Brexit ja sen seuraukset

Mitä ihmettä horiset?

Minusta sinulle osoitettiin ihan asiallinen kysymys. Demokratiat ovat ihminen - ääni - periaatteella toimivia. Mikä tarve on nyt ryhtyä ruotimaan äänestäjien taustoja, heidän varallisuuttaan ja koulutustaustaansa, asuuko kaupuntissa vai maalla jne. ? Onko tarkoitus repiä jakolinjaa vielä syvemmäksi kuin se jo on? Vai yrittää kömpelösti dissata "väärinäänestäjiä"? Voit uskoa, Taitolaji, että nyt ollaan kaltevalla pinnalla. Unioni on saavuttanut jollain tapaa kulminaatiopisteensä, joku kehityskulku on seis.
 
Argenttiina haistelee tuulia ja valmistautuu taistoon heikentynyttä Britanniaa vastaan: "UK losing the support of the European Union could push Argentina to adopt a “ more aggressive posture ” on sovereignty." With this power [the UK ], we have the one and last conflict over territory that we claim as ours. Arguing our sovereign rights over the Malvinas against the whole European Union is very different than doing it against an isolated country.

http://news.newsdirectory2.com/given-argentina-brexit-to-argentine-falklands/

Soisi Argenttiinassa kuitenkin muistettavan miten kävi edellisellä kerralla. Tosin silloin oli vallassa Thatcher eikä joku hui-hai Ukip-hörhö!
 
Mä puhun päivittäin komission virkamiehen (tai naisen) kanssa ja häneltä ei tosiaankaan saa mitenkään mairittelevaa kuvaa sen enempää komissiosta kuin sen virkamiehistä. Pikemminkin hän tuntuu jakavan Eurostoliitto käsityksen EU:n hallinnosta jossa vasen käsi ei tiedä mitä vasen käsi tekee ja oikea käsi on omakehun kyllästämässä runkkuringissä jossa porukka kuvittelee olevansa euroopan parhaimmistoa (meikäläisen ei hänen luonnehdinta). Itse asissa komission palveluksessa olleilla suomalaisilla taitaa aika harvoin olla mitenkään mairitteleva kuva komissisota. Silloin kun mä lusin oman aikani komission apurahatutkijana viidestä Suomalaisesta kolme jätti touhun kesken kun ei kestänyt sitä eteläeurooppalaiasten dominoimaa byrokraattista paskaa, ja paikka oli ihan parasta A-ryhmää Pohjois Italiassa.

Kuules veli hyvä, tuon tasoista tekstiä ei A-ryhmään kuuluva tutkija suolla edes juhannuskrapulassa. Isprassa sijaitsevan JRC-tutkimuskeskuksen rooli on todella kaukana politiikan suunnittelusta ja toteutuksesta, mutta kyllä sielläkin hyvän krapulan saa. Se että monet suomalaiset ovat sivuraiteella Komissiossa tai muissa EU:n instituutioissa on lähinnä heidän omaa syytään.
 
Täälläkin tunnutaan kuvittelevan että irtautuminen EU:sta ja Norjan kaltainen ETA-sopimus olisi oikotie onneen. Ei haluta ymmäträä että Norja maksaa runsaskätisesti siitä, että se pääsee EU-sisämarkkinoille.
  • 388 miljoonaa euroa vuosittain Euroopan talousalueen ja Norjan yhteiseen avustusrahastoon.
  • 447 miljoonaa euroa vuosittain EU:n ohjelmiin (mm. Horizon 2020, Erasmus+, Galileo ja Copernicus).
  • 6 miljoonaa euroa vuosittain Schengen yhteistyöhön.
  • 25 miljoonaa euroa vuosittain Interreg-ohjelmiin.

Norja maksaa yhteensä siis vuosittain 866 miljoonaa euroa. Luku nostaa maan yhdeksi suurimmista suurimmista nettomaksajista. Norja joutuu sopeuttamaan merkittävän osan kansallista lainsäädäntöään - poikkeuksena mm. kauppapolitiikka, kalastus ja turvallisuus - EU-lainsäädäntöön ilman äänivaltaa.

Miten ”Norjan malli” eroaa EU- jäsenyydestä?
EFTA/EEA-maat eivät voi osallistua EU:n lainsäädännön laadintaan EU:n toimielimissä. EU-lainsäädäntö sisällytetään pääsääntöisesti muuttumattomana ETA-sopimukseen sen jälkeen, kun se on hyväksytty EU:ssa. Näiden maiden ministerit eivät siis päätä lainsäädännön hyväksymisestä neuvostossa eikä niillä ole myöskään Euroopan komissiossa ”omaa” komissaaria eikä MEP:ejä Euroopan parlamentissa.

Euroopan talousalueen ”EFTA-osiolla” on kuitenkin omat instituutionsa. EFTA-valvontaviranomaisella on Euroopan komissiota vastaavat toimivaltuudet siltä osin, kun kyse on EEA/EFTA maiden ETA-sopimuksen mukaisten velvoitteiden noudattamisen valvonnasta.

Jos esimerkiksi suomalainen yritys katsoo, että Norjan lainsäädäntö rikkoo ETA-sopimuksen määräyksiä, se voi valittaa asiasta EFTA valvontaviranomaiselle. Vastaavasti, jos norjalainen yritys tai Norjan kansalainen katsoo ETA-sopimukseen perustuvia oikeuksiaan loukatun jossain EU:n jäsenmaassa, oikea valitusosoite on komissio.

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamisen valvonnan osalta EEA/EFTA-maat eivät pääse yhtään sen vähemmällä kuin EU-maat. EFTA-valvontaviranomaisen pääasiallinen ”missio” on näiden maiden vahtiminen. Norjassa tehdyn selvityksen mukaan EFTA tuomioistuin on ollut ”paaviakin katollisempi” eli jopa Euroopan unionin tuomioistuinta tiukempi joissakin tulkinnoissaan.

Miksi CBI sanoo ”ei” Norjan mallille?
EEA/EFTA maat ovat siis sitoutuneet noudattamaan EU-oikeutta siltä osin, kun se on sisällytetty ETA-sopimukseen. Niillä ei kuitenkaan ole mitään sananvaltaa kyseisen lainsäädännön sisällön päättämisessä.

ETA-jäsenyys ei ole ilmainen: jäsenet maksavat merkittäviä EEA-jäsenmaksuja. Esimerkiksi Norja on EU:n kymmenenneksi suurin nettomaksaja, vaikka sen jäsenmaksut eivät menekään suoraan EU:n budjettiin. Lisäksi maat maksavat osallistumisestaan erilaisiin EU:n ohjelmiin.

Ei siis ole ihme, että EK.n brittiläisen sisarjärjestön CBI:n selvityksen mukaan ”Norjan mallin” seuraaminen vähentäisi dramaattisesti brittien mahdollisuuksia vaikuttaa noudatettavien sääntöjen sisältöön. On parempi olla mukana neuvottelupöydissä ja pyrkiä muokkaamaan sääntelyä mieleisekseen, kuin kiltisti niellä päätökset, joihin ei ole voinut vaikuttaa lainkaan.

Kun EK:n brittiläinen sisarjärjestö CBI teki laajaa selvitystä brittien EU jäsenyyden eduista, kustannuksista ja vaihtoehdoista, Norjan konservatiivipuolueen Eurooppa-asioiden tiedottaja, kansanedustaja Nikolai Astrup totesi osuvasti:

”If you want to run the EU, stay in the EU. If you want to be run by the EU, feel free to join us in the EEA”.
 
Eikös se ole Suomessakin vakio tekosyy? "Kyllähän me muuten mutta kun tuo EU käskee." Kyllä se suomalainenkin kääntyy exitin kannalle, kun tuota tarpeeksi kauan hoetaan.
 
Täälläkin tunnutaan kuvittelevan että irtautuminen EU:sta ja Norjan kaltainen ETA-sopimus olisi oikotie onneen. Ei haluta ymmäträä että Norja maksaa runsaskätisesti siitä, että se pääsee EU-sisämarkkinoille.
  • 388 miljoonaa euroa vuosittain Euroopan talousalueen ja Norjan yhteiseen avustusrahastoon.
  • 447 miljoonaa euroa vuosittain EU:n ohjelmiin (mm. Horizon 2020, Erasmus+, Galileo ja Copernicus).
  • 6 miljoonaa euroa vuosittain Schengen yhteistyöhön.
  • 25 miljoonaa euroa vuosittain Interreg-ohjelmiin.

Norja maksaa yhteensä siis vuosittain 866 miljoonaa euroa. Luku nostaa maan yhdeksi suurimmista suurimmista nettomaksajista. Norja joutuu sopeuttamaan merkittävän osan kansallista lainsäädäntöään - poikkeuksena mm. kauppapolitiikka, kalastus ja turvallisuus - EU-lainsäädäntöön ilman äänivaltaa.

Miten ”Norjan malli” eroaa EU- jäsenyydestä?
EFTA/EEA-maat eivät voi osallistua EU:n lainsäädännön laadintaan EU:n toimielimissä. EU-lainsäädäntö sisällytetään pääsääntöisesti muuttumattomana ETA-sopimukseen sen jälkeen, kun se on hyväksytty EU:ssa. Näiden maiden ministerit eivät siis päätä lainsäädännön hyväksymisestä neuvostossa eikä niillä ole myöskään Euroopan komissiossa ”omaa” komissaaria eikä MEP:ejä Euroopan parlamentissa.

Euroopan talousalueen ”EFTA-osiolla” on kuitenkin omat instituutionsa. EFTA-valvontaviranomaisella on Euroopan komissiota vastaavat toimivaltuudet siltä osin, kun kyse on EEA/EFTA maiden ETA-sopimuksen mukaisten velvoitteiden noudattamisen valvonnasta.

Jos esimerkiksi suomalainen yritys katsoo, että Norjan lainsäädäntö rikkoo ETA-sopimuksen määräyksiä, se voi valittaa asiasta EFTA valvontaviranomaiselle. Vastaavasti, jos norjalainen yritys tai Norjan kansalainen katsoo ETA-sopimukseen perustuvia oikeuksiaan loukatun jossain EU:n jäsenmaassa, oikea valitusosoite on komissio.

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamisen valvonnan osalta EEA/EFTA-maat eivät pääse yhtään sen vähemmällä kuin EU-maat. EFTA-valvontaviranomaisen pääasiallinen ”missio” on näiden maiden vahtiminen. Norjassa tehdyn selvityksen mukaan EFTA tuomioistuin on ollut ”paaviakin katollisempi” eli jopa Euroopan unionin tuomioistuinta tiukempi joissakin tulkinnoissaan.

Miksi CBI sanoo ”ei” Norjan mallille?
EEA/EFTA maat ovat siis sitoutuneet noudattamaan EU-oikeutta siltä osin, kun se on sisällytetty ETA-sopimukseen. Niillä ei kuitenkaan ole mitään sananvaltaa kyseisen lainsäädännön sisällön päättämisessä.

ETA-jäsenyys ei ole ilmainen: jäsenet maksavat merkittäviä EEA-jäsenmaksuja. Esimerkiksi Norja on EU:n kymmenenneksi suurin nettomaksaja, vaikka sen jäsenmaksut eivät menekään suoraan EU:n budjettiin. Lisäksi maat maksavat osallistumisestaan erilaisiin EU:n ohjelmiin.

Ei siis ole ihme, että EK.n brittiläisen sisarjärjestön CBI:n selvityksen mukaan ”Norjan mallin” seuraaminen vähentäisi dramaattisesti brittien mahdollisuuksia vaikuttaa noudatettavien sääntöjen sisältöön. On parempi olla mukana neuvottelupöydissä ja pyrkiä muokkaamaan sääntelyä mieleisekseen, kuin kiltisti niellä päätökset, joihin ei ole voinut vaikuttaa lainkaan.

Kun EK:n brittiläinen sisarjärjestö CBI teki laajaa selvitystä brittien EU jäsenyyden eduista, kustannuksista ja vaihtoehdoista, Norjan konservatiivipuolueen Eurooppa-asioiden tiedottaja, kansanedustaja Nikolai Astrup totesi osuvasti:

”If you want to run the EU, stay in the EU. If you want to be run by the EU, feel free to join us in the EEA”.
On siinä Britannialla ja Norjalla jonkinlainen ero mitä tulee kansainväliseen painoarvoon sekä ihan väki määrään. Tokihan Britit joutuvat maksamaan jos hamuavat eu:n sisä markkinoille mutta toisaalta homma menee myös toiseen suuntaan...
 
On siinä Britannialla ja Norjalla jonkinlainen ero mitä tulee kansainväliseen painoarvoon sekä ihan väki määrään. Tokihan Britit joutuvat maksamaan jos hamuavat eu:n sisä markkinoille mutta toisaalta homma menee myös toiseen suuntaan...
Mitä tarkoitat?
 
Kuules veli hyvä, tuon tasoista tekstiä ei A-ryhmään kuuluva tutkija suolla edes juhannuskrapulassa. Isprassa sijaitsevan JRC-tutkimuskeskuksen rooli on todella kaukana politiikan suunnittelusta ja toteutuksesta, mutta kyllä sielläkin hyvän krapulan saa. Se että monet suomalaiset ovat sivuraiteella Komissiossa tai muissa EU:n instituutioissa on lähinnä heidän omaa syytään.

Mä sanoin että paikka on parasta A-ryhmää, siis maantieteellinen sijainti. En ole enkä halua olla sun veli. En ole väittännyt olevani A-ryhmään kuuluva tutkija, en ole tutkija enää ensinkään muutoin kuin tittelililtäni, enkä mä tota sunkaan ulos- (ylös?) antia kovin kaksiseksi luonnehtisi. Mä olen banaali mutta banaliteettien käsittelyyn se on ihan passeli lähestymistapa. Jotenikin tuntuu siltä että suomalaiset ovat kansakuntana kusseet aika huolella sun muroihin.
 
Viimeksi muokattu:
Täälläkin tunnutaan kuvittelevan että irtautuminen EU:sta ja Norjan kaltainen ETA-sopimus olisi oikotie onneen. Ei haluta ymmäträä että Norja maksaa runsaskätisesti siitä, että se pääsee EU-sisämarkkinoille.
  • 388 miljoonaa euroa vuosittain Euroopan talousalueen ja Norjan yhteiseen avustusrahastoon.
  • 447 miljoonaa euroa vuosittain EU:n ohjelmiin (mm. Horizon 2020, Erasmus+, Galileo ja Copernicus).
  • 6 miljoonaa euroa vuosittain Schengen yhteistyöhön.
  • 25 miljoonaa euroa vuosittain Interreg-ohjelmiin.

Norja maksaa yhteensä siis vuosittain 866 miljoonaa euroa. Luku nostaa maan yhdeksi suurimmista suurimmista nettomaksajista. Norja joutuu sopeuttamaan merkittävän osan kansallista lainsäädäntöään - poikkeuksena mm. kauppapolitiikka, kalastus ja turvallisuus - EU-lainsäädäntöön ilman äänivaltaa.

Miten ”Norjan malli” eroaa EU- jäsenyydestä?
EFTA/EEA-maat eivät voi osallistua EU:n lainsäädännön laadintaan EU:n toimielimissä. EU-lainsäädäntö sisällytetään pääsääntöisesti muuttumattomana ETA-sopimukseen sen jälkeen, kun se on hyväksytty EU:ssa. Näiden maiden ministerit eivät siis päätä lainsäädännön hyväksymisestä neuvostossa eikä niillä ole myöskään Euroopan komissiossa ”omaa” komissaaria eikä MEP:ejä Euroopan parlamentissa.

Euroopan talousalueen ”EFTA-osiolla” on kuitenkin omat instituutionsa. EFTA-valvontaviranomaisella on Euroopan komissiota vastaavat toimivaltuudet siltä osin, kun kyse on EEA/EFTA maiden ETA-sopimuksen mukaisten velvoitteiden noudattamisen valvonnasta.

Jos esimerkiksi suomalainen yritys katsoo, että Norjan lainsäädäntö rikkoo ETA-sopimuksen määräyksiä, se voi valittaa asiasta EFTA valvontaviranomaiselle. Vastaavasti, jos norjalainen yritys tai Norjan kansalainen katsoo ETA-sopimukseen perustuvia oikeuksiaan loukatun jossain EU:n jäsenmaassa, oikea valitusosoite on komissio.

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamisen valvonnan osalta EEA/EFTA-maat eivät pääse yhtään sen vähemmällä kuin EU-maat. EFTA-valvontaviranomaisen pääasiallinen ”missio” on näiden maiden vahtiminen. Norjassa tehdyn selvityksen mukaan EFTA tuomioistuin on ollut ”paaviakin katollisempi” eli jopa Euroopan unionin tuomioistuinta tiukempi joissakin tulkinnoissaan.

Miksi CBI sanoo ”ei” Norjan mallille?
EEA/EFTA maat ovat siis sitoutuneet noudattamaan EU-oikeutta siltä osin, kun se on sisällytetty ETA-sopimukseen. Niillä ei kuitenkaan ole mitään sananvaltaa kyseisen lainsäädännön sisällön päättämisessä.

ETA-jäsenyys ei ole ilmainen: jäsenet maksavat merkittäviä EEA-jäsenmaksuja. Esimerkiksi Norja on EU:n kymmenenneksi suurin nettomaksaja, vaikka sen jäsenmaksut eivät menekään suoraan EU:n budjettiin. Lisäksi maat maksavat osallistumisestaan erilaisiin EU:n ohjelmiin.

Ei siis ole ihme, että EK.n brittiläisen sisarjärjestön CBI:n selvityksen mukaan ”Norjan mallin” seuraaminen vähentäisi dramaattisesti brittien mahdollisuuksia vaikuttaa noudatettavien sääntöjen sisältöön. On parempi olla mukana neuvottelupöydissä ja pyrkiä muokkaamaan sääntelyä mieleisekseen, kuin kiltisti niellä päätökset, joihin ei ole voinut vaikuttaa lainkaan.

Kun EK:n brittiläinen sisarjärjestö CBI teki laajaa selvitystä brittien EU jäsenyyden eduista, kustannuksista ja vaihtoehdoista, Norjan konservatiivipuolueen Eurooppa-asioiden tiedottaja, kansanedustaja Nikolai Astrup totesi osuvasti:

”If you want to run the EU, stay in the EU. If you want to be run by the EU, feel free to join us in the EEA”.


Hyvä yhteenveto! Kerrotaan Britannian osalta summat vaikka reilulla kymmenellä niin päästään oikeisiin suuruusluokkiin. Myös esimerkiksi Israelilla on assosiaatiosopimus EU:n kanssa. No, kauppa se on joka kannattaa ja sekä EU:n että Britannian etu on, että saadaan aikaan toimivat sopimukset. Huoltovarmuuskeskuksen skenaarion tavoin ennustan, että tulemme vielä näkemään Britannian EU:n jäsenenä. Nykyinen nuoriso varttuu nopeasti äänestysikään ja vanhukset saavat höperöidä rauhassa.
 
Mitä tarkoitat?
Tarkoitan, että maailma ei ole reilu ja Norja on kaikella tavalla pieni maa maailmassa jolla ei ole niin paljon poliittista painoarvoa kuin esimerkiksi Britannialla. Tällä on iso merkitys kun neuvotteluja käydään. Lisäksi tarkoitan, että Britannia on EU mittakaavassa iso talous ja markkina. Suomellekin iso kauppakumppani. EU:lla ei ole Venäjä pakotteiden lisäksi varaa vielä lyödä tuonti tulleja Britanniallekin koska se joutuisi todennäköisesti myös itse niitä maksamaan. Kyllä Brittien kanssa tehdään jonkinlainen kauppasopimus, että molemmat pääsevät toistensa markkinoille.
 
Hyvä yhteenveto! Kerrotaan Britannian osalta summat vaikka reilulla kymmenellä niin päästään oikeisiin suuruusluokkiin. Myös esimerkiksi Israelilla on assosiaatiosopimus EU:n kanssa. No, kauppa se on joka kannattaa ja sekä EU:n että Britannian etu on, että saadaan aikaan toimivat sopimukset. Huoltovarmuuskeskuksen skenaarion tavoin ennustan, että tulemme vielä näkemään Britannian EU:n jäsenenä. Nykyinen nuoriso varttuu nopeasti äänestysikään ja vanhukset saavat höperöidä rauhassa.
Mitä jos homma toimiikin Britannialle? Jos kaikki meneekin hyvin. Sehän olisi se pahin vaihtoehto, että maa pärjäisi yhtä hyvin tai jopa paremmin ilman EU:ta ;)
 
Tarkoitan, että maailma ei ole reilu ja Norja on kaikella tavalla pieni maa maailmassa jolla ei ole niin paljon poliittista painoarvoa kuin esimerkiksi Britannialla. Tällä on iso merkitys kun neuvotteluja käydään. Lisäksi tarkoitan, että Britannia on EU mittakaavassa iso talous ja markkina. Suomellekin iso kauppakumppani. EU:lla ei ole Venäjä pakotteiden lisäksi varaa vielä lyödä tuonti tulleja Britanniallekin koska se joutuisi todennäköisesti myös itse niitä maksamaan. Kyllä Brittien kanssa tehdään jonkinlainen kauppasopimus, että molemmat pääsevät toistensa markkinoille.

Näin varmasti tehdään. Ei kukaan tulleja halua. Mutta saako UK spesiaalidiilin vs Norja. Tuskin.
 
Minusta sinulle osoitettiin ihan asiallinen kysymys. Demokratiat ovat ihminen - ääni - periaatteella toimivia. Mikä tarve on nyt ryhtyä ruotimaan äänestäjien taustoja, heidän varallisuuttaan ja koulutustaustaansa, asuuko kaupuntissa vai maalla jne. ? Onko tarkoitus repiä jakolinjaa vielä syvemmäksi kuin se jo on? Vai yrittää kömpelösti dissata "väärinäänestäjiä"? Voit uskoa, Taitolaji, että nyt ollaan kaltevalla pinnalla. Unioni on saavuttanut jollain tapaa kulminaatiopisteensä, joku kehityskulku on seis.

En odottanut vastausta @Taitolaji lähinnä siksi että kun suvakki tai vihervassari saa eteensä sellaisen kysymyksen johon ei ole valmiiksipureskeltua vastausta niin tulee hiljaisuus ja kysymys ohitetaan täysin.

Vihervassareilla ja suvakeilla on samankaltainen käyttäytymismalli kuin Putiinin trolleilla hyökätään ja esitetään kysymyksiä mutta kun kysymys heille esitetään joka on kiusallinen se ohitetaan täysin.
Tämä keskustelukultuuri on peräisin Moskovasta Lenin yliopiston oppitunneilta jossa opetettiin kommunisteille sosialistista dialektiikkaa ja väittelytaitoa.
 
Mitä jos homma toimiikin Britannialle? Jos kaikki meneekin hyvin. Sehän olisi se pahin vaihtoehto, että maa pärjäisi yhtä hyvin tai jopa paremmin ilman EU:ta ;)

Britannia tulee pärjäämään ihan hyvin. Mutta eivät tietyt ongelmat ja syyt eivät mihinkään häviä. Enää ei vain voi syyttää EUta.
 
"There's no way around it: Today is a watershed for Europe and the European unity process," Merkel said before urging other EU leaders not to be hasty in their responses to Britain's referendum vote.

As Europe's most powerful leader and the head of Europe's largest economy, Merkel must now lead negotiations on new terms for the UK's relations with the EU, including the access of British companies to the biggest single market in the world.

Speaking to journalists in Berlin, the German chancellor said the EU was strong enough to find the "right answers," adding that the aim of future talks should be to ensure bilateral relations with Britain are "close and based on cooperation."

While other EU chiefs have said the UK must begin the exit process as soon as possible, Merkel made no such appeal. She said she would keep the interests of German citizens and German businesses in mind during any talks.
http://www.dw.com/en/merkel-calls-brexit-a-watershed-for-europe/a-19351720
 
On the one hand, too harsh a response would also be a detriment to Britain's European trading partners, while being too soft could embolden other Euroskeptics to call for their own national referenda.

Eli täytyy piestä ja rangaista siitä, että kansa äänesti "väärin" ;)
 
En odottanut vastausta @Taitolaji lähinnä siksi että kun suvakki tai vihervassari saa eteensä sellaisen kysymyksen johon ei ole valmiiksipureskeltua vastausta niin tulee hiljaisuus ja kysymys ohitetaan täysin.

Vihervassareilla ja suvakeilla on samankaltainen käyttäytymismalli kuin Putiinin trolleilla hyökätään ja esitetään kysymyksiä mutta kun kysymys heille esitetään joka on kiusallinen se ohitetaan täysin.
Tämä keskustelukultuuri on peräisin Moskovasta Lenin yliopiston oppitunneilta jossa opetettiin kommunisteille sosialistista dialektiikkaa ja väittelytaitoa.

Sen tiedän että et ainakaan ole "itäisenmaan tietäjä" :salut: mutta mistä ihmeestä olet nämä tietosi ja viisautesi naapurimaan (nykyään vihervasemmiston) propagandasta ammentanut...? o_O
 
On the one hand, too harsh a response would also be a detriment to Britain's European trading partners, while being too soft could embolden other Euroskeptics to call for their own national referenda.

Eli täytyy piestä ja rangaista siitä, että kansa äänesti "väärin" ;)

Ei EU Britanniaa tule "pieksemään" siinä potkaistaisiin samalla omaan nilkkaan. Riittää, että maata kohdellaan jatkossa samoin periaattein kuin muita ystävällismielisiä EU:n kanssa kauppaa käyviä, mutta EU:hun kuulumattomia maita. Natokin säilyy ja päämaja on Brysselissä! Näissä järjestelyissä on tarpeeksi työtä, ei siinä ole sijaa kostomentaliteetille. Briteistä melkein puolet halusi sitäpaitsi jäädä EU:hun ja voi hyvin käydä niin, että jatkossa taas enemmistö. Brittejä asuu pitkin ja poikin Eurooppaa ja eurooppalaisilla on ystäviä ja sukulaisia Britanniassa - kuten itselläni! Ei köysiä heitetä kokonaan irti ja lankonki pysyy paikallaan, tiketit vaan maksavat aiempaa enemmän!
 
Back
Top