Euroopan unionin yhteisen puolustuksen rakentaminen

Orpo-Petteri kirjoittaa Verkkouutisten blogissa (19.1.2017): EU-puolustus tarvitsee konkretiaa

Ja jatkaa: Sotilaallisella puolella EU-maiden on otettava isompi rooli lähialueidensa – Afrikan ja Lähi-idän – vakaudesta. Silloin on kyse joukkojen lähettämisestä entistä herkemmin entistä vaarallisempiin kriisinhallintatehtäviin.

http://www.verkkouutiset.me/eu-puolustus-tarvitsee-konkretiaa/

Taas pitäisi siis siirtää joukkoja siirtomaasotiin ja savimaja-ammuntoihin. Niitä, joita ei koskaan ole käytetty mihinkään. Luulisi epävakaita lähialueita löytyvän lähempääkin Eurooppaa kuin Afrikasta tai Lähi-idästä.

Komissio on ehdotuksensa tehnyt: yhteinen puolustus- ja puolustustutkimusrahasto. Konkretiaa olisi nyt päättää, paljonko rahaa rahastoon pannaan ja mitä rahalla hankitaan.
 
Ranskan presidenttiehdokas Emmanuel Macron (FT, 24.1.2017):

Today, Europe faces multiple enemies, while the alliance is uncertain. We cannot fail again. We must create a European defence fund, with a permanent headquarters in charge of operation planning and monitoring...

Sovereignty does not reside in abstract principles. The French people did not emancipate themselves from absolute monarchy in 1789 with the declaration that “the principle of any sovereignty lies primarily in the nation”. True emancipation arrived in 1792, when citizens across France rose up to defend the revolution against foreign kings. It is when a people makes its own choices that it becomes sovereign. It is time for Europeans to become sovereign.

https://www.ft.com/content/3d0cc856-e187-11e6-9645-c9357a75844a

Tsaarit ja sulttaanit päissään punovat juoniaan Euroopan eri kulmilla, mutta kansaa kertyy mielenosoituksiin lähinnä mustien murjaanien maahanmuuton puolesta ja vastaan.
 
Mielestäni tulisi Euroopassa olla 2 armeijaa: jokaisen maan oma, pienempi ammattiarmeija huolehtii paikallisesta turvallisuudesta ja kykenisi nopasti reagoimaan uusiin, yllättäviin uhkiin. Sitten Euroopan yhteinen armeija, joka olisi mieluusti erillinen Euroopan Unionista ja sisältäisi siis myös Sveitsin yms. Armeijan komentokieli voisi olla virallisesti esimerkiksi Saksa, Euroopan puhutuin kieli, mutta rauhan aikana tulee jokainen komento antaa myös englanniksi ja mieluusti muillakin kielillä, jotta puretaan kielimuuria ja vähennetään virheitä oikealla taistelukentällä. Jokainen Euroopan armeijan suojaama maa olisi velvollinen kustantamaan X määrän rahassa perustuen maan väkilukuun ja talouden vahvuuteen sekä rikkauteen. Esimerkiksi Viro maksaisi pienemmän prosenttimäärän rahaa kuin Suomi, mutta Saksa maksaisi isomman prosenttimäärän kuin Suomi. Prosenttia joko valtion budjetista tai bruttokansantuotteesta, en tiedä mistä olisi järkevintä. Tämä siis minimimäärä joka olisi jokaisen pakollista maksaa ja joka maksettaisi myös rauhan ja säästöjen aikana, prosenttimäärä valtioiden kassasta joka pysyisi mahdollisimman muuttumattomana, paitsi summa tietysti heilahtelisi. Sitten sen lisäksi maksettaisiin "aktiivirahoitusta" eli jokainen valtio voisi itse rauhan aikana päättää kuinka ison osan valtionbudjetista/bruttokansantuotteesta/rahastosta haluaa maksaa sinä vuonna Euroopan armeijalle. Esimerkiksi mikäli Suomi tuntee olevansa uhattu Venäjän takia, voisi Suomi tänä vuonna maksaa enemmän (maksu siis prosenteissa) ja muiden tulisi maksaa vähintään puolet siitä. Eli jos Suomen valtionbudjetti on 100€, ja Saksan 200€, ja Suomi maksaa 1%, tulisi Suomen maksaa 1€ ja Saksan 2€. Sen yhden euron lisäksi ei Saksan tarvitsisi enää maksaa enempää, mutta jos militantit Ruotsalaiset haluavat maksaa 100€ budjetistaan 2%, tulisi Ruotsin maksaa 2€, Suomen 1€ ja Saksan 2€.
Valtioiden omat armeijat olisivat käytettävissä sekä puolustukseen että hyökkäykseen, kun taas Euroopan armeija toimisi ympäri Eurooppaa vain puolustusroolissa. Euroopan armeija olisi asevelvollisuusarmeija, ja jokainen Euroopan armeijan suojeleman maan kansalainen olisi velvollinen palvelemaan. Ympäri Eurooppaa tulevat aktiiviset maanpuolustuksesta kiinnostuneet sekä ammattisotilaat teoriassa tuovat jokaisesta maasta parhaimmat taktiikat ja tavat. Mikäli Espanjassa ollaan hyviä pilkkomaan puita ja hiihtämään, voidaan ne opettaa Suomalaisille jotka eivät lunta ikinä ole nähneetkään. Suomalaiset taas voivat huomauttaa miten surkea Saksan armeijan tankki on kesäolosuhteissa, ja voisivat huolehtia että asia korjataan. Luxemburgissa tiedetään miten perinteinenkin tykistö pystyy aiheuttamaan viholliselle aikamoisen koti-ikävän, mutta vain pieneen osaan hinnasta verrattuna telaketjupanssaritykistöön. Tanskasta tulee upseeri neuvomaan vuoristo-olosuhteita joissa Eurostoliiton armeija on surkea jne jne.
Euroopan armeija valitsisi itse politiikoista riippumatta oman kalustonsa ja kustantaisi ne, ja halutessaan voisivat kansalliset armeijat käyttää eri kalustoa joka sopii paikalliseen maastoon paremmin, tai halutessaan paikalliseen maastoon huonommin sopivaa kalustoa joka maksaa enemmän mutta sitä pääsee korjailemaan useammin.
Euroopan armeija voisi toimia myös Euroopan puolustalueen ulkopuolella, mutta vain mikäli saa yksimielisen päätöksen - ettei käy niin että Euroopan armeija menee sotimaan Jenkkejä vastaan vaikka Saksa sitä vastusti. Niissä tapauksissa voisivat jokaisen maan omat asevoimat lähteä jenkkeihin sotimaan.
Euroopan armeijalla olisi myös paikallisia varuskuntia ympäri Euroopan puolustuspiiriä, esimerkiksi Virossa jota Suomi kiusaa ja uhkaa valloittavansa. Nämä olisivat myös valmiita reagoimaan nopeasti yllätyshyökkäyksiin ja muhin nopean reagoinnin tilanteisiin.


Käytännössä en näe tämän toteutuvan ellei jostain putkahda esiin jotain uutta sotaa tai uhkaa. Jos vaikka Kreikka vallottaisi Konstantinopolin takaisin ja synnyttäisi siitä muslimikansojen vihat jota Kiina olisi innokas tukemaan - vaikka en keksi miksi Kiina haluaisi tukea muslimeja Eurooppaa vastaan, mutta Kreikan ja Turkin sota Konstantinopolista on jonkin verran realistisempi kun muistaa että Turkki on muslimi maa, ja Allahu Akbarit eivät hirveästi ystäviä ole maailmalta löytäneet. En usko että Kreikkalaiset heti kiinnostuvat Turkkiin hyökkäämään, mutta "joskus tulevaisuudessa" on sekin mahdollista.
Mikäli tällä hetkellä pitäisi Eurooppaan asevelvollisuusarmeija perustaa, pitäisi jokaisella olla päätös yksinkertaisesti olla palvelematta. Muutoin en näe sitä mitenkään mahdollisena ellei kolmas maailmansota tai muu oikeasti iso sota tule.
 
Ihan hyvin voi olla että joku niitä on keksinyt jotenkin häiritä. Voihan se olla että kellot toimivat mutta viesti ei vain kulje tänne perille.
Tai ehkä ajattelen vain liikoja kun satun lukemaan tämän maanpuolustus.net sivulta.
En usko häirintään. BBCn uutisessa:
"It appears the rubidium failures "all seem to have a consistent signature, linked to probable short circuits, and possibly a particular test procedure performed on the ground".
The maser clock failures are said to be better understood, with two likely causes, the second of which has caused most grief.
The Esa statement said this second scenario was "related to the fact that when some healthy [hydrogen maser] clocks are turned off for long periods, they do not restart due to a change in clock characteristics".
Actions are being taken to try to prevent further problems. These involve changing the way clocks are operated in orbit. Clocks about to fly are also likely to be refurbished, and future devices yet to be made will have design changes, the agency says."
http://www.bbc.com/news/science-environment-38664225
 
Mielestäni tulisi Euroopassa olla 2 armeijaa: jokaisen maan oma, pienempi ammattiarmeija huolehtii paikallisesta turvallisuudesta ja kykenisi nopasti reagoimaan uusiin, yllättäviin uhkiin. Sitten Euroopan yhteinen armeija, joka olisi mieluusti erillinen Euroopan Unionista ja sisältäisi siis myös Sveitsin yms. Armeijan komentokieli voisi olla virallisesti esimerkiksi Saksa, Euroopan puhutuin kieli, mutta rauhan aikana tulee jokainen komento antaa myös englanniksi ja mieluusti muillakin kielillä, jotta puretaan kielimuuria ja vähennetään virheitä oikealla taistelukentällä. Jokainen Euroopan armeijan suojaama maa olisi velvollinen kustantamaan X määrän rahassa perustuen maan väkilukuun ja talouden vahvuuteen sekä rikkauteen. Esimerkiksi Viro maksaisi pienemmän prosenttimäärän rahaa kuin Suomi, mutta Saksa maksaisi isomman prosenttimäärän kuin Suomi. Prosenttia joko valtion budjetista tai bruttokansantuotteesta, en tiedä mistä olisi järkevintä. Tämä siis minimimäärä joka olisi jokaisen pakollista maksaa ja joka maksettaisi myös rauhan ja säästöjen aikana, prosenttimäärä valtioiden kassasta joka pysyisi mahdollisimman muuttumattomana, paitsi summa tietysti heilahtelisi. Sitten sen lisäksi maksettaisiin "aktiivirahoitusta" eli jokainen valtio voisi itse rauhan aikana päättää kuinka ison osan valtionbudjetista/bruttokansantuotteesta/rahastosta haluaa maksaa sinä vuonna Euroopan armeijalle. Esimerkiksi mikäli Suomi tuntee olevansa uhattu Venäjän takia, voisi Suomi tänä vuonna maksaa enemmän (maksu siis prosenteissa) ja muiden tulisi maksaa vähintään puolet siitä. Eli jos Suomen valtionbudjetti on 100€, ja Saksan 200€, ja Suomi maksaa 1%, tulisi Suomen maksaa 1€ ja Saksan 2€. Sen yhden euron lisäksi ei Saksan tarvitsisi enää maksaa enempää, mutta jos militantit Ruotsalaiset haluavat maksaa 100€ budjetistaan 2%, tulisi Ruotsin maksaa 2€, Suomen 1€ ja Saksan 2€.
Valtioiden omat armeijat olisivat käytettävissä sekä puolustukseen että hyökkäykseen, kun taas Euroopan armeija toimisi ympäri Eurooppaa vain puolustusroolissa. Euroopan armeija olisi asevelvollisuusarmeija, ja jokainen Euroopan armeijan suojeleman maan kansalainen olisi velvollinen palvelemaan. Ympäri Eurooppaa tulevat aktiiviset maanpuolustuksesta kiinnostuneet sekä ammattisotilaat teoriassa tuovat jokaisesta maasta parhaimmat taktiikat ja tavat. Mikäli Espanjassa ollaan hyviä pilkkomaan puita ja hiihtämään, voidaan ne opettaa Suomalaisille jotka eivät lunta ikinä ole nähneetkään. Suomalaiset taas voivat huomauttaa miten surkea Saksan armeijan tankki on kesäolosuhteissa, ja voisivat huolehtia että asia korjataan. Luxemburgissa tiedetään miten perinteinenkin tykistö pystyy aiheuttamaan viholliselle aikamoisen koti-ikävän, mutta vain pieneen osaan hinnasta verrattuna telaketjupanssaritykistöön. Tanskasta tulee upseeri neuvomaan vuoristo-olosuhteita joissa Eurostoliiton armeija on surkea jne jne.
Euroopan armeija valitsisi itse politiikoista riippumatta oman kalustonsa ja kustantaisi ne, ja halutessaan voisivat kansalliset armeijat käyttää eri kalustoa joka sopii paikalliseen maastoon paremmin, tai halutessaan paikalliseen maastoon huonommin sopivaa kalustoa joka maksaa enemmän mutta sitä pääsee korjailemaan useammin.
Euroopan armeija voisi toimia myös Euroopan puolustalueen ulkopuolella, mutta vain mikäli saa yksimielisen päätöksen - ettei käy niin että Euroopan armeija menee sotimaan Jenkkejä vastaan vaikka Saksa sitä vastusti. Niissä tapauksissa voisivat jokaisen maan omat asevoimat lähteä jenkkeihin sotimaan.
Euroopan armeijalla olisi myös paikallisia varuskuntia ympäri Euroopan puolustuspiiriä, esimerkiksi Virossa jota Suomi kiusaa ja uhkaa valloittavansa. Nämä olisivat myös valmiita reagoimaan nopeasti yllätyshyökkäyksiin ja muhin nopean reagoinnin tilanteisiin.

Käytännössä en näe tämän toteutuvan ellei jostain putkahda esiin jotain uutta sotaa tai uhkaa. Jos vaikka Kreikka vallottaisi Konstantinopolin takaisin ja synnyttäisi siitä muslimikansojen vihat jota Kiina olisi innokas tukemaan - vaikka en keksi miksi Kiina haluaisi tukea muslimeja Eurooppaa vastaan, mutta Kreikan ja Turkin sota Konstantinopolista on jonkin verran realistisempi kun muistaa että Turkki on muslimi maa, ja Allahu Akbarit eivät hirveästi ystäviä ole maailmalta löytäneet. En usko että Kreikkalaiset heti kiinnostuvat Turkkiin hyökkäämään, mutta "joskus tulevaisuudessa" on sekin mahdollista.
Mikäli tällä hetkellä pitäisi Eurooppaan asevelvollisuusarmeija perustaa, pitäisi jokaisella olla päätös yksinkertaisesti olla palvelematta. Muutoin en näe sitä mitenkään mahdollisena ellei kolmas maailmansota tai muu oikeasti iso sota tule.


Jos ajatellaan ”Euroopan liittovaltion” asevoimia (vuonna 2017 + N vuotta), silloin tuollainen kahden kerroksen sotaväki saattaa olla sopiva rakenne: 1. kansalliset kansalliskaartit kansallisvaltioiden tasolla ja 2. ylikansallinen muukalaislegioona EU-tasolla. Kansalliskaartit rahoitetaan kansallisista puolustusbudjeteista (esim. 2% BKT:sta) ja ylikansallinen muukalaislegioona EU-budjetista.

Euoopan komission ehdotus yhteisen puolustuksen kehittämiseksi on kuitenkin paljon vaatimattomampi. Tarkoitus on vain perustaa kaksi rahastoa EU-tasolle: puolustusrahasto ja puolustustutkimusrahasto.
 
Minä luulen, että Trump tulee olemaan se päättäjä, joka pakottaa Unionin tiivistymään. On nimittäin ihan pakko. Tai sitten Siperia opettaa ja varmasti.
Minä tasen luulen että ranskalaista ja saksalaista ei kiinnosta pätkän vertaa kui Suomelle ja Ruotsille käy. Manner-Eurooppa tiivistää enintään itsensä Tanska ja Puola mukana ja siitä poikki.
Oma erillinen klusterinsa muodostuu ehkä....siis iso ehkä....Suomesta ja Ruotsista jos silläkään on muuta merkitystä, kuin että Suomi on Ruotsin paras maamiina.

Kannattaa valmistautua vaan siihen, että Suomi joutuu hoitamaan varustelunsa itse ja toivotaan parasta. Jos sitten lasahtaa, niin joudutan tappelemaan taas kerran ja sillä selvää. Kuolee niitä hyökkääjiäkin aika tavalla, sillä voi lohdutella :)
 
Kannattaa valmistautua vaan siihen, että Suomi joutuu hoitamaan varustelunsa itse ja toivotaan parasta. Jos sitten lasahtaa, niin joudutan tappelemaan taas kerran ja sillä selvää. Kuolee niitä hyökkääjiäkin aika tavalla, sillä voi lohdutella

No, minulle tämä ei tule henkilökohtaisesti yllätyksenä. Rautahousufanaatikkona olen aistinut maailmankirjojen käsikirjoitukset varsin oikein. :D
 
Galileo kiertää maata.

Eurooppalaiset saivat juuri oman satelliittien paikannuksen, Galileon. Lopultakin, moni huoahti. Sen kehittely ja satelliittien lähettäminen taivaalle viivästyi vuosilla. Mutta nyt Euroopalla on 18 satelliittia. Niiden avulla Galileo jo toimii. Lennostoon tulee 2017 loppuun kahdeksan uutta. Lopulta satelliitteja on 30. Niillä Galileo paikantaa hyvin tarkasti. EU odottaa, että Galileo kohentaa liikkuvuutta, kaupankäyntiä ja rahaliikennettä.

Galileo tuli kreivin aikaan, sanoo moni. Geopoliitikot uskovat, että omat koordinaatit ovat osa turvaamme. Eurooppa nojasi vuosia Yhdysvaltain gps:ään ja myös Venäjän Glonassiin. ”Satelliittien paikannus kehitettiin sotilaiden tarpeisiin, mutta Galileo on tehty siviileille.”


”Myös Kiinalla, Intialla ja Japanilla on paikantavat satelliittinsa. Globaalissa verkostossa on pian yli sata satelliittia.” Poutanen korostaakin, että yhteistyö on voimaa. Satelliittien signaaleja voi poimia joka paikassa maailmaa.”Metsähovi voi havaita esimerkiksi Kiinan BeiDou-satelliitit”, sanoo Poutanen, ja esittelee konehuoneessa välkkyvää vastaanotinta, jossa lukee ”Panda”.

http://www.hs.fi/tiede/art-2000005090830.html
 
Puolustusunionia pukkaa, ainakin valkoisella paperilla.

Komissio väläyttää puolustusunionia Euroopalle
Kahteen komission laatimista skenaarioista sisältyy ajatus puolustusunionin perustamisesta. Valkoisen kirjan viidennessä skenaariossa Euroopan unioni tekee paljon enemmän asioita yhdessä. Skenaarion kuvauksen mukaan "Eurooppa puhuu ja toimii yhtenä rintamana kansainvälisillä foorumeilla, joista useimmilla sillä on yksi edustajan paikka. Euroopan parlamentilla on lopullinen päätösvalta kansainvälisistä kauppasopimuksista neuvoteltaessa. Puolustus ja turvallisuus ovat ensisijaisia toiminta-aloja. Natoa täydentämään on luotu Euroopan puolustusunioni. Yhteistyö turvallisuusasioissa on arkipäivää."

Neljäs skenaario, jonka mukaan EU tekee vähemmän mutta tehokkaammin, sisältää myös ajatuksen puolustusunionista ja yhtenäisestä toiminnasta ulkopolitiikassa. Neljännessä skenaariossa keskitytään erityisesti yhtenäisten turvallisuusrakenteiden vahvistamiseen. Skenaarion kuvauksen mukaan "jäsenvaltioiden poliisi- ja oikeusviranomaiset tekevät järjestelmällisesti yhteistyötä terrorismiin liittyvissä asioissa, ja niitä auttaa tässä yhteinen Euroopan terrorismintorjuntavirasto. Eurooppalainen raja- ja merivartiosto ottaa hoitaakseen ulkorajojen valvonnan kokonaan. Kaikki turvapaikkahakemukset käsitellään Euroopan turvapaikkavirastossa. EU:ssa luodaan yhteiset puolustusvalmiudet".

Neljännen ja viidennen skenaarion ero on siinä, että neljännessä skenaariossa EU lopettaa toimintansa tai vähentää sitä esimerkiksi aluekehityksessä, kansanterveydessä ja sellaisissa työllisyys- ja sosiaalipolitiikan osa-alueissa, jotka eivät suoraan liity sisämarkkinoiden toimintaan.

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/komissio%20valkoinen%20paperi-62247
 
"Komission esittämä puolustusliitto olisi täysin yhteensopiva Naton kanssa"

– Paperi nostaa turvallisuus- ja puolustusyhteistyön tiivistämisen useammankin skenaarion kärkeen. Se ei kuitenkaan puhu EU-armeijasta, vaan puolustusliitosta, joka olisi täysin yhteensopiva Naton kanssa, Kristi Raik huomauttaa.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/raik%20komissio-62394

Yhteensopivuus riippuu tietenkin pelin palojen muodoista. Naton toimintamuodot ovat jo vakiintuneet. EU:n eivät – mutta muotoilulla ne halutessa saadaan sopiviksi ja yhteensopiviksi. Tuo ”puolustusliitto” kuulostaa kuitenkin päällekkäisyydeltä. Viimeksi on sen sijasta puhuttu EU:n puolustus- ja puolustustutkimusrahastoista.
 
Mikähän Suomen presidentiltä on unohtunut..?
Presidentti Niinistö: Nyt kun tarvitsemme eniten EU:ta, on se heikompi kuin milloinkaan ennen
IL/Tiistai 7.3.2017 klo 12.26

Muistaako kukaan miten EU:n yhteinen sotilaallinen turvallisuus ja puolustusvalmius on toteutettu käytännön tasolla?
 
New York Times spekuloi:

Fearing U.S. Withdrawal, Europe Considers Its Own Nuclear Deterrent

Jaroslaw Kaczynski, Poland’s former prime minister and now the head of its ruling party, provided the highest-level call for a European Union nuclear program in a February interview with a German newspaper.

The United States bases dozens of nuclear warheads in Germany, Italy, Belgium and the Netherlands as both a quick-reaction force and a symbol of its guarantee to protect the Continent. Mr. Kiesewetter said his plan would provide a replacement or parallel program. This would require, he said, four ingredients: a French pledge to commit its weapons to a common European defense, German financing to demonstrate the program’s collective nature, a joint command and a plan to place French warheads in other European countries.

Vipin Narang, a Massachusetts Institute of Technology professor who studies regional nuclear powers, was initially skeptical but came to see such a plan as both technically and politically feasible. For France, he said, “it extends their frontier,” making it likelier that a nuclear conflict would be fought far from French soil. For Germany and other European states, it would “increase the credibility of the forward deployment against Russian aggression.” Mr. Narang said he was reeling from the seriousness of the discussion, the first since a failed and now-forgotten effort in the 1950s for French-German-Italian nuclear cooperation. “I never thought we would see this again. I never thought there would actually be this concern,” he said. But, he added, “You can see where the debate is surfacing from. There is a logic to it.”

https://mobile.nytimes.com/2017/03/06/world/europe/european-union-nuclear-weapons.html
 
Kannattaa varautua voitelemaan ranskanperunoita hunajalla oikein kaksin käsin, jos mielii, että suostuvat mihinkään tämän artikkelin spekuloimaan ehdotukseen ydinaseiden jakamisesta. Siinä voi ne kuuluisat taskunpohjat tulla maksumiehiltä (kaikilta muilta paitsi Ranskalta) näkyviin...
 
Mitäs näille Suomen kahden välisille puolustusyhteistyö(aie)sopimuksille kuuluukaan?

Yhdysvaltain kanssa tehty. Brittien kanssa myös(?). Puola muistaakseni mainittu, samoin Saksa. Onko tietoa missä niiden (ja muidenkin) osalta mennään?
 
Puusilmä ja ”Jääsilmä”:

Jyrki Katainen: Nato ja britit sitoutuvat vahvasti EU-puolustukseen
Komissio esitti marraskuussa, että EU-maat hankkisivat jatkossa osan puolustuskalustosta yhdessä. Se haluaa myös parantaa sisämarkkinoita sekä perustaa rahaston, josta voidaan tehdä puolustushankintoja. Suomessakin toimii yrityksiä, jotka hyötyisivät rajojen avaamisesta, Katainen toteaa. Hän mainitsee "erään minisatelliittiyrityksen", jonka satelliitit sopivat maatalouden satovahinkojen kartoittamiseen, mutta joita voitaisiin käyttää sotilaalliseen tiedusteluun. Hän viitannee Iceye-yhtiöön, joka suunnittelee satelliittinsa laukaisua tämän vuoden lopulla.

Katainen korostaa, että puolustusrahasto tai hankintojen yhdistäminen ei johda EU-armeijan perustamiseen. – Ei ole pöydällä muodostaa yhteistä armeijaa eikä lopettaa kansallisia puolustusvoimia EU:n kustannuksella.

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/katainen%20komissio%20puolustus-62773
 
Mitäs näille Suomen kahden välisille puolustusyhteistyö(aie)sopimuksille kuuluukaan?

Yhdysvaltain kanssa tehty. Brittien kanssa myös(?). Puola muistaakseni mainittu, samoin Saksa. Onko tietoa missä niiden (ja muidenkin) osalta mennään?

Jos uskoo Olli Ainolan lähteisiin, bilateraaliset suhteet (amerikkalaisiin) ovat alttiita painostukselle.

Sen sijaan kahdenvälisiin bilateraalisuhteisiin amerikkalaisten kanssa ripustautuneet maat joutuvat Heisbourgin mukaan maksamaan lisähinnan puolustuksestaan, koska ne ovat yksin suurvallan kanssa neuvottelupöydässä. Heisbourg maalasi pirun seinälle väittämällä, että Ruotsin osalta puolustusmenojen lisähinnan joutuu maksamaan ruotsalainen aseteollisuus. Trump panee sen polvilleen ja vetää tylysti kotiinpäin amerikkalaisten firmojen eduksi. Saabinkin ratkaisevan tärkeät komponentit ja järjestelmät ovat amerikkalaista teknologiaa, joten Trumpilla on vipu millä vääntää. http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201703132200084973_ul.shtml

Mutta Ainolan lähteet eivät ole ainoat lähteet.
 
Back
Top