Asevelvollisuuden pitää muuttua

Tässä mielessä PV astuu samaan ihanaan maailmaan missä esim. ählämitaistelijat operoivat eli niukkuuden ympäristössä. Toki ainahan PV on ollut niukkuuden piirissä, mutta nyt puhutaan aivan uudesta tasosta

Niin, paljonkos se Suomen bkt on kasvanut viimeisen 12 vuoden aikana ja paljonko Suomineidon päätä on pidetty pinnalla velanotolla.....eikä siihen ole auttanut hallitusten kulloiset värit yhtään mitään. Eikä auta nytkään.

Kehityslinja on sikäli lohduton ja jossain kohtaa törmätään rajapintaan, ehdoitta. Siinähän sitten mukkeloidaan kalkyylit tasapainoon.
 
Niin, paljonkos se Suomen bkt on kasvanut viimeisen 12 vuoden aikana ja paljonko Suomineidon päätä on pidetty pinnalla velanotolla.....eikä siihen ole auttanut hallitusten kulloiset värit yhtään mitään. Eikä auta nytkään.

Kehityslinja on sikäli lohduton ja jossain kohtaa törmätään rajapintaan, ehdoitta. Siinähän sitten mukkeloidaan kalkyylit tasapainoon.

Jahka PV:lle on ostettu tarpeeksi infraa, kalustoa ja yms tilpehööriä kaapit täyteen niin näiden ylläpitokustannukset vuorostaan rokottavat (lähi)tulevaisuuden muuttuvia kustannuksia eli varusmiespalveluksen panostuksia. Tällöin siirtymä uuteen toimintaympäristöön ei ole muutaman prosentin heilahdus vaan kunnon rysähdys, joka luonnollisesti menee käsi kädessä seuraavan (ja lopullisen) talousromahduksen kanssa. Siinäpä on sitten paljon pään raapimista sekä PV:n henkilökunnalla että veronmaksajalla, kun prioriteetti numero uunona on saada uuden karheet lentokoneet ilmaan, mutta juuri varusmiespalvelukseen astunut Sakke saa hakea täydennystä Varustelekasta omaan pussiin, kun varusvarastolta lykätään käteen jotain Ranskan muukalaislegioonan käytettyjä kalsareita, joissa on enemmän reikää kuin kalsonkia.

Periaatteessa PV operoi mielestäni tällä hetkellä sekä niukkuuden että suhteellisen yltäkylläisyyden alla. Niukkuus mitataan kirstun täyttöasteella ja suhteellinen yltäkylläisyys suhteellisen korkealla kansan osallistumisasteella. Jälkimmäinen tekijä on seuraava jonossa eli tekemässä moraalista näivettymistä, kun voidaan päätellä sekä todisteiden että historian valossa PV:stä on kehkeytymässä jonkin sortin yksityisarmeija, yhteiskunnan eliitin (eli heimon) turvajoukot. Tästä seuraa todnäk poliittista kädenvääntöä organisaation sisällä, että mennäänkö sateenkaaripolitiikalla ja -markkinoinnilla vai kenties rasistisella "koti, uskonto, isäenmaa"-linjalla etiepäe. Kun kansalainen ei tiedä mistä hommasta on kyse niin tällöin luonnollisesti kansalainen ei tiedä kannattaako kyseiseen homman ryhtyä mukaan.

Joka tapauksessa, hommaan pitää saada selkeyttä ja vyön kiristystä entisestään. Vyötä on helppo kiristää, kun asepalveluksen voisi hoitaa puolessa ajassa kun nipistää kaikki turhanpäiväisyydet pois ja niitähän riittää. PV:lle pitäisi valita vain esim. viisi asiaa mitkä tulevaisuuden haistelijan pitää osata ja kaikki muu, kuten sulkeiset voidaan niistää pois pakasta vaikka jonkun kapteenin mielestä hän ei pysty edes kuvittelemaan haistelijan kykenevän sotilaalliseen toimintaan ilman aseotteiden hyvää hallintaa.
 
Maanpuolustahdon ja asevelvollisuuden kannalta olennainen kysymys on se, että onko Suomessa mitään sellaista, jonka vuoksi voisi riskeerata jopa henkensä?

Minäpä veikkaan, että jatkossa yhä harvempi keksii kysymykseen hyvää vastausta. Vaikka foorumilla hurmosisänmaalliset ihmiset kehuvat Suomea estoitta, niin tosiasiassa elinkelpoisia maita löytyy muualtakin. Saattavat jopa monelta osin olla Suomea miellyttävämpiä asuinmaita.
 

Uusi selvitys diabetesta sairastavien henkilöiden varusmiespalveluksesta

Puolustusvoimien terveystarkastusohjeen mukaan diabetesta sairastavat vapautetaan jatkossakin palveluksesta rauhan aikana.

Puolustusvoimissa oli vuosien 2001- 2017 aikana voimassa erillisohje, jonka perusteella diabeetikko saattoi suorittaa varusmiespalveluksen vapaaehtoisena, mikäli hänellä ei ollut mitään diabeteksen liitännäissairauksia ja sokeritasapaino oli todistetusti hyvä.

Näiden 17 vuoden aikana hieman yli 100 terveydellisin perustein valittua vapaaehtoista diabeetikkoa suoritti varusmiespalveluksen.
Vaikka heille oli järjestetty diabeteksen hoitoon liittyviä tukitoimia, kuten neuvontapuhelin 24/7 -periaatteella, esiintyi tässä ryhmässä diabetekseen liittyviä komplikaatioita.

Pääesikunta päätti vuoden 2017 aikana lopettaa kokeilun vuoden 2018 ensimmäiseen saapumiserään ja käynnisti selvityksen diabeetikkojen varusmiespalveluksen jatkomahdollisuuksista.
Selvityksen tehnyt monialainen työryhmä esitti Pääesikunnalle raportin, jonka perusteella Pääesikunta päätti 28.12.2018, ettei saapumiserän 1/2018 jälkeen keskeytettyä diabeetikoiden varusmiespalveluskäytäntöä käynnistetä uudelleen palvelusturvallisuuteen kohdistuvien riskien vuoksi.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen aloitteesta Puolustusvoimat teki vielä asiasta syyskaudella 2019 erillistarkastelun ja selvitti myös muiden pohjoismaiden tilanteen.
Lääketieteellisten selvitysten ja arvioiden perusteella diabeetikkojen palvelusturvallisuuteen kohdistuvat riskit ovat edelleen liian suuret ja jatkossakin diabetesta sairastavat vapautetaan palveluksesta rauhan aikana.
 

Jo joka kolmas mies jättää armeijan käymättä – Maavoimien mukaan yhdessä asuminen ahdistaa osaa miehistä

Yhdessä asuminen ja tekeminen, yhteiset tuvat, wc:t ja suihkut ahdistavat osaa miehistä, Maavoimien komentaja arvioi.


Maavoimat yrittää kuumeisesti etsiä keinoja ja palvelustapoja, jotta mahdollisimman moni mies suorittaisi varusmiespalveluksensa.

Komentaja Petri Hulkon mukaan varusmiespalvelus jää suorittamatta joka kolmannelta mieheltä nykyisissä ikäluokissa.
Määrä on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna.

Siis kolmekymppiseksi mennessä joka kolmannelta mieheltä jää nykyisistä ikäluokista varusmiespalvelus suorittamatta.
Suurin syy varusmiespalveluksen suorittamatta jättämiseen on mielenterveysongelmat, armeijan olot ahdistavat.

– Syyt ovat moninaisia. Mutta monesti syyt kulminoituvat yhdessä asumiseen, tekemiseen. Nukutaan, asutaan samassa tuvassa. Koetaan ahdistavaksi käydä samassa vessassa, samoissa suihkutiloissa.
Kaikki ne samat asiat, jotka ahdistavat koulunuoria, Hulkko luettelee.

Jos ongelmia tulee, terveydenhoitoviranomaiset tekevät lopullisen arvion nuoren palveluskyvystä.
Hulkon mukaan fyysiset vaivat ovat palveluksen keskeytyssyinä minimaaliset.
Pääsyy keskeytyksiin on henkinen toimintakyky.


Maavoimat markkinoi onnistumisen elämystä koko elämää varten

Maavoimat yrittää luoda varusmiespalvelukseen uusia tehtäviä, joiden avulla yhä useampi mies pystyisi suorittamaan varusmiespalveluksen.
Kaikista ei enää yritetä kouluttaa rynnäkkökivääritaistelijoita.

Komentaja Petri Hulkon filosofiassa yhteiskunta on muuttunut.
Puolustusvoimien toiminnan näkökulmasta tarvitaan taistelijoiden lisäksi osaamista esimerkiksi kyber-maailmasta.
Varusmiehille tarjotaan tehtäviä koodareina virtuaalikoulutuksen ylläpitäjinä sekä koulutusta paikallisjoukkoihin ja viranomaisyhteistyöhön, siis muuallekin kuin eturintaman taistelutehtäviin

– Me yritetään etsiä niitä, jotka ovat priimaa omalla mukavuusalueellaan. Kaikki nuoret ovat omalla tahollaan priimaa, kun niin halutaan, Hulkko pohtii.
– Maavoimat pyrkii siihen, että yhä useampi mies voisi suorittaa onnistuneesti varusmiespalveluksen ja saada onnistumisen elämyksen koko elämäänsä varten.


"Joka perheeseen kokemus varusmiespalveluksesta"

Hulkon mukaan mieskunto alkoi rapautua 1990-luvun puolivälissä.
Viimeistään silloin maaseutuyhteiskunta oli muuttunut informaatioyhteiskunnaksi.
Nyt fyysisen kunnon rapautuminen on pysähtynyt, mutta mielenterveysongelmat ovat murheena.

Maavoimien komentaja pyrkii siihen, että jokaisessa perhekunnassa säilyisi kokemus varusmiespalveluksesta.
Se pitäisi yllä maanpuolustustahtoa. Siksi jok'ikinen mahdollinen mies ja vapaaehtoiset naiset pitäisi saada varusmiespalvelukseen.

– Naisia enemmän palvelukseen ja mahdollisimman paljon miehiä, kiteyttää Maavoimien komentaja.

Suurin osa miehistä ja vapaaehtoisista naisista suorittaa varusmiespalveluksensa juuri Maavoimissa.
Puolustusvoimilla ei kuitenkaan ole äkillistä pelkoa varusmiesten loppumisesta.
Seuraavan parin vuosikymmenen varusmiesten ikäluokkien syntyvyysluvut ovat tiedossa.


"Naisten määrä kaksin- tai kolminkertaiseksi"

Komentaja Petri Hulkko haluaisi lisää naisia suorittamaan asepalveluksen.
Tällä hetkellä vuosittain vajaa tuhat naista suorittaa varusmiespalveluksen.
Varusmiespalveluksen suorittaa yhteensä yli 20 000 nuorta aikuista vuosittain.

– Jos naisten määrä kaksin- tai kolminkertaistuisi, olisin äärettömän tyytyväinen, Petri Hulkko sanoi Maavoimien tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Tämä tarkoittaisi kahta tai kolmea tuhatta naista vuosittain varusmiespalveluksessa.
Näiden naisten olisi tarkoitus korvata miehet, jotka eivät jostain syystä kykene varusmiespalvelukseen.

Luvassa onkin lisää mainontaa ja some-viestejä naisille Puolustusvoimista.
Kaikki puolustusvoimien tehtävät ovat avoinna naisille.
Naisia kannustetaan myös johtajatehtäviin.


Naisten ja miesten yhteistuvat kokeilukäyttöön keväällä

Puolustusvoimat kokeilee naisten ja miesten yhteistupia ensimmäistä kertaa tänä keväänä.
Kokeilu alkaa Reserviupseerikoulussa Haminassa.

Puolustusvoimien mukaan aloite yhteistupiin on tullut palvelustaan suorittavien suunnalta.
Kokeilussa jokaiseen tupaan majoitetaan sekä useampia miehiä että useampia naisia, ettei kenenkään tarvitse yksin edustaa tuvassa omaa sukupuoltaan.

Tanska siirtyi yhteistupiin muutama vuosi sitten.
Ruotsi ja Norja jo kymmeniä vuosi sitten. Peseytymis- ja wc-tiloissa yksityisyys on taattu.
Kokemukset ovat hyviä.

– Seksuaalinen häirintä on vähentynyt Tanskassa uudistuksen jälkeen merkittävästi, Hulkko kertoo.

Suomessa Merivoimissa jo nykyisinkin nais- ja miesvarusmiehet majoittuvat yhteistiloissa.
Laivoissa ei ole tilaa erillisiin mies- ja naismajoituksiin.


Poliitikot miettivät, tarvittaisiinko myös kansalaispalvelus

Keväällä aloittaa eduskuntapuolueiden työryhmä selvittämään kansalaispalvelusta ja pitäisikö naisten päästä vapaaehtoisina kutsuntoihin mukaan.
Kansalaispalvelusta selvitetään vaihtoehtona varusmiespalvelukselle.
Samalla selvitetään siviilipalveluksen suhde muihin palvelusmuotoihin.

Hulkko kertoo, ettei aio linnottautua nykyisen, miesten varaan rakentuvan asevelvollisuusjärjestelmän taakse.
Maavoimien komentajan mukaan poliitikkojen linjausta noudatetaan.
Tällä hetkellä petipaikat kasarmeilla eivät riitä sekä kaikkia miehiä että kaikkia naisia velvoittavaan palvelukseen.

– Se on toisaalta tasa-arvokysymys, toisaalta se on resurssikysymys.
Nämä reunaehdot poliitikkojen pitää tiedostaa, kun päätöksiä tai suosituksia asevelvollisuusryhmästä tehdään, Hulkko sanoo.
 
Tuli tuosta mieleen eräs itselle sattunut juttu. Saavuin Helsinkiin myöhään illalla ja aamulla oli tarkoitus jatkaa Viroon.
Otin petipaikan hostellista yhteismajoitushuoneesta, oli joku 6-8 sänkyä yhdessä huoneessa. Yritin olla mahdollisimman hiljaa mutta aina jotain pientä ääntä tulee, joku saksalaiselta kuulostava valittii että pitää olla hiljaa. Mielessäni kävi että jos on noin herkkä niin yhteismajoitushuone oli tuolle tyypille väärä ja olisi pitänyt olla oma huone.
Tämä oli varmaan 10 vuotta sitten.
 
Jatketaan täällä, kotimaisesta selkääntaputteluketjusta lainattuna:

Hulkko korosti, että Suomella on Euroopan toiseksi suurimmat maavoimat Turkin jälkeen, mistä hän saa kuulemma aina kuulla kun hän tapaa ulkomaalaisia sotilaskollegojaan. Eikä siinä kaikki:

”Meillä on ylivoimaisesti Euroopan suurin tykistö. Ruotsilla on 24 kenttätykkiä, Norjalla samoin 24. Meillä on tuhat. Sen lisäksi meillä on niihin ampumatarvikkeita.”

Tässä on todella aihetta kansalliselle "hyvä me" -kehuun!
Kiitos Puolustusvoimat! Kiitos varusmiehet ja reserviläiset!


Nosto, painotus minun:

MAAVOIMIEN keskeisiä painopisteitä ovat tällä hetkellä valmiuden ja paikallispuolustuksen kehittäminen.

Vuonna 2017 perustettuja noin komppanian suuruisia valmiusyksikköjä ollaan nyt kasvattamassa suuremmiksi valmiuspataljooniksi, joihin kuuluu satoja sotilaita.

Valmiuspataljoonakokeilu on aloitettu jo Porin prikaatissa ja Panssariprikaatissa.

Hulkko käyttää valmiusyksiköistä sanaa ”pienoisprikaati”, koska niissä ovat kaikki aselajit edustettuina.

Hänen mukaansa vapaaehtoisia varusmiehiä valmiusyksiköihin on toistaiseksi riittänyt ja vain hyvin harvoja on pitänyt käskeä koulutukseen.

Kommentoin (suljetussa) Tykistö-vitjassa hivenen kärjistäen, että kas vain, Suomi ja Puolustusvoimat on kaikessa hiljaisuudessa siirtymässä (9-)12 kk varusmieskoulutukseen. Kuudella kuukaudella et enää selviä, koska sinut osoitetaan vapaaehtoiseksi valmiusyksikköön.

Minulla ei siis todellakaan ole mitään tätä vastaan muuta, kuin että olisi reilua kertoa tämä hyvissä ajoin myös tuleville varusmiehille.

Moni menee tavoitteena selvitä puolella vuodella, kieltäytyy edes ajattelemesta aliupseerikoulua ja sen suomaa polkua, huomaakin sitten, että 12 kk ollaan joka tapauksessa. Toinen näkökulma on, että tämä korotettu valmius otetaan pääosin varusmiesten ja naisten selkänahasta, kunnon liksaa eivät saa, eivät korpin natsoja ylivertaisesta osaamisestaan 6kk palvelleita vasten verrattuna.

Hieno asia siis maanpuolustuksen näkökulmasta, mutta Varusmiesliitto tai vastaava taho voisi nyt vaatia hieman myös näiden eteen, jotka enemmän tai vähemmän vapaaehtoisena päätyvät suorittamaan toisenkin puolivuotiskauden puolustusvoimissa.

Pilkunviilantaosastolla, että valmiuspataljoonien "pienoisprikaati" malli tarkoittaa siis, että näistä tulee pataljoonataisteluosastoja. Iskevä osa, epäreilu tuli, what not. Hyvältä näyttää. Toivottavasti tähän saadaan myös lisärahoitusta pv budjettiin, jotta myös kantahenkilökunnan työtaakkaa helpotetaan, saadaan tämän vaatimaa kalustotäydennystä/parannusta, ja niin: vyks-varusmiehille myös muutakin kivaa kun muistomitali.
 
Maavoimat pilotoi tänä vuonna myös uutta koulutusjärjestelmää, joka on tarkoitus ottaa käyttöön koko Puolustusvoimissa ensi vuonna.
Uudessa järjestelmässä on muutettu muun muassa koulutuksen jaksottamista ja hyödynnetty digitalisaatiota eli esimerkiksi virtuaalisia koulutusympäristöjä.

Se tarkoittaa vähemmän maastoyötä ?
 
Tätä en ymmärrä, jos on laki niin miten voi jättää käymättä?
Palveluksesta vapautetaan rauhan aikana entistä helpommin. PV on hissuksiin siirtynyt valikoivaan asevelvollisuuteen viimeiset 25 vuotta ja nyt nuoriso on tajunnut ettei ole pakko jos ei haluu.
 
Palveluksesta vapautetaan rauhan aikana entistä helpommin. PV on hissuksiin siirtynyt valikoivaan asevelvollisuuteen viimeiset 25 vuotta ja nyt nuoriso on tajunnut ettei ole pakko jos ei haluu.
Toisaalta tuossa Hulkon haastattelussa oli hyvä huomio, että B-miehillekin pitäisi keksiä merkittävämpiä tehtäviä, "kaikkien ei tarvitse olla kärkitaistelijoita".

Oman aselajin osalta juurikin näin: vaikkapa niitä murkuloita tai kartusseja tykille kantavan tykkikulin ei tarvitse olla Mr/MS Olympia, eikä myöskään se kynäkotelon terävin lyijykynä, homma hoituu kyllä vähemmälläkin. Ja on tärkeä ratas kokonaisuudessa. Kun patterin nopein tykkiryhmä heittää ylävitosia harjoituksen jälkeen, niin kaikkia tarvittiin.

Asevelvollisuusarmeijasta kun on kyse, niin näen kyllä erittäin tärkeänä, että koko ikäluokka saadaan motivoitua palvelemaan maataan edes tuon pienen hetken ajan (näin 50+ v ikäisen näkökulmasta).

Samoin, näinä feminismin kulta-aikoina, syrjittyjä ja syrjäytymisvaarassa ovat nimenomaan nuoret miehet, olisi tärkeää saada pidettyä följyssä ensin koulu loppuun, sitten intti läpi. Siitä sitten huomattavasti paremmin eväin elämän tielle.
 
Tässä tämä koko artikkeli Hesarista:


Maavoimat on itsenäisen Suomen historian parhaassa kunnossa, sanoo Maavoimien komentaja – ”Meillä on ylivoimaisesti Euroopan suurin tykistö”
Maavoimat panee paukkuja valmiuteen ja paikallispuolustukseen.
997e410b903542f7a2c6880282783a64.jpg

Maavoimien komentaja Petri Hulkko kertoi puolustushaaransa ajankohtaisista hankkeista keskiviikkona Helsingissä. (KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA LEHTIKUVA)
Jarmo Huhtanen HS
Julkaistu: 12.2. 14:25 , Päivitetty: 12.2. 14:51


KENRAALILUUTNANTTI Petri Hulkko ei kätke kynttilää vakan alle.

”Maavoimat on itsenäisen Suomen historiansa parhaassa kunnossa, suhteutettuna myös turvallisuusympäristöön”, hän sanoi keskiviikkona Maavoimien mediatilaisuudessa Helsingissä.

”Minulla ei ole mitään syytä Maavoimien komentajana nurkua lisää resursseja tai valittaa jostakin.”

Hulkko sanoi, että on turha kantaa huolta, että Maavoimat olisi jäämässä jotenkin Ilmavoimien ja Merivoimien suurhankintojen jalkoihin. Hän ottikin esimerkin talvisodasta ja muistutti, että 80 vuotta sitten helmikuussa elettiin kriittisiä hetkiä.

”Kyllähän meidän maavoimallinen suorituskyky suhteutettuna on ihan toista luokkaa kuin siihen aikaan.”

Hulkko korosti, että Suomella on Euroopan toiseksi suurimmat maavoimat Turkin jälkeen, mistä hän saa kuulemma aina kuulla kun hän tapaa ulkomaalaisia sotilaskollegojaan. Eikä siinä kaikki:

”Meillä on ylivoimaisesti Euroopan suurin tykistö. Ruotsilla on 24 kenttätykkiä, Norjalla samoin 24. Meillä on tuhat. Sen lisäksi meillä on niihin ampumatarvikkeita.”

MAAVOIMIEN kehittäminen on tällä hetkellä jäänyt julkisuudessa Ilmavoimien HX-hankkeen ja Merivoimien Laivue 2020 -hankkeen varjoon. Maavoimat on kuitenkin Puolustusvoimien pääpuolustushaara, jota kehitettiin aktiivisesti viime vuosikymmenellä.

Hulkko myöntää, että Maavoimien kehittämisessä kävi 2010-luvulla tuuria. Suomi sai ostettua keskeisiä asejärjestelmiä käytettynä eli selvästi uutta halvemmalla.

Tärkeimpiä niistä olivat Leopard-taistelupanssarivaunut, raskaat raketinheittimet ja K9-panssarihaupitsit.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)



MAINOS PÄÄTTYY

”Ellei niitä satojen miljoonien eurojen kauppoja olisi kyetty tekemään, niin keskusteltaisiin varmaan ihan eri asioista kuin miten HX tai Laivue 2020 etenevät, eli mitkä olisivat puolustushaarojen painotukset”, Hulkko sanoi.

”Nyt tätä kilpajuoksua ei tarvitse käydä.”

Hulkko kertoi avoimesti, että nykyisillä resursseilla Maavoimat ei olisi edes kyennyt ottamaan vastaan enempää uutta materiaalia koulutukseen ja operatiiviseen käyttöön.

MAAVOIMIEN keskeisiä painopisteitä ovat tällä hetkellä valmiuden ja paikallispuolustuksen kehittäminen.

Vuonna 2017 perustettuja noin komppanian suuruisia valmiusyksikköjä ollaan nyt kasvattamassa suuremmiksi valmiuspataljooniksi, joihin kuuluu satoja sotilaita.

Valmiuspataljoonakokeilu on aloitettu jo Porin prikaatissa ja Panssariprikaatissa.

Hulkko käyttää valmiusyksiköistä sanaa ”pienoisprikaati”, koska niissä ovat kaikki aselajit edustettuina.

Hänen mukaansa vapaaehtoisia varusmiehiä valmiusyksiköihin on toistaiseksi riittänyt ja vain hyvin harvoja on pitänyt käskeä koulutukseen.

”Paikallispuolustusta tullaan kehittämään lähivuosina merkittävästi. Se tulee saamaan entistä suuremman roolin puolustusvoimallisesti ja erityisesti maavoimallisesti”, Hulkko sanoi.

Paikallispuolustusharjoitusten avulla Puolustusvoimat hakee myös tietoisesti näkyvyyttä. Näkyvyys on vähentynyt viime vuosina muun muassa varuskuntien lakkauttamisten myötä.

”Haluamme osoittaa, että jokaista valtakunnan kolkkaa puolustetaan.”

HULKKO muistutti, että koulutettujen varusmiesten määrä on laskenut viimeisen kymmenen vuoden ajan merkittävästi.

”Otimme tammikuussa sisään hieman yli 10 000 varusmiestä Maavoimiin, ja näyttää että heinäkuun saapumiserä on jo noin tuhatta varusmiestä pienempi. Eletään isoa murroskautta.”

Väestöennusteen mukaan ikäluokat pysyvät kuitenkin seuraavan vuosikymmenen ajan samankokoisina.

Hulkko toivoo, että vapaaehtoisia naisia hakeutuisi vielä enemmän varusmiespalvelukseen. Näin miesten pienenevä määrä voitaisiin korvata yhä enemmän naisilla.

Tavoitteena on, että yhä useampi mies suorittaisi asepalveluksen loppuun. Tutkinnan alla on, että voisiko B-palveluskelpoisuusluokkaa kehittää niin, että niin sanottuja B-miehiä otettaisiin laajemmin erilaisiin tehtäviin.

”Kaikkien ei tarvitse olla kärkitaistelijoita”, Hulkko korosti ja muistutti, että Puolustusvoimissa on 425 eri tehtävää, joihin koulutetaan varusmiehiä. Tehtäviä pitäisi löytyä kaikille.

”Meillä on 20 vuotta ollut se periaate, että kaikkien pitäisi olla rynnäkkökiväärimiehiä, mutta meillä on nyky-yhteiskunnassa monia sellaisia tehtäviä, ettei se ole välttämätöntä eikä edes tarpeen.”

Maavoimat pilotoi tänä vuonna myös uutta koulutusjärjestelmää, joka on tarkoitus ottaa käyttöön koko Puolustusvoimissa ensi vuonna.

Uudessa järjestelmässä on muutettu muun muassa koulutuksen jaksottamista ja hyödynnetty digitalisaatiota eli esimerkiksi virtuaalisia koulutusympäristöjä.

MAAVOIMIEN tämän vuosikymmenen tärkeimmät materiaalihankkeet liittyvät yksittäisen taistelijan suojavarusteisiin ja liikkuvuuden parantamiseen.

Hulkko lupaa, että sotilaiden pimeätoimintakykyä ja suojavarustusta parannetaan merkittävästi.

Yksi tärkeimpiä hankkeita on uuden Patrian alustan pohjalle perustuvan panssaroidun miehistönkuljetusajoneuvon kehittäminen. Tästä on sovittu Latvian kanssa ja Hulkon mukaan nyt näyttää siltä, että myös Viro on tulossa hankkeeseen mukaan.

Toinen tärkeä liikkuvuutta lisäävä hanke on uuden arktisen ajoneuvon kehittäminen nykyisten telakuorma-autojen korvaajaksi.

Ajoneuvolla pitäisi olla sama taktinen kyky kuin telakuorma-autoilla, mutta sen pitäisi pystyä liikkumaan maantiellä selvästi nopeammin, jotta joukkoja voidaan keskittää nopeammin.

Arktisen ajoneuvon kehittämiseen ollaan hakemassa EU-rahoitusta.

Maavoimat aikoo myös päivittää lähivuosina nykyiset CV9030-rynnäkköpanssarivaunut ja hankkia lisää lennokkeja.
 
Tämähän oli kuin Lippujuhlan puhe paraatijoukoille.
  1. Puolustusvoimat ovat vahhvemmat kuin koskaan.
  2. Rahaa pitää saada äkkiä lisää
  3. Veteraaniemme perintö
  4. 3x eläköönhuuto.
 
Tämähän oli kuin Lippujuhlan puhe paraatijoukoille.
  1. Puolustusvoimat ovat vahhvemmat kuin koskaan.
  2. Rahaa pitää saada äkkiä lisää
  3. Veteraaniemme perintö
  4. 3x eläköönhuuto.

Nyt vaan vielä toivomuskirjeet jumalille, että satsaus on osunut ns. kohilleen. Jotenkin oletan, että -taustalla- siellä syvällä ytimessä se onkin osunut, pv on varmaan paljon muutakin kuin tykistöryhmien iskut ja jumalattomat miesmatot suon laidassa.
 
Kyllä! Tarkoitan ihan kaikkea perusrakenteista yksityiskohtiin. Ihan kaikki pois ja kokonaan uusi tilalle.
Ymmärrän toki ettei sellainen mylläys ole realistisesti mahdollista, mutta siitä huolimatta tosiasia on sekin että nykyinen malli on useamman sata vuotta vanha ja sitä on vain hieman varovasti hiottu ajan kuluessa. Yhteiskunta/yhteiskunnat ovat muuttuneet tuona aikana paljon enemmän kuin sotalaitos. Kun yhteiskunta on muuttunut, ovat ihmiset muuttuneet siinä mukana - kaikki on muuttunut - paitsi armeija, joka on vain hioutunut.
Voi tietysti olla että tämä ikivanha vahvaan hierarkiaan perustuva organisaatio on tehtäväänsä nähden hyvin lähellä optimaalista - mutta onko sitä ikinä ihan oikeasti tarkasteltu kriittisesti? No ei ole. Aina on menty periaatteella näin tämä on ennenkin ollut.
Nyt on mediasta saadun kuvan mukaan varusmieskoulutus myllätty roimasti asentoon 2020. Näkyykö se muualla kuin mediassa ja mediaa seuraavien mielikuvissa? No ei näy. Käytävätelevisiot ja niistä katsottavat lyhyet opetuselokuvatko on suuri muutos koulutuksessa?? Ei se minusta ole kuin vanhan hiomista hienoimmalla hiomapaperilla mitä löytyy.

Millainen sitten olisi nykyaikainen, erilainen armeija? Ei minulla ole siihen vastausta. Kaipaisin kylläkin nykyjärjestelmän aidosti rohkeata ja kriittistä tarkastelua.
Kouluihin lisää liikuntaa?
Lisääkin lainattavaa olisi, esimerkiksi tuo mielenterveyspudokkuusartikkeli viestissä #3 445.

Armeija kuin armeija tarvitsee kuranttia materiaalia. Jota muuten tuottaa koulujärjestelmä varhaiskasvatuksesta lähtien. Ja nykysysteemi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa ei tue sen tuottamista ainakaan kovin tehokkaasti, väitän ma. Miten kasvatat individualisteista yhteen hiileen puhaltavia toisten seurassa toimeen tulevia ja viihtyviä tiimin jäseniä? Kuinka edistät nousevan polven ketteryyttä, kestävyyttä, nopeutta, voimaa, sitkeyttä ja korvien välin kuntoa?

Olen jo tovi sitten pohdiskellut päässäni ja tällä foorumilla ”koulukommandoa” eli monipuolista sotilastaitoja ja -valmiuksia asteittain rakentavan, liikuntaa sekä erilaisia olennaisia taitoja ja yhdessä toimimista edistävää koulutuskokonaisuutta varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Toisellekin asteelle riittäisi sisältöä.
 
Lisääkin lainattavaa olisi, esimerkiksi tuo mielenterveyspudokkuusartikkeli viestissä #3 445.

Armeija kuin armeija tarvitsee kuranttia materiaalia. Jota muuten tuottaa koulujärjestelmä varhaiskasvatuksesta lähtien. Ja nykysysteemi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa ei tue sen tuottamista ainakaan kovin tehokkaasti, väitän ma. Miten kasvatat individualisteista yhteen hiileen puhaltavia toisten seurassa toimeen tulevia ja viihtyviä tiimin jäseniä? Kuinka edistät nousevan polven ketteryyttä, kestävyyttä, nopeutta, voimaa, sitkeyttä ja korvien välin kuntoa?

Olen jo tovi sitten pohdiskellut päässäni ja tällä foorumilla ”koulukommandoa” eli monipuolista sotilastaitoja ja -valmiuksia asteittain rakentavan, liikuntaa sekä erilaisia olennaisia taitoja ja yhdessä toimimista edistävää koulutuskokonaisuutta varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Toisellekin asteelle riittäisi sisältöä.
Sukupuolikiintiö kautta tasa arvo opettajakuntaan voisi olla yksi asia, siis ei akkaenemmistöä opettajiin, on meinaan koulukkaan kanssa olut onkelmia :rolleyes:
 
Toisaalta tuossa Hulkon haastattelussa oli hyvä huomio, että B-miehillekin pitäisi keksiä merkittävämpiä tehtäviä, "kaikkien ei tarvitse olla kärkitaistelijoita".
Komppanian hevosmiehet tiesi kertoa, että nykytilanne on suunnitelman mukainen
Anekdoottina kerrottakoon, että muutama vuosi sitten kysyin hyvin korkealta sotilashenkilöltä, paljonko hän kutsuisi miehiä palvelukseen, jos olisi kyse vain armeijan tarpeista, ei miesten koulusta eikä maanpuolustushengen ylläpitämisestä. Hän sanoi, että noin puolet miespuolisesta ikäluokasta (15 000). Kun katsoin vähän epäluuloisesti, hän koki tarpeelliseksi täsmentää, ettei maanpuolustus tuollaista miesmäärää tarvitse, mutta olisi hyvä, että kansainvälisiin tehtäviin olisi kunnon rekrytointipohja.

Valitettavasti totuus on että tämän kokoisessa maassa ruotuun saadaan väkeä vain pakolla ja jotta pakottamisell riittää kannatusta, tulee tuskan jakautua tasan kaikkien kesken. Olen rummuttanut useampia vuosia mallin puolesta johon kuuluu vaihtoehtona asepalvelus, kriisiaikoja tukeva kansalaispalvelus (VPK, VAPEPA, ResPol, joku muu) ja alaikäisen lapsen lähihuoltajuus. Sama kaikille, sukupuolesta riippumatta.
 
Valitettavasti totuus on että tämän kokoisessa maassa ruotuun saadaan väkeä vain pakolla ja jotta pakottamisell riittää kannatusta, tulee tuskan jakautua tasan kaikkien kesken. Olen rummuttanut useampia vuosia mallin puolesta johon kuuluu vaihtoehtona asepalvelus, kriisiaikoja tukeva kansalaispalvelus (VPK, VAPEPA, ResPol, joku muu) ja alaikäisen lapsen lähihuoltajuus. Sama kaikille, sukupuolesta riippumatta.

Tuo olisi -täydellisehkön maailman- paketti. Tuo joku muu voisi olla esim. sairaala-apuväki plus osa kykeneviksi toimimaan ns. kentällä.

Ysärillä TIEDÄN, että noita asioita sumplittiin jollain tasolla terävämmässä päässä. Jokainen malli törmäytettiin aina samaan: kuka hoitaa, miten ja millä rahalla? Johan nytkin on tilanne, jossa esim. sivarit jäävät ns. tyhjäkäynnille, jos rehellisiä ollaan.

Pitää olla täysin timanttinen fokus siitä, MIHIN porukkaa koulutetaan? Nykymaailma vaan ei taivu enää siihen, että kouluttaja seisoo puolihölmön näköisenä luokan edessä ja piirtää fläppitaululle jotain ympäripyöreää. Sotaan? Täysimittaisen sodan mahdollisuus koetaan joka tapauksessa niiiiin pienenä, että motivaatiotaso voisi olla jotain kuutosen tasoa kymmenestä. Luonnonkatastrofi? Suomea kohtaavana se on ööö? Pakolaisten vastaanottaminen? Sairaaloiden apuhoitajat vitosen päivärahalla? Vanhainkotien apusiskot vitosella päivä?

Ensiapukurssi ykkönen ja kakkonen käydään kahdessa päivässä.

Kouluttaminen kouluttamisen vuoksi ei ole tätä päivää. Nykynuoriso haluaa selvästi tietää, mihin he aikaansa käyttävät silloin, kun se on pakko itseltään antaa. Eivät ne taivu samaan mihin me ollaan taivuttu.....eikä tarvitsekaan.

Näen jo esipainajaisunen siitä, että ikäluokka kootaan kuluttamaan aikaa lähinnä älypuhelimia räpläten. Otetaan puhelimet pois ja pakotetaan kuuntelemaan turpo-luentoa 7 h 45 min per päivä?

Kun intin käy -enää- reilu 60 prosenttia miesikäluokasta ja pari pataljoonaa kuluttaa aikaa sivarissa, minun on ylen vaikea nähdä mitään hirmuista innostuksen uutta aaltoa siihen suuntaan, että lisätään rekryyttipohjaa entisellä tavalla toimien.
 
Back
Top