaiseksi riittänyt ja vain hyvin harvoja on pitänyt käskeä koulutukseen.
”Paikallispuolustusta tullaan kehittämään lähivuosina merkittävästi. Se tulee saamaan entistä suuremman roolin puolustusvoimallisesti ja erityisesti maavoimallisesti”, Hulkko sanoi.
Paikallispuolustusharjoitusten avulla Puolustusvoimat hakee myös tietoisesti näkyvyyttä. Näkyvyys on vähentynyt viime vuosina muun muassa varuskuntien lakkauttamisten myötä.
”Haluamme osoittaa, että jokaista valtakunnan kolkkaa puolustetaan.”
HULKKO muistutti, että koulutettujen varusmiesten määrä on laskenut viimeisen kymmenen vuoden ajan merkittävästi.
”Otimme tammikuussa sisään hieman yli 10 000 varusmiestä Maavoimiin, ja näyttää että heinäkuun saapumiserä on jo noin tuhatta varusmiestä pienempi. Eletään isoa murroskautta.”
Väestöennusteen mukaan ikäluokat pysyvät kuitenkin seuraavan vuosikymmenen ajan samankokoisina.
Hulkko toivoo, että vapaaehtoisia naisia hakeutuisi vielä enemmän varusmiespalvelukseen. Näin miesten pienenevä määrä voitaisiin korvata yhä enemmän naisilla.
Tavoitteena on, että yhä useampi mies suorittaisi asepalveluksen loppuun. Tutkinnan alla on, että voisiko B-palveluskelpoisuusluokkaa kehittää niin, että niin sanottuja B-miehiä otettaisiin laajemmin erilaisiin tehtäviin.
”Kaikkien ei tarvitse olla kärkitaistelijoita”, Hulkko korosti ja muistutti, että Puolustusvoimissa on 425 eri tehtävää, joihin koulutetaan varusmiehiä. Tehtäviä pitäisi löytyä kaikille.
”Meillä on 20 vuotta ollut se periaate, että kaikkien pitäisi olla rynnäkkökiväärimiehiä, mutta meillä on nyky-yhteiskunnassa monia sellaisia tehtäviä, ettei se ole välttämätöntä eikä edes tarpeen.”
Maavoimat pilotoi tänä vuonna myös uutta koulutusjärjestelmää, joka on tarkoitus ottaa käyttöön koko Puolustusvoimissa ensi vuonna.
Uudessa järjestelmässä on muutettu muun muassa koulutuksen jaksottamista ja hyödynnetty digitalisaatiota eli esimerkiksi virtuaalisia koulutusympäristöjä.
MAAVOIMIEN tämän vuosikymmenen tärkeimmät materiaalihankkeet liittyvät yksittäisen taistelijan suojavarusteisiin ja liikkuvuuden parantamiseen.
Hulkko lupaa, että sotilaiden pimeätoimintakykyä ja suojavarustusta parannetaan merkittävästi.
Yksi tärkeimpiä hankkeita on uuden Patrian alustan pohjalle perustuvan panssaroidun miehistönkuljetusajoneuvon kehittäminen. Tästä on sovittu Latvian kanssa ja Hulkon mukaan nyt näyttää siltä, että myös Viro on tulossa hankkeeseen mukaan.
Toinen tärkeä liikkuvuutta lisäävä hanke on uuden arktisen ajoneuvon kehittäminen nykyisten telakuorma-autojen korvaajaksi.
Ajoneuvolla pitäisi olla sama taktinen kyky kuin telakuorma-autoilla, mutta sen pitäisi pystyä liikkumaan maantiellä selvästi nopeammin, jotta joukkoja voidaan keskittää nopeammin.
Arktisen ajoneuvon kehittämiseen ollaan hakemassa EU-rahoitusta.
Maavoimat aikoo myös päivittää lähivuosina nykyiset CV9030-rynnäkköpanssarivaunut ja hankkia lisää lennokkeja.
yle.fi
www.hs.fi
