HS tietovuoto Puolustusvoimien tiedustelusta

Joidenkin mielestä tietyllä tavalla läheltä kuitenkin liippaa... odotukset vuotajien nimistä ovat joka tapauksessa valtavat..

Vaan JOS tippavana johtaa Brysseliin, missä olisi paperinpyörittämisen tietotaito - ja varmaan kuulkaa natsais agendakin - niin vuoto ei selviä koskaan virallisesti.

Olettekos muuten huomanneet, että HS on lakaissut verkkosivujensa pääsivulta KAIKKI tiedustelujutut maton alle Politiikka-osastolle piiloon!
 
Viimeksi muokattu:
Aukeaahan siinä laajempi valikoima keinoja kun tutkitaan tapahtunutta rikosta, entä kuin tutkittaessa mahdollista vuotoa. Ainakin mahdollisuus tietää mitä on vuodettu ja sen perusteella ehkä tekijäkin.

Juuri näin.. Saulin ulostuloista hieman paistaa läpi että asiasta on saatu lisätietoa. Ehkä yksityiskohdat alkaa olla jo tiedossa. Mutta, kun salaisista asioista on kysymys niin saattaa käydä niinkin ettei asiasta tulla enempää kertomaan julkisuudessa?

Vaikka onkin aika kaukaa haettu, niin miksei tähän voisi liittyä huvittavia piirteitä Venäjän johdon suunnalta, jos näin on, niin ainakin heillä tuntuisi riittävän huumorintajua...
IS 17.1.2013
Presidentti Tarja Halosen lahjakissa saapui Helsingin Rautatieasemalle kaksi minuuttia etuajassa.
Kissa matkasi Suomeen Tolstoi-junalla Moskovasta. Jännitys Helsingin Rautatieasemalla torstaina oli pienoinen, kun Tolstoi-juna lähestyi asemaa. Vaunussa numero viisi oli nimittäin pääministeri Dmitri Medvedevin presidentti Tarja Haloselle lahjoittama ja nyt jo viisi kuukautta vanha Neva masquerade -rotuinen naaraskissa.
Kissa on syntynyt 4. elokuuta 2012. Kissan nimi virallisissa papereissa on Meggi.
Lahjoittivat sitten kissan Haloselle. Ehkä se tuli tarpeeseen. Rodun nimi on sattuvasti "Nevan Naamioitu", mikä viittaa sopivasti salaisiin operaatioihin. Ja mikäpä sen tietää vaikka Meggi olisi jo pääsyt hyvälle hajulle "myyrästä"?
 
En pääse lukemaan juttua, mutta oma viisisenttiseni (siis se kolikko, kuvainnollisesti) asiaan on, että:

Hesari on tiedotusväline. Se on saanut tietoa, joka kiinnostaa ihmisiä (Viestikoekeskus). Hesari on jo aiemmin pyytänyt tietoa, muttei ole saanut. Tulevan tiedustelulain myötä myös PV:n tiedustelu tulee samaan lisää valtuuksia. Siispä jutulla on oma tilauksensa ja tarpeensa sekä maksavien asiakkaiden mielenkiinnon tyydyttäjänä että ns. demokratiaan kuuluvan median tehtävänä vallan vahtikoirana.

Hesari on perinteinen tiedotusväline, eli se on tod.näk. melko moneen kertaan käynyt sekä tietonsa että juttunsa läpi erilaisten asiantuntijoiden, etenkin lakiasiantuntijoiden kanssa. Veikkaan, ettei siinä mitään hirveän yllättävää ole, eikä varmaankaan mitään, mitä ulkomaisilla asiantuntijoilla ei olisi jo tiedossaan.

Tiedotusvälineellä on lähdesuoja, joka on loukkaamaton. Siispä Hesarin kautta ei varmasti saada vuotajaa selville, eikä tarvitse saadakaan. Sen sijaan muuta kautta vuotaja on mahdollista, ehkä jopa välttämätöntä saada edesvastuuseen. Riippuu täysin siitä, mitä materiaalia Hesarille tosiasiassa on vuodettu.

Varmaan jo aiemmin linkitettykin, mutta tuossa Hesarin oma, ihan ok kirjoitettu kommentti koko vyyhteen. Ja jos joku ei erkkomediaa halua tukea, niin tässä sisältö:
1) Jutulla ja tulevilla valtuuksilla oli korkeintaan aasinsillan yhteys
2) Suurin osa sisällöstä oli asianharrastajalle tuttua, mutta on myös yksityiskohtia jotka eivät olleet. Näitä yksityiskohtia en viitsi kommentoida, koska minulla ei ole salattua tietoa sotilastiedustelusta.
3) Lakiasiantuntijat eivät asiassa auta, koska jos julkaistaan salaiseksi luokiteltujen asiakirjojen sisältöä, on se jo rikos.
4) Jos HS on tehnyt duuninsa kunnolla, pitäisi sillä olla taustamateriaalina joka detskulle avointa tietoa jossa detsku on jo julkaistu. Aika näyttää jos tekivät tällaisen taustamuistion. Yksittäistä detskua jota ei ole julkistettu ei tule arvioida yksistään sen tiedonmurusen perusteella, koska tiedustelu on kuin palapelin kokoamista. Eli se yksittäinen detsku voi auttaa yllättäen paljon.

5) Yllä oleva ei välttämättä auta kun menivät elvistelemään että juttu perustuu salaiseksi luokiteltuun materiaaliin.

6) Lähdesuoja ei ole loukkaamaton. Jos rikoksesta on säädetty yli 6 v vankeutta mahdolliseksi rangaistukseksi se voidaan murtaa esitutkinnassa. Jos on kyse turvallisuussalaisuuden ilmaisemisesta se voidaan murtaa oikeudenkäynnissä, vaikka kyseisen rikoksen maksimirangaistus on (vain) 4 vuotta.

7) Hesarin omat selitykset ovat tähän asti olleet säälittävän ja naurettavan välimailla.

--------------

Yllä en vielä ole ottanut kantaa vuodon vaikutukseen ystävällismielisten tiedusteluorganisaatioiden reaktioon vuotoon ja näiden reaktioiden haitallisuuteen Suomelle.
 
Viimeksi muokattu:
Voisikohan vuodon syy olla hesarin halu uudistaa koko asiakirjojen luokitusjärjestelmä? Jos tässä on alunperinkin tarkoitus päätyä oikeuteen ja nakertaa korkeimmassa oikeudessa turvaluokituksia?

Jutussa on julkistettu: Julkisyhteisön henkilömäärä. PV:n konehankinnan speksejä. Julkisyhteisön toiminan pääasiallinen tarkoitus yleisellä tasolla. Ja niin edelleen.

Hyysärin juttu on niin sekava, että jos tämän jutun tarkoitus on kaataa turvaluokitusjärjestelmä ja julkistetut "salaisuudet" on valittu siten että ne pystytään julkisista lähteistä osoittamaan, tai osoittamaan että EU maissa nämä on yleistä tietoa?

(onko liikaa foliota?)
Harvemmin palkkatöissä lähdetään leikkimään vankilatuomion uhalla (vaikka eka on meillä yleensä ehdollinen) vaikka olisi kuinka aktivisti.

Occamin partaterä sanoo: Hölmöilyä.
 
Eräs Sanoman tiedote-sivusto on siirtynyt marraskuun lopun aikaan, eli varmuuskopiota käytetty. Twitterissä hoksattu tämä.

Johan on huikea sattuma jos tämä ei liity tähän tietovuoto-juttuun ollenkaan. Ikinä koskaan ollut vastaavan mittaluokan IT-ongelmaa. Lisään vielä sen, että Herlinin soitto pressalle lisää sen todennäköisyyttä, että päätoimittajan potkuista on jo sovittu.
 
Viimeksi muokattu:
Keulii? Mitä vittua, se on rikos?

Jos käyn Kymäläisen jääkaapilla varastamassa sen kaljat ja jaan kadulla, niin Kymäläisellä "keulii"?
Tässä nyt esimerkki tietyn alan vankkureiden ajamisesta ympyrään.

Tunne painaa enemmän kuin analyysi. Jos mun alalla joku tekee rikoksen, en mä lähde sitä selittelemään ja puolustelemaan.
 
1. Äh. Jos PV tiesi, että Halminen & Pietiläinen parivaljakko tiesi liikaa, niin miksi ihmeessä Suomen puolustukselle (ehkä) vakavaa vahinkoa aiheuttavan Tikkakoski-jutun annettiin oikeastaan edes ilmestyä?

2. Vai voisiko olla niin iso hippa kyseessä, että...

1. Yksinkertaista. Suomi on läntinen demokratia jossa ei ole ennakkosensuuria.

2. Eihän me vielä mitään tiedetä mistään, joten kyseessä voi olla miten iso hippa tahansa. Hyvin harva asia on poissulkeutunut edes osittain.

Tarinoihin ja kirjallisuuteen rakastuneena totean että "aktivistitoimittaja paljastaa tiedustelun salat" olisi ollut narratiiviselta rakenteeltaan tylsä.

Nyt on ihan eri tason juonenkäänteet menossa kun kerronnallisia polkujakin on monta:
- Pravdan toimittajien seikkailut tiedustelutiedon ihmemaassa.
- Valtio iskee takaisin.
- Osakkeenomistajien aktivoituminen.
- Yleisö lähtee barrikaadeille.
- HS ja servatut serverit
- SDP harjoittelee poliittista pantomiinitaidetta.

Tossa on jo kuusi toisiinsa kietoutuvaa juonipolkua.

Kuvittelivatkohan lasitalon lapselliset että he pystyisivät ohjaamaan ja hallitsemaan tätä tarinaa?

Hyvä tarina kirjoittaa itse itsensä. Ja uskottavat roolihahmot elävät tarinaa ja tarinassa. Ei tarina synny juonesta vaan ihmisistä.
 
Meinaatko että esim. ??
Moro. En ole tähän säikeeseen vielä osallistunut kun kaikki aika on kulunut tuolla villa/sarka/päähine-ketjuissa.
Täällähän on monessakin viestissä varoiteltu, ettei saa mennä nimiin. En nyt menekään, annan vain pari tuntomerkkiä.
1. Henkilöllä samettitakin vasemmassa kaulusliepeessä jotenkin Mersun logoa muistuttava rintaneula.
2. Harmahtava, epäsiisti (ei-sotilaallinen) tukka. (Mallia Trump).
3. Kantaa yleensä aina vasemmalla olkapäällä isoa läppärilaukkua, tuohon mahtuu parituhatta punaisella TT1-leimalla leimattua A4:sta.
Joo, tää on vähän epäreilua, kun varsinaisia tietoja ei ole, on vain se vahva TUNNE.
Ko. henkilön puolesta puhuu:
a) ajankohta täsmää
b) asemasijoitus täsmää
c) tunnetut tiettyyn ilmansuuntaan suuntautuvat ambitiot
d) tiedetyt, edelliseen suht. saman kaltaiseen Z-alkuiseen juttuun liittyvät toimet ja paljastukset

Ja jos tämä nyt sitten näin menee, seuraavana on?

Jos tämän vuodon lähteeksi paljastuu jokin PV:n henkilö (kirjuri/kenraali), olen todella pettynyt.

Ja jäsen @Heinrich, pliis pikkaisen yritä sumuttaa, ennenkuin lataat täys´laidallisen.
 
1) Jutulla ja tulevilla valtuuksilla oli korkeintaan aasinsillan yhteys
2) Suurin osa sisällöstä oli asianharrastajalle tuttua, mutta on myös yksityiskohtia jotka eivät olleet. Näitä yksityiskohtia en viitsi kommentoida, koska minulla ei ole salattua tietoa sotilastiedustelusta.
3) Lakiasiantuntijat eivät asiassa auta, koska jos julkaistaan salaiseksi luokiteltujen asiakirjojen sisältöä, on se jo rikos.
4) Jos HS on tehnyt duuninsa kunnolla, pitäisi sillä olla taustamateriaalina joka detskulle avointa tietoa jossa detsku on jo julkaistu. Aika näyttää jos tekivät tällaisen taustamuistion. Yksittäistä detskua jota ei ole julkistettu ei tule arvioida yksistään sen tiedonmurusen perusteella, koska tiedustelu on kuin palapelin kokoamista. Eli se yksittäinen detsku voi auttaa yllättäen paljon.

5) Yllä oleva ei välttämättä auta kun menivät elvistelemään että juttu perustuu salaiseksi luokiteltuun materiaaliin.

6) Lähdesuoja ei ole loukkaamaton. Jos rikoksesta on säädetty yli 6 v vankeutta mahdolliseksi rangaistukseksi se voidaan murtaa esitutkinnassa. Jos on kyse turvallisuussalaisuuden ilmaisemisesta se voidaan murtaa oikeudenkäynnissä, vaikka kyseisen rikoksen maksimirangaistus on (vain) 4 vuotta.

7) Hesarin omat selitykset ovat tähän asti olleet säälittävän ja naurettavan välimailla.

--------------

Yllä en vielä ole ottanut kantaa vuodon vaikutukseen ystävällismielisten tiedusteluorganisaatioiden reaktioon vuotoon ja näiden reaktioiden haitallisuuteen Suomelle.

2) Sanoisin että jos suurin osa sisällöstä oli tuttua niin on pää täynnä huttua. Esimerkiksi tuo tiedustelulaitteiden käyttö kaasuputkessa ja siihen liittyvä arvio ettei ole käyttökelpoinen kohde tiedustelulle, koko hemmetin organisaatio ja sen alalajit, budjetti ja henkilömäärä. En kyllä tiennyt yhtäkään vaikka haluaisin itseäni maanpuolustukseen liittyvänä harrastelijana. Toisaalta kiva olisi myös kuulla jonkun selittävän miten on päässyt noihin samoihin johtopäätöksiin julkisista lähteistä pelkällä otsalohkon hieronnalla.

3) Kuten sanoit ja kuten monet laki-expertit ovat jo aiheeseen yksikantaisesti vastanneet; salaiseksi luokitellun materiaalin julkistaminen = rikos

4) Tämä kohta ei myöskään vaikuta kohtaan #3 kun ei tarvitse erikseen lähteä selittämään mikä julkaistuissa tiedoissa on haitallista, vaan pelkkä leimatun julkaisu kuten hesari teki riittää.

muiden tiedusteluorganisaatioiden reaktiosta: Tällähän on ennen jo annettu tuomioitakin suomessa, esimerkiksi tilanteessa jossa bisnesmiehet myivät tietokoneyksikköjä neukkulaan Suomen kautta. Sen ajan suomettuneisuuden ilmapiirissä oli tilanne jossa k. toiminta ei edes ollut laitonta toimintaa, mutta kun ei huvittanut tälläisen tapauksen takia joutua lännen kauppasaartoon, saatiin tekijöille revittyä nimelliset tuomiot mitä mielenkiintoisemmalla nimikkeellä. Tosin se oli silloin ja nyt on nyt.
 
Keskusrikospoliisin kuulustelussa


Pekka Ervasti
Vieraskolumnit 05:00

ERITTÄIN SALAINEN. Itse asiasta kuultuna toimittaja NN (nimi koodattu). Epäilty rikos: turvallisuussalaisuuden paljastaminen.

Kuulustelija, rikosylikomissario XX (koodattu).

XX: Nimi?

NN: Pitäshän tuo tietää, kun kotoa on tultu hakemaan.

XX: Oletteko ollut mukana laatimassa kirjoitusta, joka käsitteli Viestikoekeskusta ja jonka lähteenä käytettiin Puolustusvoimien salaisia asiakirjoja.

NN: Joo.

XX: Mistä saitte asiakirjat?

NN: Hehe!

XX: Olitteko tietoinen, että asiakirjat olivat salaisia, eikä niitä niin muodoin olisi saanut julkistaa.

NN: Jos olisin töissä mediassa, joka julkaisee vain viranomaisten hyväksymää materiaalia, sen nimi olisi Virallinen lehti – tai Pjongjangin Sanomat.

XX: Nyt en ymmärrä?

NN: Sitoutumaton media on pääsääntöisesti tiedonjulkistamis-, ei pimittämisbisneksessä. Tarkoitus on välittää kansalaisille luotettavaa ja ajankohtaista tietoa yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon pohjaksi. Viestikoekeskuksen tiedustelutehtäviä laajennetaan, kun tiedustelulakeja muutetaan. Dokumentteja ei julkaistu kokonaisuudessaan, vaan niiltä osin kuin oli jutun pääaiheen kannalta merkitystä.

XX: Ne oli kuitenkin selvästi merkitty salaisiksi ja niin muodoin julkistaminen oli laitonta.

NN: Virkamies lyö salainen-leimoja refleksinomaisesti ja vanhasta muistista. Se ei tarkoita, etteikö niiden sisältämiä tietoja olisi joskus perusteltua myös mediassa käsitellä. Mauno Koivisto tapasi sanoa, että hyvä keino saada vastaanottaja kiinnostumaan asiakirjan sisällöstä on lyödä siihen kaiken varalta salainen-leima.

XX: Tästä voi olla teille vakavia seurauksia.

NN: Miksi ihmeessä? Muuan entinen pääministeri julkaisi verkkosivuillaan pyytämättä ja yllättäen otteita ulkoasianhallinnon salaisista raporteista. Ei hänenkään kotiinsa tai työpaikalle koskaan tehty etsintää saati, että häntä olisi mistään tuomittu.

XX: Kirjoituksenne haittaa Suomen suhteita ulkovaltoihin.

NN: Höpö, höpö! Tiedot olivat kymmenen vuotta vanhoja. Se, että Tikkakoskella toimii Viestikoekeskus, joka urkkii muun muassa venäläistä sotilasliikennettä, ei ole salaisuus edes venäläisille.

Sekin tiedetään yleisesti, että Suomi vaihtaa tietojaan muun muassa Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvalloilla on aivan riittävästi luotettavuusvajetta omien vuotojensa kanssa, kuten tapaus Manning osoitti.

XX: Minusta tuntuu, että te ette ymmärrä tekonne vakavuutta. Tiedustelu on tärkeää suomalaisen yhteiskunnan, sen demokratian, sananvapauden ja avoimuuden puolustamiseksi.

NN: Minkä avoimuuden? Minkä sananvapauden?
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/vieraskolumnit/artikkeli-1.218162
 
Moro. Käsittääkseni jäsen @baikal on täsmällisesti ilmaissut nämä ao. kysymykset.
1. Kuka?
2. MIKSI?
3. Miten?
4. Milloin?
Kun tuohon eka kysymykseen saadaan tieto, niin nuo muutkin selviävät.
Pahoin pelkään, eka vastauksen jälkeen, muutkin vastaukset jäävät meiltä rivikansalaisilta pimentoon ja se minua eniten tässä vituttaa.
 
Hyvin todennäköisesti kyseessä on salattujen dokumenttien valokuvat. Muussa tapauksessa itse paperit vienyt selviäisi selkeästi lokista katsomalla.
Spekuloidaanpa hieman:
Entäpä jos kyseisten dokumenttien kopiot on luovutettu jollekin toiselle valtiolle tietojen vaihdossa, ja sieltä edelleen kolmannelle valtiolle, josta sitten lopulta hesarille?
Trumpilla ja osalla hänen henkilöstöstään lienee ainakin ollut hyvinkin läheisiä suhteita Venäjään, joten ei kai tuokaan olisi mahdotonta?
Ts tietojen vaihto toisen valtion kanssa = tietovuoto, jolloin syyllistä vuotoon ei täältä löydetä etsimälläkään, koska se onkin maamme rajojen ulkopuolella.
Tosin jos hesarin dokut on suomen kielellä, putoaa tältä skenaariolta pohja välittömästi. Mutta silti se voi olla jopa huomattavasti isompi riski maamme turvallisuudelle kuin hesarille vuotaneet ja jo julkaistut salaisten dokumenttien siteeraukset.
 
Spekuloidaanpa hieman:
Entäpä jos kyseisten dokumenttien kopiot on luovutettu jollekin toiselle valtiolle tietojen vaihdossa, ja sieltä edelleen kolmannelle valtiolle, josta sitten lopulta hesarille?
Trumpilla ja osalla hänen henkilöstöstään lienee ainakin ollut hyvinkin läheisiä suhteita Venäjään, joten ei kai tuokaan olisi mahdotonta?
Ts tietojen vaihto toisen valtion kanssa = tietovuoto, jolloin syyllistä vuotoon ei täältä löydetä etsimälläkään, koska se onkin maamme rajojen ulkopuolella.
Tosin jos hesarin dokut on suomen kielellä, putoaa tältä skenaariolta pohja välittömästi. Mutta silti se voi olla jopa huomattavasti isompi riski maamme turvallisuudelle kuin hesarille vuotaneet ja jo julkaistut salaisten dokumenttien siteeraukset.
Noniin, löytyihän se Trump lopultakin seuraavaksi voidaan todeta että Brexit on tässä myöskin takana:):):):)
 
Hei!

Saanen täältä sivusta huomauttaa, että Niinistöjen Saulin ja Jussin on oltava ollut - öö: heidän on pitänyt olla tietoisia nimenomaan HS:lle tapahtuneesta vuodosta jo paaaaaljon paljon aiemmin HS:n lauantaina ilmestynyttä juttua, sillä PV:n tiedustelupäällikkö Ohra-aho mainitsi STT:n sähköpostihaastattelussa, että tiedossa oli jo vuoto: "Puolustusvoimille alkoi tulla sellaisia yksityiskohtaisia kysymyksiä, joita ei olisi osannut kysyä ilman laajemman kontekstin tuntemista. Puolustusvoimat ei luonnollisestikaan puutu journalistiseen sisältöön, etenkin jos yksityiskohdat eivät ole edes tiedossa."

Jaa-jaa. PV tiesi, että HS:llä on salaista vuodettua tavaraa -> ylipäällikkö ja puolustusministeri tiesivät.

En lainkaan ihmettele Niinistön varhaista kommentointia vuotoon ja pikaista esitutkinnan aloitusilmoitusta, noinkohan oli jo PV:n piirissä käynnissä, kun aiheen tiesivät.

Halminen työsti juttua kolme viikkoa. Jos hän tekikin tarkentavia kysymyksiä, asia laitettiin merkille siten, että pohjatiedot tuntuvat olevan huomattavan hyvät. Tiedusteluväen suuttumusreaktio oli aika spontaani. Tai sanotaan, että juttua he tiesivät odottaa, mutta eivät ehkä tällaista.

Demarien hiljaisuus on käsinkosketeltavaa.
 
Päivän Byrokraatin kirjoitus Helsingin Sanomien osuudesta.

"Jos asiasta etsii jotain positiivista, se on tietysti se, että jatkossa Helsingin Sanomien tituleeraaminen maanpetokselliseksi sanomalehdeksi on täysin kurantti ilmaisu!"

PB: Hesarin toimittajien tuomio on jo melkein kirkossa kuulutettu
By Päivän Byrokraatti | 20.12.2017

5 kommenttia | Aiheet: Helsingin Sanomat, kiihotus kansanryhmää vastaan, lehdistö, maanpetos, rikoslaki, sananvapaus, tietovuoto
Päivän Byrokraatti -palkinnon saa Helsingin Sanomat, jonka kiemurtelu tietovuotoskandaalissa alkaa näyttää jo epätoivoiselta. Kun toimitus ei osaa edes irrottaa akkua ennen kannettavan vasaroimista, mitenpä siellä pärjättäisiin maanpetosasioissakaan.

Juridisesti tilanne vaikuttaa selvältä. Turvallisuussalaisuuden paljastaminen on kriminalisoitu maanpetosrikoksia käsittelevän 12 luvun 7 §:ssä, jonka sanamuoto kuuluu seuraavasti:

”Joka oikeudettomasti julkistaa tai toiselle välittää, luovuttaa tai ilmaisee taikka tällaista tarkoitusta varten oikeudettomasti hankkii tiedon seikasta, joka Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi on säädetty tai määrätty salassa pidettäväksi tai joka tekijän tieten on sen laatuinen, että sen paljastuminen on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle, on tuomittava turvallisuussalaisuuden paljastamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.”

Tunnusmerkistön täyttymiseen riittää, että tieto on ”määrätty salassa pidettäväksi”. Pykälässä tulee sen jälkeen sana ”tai”, jonka jälkeen seuraa vaihtoehtoinen määritelmä siltä varalta, että joku paljastaisi seikan, jota ei ole syystä tai toisesta nimenomaisesti merkitty salaiseksi, mutta joka silti on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa maanpuolustukselle, turvallisuudelle, ulkomaansuhteille tai kansantaloudelle.

Helsingin Sanomien tapauksessa ei ole epäselvyyttä siitä, oliko toimittaja tietoinen salausmerkinnöistä. Jutun kuvituksessa mässäillään punaisilla leimoilla, ja joukossa on ainakin yksi jopa erittäin salaiseksi määrätty dokumentti. Seikka, joka saattaa käydä kovin kohtalokkaaksi toimittajien tuomion pituuden osalta.



Rangaistavuuden kannalta ei ole merkitystä väitteillä siitä, ovatko julkaistut tiedot ajantasaisia vai ei. Yksin voimassa oleva salauspäätös ratkaisee. Laki lähtee siitä, että on viranomaisen (tässä tapauksessa puolustusvoimien) tehtävä päättää salassapidon päättämisestä, kun tieto ei enää salausta tarvitse. Ajantasaisuus ja sitä kautta aiheutetun vahingon määrä voinevat tosin vaikuttaa rangaistuksen mittaamiseen.

Myöskään journalistisella tarkoituksella ei ole asiassa merkitystä. Lehdistön sananvapaus on tismalleen samanlaajuinen kuin yleinen sananvapaus, eikä lehdistöpassi anna asiassa erivapauksia. Lain esitöissä (HE 94/1993) on nimenomaisesti todettu, että tunnusmerkistön täyttyminen ei edellytä vahingoittamistarkoitusta, ja että ”tiedotusvälineidenkään lukuun toimiva henkilö ei saa oikeudettomin keinoin hankkia tällaisia tietoja julkistamistarkoituksessa”.

Hallituksen esitys ottaa lyhyesti kantaa myös siihen, mitä tarkoitetaan sanalla ”oikeudettomasti”. Hallituksen esityksessä annetaan käänteinen esimerkki, jonka mukaan ”oikeudettomasti ei menettele se, jolla on säännöksiin perustuva valtuus antaa tietoja salaisuudesta tai julkistaa se. Tällaista harkintavaltaa koskevia säännöksiä on ennen kaikkea yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetussa laissa. Oikeudetonta tiedon hankkimista ei ole myöskään julkisen sanan tavanomainen haastatteluin tai kyselyin tai selvityksin tapahtuva tietojen keruu.”

Yksinkertaistetusti, jos Helsingin Sanomille asiakirjat luovuttaneella taholla ei ollut oikeutta niitä toimittajalle luovuttaa, tieto on oikeudettomin keinoin hankittu.

On sinänsä hauskaa seurata, kuinka Helsingin Sanomien tapauksessa sananvapautta ovat puhkuen puolustamassa suurin piirtein ne samat tahot, jotka taas vihapuheen osalta ovat sitä innokkaimmin rajaamassa. Joukossa on toki myös sellaisia tahoja, jotka aidosti ja oikeasti ovat sananvapauden asialla. Kun esimerkiksi Heikki Pursiainen puhuu sananvapauden puolesta, hän tekee sitä vilpittömästi ja ansaitsee tulla kuunnelluksi.

Sananvapaus muiden oikeushyvien lailla ajautuu tuon tuosta konfliktiin muiden oikeushyvien kanssa. Jos molempia ei voi toteuttaa samanaikaisesti, yhteiskunnan pitää punnita, kumpi suojaa painavampaa intressiä. Maanpetosrikoksissa suojattava intressi on maan ja meidän kaikkien turvallisuus, niin sanotussa vihapuheessa taas etupäässä jonkun paha mieli.

Päivän Byrokraatin kanta sananvapauteen on läheistä sukua Yhdysvaltain korkeimman oikeuden omaksumalle ja Yhdysvaltain perustuslain 1. lisäyksen turvaamalle ajattelutavalle. Yhdysvaltain korkein oikeus ei hyväksy sananvapauden rajoittamista ”vihapuheen” vuoksi kuin korkeintaan siinä tapauksessa, että vihapuheessa uhataan esimerkiksi väkivallanteoilla tai kehotetaan sellaisiin. Meilläkin tällaiset teot on eriytetty omaksi pykäläkseen, joka on ”törkeä kiihotus kansanryhmää vastaan” (RL 11:10 a §), ja ne Päivän Byrokraatti ilman muuta säilyttäisi rangaistavana.

Sen sijaan ns. tavanomainen tekomuoto eli ”kiihotus kansanryhmää vastaan” (RL 11:10 §) ja uskonrauhan rikkominen (RL 17:10 §) suojaavat lähinnä jotakuta pahoittamasta mieltään. Niissä suojattava intressi ei ole riittävän painava sananvapauden rajaamiseksi, ja Päivän Byrokraatti poistaisi ne siksi laista. Uskonrauhan rikkomisen tilalle toki voitaisiin ottaa takaisin pykälä jumalanpilkasta, mutta vain asianomistajarikoksena.

Päivän Byrokraatin johtopäätös koko sopasta on, että Helsingin Sanomien päätoimittaja ja kaksi artikkelin kirjoittanutta toimittajaa saavat tuomionsa lähes varmasti, ja heidän uransa journalismin huipulla on loppu. Siitä, määrätäänkö vankeustuomio ehdottomana, on tässä turha vielä esittää arvailuja.

Jotain osviittaa saa korkeintaan vuodelta 2001 olevasta, viimeisimmästä vakoilutuomiosta, jossa hovioikeus määräsi rangaistuksen 1 v 2 kk kärsittäväksi ehdottomana. Tuossa tapauksessa vaasalainen luutnantti luovutti salassa pidettävän asiakirjan vieraalle valtiolle. Rangaistusasteikko vakoilusta on kuitenkin hieman turvallisuussalaisuuden paljastamista ankarampi (1 – 10 vuotta vankeutta).

Jos asiasta etsii jotain positiivista, se on tietysti se, että jatkossa Helsingin Sanomien tituleeraaminen maanpetokselliseksi sanomalehdeksi on täysin kurantti ilmaisu!

Tosin tiedä häntä, kuinka kauan.

Isot pojat puhuvat nimittäin, että Sanoma-konserni olisi nimittämässä Helsingin Sanomien uudeksi päätoimittajaksi erään hyvin tunnetun talous- ja arvoliberaalin päätoimittajan toisesta samaan konserniin kuuluvasta lehdestä. Samalla ilmeisesti myös lakkautetaan Nyt-liite. Kun sinne on jo valmiiksi siirretty kaikkein kantaaottavin toimittajakaarti, heistä päästään eroon hyvin näppärästi.

Kuka tietää. Ehkäpä pitkän punavihreän kauden jälkeen Helsingin Sanomista saakin taas asiallista luettavaa.
http://paivanbyrokraatti.com/2017/12/20/hsgate/
 
Back
Top