Täälläkin tunnutaan kuvittelevan että irtautuminen EU:sta ja Norjan kaltainen ETA-sopimus olisi oikotie onneen. Ei haluta ymmäträä että Norja
maksaa runsaskätisesti siitä, että se pääsee EU-sisämarkkinoille.
- 388 miljoonaa euroa vuosittain Euroopan talousalueen ja Norjan yhteiseen avustusrahastoon.
- 447 miljoonaa euroa vuosittain EU:n ohjelmiin (mm. Horizon 2020, Erasmus+, Galileo ja Copernicus).
- 6 miljoonaa euroa vuosittain Schengen yhteistyöhön.
- 25 miljoonaa euroa vuosittain Interreg-ohjelmiin.
Norja maksaa yhteensä siis vuosittain
866 miljoonaa euroa. Luku nostaa maan yhdeksi suurimmista suurimmista nettomaksajista. Norja joutuu
sopeuttamaan merkittävän osan kansallista lainsäädäntöään - poikkeuksena mm. kauppapolitiikka, kalastus ja turvallisuus - EU-lainsäädäntöön ilman äänivaltaa.
Miten ”Norjan malli” eroaa EU- jäsenyydestä?
EFTA/EEA-maat eivät voi osallistua EU:n lainsäädännön laadintaan EU:n toimielimissä. EU-lainsäädäntö sisällytetään pääsääntöisesti muuttumattomana ETA-sopimukseen sen jälkeen, kun se on hyväksytty EU:ssa. Näiden maiden ministerit eivät siis päätä lainsäädännön hyväksymisestä neuvostossa eikä niillä ole myöskään Euroopan komissiossa ”omaa” komissaaria eikä MEP:ejä Euroopan parlamentissa.
Euroopan talousalueen ”EFTA-osiolla” on kuitenkin omat instituutionsa. EFTA-valvontaviranomaisella on Euroopan komissiota vastaavat toimivaltuudet siltä osin, kun kyse on EEA/EFTA maiden ETA-sopimuksen mukaisten velvoitteiden noudattamisen valvonnasta.
Jos esimerkiksi suomalainen yritys katsoo, että Norjan lainsäädäntö rikkoo ETA-sopimuksen määräyksiä, se voi valittaa asiasta EFTA valvontaviranomaiselle. Vastaavasti, jos norjalainen yritys tai Norjan kansalainen katsoo ETA-sopimukseen perustuvia oikeuksiaan loukatun jossain EU:n jäsenmaassa, oikea valitusosoite on komissio.
Jäsenyysvelvoitteiden noudattamisen valvonnan osalta EEA/EFTA-maat eivät pääse yhtään sen vähemmällä kuin EU-maat. EFTA-valvontaviranomaisen pääasiallinen ”missio” on näiden maiden vahtiminen. Norjassa tehdyn selvityksen mukaan EFTA tuomioistuin on ollut ”paaviakin katollisempi” eli jopa Euroopan unionin tuomioistuinta tiukempi joissakin tulkinnoissaan.
Miksi CBI sanoo ”ei” Norjan mallille?
EEA/EFTA maat ovat siis sitoutuneet noudattamaan EU-oikeutta siltä osin, kun se on sisällytetty ETA-sopimukseen. Niillä ei kuitenkaan ole mitään sananvaltaa kyseisen lainsäädännön sisällön päättämisessä.
ETA-jäsenyys ei ole ilmainen: jäsenet maksavat merkittäviä EEA-jäsenmaksuja. Esimerkiksi Norja on EU:n kymmenenneksi suurin nettomaksaja, vaikka sen jäsenmaksut eivät menekään suoraan EU:n budjettiin. Lisäksi maat maksavat osallistumisestaan erilaisiin EU:n ohjelmiin.
Ei siis ole ihme, että EK.n brittiläisen sisarjärjestön CBI:n selvityksen mukaan ”Norjan mallin” seuraaminen vähentäisi dramaattisesti brittien mahdollisuuksia vaikuttaa noudatettavien sääntöjen sisältöön. On parempi olla mukana neuvottelupöydissä ja pyrkiä muokkaamaan sääntelyä mieleisekseen, kuin kiltisti niellä päätökset, joihin ei ole voinut vaikuttaa lainkaan.
Kun EK:n brittiläinen sisarjärjestö CBI teki laajaa selvitystä brittien EU jäsenyyden eduista, kustannuksista ja vaihtoehdoista, Norjan konservatiivipuolueen Eurooppa-asioiden tiedottaja, kansanedustaja
Nikolai Astrup totesi osuvasti:
”If you want to run the EU, stay in the EU. If you want to be run by the EU, feel free to join us in the EEA”.